Kaupunkiympäristölautakunta, kokous 20.11.2018

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 137 Kuntalaisaloitteet 2018, Asumisen ja toimintaympäristön palvelualue

MliDno-2018-2346

Valmistelija

  • Jouni Riihelä, tekninen johtaja, Jouni.Riihela@mikkeli.fi

Kuvaus

4.5.2016 MliDno-2016-1118 Paikallisliikenteen reitit Nuijamies-Kirjala

Annettu vastaus tiivistettynä: Mikkelin paikallisliikenteen linjat 1A1B, 4, 7 tai 10 eivät enää aikataulullisesti voi kiertää Nuijamiestenkadun kautta. Linjan 1A1B Rantakylä reitti kulki aikoinaan Nuijamiestenkadun kautta. Samanaikaisesti Moppe-palveluliikenteen reitit palvelivat Nuijamies-Kirjala aluetta. Linjan 1A1B matkustajamäärät olivat niin vähäiset Nuijamiestenkadulta ja linjan aikataulua tuli nopeuttaa, joten Nuijamiestenkadun kautta ajo lakkautettiin. Moppe-palveluliikenteen käyttöä informoitiin asukkaille ja palveluliikenne on edelleenkin Kirjala-Nuijamies-alueen käytettävissä.

5.6.2017 MliDno-2017-1338 Pitkäjärven laavun uusiminen

Liikunta- ja nuorisopalvelut vastaa.

26.9.2017 MliDno-2017-1975 Urheilutalon purkamisen peruminen, Visa-areenan remontointi ja Esedun koulutilojen perusteeton purkaminen

Annettu vastaus tiivistettynä: Urheilutalon ja lukion kohdat käsittelevä asemakaavamuutos on ollut kaupunkiympäristölautakunnan käsittelyssä 26.4.2018 § 47. Lautakunnan päätti palauttaa asian uuteen valmisteluun. Palvelualueet selvittävät keskusta-alueen liikuntamahdollisuuksia. Rakennuksen purkaminen on mahdollista, kun on olemassa asemakaavallinen tavoitetila ja purkulupa on lainvoimainen. Näin ei siis vielä ole. Purku-urakkan ja rakennusoikeuden luovutuksen kilpailutus tapahtuu myöhemmässä prosessin vaiheessa. Mikkelin kaupunki, Saimaa Stadiumin yhtenä omistajana on perustamissopimuksen mukaisesti saamassa vuosittain runsaasti käyttövuoroja mm. koulujen ja esim. lukion liikuntatunteja varten. Saimaa Stadiumiin pääsee kevyen liikenteen verkostoa pitkin ja joukkoliikenteellä. Wisa-kamppailuareenan siirtäminen Pursialasta keskustaan on toteutettu toiminnallisista ja Pursialan rakennukseen liittyvistä teknisistä syistä. Esedun rakennuksessa kamppailuareenan tarkoituksiin muutetut tilat ovat olleet metallikäsittelytiloja ja jääneet siinä tarkoituksessa tyhjilleen. Nykyisiä kamppailuareenan tiloja hyödynnetään mm. Urheilupuiston koulun liikuntatiloina.

2.11.2017 MliDno-2017-2276 Uudenvuoden ilotulituksen tilalle valonäytös

Hallinto- ja elinvoimapalvelut vastaa.

24.1.2018 MliDno-2018-250 Busseja lisää liikenteeseen

Vastaus annettu kaupunkiympäristölautakunnassa 22.5.2018 § 67 (MliDno-2018-1103).

27.7.2018 MliDno-2018-1685 Uusi suojatie Porrassalmenkadulle

Annettu vastaus tiivistettynä: Porrassalmenkadulla on nykyisin suojatiet Vuorikadun ja Savilahdenkadun liittymissä. Uusi suojatie ei itsessään paranna jalankulkijoiden liikenneturvallisuutta. Koko maassa viime vuosina tapahtuneissa jalankulkijoiden onnettomuuksissa joka viides kuolemaan ja yli puolet loukkaantumiseen johtaneista onnettomuuksista tapahtui suojatiellä. Uusia suojateitä kannattaakin rakennetaan vain, jos se on osa luonnollista kulkureittiä ja käyttäjämäärät ovat merkittäviä (yli 100 käyttäjää/vrk). Koska Kirkkopuiston kohdalla ei ole merkittäviä jalankulkijamääriä uutta suojatietä ei rakenneta.

28.2.2018 MliDno-2018-536, Kuntalaisaloite, selvitetään kaikki epäkelpojen rakennusten syntymiseen vaikuttavat tekijät

Kuntalaisaloitteessa ehdotetaan, että ennen seuraavaa korjausprojektin aloittamista ja uusien rakennusten rakentamista selvitetään perusteellisesti epäkelpojen rakennusten syntymiseen vaikuttavat tekijät. Tarkemmin pyydetään selvittämään mm.

  1. Materiaalien vaikutukset rakennusten kelpoisuuteen
  2. Rakennustavan vaikutukset lopputulokseen (valujen kuivatukset)
  3. Sateelta suojelut
  4. Hintatekijät suhteessa lopputulokseen
  5. Kokonaishinta (rakentaminen, homekorjaukset, uuden rakentaminen jne.)
  6. Terveyshaittojen kustannukset
  7. Rakentajan vastuu
  8. Rakennustarkastuksen taito ja vastuut

Vastaukset

  1. Rakennusmateriaalit vaikuttavat oleellisesti rakennuksen käyttöikään, siivottavuuteen, huollettavuuteen sekä riskiherkkyyteen. Mikkelin kaupunki painottaa materiaalivalinnoissa helppohoitoisia ja turvallisia rakennusmateriaaleja, jotka ovat vähäpäästöisiä sekä täyttävät rakennusmääräykset. Pääosin materiaalit ovat M1-päästöluokiteltuja.
  2. Rakennustapa vaikuttaa lopputuloksen onnistumiseen niin perustusten, runkorakenteiden, teknisten ratkaisujen, urakkamuotojen kuin prosessin kannalta. Kulloisenkin rakennusprojektin rakennustapa valitaan kohteen ominaisuudet huomioiden niin, että pystytään varmistamaan onnistunut lopputulos. Rakenteiden kuivatukset on jo vuosia varmennettu niin, että ennen betonirakenteiden pinnoittamista niistä mitataan rakennekosteus porareikämittauksella. Kaupungin asettamat raja-arvot pinnoittamiselle ovat huomattavasti tiukemmat kuin materiaalinvalmistajilla. Kosteusmittaukset suorittaa aina ulkopuolinen puolueeton osapuoli. Ei siis tilaaja tai urakoitsija.
  3. Rakentamisen kosteudenhallintaan panostetaan nykyään huomattavasti aikaisempia vuosikymmeniä enemmän. Koko rakennuksen kattava sääsuoja on hyvä silloin, kun tehdään vesikattotöitä tai rakennetaan ns. pitkästä tavarasta. Elementtirakentamisessa koko rakennuksen suojaaminen ei ole mahdollista, jotta elementit voidaan nostaa paikoilleen. Elementtirakentamisessa sääsuojaus toteutetaan paikallisilla suojauksilla esimerkiksi jokainen elementti erikseen.
  4. Hinnalla on tiettyyn rajaan asti vaikutusta lopputulokseen. Rakentamisen kustannustaso määritetään suunnitteluvaiheessa, jolloin päätetään, miten rakennus toteutetaan.
  5. Rakennusprojekteissa lasketaan vaihtoehtokustannukset eri toteutustavoille. Peruskorjausten yhteydessä tehdään kustannuslaskennat myös uudisrakennukselle, jotta voidaan selvittää, mikä on taloudellisesti paras toteutustapa. Pelkkien rakentamiskustannusten lisäksi talouteen vaikuttaa mm. toiminnallisuus (ja sen tuottama taloudellinen hyöty), energiatehokkuus sekä huollettavuus.
  6. Terveyshaittojen kustannusten määrittäminen on hankalaa. Työntekijän yhden sairauslomapäivän hinta on noin 350 euroa. Yhden syrjäytyneen nuoren hinta yhteiskunnalle on noin miljoona euroa.
  7. Rakentajan vastuut määräytyvät rakennusalan sopimuksissa. Urakoitsijoiden vastuu määräytyy rakennusalan yleisissä sopimusehdoissa YSE 1998, joiden mukaan urakoitsija vastaa rakennuksessa havaituista virheistä 2 vuotta (ns. takuuaika), sekä 10 vuotta sellaisista virheistä, joita ei ole voitu havaita vastaanottotarkastuksessa tai, jotka johtuvat esimerkiksi törkeästä laiminlyönnistä. Suunnittelijoiden vastuu määräytyy konsulttialan sopimusehdoissa. Konsultti, kuten suunnittelija, on vastuussa tilaajalle aiheutuneista vahingoista, jotka johtuvat konsultin tekemistä virheistä tai laiminlyönneistä. Vastuu on kaksi vuotta sopimussuhteen päättymisestä ja on enintään konsultin palkkion verran. Rakennuttajan ja valvojan vastuu määräytyy sopimussuhteista riippuen. Ulkopuolisessa palvelun ostossa vastuu määrätään konsulttialan sopimusehdoissa. Omana työnä tehtävässä rakennuttamisessa ja valvonnassa vastuu muodostuu virkavastuun kautta. Rakennusvalvonnan tehtävänä on varmistaa, että rakentaminen tehdään rakennusluvan ja hyvän rakennustavan vaatimalla tasolla.
  8. Jokaisella Mikkelin kaupungin tilapalveluiden työmaalla on rakennuttaja, joka vastaa hankkeen johtamisesta ja toimii valvojana. Valvojan tehtävänä on varmistua työsuorituksen oikeellisuudesta niin, että työt suoritetaan turvallisesti ja suunnitelmien mukaisesti. Rakennuttajat ovat kokeneita rakennusalan ammattilaisia, joilla on tukenaan suunnittelijat sekä erityisalojen ammattilaiset. Rakennuttajat ovat joko rakennusmestari- tai insinöörikoulutuksen saaneita henkilöitä, joille järjestetään myös täydennyskoulusta osaamisen ylläpitämiseksi sekä kehittämiseksi.

Lopuksi

Mikkelin kaupungin sisäilmaongelmat painottuvat 60-70–lukujen rakennuksiin, jotka on tehty sen aikaisen osaamisen sekä hyvän rakennustavan mukaisesti. Myöhemmin monet tämän aikakauden ratkaisuista on todettu riskirakenteiksi. Rakennusten suunniteltu käyttöikä on saattanut olla vain noin 30 vuotta, joten ei ole ollut tarkoituskaan, että rakennus olisi käytössä vielä 2000-luvulla. Sisäilmaongelmiin ei ole olemassa vain yhtä selittävää syytä, vaan usein ongelman taustalla on useampi tekijä, jotka yhdessä aiheuttavat ongelmia rakenteille ja rakennuksessa oleskeleville henkilöille. Erilliseen konsulttityönä tehtävään selvitykseen ei katsota olevan tarvetta. Vastaukset kuntalaisaloitteessa esitettyihin kysymyksiin on tiedossa kaupungin talonrakennusinvestoinneista vastaavassa tilapalveluiden yksikössä.

13.9.2018 MliDno-2018-1912 Katajamäenkadun kunnostaminen

Annettu vastaus tiivistettynä: Katajamäenkatu on kunnostusta odottavien katujen listalla ja siitä on jo tehty saneeraussuunnitelma. Vuosittaiseen investointiohjelmaan valitaan kadut kuntokartoituksen perusteella.  Vesihuollosta tehdään vastaava kartoitus. Ensisijaisesti ohjelmaan valitaan ne kadut, joissa on myös vesihuollon saneeraustarve. Saneerauksia tehdään vuosittaisen määrärahan puitteissa niin monta kuin mahdollista. Katajamäenkatu on tulevien vuosien saneerausohjelmassa, mutta tarkka vuosi ei ole vielä tiedossa.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Jouni Riihelä, tekninen johtaja, Jouni.Riihela@mikkeli.fi

Merkitään tiedoksi.

Päätös

Merkittiin.

Merkitään, että kiinteistöjohtaja Jarkko Hyttinen poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn jälkeen.


Muutoksenhaku

Valmistelua tai täytäntöönpanoa koskevaan päätökseen ei saa hakea muutosta. Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §.