Kaupunkiympäristölautakunta, kokous 12.9.2017

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 31 Valtuustoaloite sinisen biotalouden osaamiskeskuksen perustamisesta Mikkeliin

MliDno-2017-235

Aikaisempi käsittely

Kuvaus

Valtuutettu Tapani Korhonen ym. esittivät 23.1.2017 valtuustoaloitteenaan otsikkoasiasta seuraavaa:

"Suomessa kiinnitetään yhä enenevässä määrin huomiota vesiluonnonvarojen monipuoliseen hyödyntämiseen ja sen tarjoamiin mahdollisuuksiin. Erityisesti vesiin liittyvää tutkimusta, koulutusta, teknologiaa sekä näihin liittyviä vientimahdollisuuksia on viime aikoina korostettu. Suomella on nähty olevan hyvät mahdollisuudet maailmanlaajuisten vesiongelmien ratkaisijana. Puhutaan ns. sinisestä biotaloudesta, joka on osa Suomen hallituksen biotalouden ja puhtaiden ratkaisujen kärkihankekokonaisuutta. Siniseltä biotaloudelta odotetaan paljon, kehittämissuunnitelma on laadintavaiheessa ja Suomesta on käynnistetty vesiteknologina vientiohjelma.

Maailmanpankin ennusteen mukaan vesisektorin investoinnit kehittyvissä maissa tulevat olemaan yli 3 000 miljardia dollaria vuoteen 2023 mennessä eli enemmän kuin muiden, puhtaaseen teknologiaan liittyvien investointien määrä yhteensä.

Kunnilla ja valtiolla on perinteisesti ollut keskeinen rooli vesitoimijoina mm. vesihuoltopalvelujen järjestäjinä, vesiensuojelun edistäjinä ja vesihuoltohankkeisiin liittyvän hankerahoituksen järjestäjinä. Maakuntien perustaminen tulee väistämättä vaikuttamaan nykyisiin toimintatapoihin. Organisaatiot yhdistyvät ja maakunnat saavat vastatakseen enenevässä määrin myös rahoitukseen liittyviä tehtäviä. Toisaalta valtiolta saatavat suorat, hankekohtaiset tukimahdollisuudet päättyvät. Eri toimijoiden, kunnat mukaan lukien, on sopeuduttava muuttuvaan tilanteeseen ja luotava edellytyksiä jatkaa kehitystyötään yhdessä maakuntaorganisaation kanssa niin että kuntakohtaisten etujen lisäksi hankkeilla saadaan aikaan myös merkittäviä maakunnallisia hyötyjä.

Siniseen biotalouteen keskeisesti liittyvät osatekijät on Mikkelissä jo hyvin tunnistettavissa. Puhtaat ja runsaat vesistöt, osaava yritystoiminta, korkeatasoinen vesitutkimus ja -koulutus, jäte- ja energiahuollon hankkeet sekä vesihuollon palvelut uusine ratkaisuineen luovat poikkeuksellisen hyvät lähtökohdat sinisen biotalouden tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämiseen. Uudet vientimahdollisuudet ja maakunnallisten vaikutusten huomioiminen edellyttävät kuitenkin vielä nykyistä tiiviimpää yhteistyötä yksityisen ja julkisen sektorin toimijoiden kesken.

Tavoitteet vesiluonnonvarojen tehokkaammasta hyödyntämisestä sekä vesivientiin tähtäävän yritystoiminnan laajentamisesta ja lisäämisestä yhdessä maakuntauudistuksen kanssa edellyttävät eri toimijoilta uudenlaista osaamista ja toimintatapoja. Toiminnan tulisi olla pitkäjänteistä. Yksi ratkaisumalli voisi olla ”Sinisen biotalouden osaamiskeskus”. Osaamiskeskuksen toimintapohjan muodostaisi verkosto, joka tuottaisi niitä tehtäviä ja palveluja jotka tukevat ja hyödyttävät maakunnan eri toimijoita omissa tehtävissään. Tavoiteltavaa olisi että palvelut tuotetaan pääosiltaan digitaalisina eikä uusia, kiinteitä organisaatioita muodosteta. Toiminnalle olisi tunnusomaista skaalautuvuus ja nopea muutoskyky.

Osaamiskeskuksen muut tehtävät voisivat liittyä esimerkiksi kansainväliseen markkinointiin, referenssikohteiden esittelyyn, hanke- ja tutkimusarkistojen ylläpitoon ja tiedonjakoon sekä yritysvierailujen koordinointiin.

Mikkelissä 23.1.2017

Tapani Korhonen
Marianne Huoponen, Arto Seppälä, Markku Turkia,
Petri Pekonen, Ari Kuikka, Jaana Vartiainen,
Hannu Tullinen, Marita Hokkanen, Kalle Nieminen,
Raine Lehkonen, Markku Aholainen, Paavo Barck,
Petri Tikkanen, Heikki Pyrhönen"

Päätös

Kaupunginvaltuusto päätti lähettää aloitteen kaupunginhallituksen valmisteltavaksi.

Päätösehdotus

Esittelijä

Timo Halonen, kaupunginjohtaja, timo.halonen@mikkeli.fi

Kaupunginhallitus päättää lähettää aloitteen teknisen toimen valmisteltavaksi. Lisäksi kaupunginhallitus päättää, että vastaus aloitteeseen tulee käsitellä kaupunginhallituksessa viimeistään toukokuussa 2017.

Päätös

Hyväksyttiin.

Valmistelija

Reijo Turkki, vesilaitoksen johtaja, reijo.turkki@mikkeli.fi

Kuvaus

Juha Kauppinen, toimitusjohtaja Miksei Oy, juha.kauppinen@mikseimikkeli.fi

Sinisellä biotaloudella tarkoitetaan uusiutuvien vesiluonnonvarojen kestävään käyttöön ja siihen liittyvään osaamiseen perustuvaa liiketoimintaa. Vesien hyvä tila on sinisen biotalouden perusta. Sen saavuttaminen ja ylläpitäminen tukee sinisen biotalouden tuotteiden ja palveluiden kehittymistä ja markkinointia. Makean veden ja vesiluonnonvarojen kestävä käyttö ja siihen liittyvän osaamisen ja teknologian tarve kasvaa maailmalla voimakkaasti. Sininen biotalous on nousemassa keskeiseen asemaan perinteisemmän, metsiin ja peltoihin perustuvan, ”vihreän” biotalouden rinnalle niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin.

Sinisen biotalouden kansallisessa kehittämissuunnitelmassa 2025 (MMM 25.11.2016) todetaan mm. että Suomessa vesiosaaminen ja vesiluonnonvarojen monipuolinen hyödyntäminen on jo monen taloudellisen toiminnan perustana. Tärkeitä osa‐alueita ovat esimerkiksi vesiosaamiseen ja – teknologiaan liittyvä liiketoiminta, vesihuolto, vesistöihin perustuva matkailu ja vesiliikenne, energian tuotanto sekä kalatalouden arvoketju. Vesiluonnonvarojen aineettomien arvojen, kuten vesien virkistyskäytön merkitys on hyvin suuri. Suomen monimuotoinen vesiluonto, runsaat vesivarat ja pitkä rannikkoalue sekä korkealaatuinen osaaminen ja hyvä kansainvälinen maine luovat hyvät edellytykset kestävälle kasvulle ja kansainvälistymiselle.

Siniseen biotalouteen perustuvat liiketoiminnat voidaan ryhmitellä neljään pääkokonaisuuteen. Nämä ovat 1) vesihyvinvointi ja - palvelut, 2) vesibiotuotteet ja - tuotanto, 3) vesiosaaminen ja - teknologia sekä 4) energia, ravinteet ja teolliset symbioosit.

 

Sinisen biotalouden kehittämissuunnitelmassa todetaan näistä pääkokonaisuuksista mm. seuraavaa.

- Hyvinvointimatkailussa kehitetään puhtaisiin vesistöihin ja vesiaktiviteetteihin, saunaperinteisiin, metsäluontoon ja fyysiseen aktiivisuuteen ja liikuntaan sekä hiljaisuuteen, tilaan, valoon ja ruokaan liittyviä palveluja. Suomen matkailuelinkeino on viime vuosina kasvanut ja kansainvälistynyt muita toimialoja nopeammin. Siitä on tullut kansallisesti merkittävä vientitoimiala ja työllistäjä. Luontomatkailu kasvaa yhä muuta matkailua nopeammin. Matkailuklusterin merkitys näkyy myös monilla muilla toimialoilla ja välilliset vaikutukset esimerkiksi työllisyyden osalta ovat merkittävät.

- Globaalit trendit edellyttävät uudenlaisten ratkaisujen käyttöönottoa veden tuotantopotentiaalin kasvattamiseksi ja energian, ravinnon tai muiden biotuotteiden tuottamiseksi. Maailman kalansaaliita ei juurikaan voida enää kasvattaa. Kalanviljely tuottaa jo nyt enemmän proteiinia elintarvikkeiksi kuin kalastus tai naudanlihan tuotanto, ja kalanviljelyn kasvu jatkuu tulevaisuudessakin voimakkaana. Kalanviljely on Suomessa voimakkaassa muutosvaiheessa. Rakenteilla ja suunnitteilla on useita uusiin tekniikoihin perustuvia suuren mittakaavan viljelylaitoksia. Uudet laitokset hyödyntävät vähäpäästöistä kiertovesitekniikkaa tai ne sijoitetaan avomerelle, jossa ympäristövaikutukset ovat hyvin hallittavissa. Suomessa ympäristötehokkaalla ja kestävällä kalanviljelyllä – osaamisella, teknologialla ja tuotteilla - onkin erittäin hyvät kansalliset ja kansainväliset kasvunäkymät.

- Tarve vesivarojen hallintaan, veden käyttöön, puhdistamiseen ja kierrätykseen liittyville ratkaisuille - palveluille, tuotteille ja teknologioille – kasvaa maailmalla voimakkaasti. Erityisesti kasvava kysyntä on vettä ja energiaa säästäville sekä ravinteita kierrättäville ratkaisuille biotalouden ja teollisuuden eri aloilla sekä yhdyskuntien vesihuollossa. Suomalaisilla toimijoilla on monipuolista ja kansainvälisen tason vesiosaamista. Yhdyskuntien ja teollisuuden veden ja jäteveden käsittely, veden kierto, hydrologia, vesiympäristöekologia, luonnon monimuotoisuus, vesistöjen mallinnus ja  kunnostusosaaminen, monitorointi ja vesitaseiden hallinta ja vesistöjen monitavoitteinen käyttö ovat Suomessa korkealla tasolla. Lisäksi Suomella on hyvä kansainvälinen maine vesi- ja ympäristöalan osaajana.

- Erilaiset tuotannolliset symbioosit, kuten vesi -, ravinne - ja energiatalouden yhteensovittaminen, on huomattava mahdollisuus uuden taloudellisen toiminnan lähteeksi ja teollisen toiminnan kestävyyden parantamiseksi. Esimerkkeinä tällaisesta toimintamallista ovat kiertovesikalankasvatuksen tai yhdyskuntien jäteveden puhdistamisen yhdistäminen teolliseen toimintaan, jolloin voidaan hyödyntää valmista infrastruktuuria sekä johtaa jätevedet teollisuuden puhdistamoihin, jotka puolestaan voivat tehostaa biologisen puhdistuksen prosessiaan. Suomessa on myös ns. suljetun kierron koelaitos, jossa kalankasvatus on yhdistetty kasvisten ja bioenergian tuotantoon. Kiertotalous johtaa lähivuosina erilaisten, nykyisin huonosti hyödynnettyjen biomassojen energian ja ravinteiden parempaan hyödyntämiseen. Rakennettujen vesistöjen ennallistaminen ja monitavoitteisten ratkaisujen edistäminen, kuten vaelluskalojen kulun sekä riskienhallinnan mahdollistavat virtaamat, rakenteet ja ratkaisut tarjoavat merkittäviä luontohyötyjä ja luovat uusia sinisen biotalouden liiketoimintamahdollisuuksia. Vesiluonnonvarat tarjoavat myös uusia mahdollisuuksia kestävään energiantuotantoon. Tällaisia ovat vesissä olevan lämpöenergian hyödyntäminen, aaltoenergia, vedessä kasvavien biomassojen (esim. levät ja järviruoko) hyödyntäminen bioenergian raaka-aineena.

