Kaupunkiympäristölautakunta, kokous 12.9.2017

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 25 Selvitys tarkastuslautakunnan arviointikertomukseen vuodelta 2016

MliDno-2017-1292

Aikaisempi käsittely

Kuvaus

Tarkastuslautakunta 17.5.2017 § 35

Kuntalain 121 §:n mukaan tarkastuslautakunnan on mm. valmisteltava valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioitava, ovatko valtuuston asettamat toiminnan ja talouden tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet ja onko toiminta järjestetty tuloksellisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla. Tarkastuslautakunta antaa valtuustolle kultakin vuodelta arviointikertomuksen, jossa esitetään arvioinnin tulokset. Kunnanhallitus antaa valtuustolle lausunnon toimenpiteistä, joihin arviointikertomus antaa aihetta.
 
Mikkelin kaupungin hallintosäännön 45 §:n mukaan tarkastuslautakunta antaa valtuustolle vähintään kaksi viikkoa ennen tilintarkastuskertomuksen valtuustokäsittelyä arvionsa valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta edellisenä vuonna.
 
Tarkastuslautakunnan käytännön arviointityö muodostuu mm. arviointisuunnitelman laatimisesta, arviointimenetelmän valitsemisesta, viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden kuulemisista kokouksissa sekä esityslistojen ja pöytäkirjojen lukemisesta. Ensisijaisesti arviointi suoritetaan arvioitavan vuoden tilinpäätöksen ja siihen sisältyvän toimintakertomuksen perusteella. Tarkastuslautakunta on vuoden 2016 arviointia varten kuullut kokouksissaan kaupungin viranhaltijoita sekä osallistunut yhteistapaamiseen Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän tarkastuslautakunnan kanssa 15.2.2017.

Arviointikertomuksen 2016 laatiminen aloitettiin heti huhtikuun 2017 alkupuolella, kun tarkastuslautakunta sai käyttöönsä vuoden 2016 tilinpäätöksen. Arviointikertomusta on valmisteltu ja laadittu 5.4.2017 pidetyssä varsinaisessa kokouksessa sekä 19.4. ja 26.4. ja 3.5. ja 10.5.2017 pidetyissä työkokouksissa.

Tarkastuslautakunta jatkaa arviointikertomuksensa laatimista ja allekirjoittaa sen tässä kokouksessa.

______________________________________________________

Kaupunginhallitus 5.6.2017 §

Arviointikertomus on liitteenä.

Päätösehdotus

Esittelijä

Timo Halonen, kaupunginjohtaja, timo.halonen@mikkeli.fi

Kaupunginhallitus merkitsee arviointikertomuksen tiedoksi.

Pöytäkirja tämän pykälän osalta tarkastetaan kokouksessa.

 

Päätös

Merkittiin.

Päätösehdotus

Tarkastuslautakunta:
Tarkastuslautakunta esittää, että kaupunginvaltuusto merkitsee vuoden 2016 arviointikertomuksen tiedoksi.

Lisäksi tarkastuslautakunta esittää, että kaupunginvaltuusto kehottaa kaupunginhallitusta raportoimaan kaupunginvaltuustolle lokakuun 2017 loppuun mennessä toimenpiteistä, joihin arviointikertomuksessa esitettyjen epäkohtien, kysymysten ja selvityspyyntöjen johdosta on ryhdytty.

Päätös

Arviointikertomus merkittiin tiedoksi ja velvoitettiin kaupunginhallitusta hankkimaan lautakunnilta ja johtokunnilta selvitykset arviointikertomuksessa esitetyistä kysymyksistä ja havannoista sekä kuvaukset toimenpiteistä, joihin aiotaan ryhtyä arviointikertomuksessa esitettyjen epäkohtien korjaamiseksi ja saattamaan ne kaupunginvaltuuston tietoon lokakuun 2017 loppuun mennessä.

Merkitään, että kaupunginvaltuusto käsitteli pykälät 34-35 samanaikaisesti.

Valmistelija

  • Jouni Riihelä, tekninen johtaja, Jouni.Riihela@mikkeli.fi

Kuvaus

Kaupunginvaltuusto on 12.6.2017 § 34 käsitellyt arviointikertomusta ja päättänyt seuraavaa:  

Arviointikertomus merkittiin tiedoksi ja velvoitettiin kaupunginhallitusta hankkimaan lautakunnilta ja johtokunnilta selvitykset arviointikertomuksessa esitetyistä kysymyksistä ja havainnoista sekä kuvaukset toimenpiteistä, joihin aiotaan ryhtyä arviointikertomuksessa esitettyjen epäkohtien korjaamiseksi ja saattamaan ne kaupunginvaltuuston tietoon lokakuun 2017 loppuun menessä.

Asumisen ja toimintaympäristön palvelualue on laatinut seuraavan selvityksen:

(Tarkastuslautakunnan kysymykset ja huomiot on kirjoitettu alla kursiivilla tekstillä ja palvelualueen vastaukset normaalilla fontilla).

Tarkastuslautakunta: Kiinteistöjä on korjattu, mutta silti korjausvelka on kasvanut. Korjausvelkaa oli edellisen vuoden tilinpäätöksessä 70,5 miljoonaa euroa eli noin 1.300 euroa/asukas. Tilinpäätöksen sivulla 81 olevassa taulukossa vuosien 2015 ja 2016 "korjausvelan määrä/asukas" on kuitattu maininnoilla "Ei vielä tietoa, ei vielä tiedossa" ? Korjausvelan tavoitetason "1.000 euroa/asukas 2017" saavuttaminen vaatii rahaa yli 16 miljoonaa euroa.

Palvelualueen vastaus: Korjausvelan määrästä puolet on ns. C-salkun kohteissa, eli kiinteistöissä jotka on tulevaisuudessa tarkoitus joko myydä tai purkaa. Korjausvelan määrää ei pystytä hillitsemään pelkkää investointitasoa nostamalla, vaan tilatehokkuutta tulee parantaa huomattavasti, jotta käytössä oleviin rakennuksiin voidaan panostaa ja tarpeettomista tiloista luopua.

Tarkastuslautakunta: Kaupunkistrategian toimenpiteiden ja niiden toteutumisen osalta tulee jatkossa kiinnittää parempaa huomiota käsitteiden yhteismitallisuuteen ja onnistumisen arviointiin. Esimerkkeinä epäloogisuuksista voidaan mainita seuraavat kohdat tilinpäätöksessä:

  • sivu 156: Kaupunkistrategiassa indikaattorina olevan sairastavuusindeksin kohdalla toimenpiteenä on todettu kevyen liikenteen väylien kunnossapito kilometreinä, mutta toteutuma on ilmoitettu neliömetreinä.
  • sivu 157: Yritysten nettolisäystavoite oli 140 yritystä, mutta toteumaa ei ole ilmaistu numeraalisesti.
  • sivu 158: Tavoitteen "Luokitelluista pohjavesimuodostumista hyvässä tai erinomaisessa kunnossa olevien muodostumien osuus (%)" prosenttia ei ole määritelty eikä siitä ole raportoitu.
  • sivu 159: Tavoitteen "Kaatopaikalle penkkaan loppusijoitetun jätteen määrä asukasta kohden laskettuna kg/asukas", lukumäärää ei ole määritelty eikä toteumaa raportoitu.

Palvelualueen vastaus: Strategiassa olleet mittarit olivat osittain epäonnistuneita ja osittain sellaisia joihin ei seurantatietoa ollut saatavissa. Kaatopaikan penkkaan sijoitetun jätteenmäärä oli jäänyt epähuomiossa pois. Määrä vuonna 2016 oli 61,67 kg/asukas (ml. Puumala ja Hirvensalmi), eli selvästi alle tavoitetason.

Tarkastulautakunta: Tarkastuslautakunta toteaa teknisen toimen onnistuneen palvelusuunnitelmansa toteuttamisessa vuoden 2016 aikana hyvin. Vielä parempia tuloksia olisi saatu, ellei eräiden hankkeiden osalta olisi tullut valituksia (esim. Pankalan alueen asuntorakentaminen). Kysymys kuuluukin, että olisiko tekninen lautakunta pystynyt toiminnallaan estämään valitukset?

Kaavoituksen osalta tilinpäätöksessä todetaan ainoastaan keskusta-alueen osayleiskaavan tilanne. Teknisen lautakunnan toimintakertomuksesta ja myöskään vuoden 2016 kaavoituskatsauksesta ei ilmene keskeneräisten kaavoitushankkeiden tilanne. Myös ne tulisi totuudenmukaisesti kertoa, jotta budjettikäsittelyssä voitaisiin määritellä niiden kiireellisyys ja osoittaa niihin määrärahat.

Viljasiilotontin osalta tarkastuslautakunta toteaa, että vaihtoehtoisten ratkaisumallien tuominen päätöksentekoon olisi todennäköisesti johtanut parempaan tulokseen kuin mitä arviointikertomusta kirjoitettaessa on tiedossa. Lisäksi on perusteltua jatkossa määritellä selkä ohjeistus siitä, kuinka pitkälle hankkeita voidaan valmistella viranhaltijatyönä ennen kuin päätös niiden käynnistämisestä tuodaan päätöksentekoelimille.

Palvelualueen vastaus: Kaavahankkeita tulee tarkastella sekä juridiselta kannalta, että valitusherkkyyden osalta jo kaavaprosessin alussa. Valitusherkissä kaavoissa vuorovaikutukselle tulee varata riittävästi aikaa.Kaavoituskatsauksessa tarkastellaan kokonaisuutena kaavoituksen tilannetta. Yksittäisten kaavojen etenemiseen vaikuttaa esim. elinkeinotoiminnan tarpeet. Viljasiilotontin kaavoituksessa tarkasteltiin ennen lainvoimaisen asemakaavan valmistumista erilaisia vaihtoehtoja yhteistyössä eri viranomaistahojen ja sidosryhmien kanssa.

Tarkastuslautakunta: Kiinteistöjen sisäilmaongelmat ovat vuosittain yllättäneet teknisen toimen. Sisäilmaongelmat ovat aiheuttaneet oireita tilojen käyttäjille ja väistötiloista on myös aiheutunut isoja kustannuseriä kaupungille. Pidemmällä aikavälillä tilenne on kestämätön. Onko löydettävissä menetelmiä, joilla pystytyään varautumaan haittatekijöihin tai ainakin hoitamaan ongelmatilanteet paremmin ennakolta tai vähintäänkin aikaisemmassa vaiheessa kuin viimeaikaisissa kohteissa?

Palvelualueen vastaus: Mikkelin kaupungin omistama kiinteistökanta on pääosin rakennettu 1950-1980 -luvuilla ja ovat suurelta osin peruskorjauksen tarpeessa. Sisäilmaongelmia pyritään estämään olosuhdevalvonnalla sekä oikea-aikaisilla korjauksilla. Kiinteistöjen korjaushistoria on dokumentoitu. Kiinteistöhoitoyhtiöillä ja käyttäjillä on velvollisuus raportoida kiinteistöissä havainnoimistaan vioista ja puutteista. Kiinteistöjen osalta sisäilmariskiä arvioidaan johdonmukaisesti ja säännöllisesti. Kaupungilla on tietoon tulevissa sisäilmaongelmia koskevissa epäilyissä hyväksytty toimintaprosessi.

Tarkastuslautakuna: Tilakeskus on onnistunut tavoitteissaan pääsääntöisesti hyvin. Käyttökuntoisten kohteiden vuokrausaste 31.12.2016 oli 97 prosenttia. Haasteensa Tilakeskukselle tuo kuitenkin käyttökelvottomien kohteiden koko ajan kasvava määrä ja entisestään heikkenevä kunto. Käyttökelvottomien kohteiden prosenttiosuutta koko Tilakeskuksen kiinteistömassasta ei ole annettu. Osuus lienee kuitenkin merkittävä. Millaisia kuluja tämä purkua odottava massa tällä hetkellä aiheuttaa ja millaisia toimenpiteitä ongelman ratkaisemiseksi on tehty? Onko purkua odottavan kiinteistömassan määrä merkittävästi kasvamassa lähivuosina esimerkiksi Sote-puolen hankkeiden, kuten keskussairaalan laajennuksen myötä ja miten mahdolliseen haasteeseen on varauduttu?

Palvelualueen vastaus: Purkua odottavien kiinteistöjen ylläpitokulut koostuvat kiinteistöjen luvattoman käytön estämisestä sekä ulkoalueidenhoidosta, silloin kun se on aluekuvallisesti tärkeää. Luvattoman käytön estämiseksi kiinteistöjen kulkureitit on suljettu sekä aloitettu piirivartiointi. Kiinteistöjen liittymät; sähkö, vesi ja kaukolämpö on pääsääntöisesti suljettu. ESSOTE:n kanssa tehdään tulevista tilatarpeista jatkuvaa suunnittelua. Poistuvat kiinteistöt on pääosin suljettu tai suljetaan. Rakennuksia puretaan esim. tulevan maankäytön tarpeiden tai kiinteistöjen aiheuttaman turvallisuusriskin  poistamiseksi.

Maaseutu ja tielautakunta

Tarkastuslautakunta: Tarkastuslautakunta kantaa huolta tilallisten ja heidän perheidensä jaksamisesta jatkuvan lomittajavajeen vuoksi. Millä tavalla varmistetaan, että maatalousyrittäjien voimat riittävät myös tulevaisuudessa ja sen myötä vältetään niin eläinten kuin taloudenkin hoitoon liittyvät laiminlyönnit? Ongelma ei ole uusi. Mitä toimenpiteitä tilanteen ratkaisemiseksi on tehty esimerkiksi kuluneen neljän vuoden aikana?

Palvelualueen vastaus: Lomituspalvelusta saadaan sekä lakisääteistä että asiakkaan omaehtoisesti hankkimaa lomituspalvelua, joilla pyritään tukemaan maatalousyrittäjien jaksamista.

Välitä viljelijästä –hanke on Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen hallinnoima hanke. Hankkeella on mahdollisuus tarjota apua vaikeuksiin joutuneille viljelijöille. Melan apu kohdentuu sekä välittömästi maatalousyrittäjien jaksamiseen vaikuttaviin tukitoimiin että pitkävaikutteiseen ennaltaehkäisevään hyvinvointityöhön. Melan tarjoama tuki jakautuu vuoden 2017 aikana seuraavasti:

Vaikeuksissa oleva maatalousyrittäjä voi hakea Melasta enintään 500 euron suuruista ostopalvelusitoumusta asiantuntijapalveluihin uupumisen ja masennuksen hoitamiseksi tai taloudellisen tai juridisen asiantuntija-avun hankkimiseksi.
Mela on palkannut alueellisen projektityöntekijän auttamaan maatalousyrittäjiä jaksamiseen, työkykyyn ja talouteen liittyvissä haasteissa sekä ohjaamaan yrittäjiä avun piiriin.

Mikkelin kaupungin maaseutu ja tielautakunta on kompensoinut maatalousyrittäjien suunnittelu- ja neuvontapalveluiden kustannuksia. Kompensaatio on ollut 50% teetetyn palvelun kustannuksista (esim. seuraavat suunnitelmat: karjanjalostus, ruokinnan suunnittelu, salaojitus, viljelysuunnitelmat, talous- ja elinkeinosuunnitelmat, tilakohtaiset tulevaisuuskeskustelut, yhteensä 65 000 euroa).

Maatalousyritykset sijaitsevat yleensä yksityisteiden varrella. Maaseutu ja tielautakunta on käyttänyt n. 800 000 euroa vuosittain yksityisteiden kunnossapitoon.

Tarkastuslautakunta: Vuoden 2016 tilinpäätöksessä on esitetty kiinteistöihin kohdistuvan korjausvelan määrä ja sen kehitysvuosien 2011-2015 aikana. Korjausvelka on kasvanut joka vuosi. Kunnallistekniikan korjausvelan suuruutta ei ole esitetty.

Palvelualueen vastaus:Laskennallinen kunnallistekniikan korjausvelka (ei kuntotarkastuksiin perustuva) on Mikkelin kantakaupungin osalta (sisältää Otavan ja Rantakylän) n. 81.7 milj. euroa, Anttolan osalta n. 3.2 milj. euroa ja Haukivuoren osalta n. 3 milj. euroa.

Tarkastauslautakunta: Vuonna 2016 on tehty 35.000 euron varaus Rantakylän koulun öljyllä pilaantuneen maaperän tutkimiseen ja kunnostamiseen. Metsä-Sairilan jätekeskuksen kaatopaikan jälkihoitotöitä varten on kartutettu varausta vähitellen. Työt on tarkoitus toteuttaa vuonna 2018. Graanin alueella saattaa olla vielä pilaantuneita maita, joiden puhdistamisesta voi tulla kuluja kaupungille. Painopiste kaupungin kehittämisessä on tulevaisuudessa keskustan satama-alueella, missä pilaantunutta maaperää on löydetty kaikilla tutkituilla alueilla. Näiden alueiden kunnostuksen on arvioitu maksavan 1,2-2 miljoonaa euroa. Ympäristövastuuseen liittyvä vastainen kulu on merkittävä taseeseen pakollisena varauksena. Satama-alueesta edellä mainittua varausta on kuitenkin tehty vain 638.391,77 euroa. Tällaisia varauksia ei voi käyttää tuloksensäätelykeinona. Vapon entisen tontin kohdalla Pursialassa pohjavesi on pahoin pilaantunutta kloorifenoleilla. Vapo on saanut ympäristöluvan alueen kunnostamiseen kesällä 2015. Vapo tulisi saada vastuuseen myös entisen tonttinsa ulkopuolella pilaantuneista alueista. Tilinpäätöksen sivulla 34 mainitaan, että kaupunki tekee Vapolle asiasta korvausvaateen, vaikka 2015 tilinpäätöskirjassa kerrotaan, että kaupunki on jo sen tehnyt. Tilinpäätöksen sivulla 32 oleva taulukko ei anna oikeaa kuvaa ympäristömenoista, koska siitä puuttuvat ainakin asuntomessualueen 2,2 miljoonan euron kunnostuskulut vuodelta 2015.

Palvelualueen vastaus: Metsä-Sairilan vanhan kaatopaikan sulkemistyöt kilpailutetaan syksyn 2017 aikana ja sulkeminen alkaa kesäkuussa 2018.

Sataman kehittäminen, kaavoitus ja suunnittelu sekä puhdistusvastuu vaikuttavat ympäristövastuuvarauksen nostomäärään. Puhdistusvastuu on maaomistajalla.

Korvausvaade Vapolle on valmisteltu, ja se toimitetaan heille tänä syksynä.

Kirkonvarkauden alueella tehtiin pääasiassa lajittelevaa kaivua ja valvontaa rakennuskelvottoman maa-aineksen sekä jätejakeita sisältävän maa-aineksen poistamiseksi. Hankkeen kustannukset olivat noin 2,2 mij. euroa.

Tarkastuslautakunta: Kaupungin Tilakeskus perii tilojen käyttäjiltä sisäistä vuokraa, jolla kiinteistökulut jaetaan eri toimiyksiköille. Tätä on perusteltu tilinpäätöksen sivulla 168 seuraavasti: ” Sisäinen vuokraus kannustaa säästämiseen, sillä tällöin konkreettisesti tiedetään, että jokainen käytössä oleva neliö aiheuttaa kustannuksia niin tilakeskukselle vuokraajana kuin vuokralaiselle käyttäjänä.”

Sisäisen vuokran käyttö voi johtaa myös kaupungin kannalta kyseenalaisiin päätöksiin. Talouden tasapainottamisryhmä antoi vuonna 2016 hallintokunnille määrällisiä säästötavoitteita. Sivistystoimen esittämät säästötoimet sisälsivät muun muassa koulukirjastojen ja koulujen lopettamisia. Sivistystoimen omat kulut olisivat kyllä pienentyneet, mutta kaupungille ei olisi välttämättä tullut mitään säästöä. Ääritapauksena oli säästö, joka saatiin aikaan, kun Naisvuoren uimahallin käytön sisäinen vuokra poistettiin remontin ajaksi. Tämäkin tuotti laskelmien mukaan taloudellista säästöä! Toimintojen muutoksia ja lopettamisia arvioitaessa ei taloudellisissa laskelmissa tule käyttää sisäisiä vuokria, vaan muutoksen todelliset vaikutukset täytyy selvittää kokonaisvaltaisella tavalla eli koko kaupungin kannalta.

Palvelualueen vastaus: Sisäisen vuokran käyttäminen on kustannuslaskennassa perusteltua. Sisäisen vuokran määräytymiseen vaikuttaa oleellisesti kiinteistön energiankulutus sekä tarvittavat ylläpitotoimet, kiinteistönhoito, huollot jne. Kiinteistön toiminnan oleellisesti muuttuessa tulee päätökseen sisältyä suunnitelma kiinteistön jatkokäytöstä tai siirtämisestä purku / myynti listalle.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Jouni Riihelä, tekninen johtaja, Jouni.Riihela@mikkeli.fi

Kaupunkiympäristölautakunta antaa edellä olevan selvityksen kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle.

Päätös

Hyväksyttiin.

Tiedoksi

Kaupunginhallitus, talouspalvelut

Muutoksenhaku

Valmistelua tai täytäntöönpanoa koskevaan päätökseen ei saa hakea muutosta. Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §.