Kaupunkiympäristölautakunta, kokous 18.6.2019

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 94 Valtuustoaloite: Mikkelin kaupungin tulee parantaa kiinteistönhoidon mitoitusta

MliDno-2019-497

Aikaisempi käsittely

Kuvaus

Valtuutettu Jarno Strengell ym. esittivät 18.2.2019 valtuustoaloitteenaan otsikkoasiasta seuraavaa: 

"ALOITE
Me allekirjoittaneet esitämme, että Mikkelin kaupunki tarkistaa nykyistä kiinteistönhoidon mitoitusta. Kiinteistöhoidon tulee vastata suomalaisia sääolosuhteita.
Kiinteistönhoidon tulee olla ennakoivaa, vesivahinkoja ja sisäilmaongelmia aiheuttavia riskejä pitää pystyä minimoimaan nykyistä paremmin.

Mikkelin kaupungin tulee palvelun tilaajana parantaa omaa kiinteistönhoidon valvontaa, esimerkiksi tarkastamalla nykyistä paremmin onko kiinteistöhoitosopimusten mukaiset työt tehty ja ovatko ne riittäviä.

PERUSTELU
Mikkelin kaupungin 50 miljoonan euron kiinteistöinvestointisuunnitelmat uusien koulujen ja päiväkotien osalta, tehdään palveluverkkouudistuksen lisäksi sisäilmaongelmien johdosta, jotka olisi voitu välttää paremmalla kiinteistöjen hoito- ja korjaustoimenpiteillä.

Viimeisin esimerkki riittämättömästä kiinteistöhoidosta on Päämajamuseon 8.2.2019 vesivahinko. Kaikissa medioissa varoiteltiin katoille kertyvistä lumikuormista, lämpötilamuutoksista, lumen sulamisesta- ja jäätymisestä. Silti Päämajamuseon riittävät talvihoidolliset toimenpiteet jätettiin tekemättä.

Päämajamuseon ja Taidemuseon pitäminen kiinni sisäilmaongelmien johdosta, on aiheuttanut harmia paikalliselle matkailutoiminnalle.

Muun muassa tilapalvelukeskus ja Päämajakoulu ovat kärsineet helmikuussa 2019 samankaltaisista vesivahingoista kuin Päämajamuseo.

Mikkelin kaupunki etsii 10 miljoonan euron pysyviä toimintakulusäästöjä, kaikki lisäkustannukset huonoon kiinteistöhoitoon liittyen, ovat pois Mikkelin muista palveluista. Pelkästään Päämajamuseon vesivahingon korjausarvio voi nousta kymmeniin tuhansiin euroihin.

Korjauskustannuksiin kuluvat rahat voitaisiin käyttää laadukkaampaan kiinteistönhoitoon, jolla vältettäisiin tilojen toimintakatkokset, vesivahinkoihin liittyvät henkilökunnan lisätyöt, vesivahingoista johtuvat sisäilmaongelmat ja terveyshaitat

ALOITTEEN ALLEKIRJOITTANEET

Jarno Strengell
Marita Hokkanen, Jaana Vartiainen, Petri Tikkanen,
Paavo Barck, Tapani Korhonen, Hannu Tullinen,
Markku Aholainen, Satu Taavitsainen, Raine Lehkonen,
Petri Pekonen, Kirsi Olkkonen, Raimo Heinänen,
Jere Liikanen, Arto Seppälä, Jatta Juhola"

Päätös

Kaupunginvaltuusto päätti lähettää aloitteen kaupunginhallituksen valmisteltavaksi.

Päätösehdotus

Esittelijä

Timo Halonen, kaupunginjohtaja, timo.halonen@mikkeli.fi

Kaupunginhallitus päättää lähettää aloitteen asumisen ja toimintaympäristön palvelualueelle valmisteltavaksi. Lisäksi kaupunginhallitus päättää, että vastaus aloitteeseen tulee käsitellä kaupunginhallituksessa viimeistään elokuussa 2019.

Päätös

Hyväksyttiin.

Valmistelija

  • Jarkko Hyttinen, kiinteistöjohtaja, jarkko.hyttinen@mikkeli.fi

Kuvaus

Mikkelin kaupungin tilapalvelut vastaa kaupungin rakennusten ylläpidosta. Kaupungilla on kilpailutetut sopimukset sekä kiinteistönhoidosta että ulkoalueidenhoidosta. Kiinteistönhoitoon kuuluvat rakenteiden ja rakennuksessa olevien järjestelmien kunnossapito ja määräaikaishuollot. Ulkoalueidenhoitoon ns. alueurakkaan kuuluvat niin viheralueiden hoitaminen, lumityöt kiinteistöjen pihoissa kuin kattolumitilanteiden tarkkailu ja jäiden poistaminen. Kiinteistönhoidon tehtäviin ei siis kuulu kiinteistöjen pihojen ja alueiden hoito.

Kaupunki määrittää ulkoalueidenhoidossa palvelutason ja kiinteistönhoidossa suoritemäärät. Kaupunki ei tilaajana mitoita tarvittavaa henkilöresurssia tai työtehtävään kuluvaa aikaa.

Kaupungin ulkoalueiden valvonnan suorittaa infra–aluepalveluiden valvoja katualueiden valvonnan yhteydessä. Valvontaa parannetaan urakoitsijoiden kanssa jatkuvan kehitystyön ja sähköisten järjestelmien avulla. Kiinteistönhoidon osalta käytössä on sähköinen huolto-ohjelma, johon on merkitty sopimukseen kuuluvat tehtävät. Urakoitsijat kuittaavat tehdyt toimenpiteet järjestelmään ja tilaaja pystyy seuraamaan reaaliajassa suoritteiden toteutumista.

Kiinteistönhoito on tärkeässä roolissa rakennusten arvon säilyttämisessä. Osaavat ja ammattitaitoiset kiinteistönhoitajat huomaavat usein rakennuksissa mahdolliset ongelmatekijät, ennen kuin suurempaa vauriota pääsee syntymään. Suoraan ei voida osoittaa, että paremmalla kiinteistönhoidolla olisi voitu välttää kaupunkirakenneselvityksessä lakkautettavaksi määritettyjen kiinteistöjen sisäilmaongelmat tai Päämajakoulun puutteellisesti kannakoidun viemäriliitoksen irtoaminen.

Kaupungin tilapalvelut ovat yhteistyössä kiinteistönhoitourakoitsijoiden kanssa panostaneet rakennusten ennakoivaan kunnossapitoon sekä parantaneet sisäilmaongelmien ennakointiin liittyvää ohjeistusta ja käytänteitä. Esimerkiksi kiinteistön käyttäjien tekemien palvelupyyntöjen ja vikailmoitusten käsittelytapa lisää toiminnan läpinäkyvyyttä.

Sopimusteknisesti kaupungilla on mahdollista korottaa kiinteistöhoidon tasoa, mikäli siihen saadaan tarvittavat taloudelliset resurssit. Kiinteistönhoidon taso on kuitenkin nykyisellään mitoitettu tilaajan asiantuntijoiden näkemyksen perusteella. Tason määrityksessä on huomioitu, että rakennukset säilyttävät arvonsa ja lisävahingot saadaan estettyä.

Kiinteistönhoitoon vaikutetaan riittävällä tilaajaorganisaation henkilöresurssoinnilla. Työtulosten valvonta ja yhteistyö kiinteistönhoidon urakoitsijoiden kanssa varmistaa, että sopimusta tulee noudatettua ja kiinteistönhoidon havaitsemat puutteet tulevat tilaajan tietoon. Näin havaitut puutteet saatetaan kuntoon, ennen kuin mahdolliset riskit rakennuksissa realisoituvat.

Kaupungin korjausvelka kasvaa nykyisin noin 6 M€ vuodessa. Tähän korjausvelkaan pystytään paremmin puuttumaan investointiohjelman kautta kuin kiinteistönhoidon mitoituksella. Pääosa nykyisistä koulu- ja päiväkotirakennuksista on tehty 1960-1970 –luvulla ja suunniteltu noin 30 vuoden käyttöajalle. Tämä käyttöikä on jo saavutettu ja rakennukset vaativat joko mittavia korjauksia tai uudisrakentamista. Uudisrakennusinvestoinneilla pystytään vastaamaan nykypäivän vaatimuksiin ja saavuttamaan toiminnallista etua sekä parantamaan energiatehokkuutta. Kaupunki onkin tehdyssä kaupunkirakenneselvityksessä ottanut vahvan kannan vanhojen kohteiden korvaamiseen uudisrakennuksilla. Uusien valmistuneiden kohteiden kiinteistönhoito tulee määritellä niin, että rakennukset saavuttavat niille suunnitellun käyttöiän.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Jouni Riihelä, tekninen johtaja, Jouni.Riihela@mikkeli.fi

Kaupunkiympäristölautakunta antaa kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle edellä olevan vastauksen tehtyyn valtuustoaloitteeseen.

Päätös

Hyväksyttiin.

Tiedoksi

Kaupunginhallitus

Muutoksenhaku

Valmistelua tai täytäntöönpanoa koskevaan päätökseen ei saa hakea muutosta. Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §.