Kaupunkiympäristölautakunta, kokous 15.10.2019

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 135 Talousarvio 2020 ja taloussuunnitelma vuosille 2021-2024, asumisen ja toimintaympäristön palvelualue

MliDno-2019-1494

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Heikki Siira, talousjohtaja, heikki.siira@mikkeli.fi

Kuvaus

Yleinen taloudellinen tilanne

Valtionvarainministeriön kesän 2019 taloudellisen katsauksen mukaan talouskasvu jää viime vuosia maltillisemmaksi tulevien vuosien aikana. Maailmankaupan hitaampi kasvu heijastuu Suomen viennin kasvuun. Julkisen talouden rahoitusasema vahvistuu ensi vuonna, mutta alkaa sen jälkeen vähitellen heikentyä. Myös julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen kääntyy 2020-luvun alkuvuosina uudelleen kasvuun. Ennuste vuoden 2019 inflaatioksi on 1,2 %, ja vuonna 2020 kansallisen kuluttajahintaindeksin odotetaan nousevan 1,5 %. Vuonna 2019 Suomen BKT:n ennustetaan kasvavan 1,6 %, ja vuoden 2020 kasvuksi ennustetaan 1,2 %.

Pääministeri Rinteen hallituksen hallitusohjelmassa linjattuja talouspoliittisia toimenpiteitä ei ole vielä huomioitu VM:n ennusteissa.

Asuntoinvestointien väheneminen heikentää yksityisten investointien kokonaiskasvua, ja yksityisten investointien kasvuvauhti keskimääräinen kasvuvauhti jää 1,2 prosenttiin vuonna 2019. Julkiset investoinnit ovat sen sijaan kuluvana vuonna hyvässä kasvussa paikallishallinnon investointien kasvun johdosta. Taustalla on mm. infrainvestointeja ja vilkasta sairaalarakentamista. Vuonna 2020 julkisten investointien arvioidaan kääntyvän laskuun valtionhallinnon investointien supistumisen seurauksena ja pysyvän tällä tasolla v. 2021. Ennuste ei sisällä uuden hallitusohjelman mukaisia julkisen talouden investointilisäyksiä.

Työllisten määrän arvioidaan nousevan 1,1 % vuoden 2019 aikana, vaikkakin noin puolet tästä kasvusta seuraa perintönä aiemman vuoden viimeiseltä neljännekseltä. Koko vuoden 2019 työllisyysasteen odotetaan nousevan 72,6 prosenttiin, ja vuoteen 2021 mennessä työllisyysasteen odotetaan nousevan 73,5 prosenttiin työikäisen väestön edelleen vähentyessä. Työttömyysasteen trendi on pysytellyt 6,6 prosentin tuntumassa tammikuusta lähtien, ja ennuste koko vuoden 2019 työttömyysasteeksi onkin 6,6 %. Hallitusohjelmassa asetettu julkisen talouden tasapainotavoite perustuu pyrkimykseen saavuttaa 75 prosentin työllisyysaste vuoteen 2023 mennessä. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää merkittäviä työvoiman tarjontaa ja kysyntää lisääviä rakenteellisia uudistuksia. Ilman työllisyysastetta kohentavia toimia julkinen talous olisi vuosina 2020–2023 noin prosentin alijäämäinen suhteessa BKT:hen.

Maailmantalouden kasvun odotetaan hidastuvan viime vuoden 3,6 prosentista 3,3 prosenttiin vuonna 2019.

Talousarvion 2020 valmistelun lähtökohdat ja suunnitelmakauden näkymät

Mikkelin kaupungin vuoden 2018 tulos oli 13,3 miljoonaa euroa alijäämäinen. Taseeseen kertyi alijäämää tilinpäätöksen 2018 jälkeen 8,45 miljoonaa euroa, ​kun vuoden 2017 tilinpäätöksen jälkeen taseessa oli 4,​88 miljoonaa euroa ylijäämää. Myös vuosi 2019 on muodostumassa merkittävästi alijäämäiseksi. Ns. kriisikuntakriteereihin liittyvän sääntelyn (kuntalaki 110.3 §) mukaisesti Mikkelin kaupungin on kyettävä kattamaan tilinpäätöksessä 2018 muodostunut alijäämä vuoden 2023 loppuun mennessä.

Talousarviovuotta 2020 ja suunnitelmakautta 2021–2024 leimaa näin ollen voimakas talouden sopeuttamisen tarve. Kaupunginvaltuusto on linjannut kaupungin talouden tasapainotustoimenpiteistä kaupunkirakenneselvityksessä (18.6.2018 § 71) ja palvelusuunnitelmassa (18.3.2019 § 35), jotka on huomioitu talousarvioraamin valmistelussa. Lisäksi kaupunginhallitukselle esitettävään raamiin on sisällytetty myös nopeutettavaksi esitetyt sopeutustoimenpiteet.

Talousarvioraamin keskeiset kustannusmuutokset

Keskeisinä kustannusmuutoksina talousarvioraamissa 2020 on varauduttu Essoten kuntalaskutuksen nousuun; arvio vuoden 2020 kuntalaskutuksesta on noin 192,3 miljoonaa euroa, kun tilinpäätöksessä 2018 toteutunut laskutus oli 190,5 miljoonaa euroa.

Palkankorotuksiin on varauduttu 1,5 prosentin verran vuoden 2019 tasosta. Lisäksi palkkakustannuksiin vaikuttaa kiky-sopimuksen päättymisen myötä korkeampi lomarahaprosentti 5,5 %. Kokonaisuutena henkilöstökulujen kasvu on em. syistä noin 3 prosenttia.

Talousarvioraamiin on sisällytetty kaupunkirakenneselvityksen ja palvelusuunnitelman toimenpiteet, jotka hallintokuntien on huomioitava talousarvion valmistelussa. Lisäksi raamiin on lisätty kaikki 27.6.2019 kaupunginhallitukselle esitellyt ehdotukset nopeutettavista palvelusuunnitelman toimenpiteistä.

Toimintakatteen ja tuloksen muodostuminen

Talousarvioraami vuodelle 2020 on tehty ulkoisten ja sisäisten tuottojen ja kulujen pohjalta. Sisäiset erät tarkennetaan talousarvioon valmistelun yhteydessä, mutta se ei aiheuta muutosta kaupungin toimintakatteeseen. Talousarvioraamin lähtökohtana on ollut vuoden 2018 tilinpäätös, vuoden 2019 toteutumaennuste sekä vuoden 2020 arvioidut verotulot ja valtionosuudet, joiden pohjalta on määritelty koko kaupungin kulutaso.

Talousarvioraami 2020 osoittaa -315,325 miljoonan euron toimintakatetta, joka on 10,517 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2019 talousarviossa (-304,808 miljoonaa euroa). Toimintakustannusten nousu on noin 3,45 % talousarvioon 2019 verrattuna.

Mikkelin kaupungin verotulot vuodelle 2020 ovat Kuntaliiton 8/2019 arvion mukaan 217,76 miljoonaa euroa. Verotilityksissä on vuonna 2020 tulorekisteriin liittyvästä ansiotulotietojen uudistuneesta ilmoitustavan muutoksesta johtuen noin 4 miljoonaa euroa lisäystä, joka johtuu vuoden 2019 kertymävajeesta. Verotulojen kasvuennustetta on arvioittava tarkemmin syksyn talousarviovalmistelussa.

Valtionosuuksien osalta on arvioitu, että valtion talousarviossa Kiky-leikkausten määräaikaisuus lakkaa ja hallitus ei tee uusia leikkauksia valtionosuuksissa kunnille. Heikentyneiden BKT:n kasvuennusteiden valossa valtionosuuksien kasvuun liittyy kuitenkin epävarmuutta.

Tilikauden 2020 tulos muodostuu talousarvioraamin mukaan seuraavasti (tuhansina euroina):

  • Toimintakate                            - 315 325
  • Verot                                            217 760
  • Valtionosuudet                           121 990
  • Rahoitustulot, netto                       1 880
  • Vuosikate                                       26 305
  • Poistot                                          - 21 000
  • Varaukset ja poistoero                - 1 455
  • Tilikauden tulos                              3 850

 

Talousarvioraamin 2020 vuosikate on 26,3 miljoonaa euroa, joka on talousarvion 2019 talouden suunnitelmankauden sopeutusohjelman mukainen; investointien rahoittamiseksi on tavoiteltava noin 30 miljoonan euron vuosikatetasoa.

Talousarvioraamiin sisältyy seuraavia riskejä:

  • Verotilitysten kertymään liittyvät epävarmuudet vuonna 2019–2020 ansiotulotietojen uudistuneesta ilmoitustavasta ja BKT:n kasvuennusteiden alentumisesta johtuen
  • Valtionosuuksien lopullinen määrä tarkentuu vasta myöhemmin syksyllä, kun uuden hallituksen valmistelema valtion talousarvioesitys 2020 valmistuu
  • Työmarkkinatuen kuntaosuus voi toteutua arvioitua suurempana, jos työllistämistoimet eivät tehoa
  • Essoten talousarvion valmistelu on vielä kesken, eikä vuoden 2019 toteutuma perusterveydenhuollon osalta ole tiedossa. Viimeisimmän arvion mukaan Essoten kuntalaskutuksen toteutumaennuste olisi vuosille 2019 ja 2020 jopa 331 miljoonaa euroa, mikä tarkoittaisi Mikkelin kaupungille noin 196 miljoonan euron kuntalaskutusta. Talousarviossa on nyt varauduttu 192,3 miljoonan euron Essoten kuntalaskutukseen. Essoten kuntalaskutus ja alijäämien muodostaminen Essoten taseeseen tarkentuu syksyn aikana kuntien kanssa käytävissä neuvotteluissa.

Päätösehdotus

Esittelijä

Timo Halonen, kaupunginjohtaja, timo.halonen@mikkeli.fi

Kaupunginhallitus hyväksyy talousarvioraamin vuodelle 2020 ja valtuuttaa talouspalvelut laatimaan lautakunnille ja johtokunnille talousarvion valmisteluohjeet.

Päätös

Asiasta käydyn keskustelun perusteella esittelijä muutti esitystään siten, että suunniteltuja leikkauksia perusopetuksen tuntikehykseen ei toteuteta. Puheenjohtaja tiedusteli voidaanko muutosesitys hyväksyä yksimielisesti. Hyväksyttiin.

Valmistelija

  • Jouni Riihelä, tekninen johtaja, Jouni.Riihela@mikkeli.fi

Kuvaus

Talousarvio ja - suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Kaupunginvaltuusto hyväksyy vuoden loppuun mennessä seuraavan kalenterivuoden talousarvion ottaen huomioon kuntakonsernin toiminnan ja talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvio ja -suunnitelma sitovat toimielimiä sekä henkilöstöä ja ovat samalla näiden ohjauksen ja valvonnan välineitä. Talousarvioon tehtävistä muutoksista päättää kaupunginvaltuusto. Määrärahat ovat lupa käyttää rahaa ja tulot ovat sitovia velvoitteita kerätä rahaa. Talousarvion määrärahat voi alittaa ja tuloja voi kerryttää talousarviota enemmän, mutta ei toisinpäin.

Talousarvioraami on lautakuntatasolla sitova valmistelupohja. Kaupunginhallitus on hyväksynyt raamin 20.8.2019 § 324.

Palkkakehitys perustuu voimassa oleviin sopimuksiin. Vuoden 2020 sopimuskorotukset on otettu huomioon.

Henkilöstösuunnittelu pohjautuu strategiaan, strategisiin kehitysohjelmiin sekä kevään 2018 kaupunkirakenneselvitykseen. Henkilöstösuunnitelmalla ohjataan strategian ja palvelujen tuottamisen vaatimaa henkilöstöresurssia ja osaamista. Henkilöstösuunnittelun tulee olla ennakoivaa toimenpiteiden suunnittelua ja varautumista toiminnan edellyttämiin henkilöstöä koskeviin muutoksiin. Hyvällä henkilöstösuunnittelulla varmistetaan palvelutuotannon kannalta optimaaliset henkilöstö- rakenteet ja - mitoitukset.

Talousarvioraami on lautakuntatasolla sitova valmistelupohja.

Asumisen ja toimintaympäristön palvelualueen raami (1 000 euroa):

Tulot                     42 464 euroa
Kulut                     43 225 euroa
Toimintakate             -761 euroa

Sisäisiä vuokria korotetaan (KH päättää myöhemmin) 2 % ja ulkoisia vuokria 2 %.

Kyyhkylän vuokrausaste ja kouluverkon sopeuttamistoimenpiteet luovat haasteita vuokratuloihin. Väistötilojen tarve ja kustannukset luovat riskin talousarvion toteutumiselle.

Maaseutu- ja lomitustoimen tulosalueella tilojen väheneminen vähentää edelleen lomituspalveluiden kysynnän tasoa ja määräaikaisten lomittajien palkkausta.

Asumisen ja toimintaympäristön palvelualueen talousarvioesitys (1 000 euroa):

Tulot                     42 000 euroa
Kulut                     42 760 euroa
Tkate                        -760 euroa

Asumisen ja toimintaympäristön palvelualueen talousarvioesitys jakaantuu tulosalueille:

Tulosalue Tulot Menot T-kate

Lautakunta, lupa-ja valvontajaosto

  63 600

-63 600

Kaupunkikehitys

34 815 700 13 428 200

21 387 500

Kaupunkiympäristön elinkaaripalvelut

1 930 500 24 001 900

-22 071 400

Rakennusvalvonta

1 639 700 1 466 300

173 400

Maaseutu- ja lomituspalvelut

3 613 600 3 800 100

-186 500

Yhteensä 41 999 500 42 760 100

-760 600


Investoinnit

Investointiohjelmaesityksessä näkyy jo tehdyt päätökset (n. 18 milj. euroa koulut, päiväkodit, liikenneinvestoinnit, liikuntapaikkarakentaminen, jne. plus n. 18 milj. euroa jätevedenpuhdistuslaitos) ja vahvasti kaupungin taloudellinen kyky investoida. Investointitaso on merkittävä.

Investoinnit päiväkoteihin ja kouluihin ovat erittäin merkittävät. Vastaavasti kaupungin maantieteellisestä ja palvelutuotannollisesta laajuudesta johtuviin investointeihin on totuttua pienempi määräraha. Elinvoimaisuuteen mm. kehittämisalustat osoitetaan investointeja.

Jätevedenpuhdistuslaitoksen kokonaisinvestointi on kaupungin historia suurin yksittäinen hanke.

Kaupunki investoi poistotasoa merkittävämmin edellä kuvatuista seikoista johtuen esitettyjen talousvuosien ajanjaksolla. Kaupungin laskennallinen poistojen taso on n. 20 milj. euroa.

Taloussuunnitelmavuosille 2021-23 esitetyt investoinnit ovat ohjeellisia ja niiden toteutus sopeutetaan vuosittain kaupungin taloudelliseen tilanteeseen.

Keskeisimmät talousarvion sitovat investoinnit (2020 osuus investoinnista):

  • Maan ja kiinteistöjen myynti (tulo 2 milj. euroa). Tulojen hankkiminen edellyttää erityisesti kerrostalotonttimyynnin onnistumista.
  • Rantakylän päiväkoti (3,5 milj. euroa).
  • Eteläinen aluekoulu (3 milj. euroa)
  • Rantakylän ns. kivikoulun korjaus (1 milj. euroa)
  • Sodan ja rauhan keskus Muisti (2,7 milj. euroa)
  • Kalevankankaan jalkapallohallin uusiminen (2,4 milj. euroa)
  • Kaupungin virastotalon peruskorjaus (1 milj. euroa)
  • Strategiset kehittämisalustat (1,6 milj. euroa)
  • Liikenneverkkoratkaisut vt5 yhteysväli Mli Juva ja vt 13 turboliittymä (3,2 milj. euroa)
  • Vesiliikelaitos, Metsä- Sairilan jätevedenpuhdistamo (18 milj. euroa).


Investointiesitys vuodelle 2019 ilman Metsä- Sairilan jätevedenpuhdistamoa (1000 euroa):

Tulot          2 465 euroa
Menot      29 539 euroa
Netto       27 074 euroa

Lautakunta saa yksityiskohtaisen selvityksen investointiohjelmasta ja sen sisältämistä hankkeista ja projekteista kokouksessa.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Jouni Riihelä, tekninen johtaja, Jouni.Riihela@mikkeli.fi

Kaupunkiympäristölautakunta hyväksyy esityksen ja esittää lautakunnan talousarvion vuodelle 2020 ja taloussuunnitelman vuosille 2021–2024 kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle.

Lisäksi kaupunkiympäristölautakunta päättää pyytää lausunnot kaikilta aluejohtokunnilta ja nuorisovaltuustolta talousarviosta 2020 ja taloussuunnitelmasta 2021–2024. Lausunnot pyydetään toimittamaan suoraan kaupunginhallitukselle 14.11.2019 mennessä.

Päätös

Jaakko Väänänen esitti, että talousarvioesityksen sivulle 7 matkailun edistämisen kohdalle lisätään maininta, että kaavoituksella tulee mahdollistaa mökkimatkailun kehittäminen niin, että Mikkelistä tulee Suomen suurin mökkikunta. Esitystä ei kannatettu, joten se raukesi.

Markku Himanen esitti, että Naisvuoren näkötornin kunnostukseen vuodelle 2020 varataan 600.000 euroa, joka vähennetään katujen rakennuksesta. Esitystä ei kannatettu, joten se raukesi.

Marita Hokkanen esitti, että lentokentän määrärahoista poistetaan 50.000 euroa, joka siirretään katujen kunnossapitoon. Esitystä ei kannatettu, joten se raukesi.

Jaakko Väänänen esitti, että jalkapallohallin rakentamista ja siihen varattua määrärahaa lykätään kahdella vuodella. Esitystä ei kannatettu, joten se raukesi.

Puheenjohtaja totesi, että esittelijän päätösehdotus hyväksyttiin.

Merkitään, että taloussuunnittelija Mari Komulainen saapui kokoukseen tämän pykälän käsittelyn alussa.

Merkitään, että Jaana Strandman, Marja Kauppi, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Arto Seppälä, nuorisovaltuuston varaedustaja Noora Rauhala, kaupungingeodeetti Hannu Peltomaa ja johtava rakennustarkastaja Sari Valjakka poistuivat kokouksesta tämän pykälän käsittelyn aikana.

Tiedoksi

Talouspalvelut, aluejohtokunnat, nuorisovaltuusto

Muutoksenhaku

Valmistelua tai täytäntöönpanoa koskevaan päätökseen ei saa hakea muutosta. Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §.