Kaupunkiympäristölautakunta, kokous 26.11.2019

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 149 Urpolanjoen valuma-alueen nousuesteiden poistohanke

MliDno-2019-2081

Valmistelija

  • Jouni Riihelä, tekninen johtaja, Jouni.Riihela@mikkeli.fi

Kuvaus

Tausta

Hankkeen tarvetta ja toteuttamisen edellytyksiä on selvitetty aiemmin 2013-14 Miset Oy:n hallinnoimassa kaupunkikalastushankkeessa. Urpolanjoen valuma-alue F= 42 km² soveltuu vesistöjensä vedenlaadun ja rakenteen osalta virtakutuisten kalojen elinympäristöksi. Urpolan myllypadon alapuolen uomaosuudelta on saatu koekalastuksissa yksivuotisia taimenia mikä reitin luontaisesta soveltuvuudesta taimenen lisääntymisalueeksi. Kartoituksessa reitiltä on tunnistettu alustavasti noin 1,1 km taimen lisääntymisalueeksi soveltuvaa uomaa. Alueen järvialtaat ovat tuotantotasoltaan suhteellisen karuja. Useimmat altaat ovat syviä kerrostuneisuuskauden alusveden happi-ja lämpöolosuhteiltaan virtakutuisille lajeille suotuisia syönnösympäristöjä. Valtaosa uomista kulkee peitteisessä metsämaastossa.

Hankkeen rakentamistoimenpiteet toteutetaan Urpolanlammen ja Kattilanlahden välisessä Urpolanjokilaaksossa. Hankealueen maapohja on Mikkelin kaupungin omistuksessa. Vesialueen hankealueen kohdalla omistaa Kirkonkylä 3- 5 osakaskunta. Hankealueen osalta Urpolanjokeen rajautuva alue on maankäytöltään puroluonnon suojelua varten perustettua Urpolan luonnonsuojelualuetta. Urpolan luontokeskuksen toiminta tukeutuu keskeisiltä osin Urpolan luonnonsuojelualueeseen.  Muutettavat nousuesteen muodostavat rakenteet liittyvät alueella aiemmin toimineiden myllyn ja kalanpoikasten viljelylaitoksen toimintaan.

Hanke tukee ja toteuttaa Mikkelin alapuolisen Saimaan ekologinen tilan säilyttämiseen ja parantamiseen tähtäävän vesien hoidon toimenpideohjelman tavoitteita ja 2008 Etelä Savoon laadittua virtavesien hoidon toimenpideohjelmaa. Hankkeella tuotetaan ja ylläpidetään Mikkelin kaupunkistrategian arvokirjassa mainittuja kestävään kehitykseen liittyviä visioita ja arvoja.

Mikkelin alapuolinen Saimaa välillä Mikkeli - Juurisalmi on alentunut paikoin luokkaan tyydyttävä ja alueen hoidon järjestämiseksi on laadittu Etelä -Savon ELY -keskuksen johdolla vesienhoidon toimenpideohjelma vuosille 2016-2021. Vesistöjen ekologisen tilan tavoitteiden saavuttamisen kannalta virtavedessä oleva nousueste on elinympäristön rakenteessa esiintyvä hydromorfologinen muutos, joka heikentää biologisena luokitustekijänä käytettävän kalaston rakennetta myös Mikkelin alapuolisen Saimaan järvialtaassa. Palauttamalla vaellusyhteys reitin yläpuoliseen vesistönosaan tuetaan virtakutuisten kalalajien luontaista lisääntymistä ja lajien geneettisen monimuotoisuuden säilymistä. Välittöminä Mikkelin kaupunkistrategian arvokirjassakin mainittuina hyötyinä toimella edistetään vesistöjen laadun parantamista ja laadukkaan lähiluontokokemuksen saavutettavuutta.  Hankkeella luodaan edellytyksiä luontomatkailuun tukeutuvaan matkailun edistämiseen. Rahoitusta hankkeen toteuttamiseen haetetaan Etelä-Savon ELY –keskuksen hallinnoimasta vesienhoitoon liittyvästä rahoitusohjelmasta.  

Hankkeen toteuttaminen edellyttää aluehallintoviraston myöntämää vesitalouslupaa. Hankkeen valmistelu käynnistyy vesitalousluvan hakemisen edellyttämien selvitysten ja suunnitelmien tekemisellä sekä luvan hakemisella.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Jouni Riihelä, tekninen johtaja, Jouni.Riihela@mikkeli.fi

Kaupunkiympäristölautakunta päättää käynnistää vesitalousluvan hakemisen Urpolanjoessa sijaitsevan kahden kiinteäkynnyksisen padon muuttamiseksi uomarakenteeksi, jossa virtakutuisen kalan kulku on mahdollinen.

Päätös

Hyväksyttiin.


Muutoksenhaku

Valmistelua tai täytäntöönpanoa koskevaan päätökseen ei saa hakea muutosta. Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §.