Kaupunkiympäristölautakunta, kokous 22.5.2018

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 70 Oikaisuvaatimus koskien Kerrostalotontin 491-6-4-2 myyminen Asunto Oy Mikkelin Sammonkatu 26:lle

MliDno-2018-869

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Hannu Peltomaa, kaupungingeodeetti, Hannu.Peltomaa@mikkeli.fi

Kuvaus

Oikaisuvaatimuksen alaisen kaupungingeodeetin päätöksen 26.3.2018 § 49 perusteena olevassa kaupunginvaltuuston päätöksessä on ollut virheellinen tekstimuotoilu, jonka johdosta päätösperustetta ei sellaisenaan voi soveltaa ja asia on käsiteltävä uudelleen kaupunginvaltuustossa. Tämän johdosta kaupungingeodeetin päätös 26.3.2018 § 49 on poistettu ja kumottu eri päätöksellä 16.4.2018 § 58 hallintolain 50 § 1 momentin 1 kohdan nojalla. Oikaisuvaatimusajan kuluessa kumotusta päätöksestä ei voi tehdä oikaisuvaatimusta.

Päätösehdotus

Esittelijä

Jouni Riihelä, tekninen johtaja, Jouni.Riihela@mikkeli.fi

Kaupunkiympäristölautakunta jättää kaupungingeodeetin päätöksestä 26.3.2018 § 49 tehdyn oikaisuvaatimuksen tutkimatta, sillä oikaisuvaatimusajan kuluessa kumotusta päätöksestä ei voi tehdä oikaisuvaatimusta.

Päätös

Hyväksyttiin.

Valmistelija

  • Hannu Peltomaa, kaupungingeodeetti, Hannu.Peltomaa@mikkeli.fi

Kuvaus

Asunto Oy Sammonkatu 26:n tekemä oikaisuvaatimus koskee kaupungingeodeetin päätöstä 16.4.2018 § 58, jolla on hallintolain 50 § 1 momentin 1 kohdan nojalla poistettu ja kumottu kaupungingeodeetin päätös 26.3.2018 § 49.

Asiassa olennaista on kaupunginvaltuuston päätös 11.11.2013 § 132, jossa mainittua asuintonttien hinnoittelun tapauskohtaista harkintavaraa (-20 % / + 200 %) on ollut tarkoitus soveltaa kaikkien asuintonttien kohdalla. Olisi epäloogista ja yhdenvertaisuusperiaatteen kannalta ongelmallista, jos samaa perustetta ei sovellettaisi kaikkien asuintonttien kohdalla.

Hinnoittelun tapauskohtaisella harkintavaralla on pyritty siihen, että tontit voitaisiin kiinteää vyöhykehintaa paremmin luovuttaa käypään hintaan. Edellä mainittu kaupunginvaltuuston päätös johtaisi useassa tapauksessa alihintaisiin luovutuksiin, jos hinnoittelua ei olisi mahdollista tarkistaa luovutuskohtaisesti. Yleisenä lähtökohtana on, että kunta myy omaisuuttaan käypään hintaan. Yhden asumismuodon suosiminen ilman laissa kirjattua määräystä tai hyväksyttävällä tavalla perusteltua päätöstä ei ole mahdollista. Yhtenä esimerkkinä hyväksyttävästä perusteesta käyvän hinnan alle tapahtuvasta luovutuksesta on tontin luovuttaminen valtion tukemaa sosiaalista asuntotuotantoa varten. Tämä on kuitenkin erillinen erityislakiin perustuva mahdollisuus, jolla ei voi perustella muiden tonttien alihintaista luovutusta. Ara-tonttien luovutukset eivät myöskään muodosta estettä sille, ettei muihin kerrostalotonttien hintoihin voisi soveltaa tapauskohtaista harkintavaraa ja siten varmistaa luovutukselle käypä hinta. Harkintavallan väärinkäyttönä ja siten toimivallan ylityksenä voidaan pitää esimerkiksi päätöstä myydä kunnan omaisuutta ilmeiseen alihintaan ilman siihen oikeuttavaa perustetta (mm. KHO 16.8.2011 t. 2186). Ali- tai ylihintaisuus voi tarkoittaa myös kiellettyä EU:n valtiontukea. Vuokrattujen kerrostalotonttien myyminen tonttihinnoittelun siirtymäajalla ilman mahdollisuutta hinnantarkastuksessa olevaa harkintavaltaa saattaisi johtaa käytännössä hyvin merkittävällä tavalla alihintaisiin luovutuksiin. Tämä ei ole ollut tonttihinnoittelun siirtymäkauden tarkoituksena. Menettely suosisi huomattavasti kerrostalotonttien luovutusta verrattuna muihin asuintontteihin. Merkittävästi alihintaiset luovutukset pitäisi pystyä objektiivisesti arvioituna hyväksyttävällä tavalla perustelemaan. Kyseisessä tapauksessa on kuitenkin kyse päätökseen jääneestä virheestä, joka tullaan korjaamaan. Vanhaan hinnoitteluperiaatteeseen vetoaminen - varsinkin kun kyse on päätöksessä olevasta virheestä, ei ole riittävä peruste kiinteistöjen alihintaiselle luovuttamiselle. Hinnoittelun siirtymäkaudella kerrostalotonttien hinnoittelun osalta on ollut tarkoitus olla käytössä samanlainen tapauskohtainen harkintavara kuin muissakin asuintonteissa. Kerrostalotonttien poisjäänti ko. luettelosta johtuu päätöksessä olevasta virheestä, joka on korjattava ennen kuin päätöstä voidaan soveltaa.

Oikaisuvaatimusprosessin yhteydessä ilmenneen kaupunginvaltuuston päätöksessä 11.11.2013 § 132 olleen virheen korjaaminen viedään korjausesityksenä 18.6.2018 pidettävään kaupunginvaltuuston kokoukseen.

Kaupungilla on oikeus itsenäisesti päättää tonttien myyntiajankohdasta eikä kaupunkia voi pakottaa soveltamaan selvästi virheellistä päätöstä. Kun virhe päätösperusteessa on nyt tiedossa ja korjaava muutos siihen on tulossa, johtaisi oikausuvaatimuksessa tarkoitetun tontin välittömästi tapahtuva myynti epäloogiseen ja yhdenvertaisuusperiaatteen kannalta ongelmalliseen tilanteeseen.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Jouni Riihelä, tekninen johtaja, Jouni.Riihela@mikkeli.fi

Kaupunkiympäristölautakunta hylkää Asunto Oy Sammonkatu 26:n tekemän oikaisuvaatimuksen kaupungingeodeetin päätöksestä 16.4.2018 § 58.

Päätös

Hyväksyttiin.

Merkitään, että tämä pykälä käsiteltiin §:n 64 jälkeen.

Merkitään, että Markku Aholainen ja kaupungingeodeetti Hannu Peltomaa poistuivat kokouksesta tämän pykälän käsittelyn jälkeen.

Tiedoksi

Asunto Oy Mikkelin Sammonkatu 26/isännöitsijä Juuso Neuvonen, maaomaisuuspalvelut/Päivi Rahikainen

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus
Päätökseen saa hakea muutosta:

  • se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
  • kunnan jäsen.

Valitusaika
Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Käytettäessä sähköistä tiedoksiantoa katsotaan asianosaisen saaneen tiedon päätöksestä kolmantena päivänä viestin lähettämisestä.

Kunnan jäsenen ja kuntalain 137 §:n 2 momentissa tarkoitetun kunnan katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet
Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että

  • päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä
  • päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa
  • päätös on muuten lainvastainen.

Valittajan tulee esittää valituksen perusteet valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä.

Valitusviranomainen
Kunnallisvalitus tehdään Itä-Suomen hallinto-oikeudelle
Postiosoite: PL 1744, 70101 Kuopio
Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64
Sähköpostiosoite: ita-suomi.hao(at)oikeus.fi
Faksinumero: 029 56 42501
Puhelinnumero: 029 564 2500
Hallinto-oikeuden asiakaspalvelu on avoinna arkisin 8.00 - 16.15

Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava:

  • päätös, johon haetaan muutosta
  • miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
  • perusteet, joilla muutosta vaaditaan.

Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja muut tarvittavat yhteystiedot. Jos valitusviranomaisen päätös voidaan antaa tiedoksi sähköisenä viestinä, yhteystietona pyydetään ilmoittamaan myös sähköpostiosoite.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä:

  • päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
  • todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta
  • asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä voi pyytää Mikkelin kaupungin kirjaamosta.

Kirjaamon yhteystiedot:

Postiosoite: PL 33
Käyntiosoite:  Maaherrankatu 9 - 11
Sähköpostiosoite: kirjaamo@mikkeli.fi
Puhelinnumero: 044 794 2033 / 015 1941 (vaihde)
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 9.00 - 16.00.

Oikeudenkäyntimaksu
Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksua, mikä on määrätty mainitun lain 2 §:ssä. Saman lain 5 §:ssä on määräys niistä asioista, joista ei peritä oikeudenkäyntimaksua.