 

Edellytyksistä sinisen biotalouden osaamiskeskukselle Mikkelissä

 

Matkailu ja mökkeily

Mikkelin sijainti Järvi-Suomessa, Saimaan rannalla, antaa erinomaiset puitteet järvi-, luonto- ja hyvinvointimatkailulle. Kansainvälisen matkailijan näkökulmasta Suomen tunnetuimpiin vetovoimatekijöihin kuuluvat järvet ja metsät, pohjoinen eksotiikka, sauna ja luonnonrauha – nämä kaikki ovat vetovoimatekijöitä myös Mikkelissä, ja matkailupalvelujen tuotteistamisessa nämä kulkevat kärjessä. Hyvinvointimatkailu on kansainvälisesti kasvava ala, ja teema on noussut voimakkaasti tuotekehityksen eturintamaan. Puhdas luonto, puhdas vesi, puhdas ruoka ovat Mikkelin ehdottomia vahvuuksia, joita myös matkailijat yhä enenevässä määrin arvostavat ja joihin seudun matkailumarkkinoinnissa panostetaan. Matkailumarkkinoinnissa tehdään yhteistyötä VisitFinlandin katto-ohjelmien FinRelax (hyvinvointimatkailu) ja Outdoors Finland (luontomatkailu) kanssa. Mikkelin seutua markkinoidaan kansainvälisesti VisitSaimaa Lakeland Finland -brändin alla. Mikkelin sijainti hyvien yhteyksien päässä pääkaupungista edesauttaa alueen kehittymistä ja profiloitumista luonto- ja hyvinvointimatkailun kohteena.

Saimaa on pinta-alaltaan laajin erinomaisen veden alue Suomessa (SYKE 2013) ja Euroopan suurin järvialue. Missään muualla maailmassa ei ole yhtä paljon rantaviivaa (14 500 km) suhteessa pinta-alaan kuin Saimaan alueella. Saaria on lähes 14 000. Saimaan järvialueella on yli 3000 km vesireittejä ja 70 vierasvenesatamaa. Saimaasta tekee mielenkiintoisen järvi- ja luontomatkailukohteena se, että järvi on laajojen vesien ja tuhansien saarien muodostama labyrintti, ei pelkkä yksittäinen järviallas. Saimaa on Suomen suurin ja Euroopan 4. suurin makeavetinen luonnonjärvi. Wall Street Journal -lehti listasi Saimaan maailman viiden kauneimman järven joukkoon vuonna 2014. Saimaan luonnon erikoisuus ja todellinen harvinaisuus on saimaannorppa, ja Suomen tärkein ruokakala, muikku, viihtyy Saimaan puhtaissa vesissä.

Mikkeli on Suomen toiseksi mökkivaltaisin kunta, 10 300 mökkiä, ja Mikkelin seudulla mökkejä on noin 29 000. Suuri osa vapaa-ajan asunnoista sijaitsee järven rannalla, ja juuri järviluonto ja veden läheisyys sekä järviluonnon tarjoamat monenlaiset mahdollisuudet vapaa-ajan aktiviteetteihin, hyvinvointiin, rentoutumiseen ja virkistystoimintaan ovatkin syynä siihen, miksi Mikkeli on mökkeilyseutuna niin suosittua. Vapaa-ajan asutus on yksi Mikkelin seudun kilpailukykytekijöistä: se on erittäin tärkeä tekijä alueen elinvoiman, maaseudun elävänä pitämisen ja työllisyyden näkökulmasta. Seutu pyrkii profiloitumaan vapaa-ajan asumisen ykkösalueeksi Suomessa, mitä edistetään mm. Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n hallinnoimin hankkein.

 

EcoSairila-hanke

Metsä-Sairilan alueelle sijoittuvasta EcoSairilasta kehitetään laaja-alaista ympäristöliiketoiminta- ja innovaatiokeskusta, jonka toimijat ja toiminnot tukevat toisiaan. EcoSairilaan pyritään luomaan teollisia symbiooseja mm. jäteveden ja erilaisten jäte- ja sivuvirtojen kannalta katsoen, eli alueella pyritään resurssien suljettuun kiertoon luonnon ekosysteemien tavoin. Myös muiden alueelle sijoittuvien yritysten kesken haetaan synergiaa, joka voisi toteuttaa teollisen symbioosin periaatteita. EcoSairilassa edistetään luonnonvarojen kestävää käyttöä ja materiaali- ja ravinnekiertoa, parannetaan jätteiden, jäteveden ja sivutuotteiden hyödyntämisen edellytyksiä sekä luodaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

TKI-toiminnan edistämiseksi pyritään siihen, että EcoSairilan alueelle sijoittuvat erilaiset prosessit ovat hyödynnettävissä tuotekehitykseen, testaukseen ja pilotointiin ympäristöteknologian kehitysalustana. EcoSairilaan ideoitu ympäristön valvontajärjestelmä on tärkeä osa kehitysalustaa.

 

Vesihuolto

Sininen eli veteen perustuva biotalous antaa mittavat mahdollisuudet kestävän kasvun rakentamiseen ja uusien työpaikkojen luomiseen.  Vesihuoltoalan kehittyminen kasvu-  ja vientialaksi edellyttää kuitenkin uudistumista ja vaatimustason kasvattamista. 

Mikkelin Vesilaitos on tehnyt Lappeenrannan Teknillisen yliopiston, Aalto-yliopiston ja Mikkelin Ammattikorkeakoulun kanssa uuteen vedenpuhdistustekniikkaan ja puhdistetun veden kierrätykseen liittyvää tutkimustyötä Kenkäveronniemen jätevesipuhdistamolla. Metsä-Sairilaan puhdistamon prosesseja sekä prosessiyksikköjä ja puhdistustuloksia kuvaavalle testausympäristölle on myönnetty maa- ja metsätalousministeriön rahoitus ja hanke tukee sinisen biotalouden kehittämistä. Metsä-Sairilan jätevesipuhdistamon vesiprosessi mahdollistaa ja osittain myös edellyttää tutkimus- ja tuotekehitystyön jatkumisen myös tulevaisuudessa.

Liiketoiminnan käynnistäminen yleensä edellyttää referenssihankkeiden toteuttamista, kohteiden esittelymahdollisuuksien järjestelyjä sekä ensimarkkinoiden luomista. Vesilaitoksen uuden jätevesipuhdistamon kalvosuodatusyksikön toimitukseen sisältyy uutta, paikallista teollista toimintaa ja laitos tulee valmistuttuaan toimimaan kotimaisten yritysten referenssi- ja esittelylaitoksena.   

Sinisen biotalouden ja sinisen kasvun edellytyksiä Mikkelissä on jo olemassa. EcoSairila hanke, matkailuyhteityö ja uusi jätevesipuhdistamo vahvistavat näitä edellytyksiä. Yliopistojen tutkimus- ja tuotekehitys toiminta ovat jo tätä päivää. Siniseen biotalolouteen tukeutuvalle liiketoiminnalle syntyy uuden puhdistamon myötä kansainvälisestikin merkittävä uusi referenssilaitos ja esittelykohde. Nämä tekijät voidaan nykyisin nähdä kuitenkin vain sinisen biotalouden erillisinä ja toisistaan irrallisina toimialoina. Sinisen kasvun vahvistumien edellyttää eri osapuolilta mahdollisuuksien tunnistamista, sektorirajat ylittävän yhteistyön tiivistämistä, uusia liiketoimintoja ja toimintojen yhteensovittamista. Lopuksi voidaan todeta että valtuustoaloitteessa ”Sinisen Biotalouden” osaamiskeskus Mikkeliin 23.1.2017 esitetty etenemistapa ja toimintamalli tukevat Sinisen biotalouden kansallisessa kehittämissuunnitelmassa 2025 esitettyä strategiaa.

 

Päätösehdotus

Esittelijä

Reijo Turkki, vesilaitoksen johtaja, reijo.turkki@mikkeli.fi

Vesiliikelaitoksen johtokunta antaa yllä olevan selvityksen Sinisen biotalouden osaamiskeskusta koskevaan valtuustoaloitteeseen.

Päätös

Hyväksyttiin.

Valmistelija

  • Timo Rissanen, projektijohtaja, Timo.Rissanen@mikkeli.fi

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Jouni Riihelä, tekninen johtaja, Jouni.Riihela@mikkeli.fi

Kaupunkiympäristölautakunta yhtyy edellä olevaan vesiliikelaitoksen johtokunnan selvitykseen ja antaa sen kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle vastauksena tehtyyn valtuustoaloitteeseen.

Päätös

Hyväksyttiin.

Tiedoksi

Kaupunginhallitus

Muutoksenhaku

Valmistelua tai täytäntöönpanoa koskevaan päätökseen ei saa hakea muutosta. Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §.