Kaupunkiympäristölautakunta, kokous 18.6.2019

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 93 Valtuustoaloite: Julkisen puurakentamisen lisääminen Mikkelin kaupungissa

MliDno-2018-1430

Aikaisempi käsittely

Kuvaus

Valtuutettu Pekka Pöyry esitti 18.6.2018 Mikkelin Keskustan valtuustoryhmän ym. valtuustoaloitteena otsikkoasiasta seuraavaa:

"Puu on noussut viime vuosina nopeasti esille terveellisenä ja ekologisena rakennusmateriaalina. Suomessa puurakentamisen alalla on pitkät perinteet ja korkea osaaminen. Puurakentaminen osana biotalouden kehittämistä on keskeinen osa Suomen talouden ja työllisyyden hoitoa tulevaisuudessa. Puurakentamisen aluetaloudelliset vaikutukset tukevat koko Suomen kehittämistä mitä parhaimmalla tavalla. Puurakentamista ja puun käyttöä kehittämällä edistetään metsien kestävää käyttöä. Rakenteissa ja kalusteissa puun sitoma hiili säilyy kymmeniä vuosia poissa ilmakehästä, tämä tukee ilmastotavoitteitamme.
Nykyisten sisäilmaongelmien hallinta valitsemalla ”hengittävä puu” rakennusmateriaaliksi helpottuu oleellisesti.

Keskustan valtuustoryhmä esittää, että nykyisiä sisäilmaongelmia hallitaan valitsemalla ”hengittävä puu” julkisrakennusten materiaaliksi. Lukuisten tutkimusten mukaan puu- ja hirsitalojen vahvuuksia ovat hyvä äänieristys, viihtyvyys ja kauneus sekä lämminhenkisyys ja kodikkuus verrattuna betoni- ja teräsrakenteisiin. Voisiko puu olla rakennusmateriaalina uusissa aluekouluissamme?
Tehdään puusta vahva julkisen rakentamisen vaihtoehto Mikkelissä.

Mikkelin Keskustan valtuustoryhmä
Jukka Pöyry, Jussi Marttinen"

Päätös

Kaupunginvaltuusto päätti lähettää aloitteen kaupunginhallituksen valmisteltavaksi.

Päätösehdotus

Esittelijä

Timo Halonen, kaupunginjohtaja, timo.halonen@mikkeli.fi

Kaupunginhallitus päättää lähettää aloitteen asumisen ja toimintaympäristön palvelualueen valmisteltavaksi. Lisäksi kaupunginhallitus päättää, että vastaus aloitteeseen tulee käsitellä kaupunginhallituksessa viimeistään lokakuussa 2018.

Päätös

Hyväksyttiin.

Valmistelija

Jarkko Hyttinen, kiinteistöjohtaja, jarkko.hyttinen@mikkeli.fi

Kuvaus

Massiivipuurakentaminen soveltuu parhaiten yksikerroksisiin rakennuksiin. Mikäli rakennuksen pinta-ala on alle 1200 m², niin rakennus ei tarvitse väestönsuojaa jolloin kokonaisuus voidaan rakentaa pääosin puusta. Monikerroksisissa rakennuksissa puurungon ongelmallisia puolia ovat palonkesto, kantavuus ja ääneneristävyys. Hirsiseinärakenteen vuoksi muilta rakenteilta vaaditaan kompensaationa parempaa eristyskykyä.

Puun hygroskooppiset ominaisuudet ovat hyvät ja materiaali voi ottaa vastaan kosteutta vesihöyryn muodossa sekä luovuttaa sitä. Hirren kosteus vaihtelee vuodenaikojen mukaan. Hirsi imee kosteutta tai luovuttaa sitä ympäristöönsä olosuhteista riippuen eli hirsi vähentää sisäilman kosteuden vaihtelua. Puukin homehtuu, jos ei kuivu riittävän nopeasti. Kivirakenteinen rakenne kestää huomattavasti korkeampaa kosteuskuormaa vaurioitumatta. Puurakenteisenkin rakennuksen tulee olla tiivis, eikä rakenteen läpi saa tapahtua haitallisia ilmavuotoja.

Yleisesti on arvioitu, että massiivipuurakentaminen on noin 1,3 kertaa kalliimpaa kuin sekarakenteisen rakennuksen valmistaminen. Kustannusvaikutus voi olla huomattavasti suurempi, mikäli rakennuksessa on useita kerroksia. Aikataulullisesti puurakentaminen on hitaampaa kuin betonielementtirakentaminen ja vaatii myös suunnittelun osalta huomattavasti enemmän aikaa.

Uusilla rakennusmenetelmillä tehdyistä massiivipuuratkaisuista on Suomessa varsin lyhytaikaiset kokemukset suurten kohteiden osalta. Kokeneiden ja ammattitaitoisten puurakentajien löytäminen Suomessa on haasteellista. Työmaalla tulee kaikilla osapuolilla olla pitkän linjan kokemusta puurakentamisesta sekä tilaajan, että urakoitsijan puolella. Lisäksi puurakentamisessa korostuu rakennesuunnittelun merkitys. Puurunkoisia (esim. puurunko ja mineraalivilla) ratkaisuja on Mikkelissäkin tehty laajasti ja nämä ovat yksikerroksisena varsin toimivia ja kustannustehokkaita ratkaisuja.

Puuta voidaan hyödyntää rakentamisessa monessa paikassa. Rakennusten pääasiallista runkomateriaalia valittaessa tulee tarkastelu tehdä kokonaisuutta ajatellen. Puuta voidaan käyttää rakennuksissa monipuolisesti, vaikka kantavat rakenteet olisivatkin muuta kuin puuta.

Mikään rakennusmateriaali ei ole yksiselitteinen ratkaisu rakennusten sisäilmaongelmien estämiseksi. On rakennusmateriaali mikä tahansa, niin rakennus tulee suunnitella ja toteuttaa huolellisesti sekä huolehtia kunnossapidosta.

Päätösehdotus

Esittelijä

Jouni Riihelä, tekninen johtaja, Jouni.Riihela@mikkeli.fi

Kaupunkiympäristölautakunta antaa kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle edellä olevan vastauksen tehtyyn valtuustoaloitteeseen.

Päätös

Veli Liikanen esitti, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että vastauksessa esitetään konkreettisia toimenpiteitä puurakentamisen edistämiseksi Mikkelin tulevissa rakennushankkeissa sekä tavoitetaso puumateriaalin käytölle. Jaana Strandman kannatti Liikasen esitystä.

Kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi yksimielisesti Veli Liikasen esityksen.

Valmistelija

  • Jarkko Hyttinen, kiinteistöjohtaja, jarkko.hyttinen@mikkeli.fi

Kuvaus

Kaupunkiympäristölautakunta on kokouksessaan 18.10.2018, § 114 käsitellyt tilapalveluiden antamaa vastinetta valtuustoaloitteeseen julkisen puurakentamisen lisäämisestä Mikkelin kaupungissa. Asia palautettiin uudelleen valmisteltavaksi siten, että vastauksessa esitetään konkreettisia toimenpiteitä puurakentamisen edistämiseksi Mikkelin tulevissa rakennushankkeissa sekä tavoitetaso puumateriaalin käytölle. Tilapalvelut on pyytänyt asiasta lausuntoa Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy:n puurakentamisen projektipäällikkö Matti Kilpiäiseltä. Vastauksen antamiseen on osallistunut myös biotalouden asiantuntija Kyösti Turkia Metsäkeskuksesta.

Puurakennusten määrä kasvaa

Yli kaksikerroksisia puisia asuinkerrostaloja on rakennettu Suomeen, 1995 jälkeen 65 kpl. Uusia puisia koulurakennuksia on rakenteilla ja vireillä yli kymmeneen kuntaan. Puiset koulurakennukset ovat yleistymässä, kun on haluttu tavoitella terveellistä ja viihtyisää sisäilmastoa. Julkisessa rakentamisessa puurakennusten osuus on Suomessa 21%.

Puumateriaalin suosiminen julkisessa rakentamisessa ei vähennä muiden rakennusmateriaalien tarpeellisuutta. Puurakentaminen on aina hybridirakentamista, eli rakennus koostuu useiden eri materiaalien kokonaisuudesta. Tyypillisesti rakennuksen perustukset tehdään betonista, runko ja seinärakenteet puusta, joissa voidaan käyttää teräsosia esimerkiksi liitosrakenteissa. Puurakennusten säädöstenmukainen äänieristävyys saavutetaan esim välipohjan betoni-puukerrosrakenteella.

Puurakentamisen kustannustehokkuus syntyy teollisen puurakentamisen prosesseissa.

Puun ja puurakenteiden keveyden ansiosta suurten puurakennusten (koulut, kerrostalot) totutuksessa voidaan hyödyntää erilaisia elementtirakennusjärjestelmiä. Puurakenteiset tila- tai seinäelementit rakennetaan tehdasolosuhteissa asennusvalmiiksi elementeiksi ja rakennus kootaan rakennuspaikalla, mikä nopeuttaa huomattavasti rakentamisen aikataulua ja riskit rakentamisen aikaisille virheille vähenevät.

Ympäristöministeriö valmistelee vähähiilisen rakentamisen arviointimenetelmää

Rakentaminen ja rakennukset tuottavat noin kolmanneksen Suomen kasvihuonekaasupäästöistä – rakentaminen onkin keskeisessä roolissa, kun Suomi pyrkii saavuttamaan kansalliset ja kansainväliset ilmastotavoitteensa. Koska uudisrakentamisen käytönaikaisesta energiatehokkuudesta on jäljellä enää niukasti kiristettävää, on päästövähennyksiä etsittävä erityisesti rakennusten elinkaaren alusta ja lopusta. YM:n arviointimenetelmässä tarkastellaan hiilijalanjäljen lisäksi myös hiilikädenjälkeä, jolla mitataan rakennusten myönteisiä ilmastovaikutuksia – esimerkiksi puurakentamisen hiilivarastoja. Tavoitteena on, että rakennusten hiilijalanjälki otetaan huomioon rakentamisen säädöksissä 2020-luvun puoliväliin mennessä.

Puun käyttö alentaa rakentamisen hiilijalanjälkeä, kun tarkastellaan puun koko elinkaarta aina materiaalin valmistuksesta rakentamiseen, käyttöön ja kierrätykseen. Puuhun sitoutunut hiili säilyy rakenteissa pitkään ja vaikuttaa positiivisesti koko rakennusalan ympäristövaikutuksiin. Puun käytön lisääminen rakentamisessa on tehokas keino alentaa myös Mikkelin hiilijalanjälkeä ja tehostaa asetettujen ilmastotavoitteiden toteutumista erityisesti hiilivarastojen muodostumisessa.

Puurakentaminen tukee ilmastokestävää metsänhoitoa ja kasvattaa maakunnan metsien hiilinielua.

Puurakentaminen vauhdittaa aluetaloutta

Käyttämällä puuta julkisessa rakentamisessa kunta voi edistää oman alueensa yritystoimintaa ja aluetaloutta. Puurakentamisen hyödyt levittyvät laajalle joukolle kuntalaisia: metsänomistajille, puutuoteteollisuudelle, rakennusyrityksille ja koko ketjuun liittyville palveluntuottajille.  Puutuoteteollisuuden osuus koko maakunnan tuotannon arvosta on suurinta Etelä-Savossa, Päijät-Hämeessä ja Pohjois-Karjalassa maakuntien vertailussa.

Etelä-Savossa puurakentamisesta hyötyvät erityisesti metsänomistajat. Vuonna 2015 bruttokantorahatuloja puutuoteteollisuuden puukäytöstä Etelä-Savon metsänomistajille kertyi noin 160 miljoonaa euroa. Metsätalouden näkökulmasta puurakentaminen tukee ilmastokestävää metsänhoitoa ja kasvattaa metsien hiilinielua.

Etelä-Savon kunnille merkittävin aluetaloushyöty metsän raaka-aineen jalostuksesta tulee maakunnan mekaanisen metsäteollisuuden tuotannosta ja puurakentamisen komponenttien kasvavasta kysynnästä vientiin ja kotimaan kasvukeskusten tarpeisiin. Etelä-Savo on puutuoteteollisuuden ja jatkojalostuksen osalta toimintaympäristö, mikä tarjoaa luontaisesti hyvät mahdollisuudet lisätä kysyntälähtöistä, aluetaloutta kasvattavaa puurakentamisen tuote- ja palveluketjun liiketoimintaa ja aluetalouden hyödyt maksimoivaa puun käyttöä julkisen rakentamisen kohteissa.

Puuta käytetään yleisesti ikkuna- ja ovirakenteissa, yläpohja- ja räystäsrakenteissa sekä väliseinärakenteissa yhdistelmärakenteina muiden rakennusmateriaalien kanssa. Julkisivuihin ja runkorakenteeseen puuta sovelletaan mahdollisuuksien mukaan huomioiden kohteen tyyppi, koko, toteutusaika ja kustannukset, missä puurakentaminen poikkeaa eniten yleisemmin käytettyyn betonirakenteeseen verrattuna. Hankkeiden ohjaaminen aikaisessa vaiheessa tiettyjen rakennusratkaisujen suuntaan saattaa johtaa toimimattomien rakennustyyppien suunnitteluun vuositavoitteiden saavuttamiseksi. Jokainen rakennus tulee suunnitella käyttötarkoituksen mukaisesti toimivana kokonaisuutena koko rakennuksen elinkaari huomioiden niin teknisten, taloudellisten kuin ympäristöarvojen kannalta.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Jouni Riihelä, tekninen johtaja, Jouni.Riihela@mikkeli.fi

Kaupunkiympäristölautakunta antaa kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle edellä olevan vastauksen tehtyyn valtuustoaloitteeseen.

Päätös

Hyväksyttiin.

Tiedoksi

Kaupunginhallitus

Muutoksenhaku

Valmistelua tai täytäntöönpanoa koskevaan päätökseen ei saa hakea muutosta. Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §.