Kaupunkiympäristölautakunta, kokous 26.11.2019

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 142 Hulevesien hallinnan järjestäminen ja rahoittaminen Mikkelissä

MliDno-2019-2185

Valmistelija

  • Maini Väisänen, kaupungininsinööri, maini.vaisanen@mikkeli.fi

Kuvaus

Maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999), muutos (682/2014)sekä vesihuoltolain (119/2001), muutos( 681/2014) muutokset tulivat voimaan 1.9.2014. Pääosin hulevesien hallinnasta säädetään uudessa maankäyttö- ja rakennuslaissa. Vesihuoltolaissa säädetään nykyisin ainoastaan huleveden viemäröinnistä silloin kun vesihuoltolaitos siitä huolehtii. Lisäksi (TulvaL, 620/2010) säädetään kunnan vastuista tulvariskien hallinnan osalta. Vesihuoltolain muutoksessa hulevesien viemäröinti irrotettiin vesihuoltolain mukaisesta vesihuollon käsitteestä.

Lakimuutos siirsi hulevesien hallinnan järjestämisvastuun kunnille. Kunta vastaa maankäyttö- ja rakennuslain mukaan hulevesien hallinnan järjestämisestä asemakaava-alueella.

Mikäli vesihuoltolaitos huolehtii hulevesien viemäröinnistä, on siitä tehtävä sopimus kunnan ja vesihuoltolaitoksen kesken. Kunnan on myös päätettävä alueesta, jolla vesihuoltolaitos huolehtii hulevesien viemäröinnistä. Hulevesien viemäröintiin sovelletaan tällöin vesihuoltolakia.

Edellytyksenä päätökselle on, että laitos kykenee huolehtimaan huleveden viemäröinnistä taloudellisesti ja asianmukaisesti ja, että huleveden viemäröinnistä perittävät maksut muodostuvat kohtuullisiksi ja tasapuolisiksi. Päätökseen on liitettävä kartta, jossa esitetään alueet, joilla on vesihuoltolaitoksen hulevesiviemäriverkosto sekä alueet, joille verkosto rakennetaan.

Mikkelissä Vesiliikelaitos on vastannut hulevesiviemäröinnistä, joka on osa hulevesijärjestelmää.

Aiemmin voimassa olleen vesihuoltolain mukaan käyttömaksua tuli periä vedestä ja jätevedestä. Laki ei mahdollistanut erillisen käyttömaksun perimistä huleveden käsittelystä. Hulevesien investointi- ja ylläpitokustannukset ovat sisältyneet jätevesiviemäröinnin kustannuksiin ja jätevesitaksa on sisältänyt myös hulevedestä huolehtimisen. Hulevesiverkostoon liittymisestä on sen sijaan voitu periä liittymismaksua. Vesihuoltolakiin ja maankäyttö- ja rakennuslakiin 1.9.2014 tehtyjen muutosten jälkeen huleveden käsittelyn maksuja ei voida enää periä osana jätevesimaksuja. Maksu voidaan kuitenkin periä maankäyttö- ja rakennuslain perusteella julkisoikeudellisena hulevesimaksuna tai vesihuoltolakiin perustuvana huleveden viemäröinnin käyttömaksuna. Käyttömaksun perintä edellyttää erillistä, kiinteistökohtaista käyttösopimusta.

Hulevesimaksun ovat ottaneet käyttöön mm. Jyväskylä, Oulu, Tampere, Turku, Hämeenlinna ja Kuopio.

Kaupunkiympäristön elinkaaripalvelut ja Mikkelin vesilaitos ovat neuvotelleet lakimuutoksen aiheuttamista muutostarpeista nykyiseen käytäntöön ja laatineet selvityksen vaihtoehtoisista ratkaisuista.

Asiaa on aikaisemmin käsitelty vesilaitoksen johtokunnassa 26.1.2017 ja teknisessä lautakunnassa 28.2.2017.


Vaihtoehtoiset tavat hulevesien hallinnan rahoittamiseksi

Maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuva julkisoikeudellinen maksu

Kunta voi periä kunnan hulevesijärjestelmästä aiheutuneiden kustannusten kattamiseksi vuosittaisen maksun hulevesijärjestelmän vaikutusalueella sijaitsevien kiinteistöjen omistajilta tai haltijoilta. Maksuilla voidaan kattaa kunnan hulevesijärjestelmän rakentamiskustannuksia sekä käyttö- ja ylläpitokustannuksia.

Kunnan perimän maksun perusteena on kunnan hulevesien hallinnan ratkaisut ja kiinteistön sijainti kunnan hulevesijärjestelmän vaikutusalueella. Hallinnan ratkaisulla tarkoitetaan muun muassa viivytys- ja imeytysjärjestelmiä sekä hulevesiviemäreitä. Maksu voidaan periä riippumatta siitä, onko kiinteistö konkreettisesti liitetty hulevesijärjestelmään.  Esimerkiksi yleisten alueiden hulevesien hallinta hyödyttää myös alueen muita kiinteistöjä.

Maksun määräämisen perusteet sisältävän taksan hyväksyy kaupunginvaltuusto. Taksapäätöksen yhteydessä tulee määritellä ne kiinteistöt, jotka sijaitsevat kunnan hulevesijärjestelmän vaikutusalueella. Hulevesien hallinnasta perittävä maksu on luonteeltaan julkisoikeudellinen ja se on suoraan ulosottokelpoinen. 

Julkisoikeudellista hulevesimaksua voidaan periä, vaikka vesihuoltolaitos vastaisikin hulevesien viemäröinnistä erikseen määrätyllä alueella ja perisi vesihuoltolain mukaisia hulevesimaksuja. Tämä voisi tulla kyseeseen siinä tapauksessa, jos kunnan on tarpeen tehdä vesihuoltolain mukaista viemäröintiä täydentäviä hulevesien hallinnan ratkaisuja. Alueen kiinteistöjen omistajilta ja haltijoilta voitaisiin tällöin periä niin vesihuoltolaitoksen asiakasmaksuja huleveden viemäröinnistä kuin kunnan vuosittaista hulevesimaksuakin.

Vesihuoltolakiin perustuva käyttömaksu huleveden viemäröinnistä

Mikäli kunta päättää, että vesihuoltolaitos huolehtii huleveden viemäröinnistä erikseen määritettävällä alueella, vesihuoltolaitos voi periä käyttömaksua huleveden viemäröinnistä. Maksu perustuu tuolloin vesihuoltolakiin. Maksu on luonteeltaan yksityisoikeudellinen ja sen periminen edellyttää liittymis- ja käyttösopimusta ja että kiinteistö on liitetty vesihuoltolaitoksen hulevesiverkostoon (asiakkuussuhde). Päätöksen maksun käyttöönottamisesta tekee kaupunginvaltuusto.

Huleveden viemäröinnistä aiheutuvat kustannukset tulee voida kattaa täysimääräisesti asiakasmaksuilla. Maksujen tulee olla kohtuullisia ja tasapuolisia.

Vesihuoltolaitoksen tulee lisäksi periä kunnalta kustannuksia vastaava korvaus yleisiltä alueilta vesihuoltolaitoksen hulevesiviemäriin johdettavan huleveden viemäröinnistä.  Yleisiä alueita ovat esimerkiksi kadut, puistot ja torit. Maksun periminen ei edellytä erillistä päätöstä. Maksun tulee olla kustannuksia vastaava eli sen tulee kattaa järjestelmän uus- ja korjausinvestoinnit sekä muut kustannukset.

  

Vaihtoehtoiset tavat hulevesien hallinnan järjestämiseksi

VE 1 Vesiliikelaitos huolehtii hulevesiviemäröinnistä

Vesihuoltolain edellyttämää päätöstä hulevesiviemäröintialueesta ei ole tehty. Kaupunginvaltuuston tulisi tehdä tätä koskeva päätös ja päätös siitä, että vesihuoltolaitoksen kanssa tehdään sopimus. Johtosääntöihin on lisättävä MRL:n mukaiset delegoinnit. Vesihuoltolain edellyttämä hulevesien eriyttäminen kirjanpidossa on toteutettu jo 2016 kirjanpidossa.

Vesihuoltolaitoksella on Mikkelissä tällä hetkellä tarvittava henkilöstö hulevesiviemäröinnin ylläpitoon, sekä laskutusjärjestelmä ja rekisteri maksujen perimiseksi.

Vesihuoltolain toimeenpanon yleinen ohjaus ja seuranta kuuluvat maa- ja metsätalousministeriölle, joka on julkaissut 30.4.2015 oppaan helpottamaan ja yhdenmukaistamaan kuntien valmistelutyötä. Oppaan mukaan hulevesiviemäröintialueesta tehtävän päätöksen tiedoksiantoon tulisi tuolloin soveltaa hallintolain mukaista menettelyä. Kuulemisen ja tiedottamisen osalta tulisi toimia, kuten toiminta-aluepäätösten yhteydessä. Ennen hyväksymispäätöksen tekemistä asiasta on varattava valvontaviranomaisille mahdollisuus antaa lausunto sekä alueen kiinteistöjen omistajille ja haltijoille tilaisuus tulla kuulluiksi.

Hulevesien muodostuminen riippuu sadannasta ja kiinteistön vettä läpäisemättömän pinnan alasta. Vesihuollon käyttö- ja perusmaksut taas perustuvat vesimittarin kokoon ja käytettyyn vesimäärään. Tällainen maksuperuste soveltuu siten huonosti hulevesiin. Jotta aiheuttamisperiaate toteutuisi, tulisi uusissa hulevesien maksuissa ottaa käyttöön esimerkiksi tontin kokoon liittyvä periaate. Koska hulevesien kustannukset sisältyvät tällä hetkellä jätevesimaksuihin, tulisi jätevesimaksuja alentaa vastaavalla summalla, jotta kustannusneutraliteetti toteutuu. Keskimääräisestä kustannusneutraliteetista huolimatta yksittäisen liittyjän maksut voivat nousta tai alentua aiemmasta. Aleneminen olisi todennäköistä ns. puutarhatonteilla, joissa on vain vähän katettua pintaa. Maksut todennäköisesti taas nousisivat kiinteistöillä, joilla on laajoja katettuja pinta-aloja ja vain vähäinen vedenkäyttö ja jäteveden muodostus.

Hulevesimaksua voidaan periä ainoastaan asiakkailta, jotka ovat liitettyjä vesihuoltolaitoksen hulevesiviemäriin.

Mikkelissä kaikki kiinteistöt eivät ole liittyneet hulevesiviemärin ja osalta liitettyjä kiinteistöjä puuttuu liittymis- ja käyttösopimukset.  Tästä syystä huleveden maksuja voitaisiin tällä hetkellä periä vain osalta vesihuollon liittyjistä. Vesihuoltolain mukaan kunnan päättämällä vesihuoltolaitoksen hulevesiviemäröinnin alueella oleva kiinteistö on liitettävä laitoksen hulevesiviemäriin. Jotta maksupohja saataisiin laajemmaksi, tulisi valvontaviranomaisen (ympäristönsuojeluviranomainen) velvoittaa kiinteistöjä liittymään hulevesiviemäriverkostoon. Liittymisvelvoitetta on mahdollisuus tehostaa uhkasakolla.

Hulevesiviemäröinnin kustannukset kohdistuisivat alkuvaiheessa hulevesiviemäriin liittyneille kiinteistöille. Maksupohjan laajentuminen riippuisi siitä, miten kiinteistöjä saadaan velvoitettua liittymään vesilaitoksen hulevesiverkostoon.  Aiheuttamisperiaatteen ja kustannusten kattamisen periaatteen kannalta ei ole oikeudenmukainen tilanne, että vain pieni osa järjestelmän hyödynsaajista osallistuisi toiminnan rahoittamiseen.

Lisäksi maksut kohdistuisivat vain niille kiinteistöille, jotka ovat jo asianmukaisesti järjestäneet hulevesiensä käsittelyn ja maksaneet hulevesijärjestelmän liittymiskustannukset. Kaikkiaan kaupungin asemakaavoitetulla alueella olevista lähes 6400 kiinteistöstä vesihuoltolain mukainen maksurasitus kohdistuisi alkuvaiheessa vain noin 1700 kiinteistölle.

VE 2 Kaupunki huolehtii huleveden viemäröinnistä osana hulevesien kokonaishallintaa

Kaupunginvaltuusto voi päättää, että hulevesien kokonaishallintavastuu ja huolehtimisvastuu hulevesiviemäröinnistä on kaupungilla. Kaupunginvaltuuston tulisi tällöin muuttaa vesiliikelaitoksen johtosääntöä siten, että huleveden viemäröinti poistetaan vesiliikelaitoksen tehtävistä.  Huleveteen liittyvässä toiminnassa noudatetaan tällöin maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia säännöksiä. Johtosääntöihin on lisättävä MRL:n mukaiset delegoinnit. Töiden järjestämisestä kaupunkiympäristön ja vesiliikelaitoksen kesken voidaan sopia vastaavasti kuin sadevesipumppaamojen osalta, joita vesiliikelaitos on hoitanut kaupunkiympäristön puolesta.

Hulevesiviemäreihin liittyvä omaisuus tulisi samasta ajankohdasta siirtää vesiliikelaitoksen taseesta kaupungin taseeseen. Kaupungin tulisi ottaa samalla käyttöön julkisoikeudellinen hulevesimaksu vesiliikelaitokselta kaupungille siirtyvän vastuun rahoittamiseen. Vesiliikelaitoksen perimiä jätevesimaksuja tulisi samalla alentaa julkisoikeudellista hulevesimaksua vastaavasti. Julkisoikeudellinen hulevesimaksu voidaan kohdistaa kaikille kaupungin hulevesien hallintavastuualueella sijaitsevien kiinteistöjen omistajille tai haltijoille.

Kuntaliitto on julkaissut kunnille oppaan julkisoikeudellisen maksun määrittämiseen. Suositeltavia periaatteita ovat tontin kokoon ja katettuun pintaan perustuvat maksut. Edelleen maksuissa olisi syytä olla kannustavuutta, jolloin kiinteistön omistajan tai haltijan toimenpiteet, jotka vähentävät kaupungin hulevesien hallinnan tarvetta alentaisivat maksuja ja päinvastaisessa tapauksessa nostaisivat maksuja. Nämä periaatteet tulisi hyväksyä maksupäätöstä tehdessä, vaikka realistinen mahdollisuus on alkuvaiheessa ottaa käyttöön vain mahdollisimman yksinkertainen maksu ja kattaa osa toiminnan kuluista verovaroin nykyistä käytäntöä vastaavasti.

Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kunta vastaa hulevesien hallinnasta asemakaava-alueella, joten aluepäätöstä ei tarvita. Kunta voi myöhemmässä vaiheessa halutessaan ottaa vastattavaksi muitakin alueita, joissa on tarvetta hulevesien hallinnalle. Tällaisia voisivat esimerkiksi olla asemakaava-alueiden läheisyydessä sijaitsevat alueet, joita voitaisiin hyödyntää hulevesien hallinnassa tai alueet, jotka aiheuttavat ongelmaa asemakaava-alueille.

Maksun määräytymisen yksinkertaisin vaihtoehto voisi olla kiinteistön käyttötarkoituksen perusteella määräytyvä maksu. Näin on tehty useissa maksun hyväksyneissä kunnissa. Maksu on sama kaikille saman käyttötarkoituksen omaamille kiinteistöille. 

Vaihtoehtojen vertailu

Malli, jossa vesiliikelaitos huolehtii huleveden viemäröinnistä, on hallinnollisesti raskaampi, koska hulevesienviemäröinnin aluepäätöksessä on alueen kiinteistöjen omistajille ja haltijoille varattava tilaisuus tulla kuulluiksi. Lisäksi kaupungin ja Vesiliikelaitoksen välillä on solmittava sopimus yleisten alueiden viemäröinnistä ja hulevesien vastuurajoista.

Hulevesivastuiden siirtyminen pelkästään kaupungille selkeyttäisi hulevesien kokonaishallintaa suunnittelua, rakentamista ja kunnossapitoa.

Hulevesiviemäröinnin siirtyminen kaupunkiympäristön elinkaaripalveluille edellyttää riittäviä henkilöresursseja ja rahoitusta. Neuvontaan, rekisterien ylläpitoon ja laskutukseen on varattava riittävät resurssit. Arvioitu resurssitarve on 1,5 henkilötyövuotta. Suunnittelu ja rakentaminen ostetaan ulkoa ja verkoston kunnossapitoa voidaan ostaa Mikkelin vesilaitokselta.

Uuden maksun käyttöönotto vaatii kaupunginvaltuuston päätöksen, joten hallinnollisesti ei ole suurta eroa, otetaanko käyttöön julkisoikeudellinen maksu vai vesihuoltolain mukainen maksu. Vesihuoltolain mukainen maksu edellyttää hulevesiviemäröintialueella noin 4700 uutta huleveden liittymis- ja käyttösopimusta.

Molemmissa ratkaisuissa tarvitaan tietoa hulevesien todellisista kustannuksista. Hulevesien investoinnit ovat olleet keskimäärin 650 000 € vuodessa. Hulevesiviemäreiden kunnossapitoon on käytetty 70 000 € vuodessa.

Julkisoikeudellinen hulevesimaksu on kuitenkin tasapuolisin, oikeudenmukaisin ja aiheuttamisperiaatteen mukainen tapa rahoittaa hulevesien viemäröintiä ja kokonaishallintaa. Vesihuoltolain mukaisessa ratkaisussa maksut kohdistuisivat epäoikeudenmukaisesti niille, jotka ovat rakentaneet asianmukaiset liittymät ja siten jo osaltaan rahoittaneet hulevesiviemärien rakentamista. Vesiliikelaitoksen perimiä jätevesimaksuja tulisi samalla alentaa julkisoikeudellista hulevesimaksua vastaavasti.  

Vesihuoltolain mukaisessa hulevesiviemäröinnissä kiinteistöillä on lisäksi lähes poikkeuksetta liittymispakko, jotta toiminta voidaan järjestää taloudellisesti kestävällä tavalla. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisessa julkisoikeudelliseen maksuun perustuvassa ratkaisuissa voidaan taas käyttää laajemmin tarveharkintaa, eikä viemäriin liittyminen ole pakollista, mikäli hulevedet voidaan muuten hoitaa asianmukaisesti.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Maini Väisänen, kaupungininsinööri, maini.vaisanen@mikkeli.fi

Kaupunkiympäristölautakunta esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle hyväksyttäväksi, että

  • Mikkelin kaupunki vastaa 1.1.2021 lukien asemakaava-alueilla hulevesien hallinnasta hulevesiviemärit mukaan lukien ja
  • Kaupunki ottaa hulevesijärjestelmän vaikutusalueella käyttöön kiinteistön painotettuun käyttötarkoitukseen ja pinta-alaan perustuvan julkisoikeudellisen hulevesimaksun 1.1.2021 lukien ja varaa riittävät resurssit asian valmisteluun ja toteutukseen
  • Hulevesijärjestelmän vaikutusalueena ovat asemakaavoitetut alueet Mikkelissä ja
  • Kaupunkiympäristölautakunta päättää hulevesimaksun suuruudesta.

Päätös

Hyväksyttiin.

Merkitään, että pöytäkirja tämän pykälän osalta tarkastettiin kokouksessa.

Tiedoksi

Kaupunginhallitus

Muutoksenhaku

Valmistelua tai täytäntöönpanoa koskevaan päätökseen ei saa hakea muutosta. Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §.