Kaupunkiympäristölautakunta, kokous 18.10.2018

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 117 Mikkelin kantakaupungin osayleiskaava 2040

MliDno-2015-744

Valmistelija

  • Ilkka Tarkkanen, kaavoituspäällikkö, ilkka.tarkkanen@mikkeli.fi

Kuvaus

Kaupunkisuunnittelu lähettää otsikossa mainitun 18. päivänä lokakuuta 2018 päivätyn osayleiskaavaehdotuksen kaupunkiympäristölautakunnan käsiteltäväksi.

Suunnittelualue käsittää kantakaupungin alueen. Alueen pinta-ala on n. 154 km².

Johdanto
Mikkelin kaupungin voimassa oleva oikeusvaikutukseton yleiskaava on vuodelta 1990. Sen tavoitevuosi on 2010, joka edellyttää kaavan päivittämistä. Kaavan juridinen merkitys on nykypäivänä puutteellinen ja hidastaa maankäytön suunnittelua sekä rakentamisen toteutusta.  Uudella oikeusvaikutteisella osayleiskaavalla luodaan kaupungille selkeät suuntaviivat kaupungin strategian mukaiselle kehitykselle ja maankäytön suunnittelulle. Kaavan avulla helpotetaan ja nopeutetaan lupaprosesseja sekä detaljikaavoitusta ja luodaan suuntaviivat tuleville osayleiskaavatasoisille suunnitelmille. Kaava on ns. strateginen yleiskaava jolla esitetään yleispiirteisesti alueiden käyttötarkoitukset ja kehittämisen suunnat sekä rajoitukset. Kaavan pohjalta ei ole mahdollista hakea rakennuslupaa, eikä siinä osoiteta rakennusoikeutta.

Mikkelin kantakaupungin osayleiskaavoitus on tullut vireille 18.6.2012. Sitä edelsi vuonna 2012 valmistunut Mikkelin kaupunkiseudun rakennemallityö. Rakennemallissa tutkittiin kolmea eri maankäyttövaihtoehtoa Mikkelin kaupunkikeskustan, Ristiinan ja Pellosniemen taajaminen sekä Hirvensalmen taajaman ja kunnan itäosien alueille. Mallissa sovitettiin yhteen maankäytön ja liikenteen sekä kunkin kunnan/kaupungin ominaispiirteet ja vahvuudet. Kolmesta eri vaihtoehdosta muokattiin yksi vaiheistettu ehdotus johon kantakaupungin osayleiskaava pohjautuu.
Rakennemallin lisäksi kaavoitukseen ovat vaikuttaneet erilliset maankäytön suunnitelmat jotka ovat joko toteutumassa kuten Ecosairila, tai vasta suunnitteluasteella kuten Satamalahti. Liikennejärjestelmäsuunnitelma ja muut vastaavat yleispiirteiset hankkeet ovat vaikuttaneet merkittävästi ja ovat jo osittain toteutuneet.

Tavoitteet
Kantakaupungin osayleiskaavan tavoitteet pohjautuvat vuoden 2012 jälkeisiin strategioihin joista viimeisenä kaupungin 11.12.2017 kaupunginvaltuustossa hyväksytty strategia. Näiden lisäksi kaavassa on huomioitu maakuntakaava, valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet sekä maankäyttö- ja rakennuslaissa esitetyt yleiskaavan sisältövaatimukset.
Kaupungin vuoden 2017 strategiassa tuodaan esille Hyvän elämän Mikkeli, Korkean osaamisen ja yrittäjyyden Mikkeli sekä Kestävän kasvun Mikkeli. Strategiaa toteutetaan toimintaohjelmien ja välillisesti tämän osayleiskaavan kautta.

Kantakaupungin osayleiskaavan tavoitevuosi on 2040 tarkoittaen sitä, että maankäyttöä suunnitellaan tällä aikajänteellä kahdeksi vuosikymmeneksi eteenpäin. Kaupungin strategian ja muiden suunnitelmien pohjalta asetetut tavoitteet pohjautuvat Mikkelin markkina-alueen ja kantakaupungin alueella havaittuun kehitykseen ja ennusteisiin tulevasta kehityksestä. Ne poikkeavat jonkin verran esimerkiksi Tilastokeskuksen ennusteisiin mm. väestömäärän kehityksestä.

Vuonna 2017 Mikkelissä asui n. 54 400 asukasta ja näistä 38 400 kantakaupungin alueella. Kantakaupungin väestömäärä on lisääntynyt viime vuosina n. 500 asukkaalla, mutta tämän vuoden osalta kasvu on hidastunut. Kaupungistumisen vaikutukset on nähtävissä Mikkelissäkin ja on oletettavissa, että väestö jatkaa maltillista keskittymistä palveluiden ja hyvien liikenneyhteyksien ääreen. Kantakaupungin osayleiskaavassa on varauduttu asukasmäärän kasvuun ja samanaikaisesti tapahtuvaan asumisväljyyden kohoamiseen (n. 5 m2/asukas). Tähän pohjautuen asumiseen tarvittavien neliöiden arvioidaan kasvavan n. +10 % tahtia. Vuoteen 2040 mennessä se tarkoittaa 450 000 k-m2 lisäystä. Tällä hetkellä kantakaupungin alueella on n. 80 000 k-m2 käyttämätöntä rakennusoikeutta pientaloille ja 30 000 k-m2 kerrostaloille. Kohteet eivät ole toteutuneet johtuen mm. huonosta sijainnista, liikenneyhteyksistä tai vaikeista maastonmuodoista jotka ovat haasteellisia rakentaa. Kaavassa on katsottu, että pientalojen osalta varanto on reaalisesti 60 000 k-m2, jolloin olemassa oleva varanto on yhteensä 100 000 k-m2. Kaavan 450 000 k-m2 tarkoittaa 8 500 uutta asukasta, ottaen huomioon asumisväljyyden kasvun kasvu asettuu 7 500 uuteen asukkaaseen. Tästä Satamalahden osuus on n. 3 000 - 5 000 asukasta joka kerrosneliömetreinä on 180 000 – 300 000 k-m2.

Kaavaratkaisu
Asuminen keskitetään keskustan alueelle, erityisesti Satamalahteen ja Saimaan rannoille, kävely- ja pyöräilyetäisyydelle keskustasta. Keskusta-alueen rajausta on laajennettu ja se on jaettu kolmeen erilliseen osaan riippuen kunkin alueen potentiaalista asumiselle, palveluille ja kaupalle. Keskustaa ympäröivä taajama-alue on jaettu kehittyvään taajamaan ja kasvavaan taajamaan. Näiden lisäksi erityisesti Saimaan rannoille on esitetty kyläalueita joiden avulla on mahdollista detaljikaavoituksessa osoittaa tehokkaampaa rakentamista.

Elinkeinoelämälle osoitetaan kasvun mahdollisuuksia valtateiden varrelta ja keskustan alueelta. Vuoden 2013 kaupan selvityksessä todettiin 256 000 k-m2 lisätilan tarve vuoteen 2015 mennessä. Selvitys päivitettiin vuonna 2018 ja kokonaismitoitus pysyi entisellään, mutta kasvun vaatimat neliöt jaetiin eri kaupunginosien kesken aikaisemmasta poikkeavalla tavalla. Suurin muutos tapahtui Visulahden kohdalla joka tässä osayleiskaavassa on osoitettu tilaa vievälle erikoistavarakaupalle ja vähäisemmässä määrin päivittäistavarakaupalle. Osayleiskaavassa kaupan mitoitus väheni Visulahdessa lukuun 85 000 k-m2, vähennystä nykyiseen tilanteeseen on n. 115 000 k-m2. Neliöitä siirrettiin erityisesti Karilan alueelle jonka kehittämisen on arveltu alkavan aikaisintaan vuoden 2025 jälkeen. Keskustassa kasvuvaraa on n. 70 000 k-m2 vuoteen 2035 mennessä.

Liikenteessä luodaan edellytykset kevyen liikenteen houkuttelevuuden kasvattamiseksi, yhteyksiä sujuvoitetaan ja keskustassa mahdollistetaan turvallinen ympäristö hitaalle liikkumiselle. Keskustaan esitetään kehätietä jonka sisäpuolella painotetaan hidasta kaupunkiliikennettä jossa jalankulkijat ja autot ovat tasavertaisemmassa asemassa. Saimaata kiertävä rantareitti jatkuu Ristiinaan saakka.
Kantakaupungin lisääntyvä väestömäärä tuottaa enemmän ajoneuvoliikennettä ja tarve pysäköintiin kasvaa. Kaavassa on esitetty uusi pysäköintinormi joka merkittävästi väljentää vaatimuksia autopaikkojen määrästä. Asuntojen osalta ydinkeskustassa entinen autopaikkanormi 1 ap/85 k-m2 esitetään muutettavaksi 1 ap/150k-m2 jos pysäköinti toteutetaan rakenteellisesti yhteispysäköintinä. Väljentynyt normi mahdollistaa vanhoille ydinkeskustan kiinteistöille täydennysrakentamisen, joka aikaisemmin on haasteellista kireiden pysäköintinormien takia.
Vuoden 1990 osayleiskaavassa esitetty pohjoinen kehätie on säilytetty, mutta sen linjausta on tarkistettu.

Työpaikka-alueita on osoitettu tasapuolisesti eri puolille kaupunkia ja Pursialan sekä Kirjalan teollisuusalueet on merkitty tilaa vaativien työpaikkojen vaihettumisalueena, tarkoittaen sitä, että alueita on mahdollista kehittää monipuolisempaan suuntaan. Pursialan kohdalla pohjavesialueen turvaaminen ja pohjaveden tuotanto johtaa vähitellen käyttötarkoituksen muuttamiseen kohti vähemmän riskialtista toimintaa.

Esitystapa
Kaava esitetään seitsemällä eri kaavakartalla jotka kaikki ovat juridisesti yhtä sitovia. Kaavakartat on jaettu eri teemoihin helpottamaan luettavuutta ja niitä tulee tulkita kokonaisuutena. Kantakaupungin osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena ns. strategisena osayleiskaavana jolle on luonteenomaista väljempi esittämistarkkuus. Tarkemmat aluerajaukset, rakennusoikeudet, käyttötarkoitukset ja yksityiskohtaisemmat kaavamääräykset täsmentyvät detaljikaavoituksen yhteydessä.

Yhdyskuntarakenteen ohjaus – kaavakartalla esitetään yleispiirteisesti alueiden käyttötarkoitukset.
Liikenne – kaavakartalla esitetään liikenteelliset ratkaisut, tie- ja katuverkko, uudet tieyhteystarpeet, joukkoliikenteen verkosto ja pyöräilyverkon pääreitit.
Viherrakenne – kaavakartalla esitetään maa- ja metsätalousalueet sekä asumisalueisiin kytkeytyvä kaupunkivihreä. Ekosysteemipalveluiden ja viherrakenneselvityksen perusteella muodostettu sinivihreä sydän yhdistää ekosysteemipalveluiden eri osaset toisiinsa.  Kartalla on esitetty myös mm. liito-oravien esiintymät ja niiden vaatimat kulkuyhteydet.
Vesitalous – kaavakartalla esitetään pohjavesialueet ja hulevesien hallintaan tarpeelliset aluevaraukset ja verkostot.
Kulttuuriympäristö – kaavakartalla esitetään valtakunnallisesti arvokkaat kohteet sekä säilyttämisen arvoiset alueet. Maakunnallisesti ja paikallisesti arvokkaat kohteet on esitetty kohdemerkinnöin.
Maisema – kaavakartalla esitetään arvokkaat kulttuurimaisemat, geologisesti arvokkaat kohteet, maisemallisesti arvokkaat harjujaksot, arvokkaat vesistömaisemat, maastonmuodot ja perinnebiotooppialueet ja -kohteet. Kiinteät muinaisjäännökset on merkitty muinaismuistoalueina tai –kohteina.
Voimaan jäävät osayleiskaavat – kaavakartalla esitetään 14 voimaan jäävää osayleiskaavaa. Kantakaupungin osayleiskaava toimii ohjaavana kaavana jos ja kun näitä yksittäisiä osayleiskaavoja

Kaavaprosessi
Kaava tuli vireille 18.6.2012. Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma päivitettiin 7.4.2014 ja se oli nähtävillä 3.7.–29.8.2014. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatiin 4 lausuntoa, muu palaute tapahtui asukastilaisuuksien yhteydessä ja erillisissä neuvotteluissa sekä Harava-kyselyn avulla.

Palautteen pohjalta hulevedet nostettiin tärkeäksi teemaksi ja kaavakarttaan tehtiin tarkistuksia mm. konsultointivyöhykkeeseen.

Palaute ja vastineet on esitetty selostuksen liitteessä 2.

Kaavan luonnosvaihe käsiteltiin teknisessä lautakunnassa 31.1.2017 ja kaupunginhallituksessa 13.2.2017, joka asetti sen nähtäville ajalle 23.2 – 24.4.2017.
Luonnosvaiheessa järjestettiin kaksi yleisötilaisuutta 15.3.2017 ja 4.4.2017 ja kaavaluonnoksesta saatiin 31 lausuntoa ja mielipidettä.

Luonnosvaiheesta jätettiin 23 lausuntoa ja 13 huomautusta.

Muutokset kaavaan
Alla on tiivistetysti esitetty mitä tarkastuksia kaavakartoille tehtiin luonnosvaiheen palautteen pohjalta:

Yhdyskuntarakenteen ohjaus

  • Kirjalan tilaa vaativien työpaikkojen alueet osoitettiin tilaa vaativien työpaikkojen vaihettumisalueena sekä kaupan alueina
  • Ecosairilan tilaa vaativien työpaikkojen alueiden rajauksia tarkastettiin vahvistuneen Ecosairilan osayleiskaavan mukaiseksi
  • Olkkolanniemen alueella kyläalueen rajausta tarkastettiin
  • Erityisalueena merkittiin yhdyskuntateknisen huollon alueita, kuten sähkö/muunto- ja jakeluasemia
  • Kaihun alue merkittiin kokonaisuudessaan kaupunkivihreän alueena
  • Sairaalan pysäköintitalon katolla sijaitseva helikopterikenttä huomioitiin lentoliikennevyöhyke-merkinnällä
  • Visulahden paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan kehittämisalueen rajauksia tarkastettiin
  • Suunnittelumääräystä koskien Karilan ja Visulahden kaupan kerrosneliömetrimääriä tarkastettiin

Liikenne

  • Pohjoisen kehätien linjausta tarkastettiin
  • Melualueiden rajauksia tarkastettiin meluselvitysten pohjalta
  • Voimalinja-merkinnällä osoitettiin rengasverkko
  • Rantareittiä linjattiin uudestaan suunnittelualueen eteläosassa
  • Valtatie 5 merkintätapaa tarkastettiin uuden linjauksen osalta

Viherrakenne

  • Pohjoisen kehäväylän yli merkittiin viheryhteystarve
  • Kartan esitystekniikkaa on selkeytetty
  • Kaihun alue merkittiin kokonaisuudessaan kaupunkivihreän alueena
  • Hanhilammen luonnonsuojelualue on osoitettu Natura 2000 alueena
  • Tornimäen rinnelehdon luonnonsuojelualue on merkitty kaavakartalle
  • Kalevankankaan luonnonsuojelualueen rajaus on tarkistettu siten, että siinä on huomioitu osana Metsähallituksen Metso-pakettia suojeltu 11 hehtaarin alue
  • Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeä alueena osoitettua kohdetta 105. Siekkilä on tarkastettu rajauksen osalta
  • Alue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja -merkinnän kaavamääräyksestä poistettiin maisematyölupavelvoite (MRL 128 §)

Vesitalous

  • Hulevesien hallinnan tarve tutkittiin hulevesijärjestelmää kuvaavalla paikkatietomallilla, jonka myötä tarkastettiin valuma-alueittain niitä alueita, joilla hulevesien käsittelyyn tulee kiinnittää erityistä huomiota
  • Erityistä huomiota vaativille alueilla osoitettiin myös hulevesien valumasuunta
  • Painealue merkintää tarkastettiin ja kohdemerkinnät muutettiin aluemuotoisiksi

Kulttuuriympäristö

  • Ehdotusvaiheessa laadittujen rakennetun ympäristön lisäinventointien pohjalta päivitettiin kulttuuriympäristökartan kaavaratkaisua
  • Säilyttämisen arvoiset alueet osoitettiin kaupunkikuvallisesti arvokkaina alueina ja niiden rajauksia tarkastettiin laadittujen inventointien pohjalta
  • Kaikki yksittäisiä rakennuksia tai rakennusryhmiä koskevat suojelumerkinnät osoitettiin rakennussuojelukohde-merkinnällä, kohteiden arvot ja ominaispiirteet luetteloitiin osaksi kaavaselostusta
  • Päämajakaupunki ja kahden paikallisen arkkitehdin Eero Jokilehdon ja Martti Välikankaan suunnittelutöitä ei painoteta enää erityisinä teemoina.

Maisema

  • Merkittävä maastonmuoto -kaavamerkintää tarkastettiin kaavamääräyksen osalta
  • Muinaismuistoalueet ja -kohteet siirrettiin kokonaisuudessaan esitettäväksi maisemakartalla, muinaismuistokohteisiin tuli lisäyksiä arkeologisen inventoinnin myötä

Voimaan jäävät osayleiskaavat

  • Kaavakartalle päivitettiin ajantasainen osayleiskaavatilanne


Lista muutoksista on luettavissa selostuksen kohdassa 6.3.2 ja palaute liitteessä 2.

Mitoitus
Alueen pinta-ala on n. 154 km². Kaavan maankäyttö jakautuu seuraavasti:

Keskustatoiminnot 2 %
Kauppa ja palvelut 2 %
Taajamat ja kyläalueet 26 %
Matkailu 1 %
Työpaikka-alueet 6 %
Puolustusvoimat, lentokenttä ja muut erityisalueet 4 %
Vihreät alueet 59 %

Ristiriidat
Mikkelin kaupunginhallitus on 28.10.2013 396 § päättänyt asemakaavan muuttamisesta Mikkelin 12. kaupunginosan (Kattilansilta) korttelissa 43. Kaavamuutosta on viety eteenpäin asemakaavanmuutoksena, mutta maankäyttö- ja rakennuslain edellyttää yleiskaavan ohjausvaikutuksen ottamista huomioon ja vireillä oleva kantakaupungin osayleiskaava voidaan katsoa toimivan kaupungin tahdonilmaisuna, kunnes kaava saa lain voiman. Osayleiskaavan ohjausryhmä on todennut, että kyseinen kortteli 43 merkitään kaupunkivihreänä. Merkintä on ristiriidassa kaupunginhallituksen aikaisemman päätöksen kanssa ja edellyttää lautakunnan ja kaupunginhallituksen linjanvetoa/päätöstä asiassa.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Jouni Riihelä, tekninen johtaja, Jouni.Riihela@mikkeli.fi

Kaupunkiympäristölautakunta päättää muuttaa korttelissa 43 olevan kaupunkivihreä merkinnän Kehittyvä taajama-merkinnäksi Mikkelin kaupunginhallituksessa 28.10.2013 396 § tehdyn aiemman päätöksen mukaisesti.

Kaupunkiympäristölautakunta päättää muuttaa valtatien 13 ja Saimaan välisen osan Hytkän alueen eteläpuolella kyläalueeksi luonnosvaiheen rajauksen mukaisesti ja ohjeellinen rantareitti linjataan valtatien 13 itäpuolelle.

Kaupunkiympäristölautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että se hyväksyy alustavasti Mikkelin kantakaupungin osayleiskaavaehdotuksen, asettaa sen julkisesti nähtäville sekä pyytää siitä lausunnot seuraavilta tahoilta: Etelä-Savon ELY-keskus, Pohjois-Savon ELY-keskus, Etelä-Savon maakuntaliitto, Ympäristöministeriö, Museovirasto, Savonlinnan maakuntamuseo, Museotoimi, Liikennevirasto, Finavia, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes), Puolustusvoimat, Metsähallitus, Etelä-Savon pelastuslaitos, Hirvensalmen kunta, Puumalan kunta, Mikkelin vesiliikelaitos, Ympäristölautakunta, Rakennusvalvonta, Kaupunkiympäristö, Fingrid Oyj, ESE-verkko Oy, Suur-Savon Sähkö Oy, MTK Etelä-Savo, MTK metsälinja / Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo, Metsäkeskus, Rautakesko Oy, Suomen luonnonsuojeluliiton Suur-Savon yhdistys ry., Velo Saimaa ry., Mikkeli seura  ja kaupunginosaseurat.

Päätös

Jaakko Väänänen esitti, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi ja yleiskaavaan lisätään kyläalueet, jolloin mahdollistetaan rakennuslain mukainen tehokkaampi vakituisen ja vapaa-ajan asutuksen muodostuminen kyläalueille. Ehdotus lisäisi kaupungin elinvoimaa, verotuloja ja mahdollisesti myös uusia asukkaita. Nykyinen rakennuslaki mahdollistaa varsinkin kyläalueille tehokkaamman rakentamisen, jota käsiteltävä yleiskaava ei riittävästi mahdollista. Kaupungin strategian kärkihankkeita on matkailu ja vapaa-ajan asutus,  jotka tuovat elinvoimaa seudulle. Mikkelissä on noin 10300 vapaa-ajan asuntoa yli 1000 järveä ja 10000 km rantaviivaa. Yleiskaavoituksella voitaisiin lisätä rakentamismahdollisuuksia Saimaalle ja muille kaava-alueen järville. Jaana Strandman kannatti Väänäsen esitystä.

Puheenjohtaja totesi, että keskustelun aikana oli tehty asian palauttamista koskeva esitys, jota oli kannatettu, joten asiasta oli äänestettävä. Äänestys suoritetaan sähköisesti. Käsittelyn jatkamista tässä kokouksessa kannattavat äänestävät jaa ja asian palauttamista uuteen valmisteluun kannattavat äänestävät ei. Lautakunta hyväksyi yksimielisesti esityksen sähköisestä äänestyksestä.
Suoritetussa äänestyksessä annettiin 8 jaa-ääntä (Veli Liikanen, Vesa Himanen, Kerttu Hakala, Marita Hokkanen, Markku Himanen, Paavo Puhakka, Hannu Tullinen ja Jaana Vartiainen) ja 5 ei-ääntä (Jaakko Väänänen, Jaana Strandman, Risto Pöntinen, Keijo Siitari ja Kirsi Kultanen).
Puheenjohtaja totesi, että asian käsittelyä jatketaan tässä kokouksessa.

Veli Liikanen esitti, että kortteli 43 merkitään kaupunkivihreän alueeksi osayleiskaavan ohjausryhmän linjauksen mukaisesti. Hannu Tullinen kannatti Liikasen esitystä.

Puheenjohtaja totesi, että keskustelun aikana oli tehty esittelijän päätösehdotuksesta poikkeava esitys, jota oli kannatettu, joten asiasta oli äänestettävä. Äänestys suoritetaan sähköisesti. Esittelijän päätösehdotusta kannattavat äänestävät jaa ja Veli Liikasen vastaesitystä kannattavat ei. Lautakunta hyväksyi yksimielisesti esityksen sähköisestä äänestyksestä.
Suoritetussa äänestyksessä annettiin 4 jaa-ääntä (Vesa Himanen, Paavo Puhakka, Jaana Strandman ja Risto Pöntinen), 7 ei-ääntä (Veli Liikanen, Kerttu Hakala, Marita Hokkanen, Markku Himanen, Hannu Tullinen, Jaana Vartiainen ja Kirsi Kultanen) ja kaksi jäsentä äänesti tyhjää (Keijo Siitari ja Jaakko Väänänen).
Puheenjohtaja totesi Veli Liikasen esityksen tulleen hyväksytyksi.

Veli Liikanen esitti, että Ratinlammen alue merkitään kaupunkivihreän alueeksi. Kerttu Hakala kannatti Liikasen esitystä.

Puheenjohtaja totesi, että keskustelun aikana oli tehty esittelijän päätösehdotuksesta poikkeava esitys, jota oli kannatettu, joten asiasta oli äänestettävä. Äänestys suoritetaan sähköisesti. Esittelijän päätösehdotusta kannattavat äänestävät jaa ja Veli Liikasen vastaesitystä kannattavat ei. Lautakunta hyväksyi yksimielisesti esityksen sähköisestä äänestyksestä.
Suoritetussa äänestyksessä annettiin 6 jaa-ääntä (Vesa Himanen, Paavo Puhakka, Keijo Siitari, Jaana Strandman, Jaakko Väänänen ja Kirsi Kultanen), 6 ei-ääntä (Veli Liikanen, Kerttu Hakala, Marita Hokkanen, Markku Himanen, Hannu Tullinen ja Jaana Vartiainen) ja yksi tyhjä (Risto Pöntinen).
Puheenjohtaja totesi Veli Liikasen esityksen tulleen hyväksytyksi puheenjohtajan äänen ratkaistessa.

Kerttu Hakala esitti, että C1-alueella autopaikkanormiksi merkitään 1 ap/130k-m2, kun autopaikat ovat omalla tontilla ja 1 ap/150 k-m2, kun autopaikat ovat pysäköintilaitoksessa. Veli Liikanen kannatti Hakalan esitystä.

Puheenjohtaja totesi, että keskustelun aikana oli tehty esittelijän päätösehdotuksesta poikkeava esitys, jota oli kannatettu, joten asiasta oli äänestettävä. Äänestys suoritetaan sähköisesti. Esittelijän päätösehdotusta kannattavat äänestävät jaa ja Kerttu Hakalan vastaesitystä kannattavat ei. Lautakunta hyväksyi yksimielisesti esityksen sähköisestä äänestyksestä.
Suoritetussa äänestyksessä annettiin 5 jaa-ääntä (Paavo Puhakka, Keijo Siitari, Jaana Strandman, Jaakko Väänänen ja Risto Pöntinen) ja 8 ei-ääntä (Veli Liikanen, Kerttu Hakala, Vesa Himanen, Markku Himanen, Marita Hokkanen, Hannu Tullinen, Jaana Vartiainen ja Kirsi Kultanen).
Puheenjohtaja totesi Kerttu Hakalan esityksen tulleen hyväksytyksi.

Merkitään, että kaavoituspäällikkö Ilkka Tarkkanen poistui kokoksesta tämän pykälän käsittelyn jälkeen.

Tiedoksi

Kaupunginhallitus

Muutoksenhaku

Valmistelua tai täytäntöönpanoa koskevaan päätökseen ei saa hakea muutosta. Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §.