Kaupunginvaltuusto, kokous 9.11.2015

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 104 Talousarvio vuonna 2016

MliDno-2015-1177

Aikaisempi käsittely

Kuvaus

Uusi kuntalaki

Osana valtion ja kuntien neuvottelumenettelyä valmistellaan kuntatalousohjelma (12 §). Kuntatalousohjelman valmistelu on osa julkisen talouden suunnitelman ja valtion talousarvioesityksen valmistelua.

Kuntatalousohjelmassa arvioidaan rahoituksen riittävyyttä kuntien tehtävien hoitamiseen (rahoitusperiaate). Kuntien toimintaympäristön, palveluiden kysynnän ja kuntien tehtävien muutokset arvioidaan ja tehdään arvio kuntatalouden kehityksestä. Kuntataloutta arvioidaan kokonaisuutena, osana julkista taloutta ja kuntaryhmittäin. Arvioinnissa eritellään kuntien lakisääteiset ja muut tehtävät ja arvioidaan kuntien toiminnan tuottavuutta.

Kuntatalousohjelman valmistelee valtiovarainministeriö yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön, ympäristöministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön sekä tarvittaessa muiden ministeriöiden kanssa. Kuntatalousohjelman perusteena olevat taloudelliset ennusteet ja kuntatalouden kehitysarvion laatii valtiovarainministeriö. Suomen Kuntaliitto ry osallistuu kuntatalousohjelman valmisteluun.

Kunnassa on oltava kuntastrategia (37 §), jossa valtuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. Kuntastrategiassa tulee ottaa huomioon:

1) kunnan asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen;

2) palvelujen järjestäminen ja tuottaminen;

3) kunnan tehtäviä koskevissa laeissa säädetyt palvelutavoitteet;

4) omistajapolitiikka;

5) henkilöstöpolitiikka;

6) kunnan asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet;

7) elinympäristön ja alueen elinvoiman kehittäminen.

Kuntastrategian tulee perustua arvioon nykytila-arvioon sekä arvioon toimintaympäristön muutoksista ja niiden vaikutuksista kunnan tehtäviin. Kuntastrategiassa tulee määritellä myös sen toteutumisen arviointi ja seuranta.

Uusi kuntalaki tiivistää koko kuntakonsernin ohjausta kokonaisuutena. Kuntalain 47 §:n mukaan Omistajaohjauksella on huolehdittava siitä, että kunnan tytäryhteisön toiminnassa otetaan huomioon kuntakonsernin kokonaisetu.

Kunnan tytäryhteisön hallituksen kokoonpanossa on otettava huomioon yhteisön toimialan edellyttämä riittävä talouden ja liiketoiminnan asiantuntemus.

Konserniohjetta sovelletaan kunnan tytäryhteisöjen sekä soveltuvin osin osakkuusyhteisöjen omistajaohjaukseen.

Konserniohjeessa annetaan tarpeelliset määräykset ainakin:

1) kuntakonsernin talouden ja investointien suunnittelusta ja ohjauksesta;

2) konsernivalvonnan ja raportoinnin sekä riskienhallinnan järjestämisestä;

3) tiedottamisesta ja kunnan luottamushenkilöiden tietojensaantioikeuden turvaamisesta;

4) velvollisuudesta hankkia kunnan kanta asiaan ennen päätöksentekoa;

5) konsernin sisäisistä palveluista;

6) kunnan tytäryhteisöjen hallitusten kokoonpanosta ja nimittämisestä;

7) kunnan tytäryhteisöjen hyvästä hallinto- ja johtamistavasta.

Tytäryhteisön tilintarkastajana on oltava emon tilintarkastusyhteisö.

Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio (110 §) ottaen huomioon kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnitelmakausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi.

Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet.

Talousarvioon otetaan tehtävien ja toiminnan tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa ja -suunnitelmassa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa.

Kunnan toimintaa on kaikki se, missä se kunta on mukana organisointitavasta riippumatta.

Hallitusohjelma

Julkisen talouden tulot ja menot on oltava tasapainossa. Veropolitiikka tukee kasvun, yrittäjyyden ja työllisyyden vahvistamista ja työn verotuksen kevennys tukee työllisyyttä, talouskasvua ja palkkamalttia ostovoiman kehitystä turvaamalla.

Kärkihankkeisiin ja korjausvelan vähentämiseen panostetaan kertaluonteisesti 1,6 miljardia euroa vuoden 2018 loppuun mennessä. Kärkihankkeita ovat mm. peruskoulutuksen uudistaminen digitaalisten oppimisympäristöjen avulla, lapsi- ja perhepalveluiden asiakaslähtöinen muutosohjelma ja ikäihmisten kotihoidon kehittäminen.

Hallitus on sopinut julkista taloutta vahvistavasta sopeuttamisohjelmasta. Samalla kohdennetaan resursseja uudelleen omaishoidon vahvistamiseen, takuueläkkeen korottamiseen ja lastensuojeluun, sekä ulkoisen turvallisuuden vahvistamiseen. Nettomääräisesti näiden vaikutus on 4 miljardin euron tasapainotus vuoden 2019 tasolla.

Julkista taloutta vahvistetaan 6 miljardilla eurolla vuoteen 2021 mennessä. Lisäksi hallitus toteuttaa pitkällä tähtäimellä vaikuttavia toimia, jotka vahvistavat julkista taloutta vuositasolla 4 miljardilla eurolla. Keskeiset toimet tässä ovat sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus sekä kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentäminen. Kuntien toimintavapauksia tullaan edistämään.

Elinkeinoelämän kilpailukykyä ja yritystoiminnan edellytyksiä tulisi vahvistaa kaikessa päätöksenteossa. Opintopolkuja joustavoitetaan, työuria pidennetään, taiteen ja kulttuurin saavutettavuutta lisätään ja vahvistetaan innovaatioiden kaupallistamista.

Julkisia palveluita tullaan digitalisoimaan kasvavaa vauhtia. Lisäksi vahvistetaan kokeilukulttuuria, jolla tavoitellaan innovatiivisia ratkaisuja, parannetaan palveluita, edistetään omatoimisuutta ja yrittäjyyttä sekä vahvistetaan alueellista ja paikallista päätöksentekoa ja  yhteistyötä.

Toiminnan painopisteet

Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Mikkelin kaupungin strategian syyskuussa 2013. Kestävä kasvu ja talous perustuu asukkaiden, elinkeinojen ja ympäristön hyvinvointiin, joita ohjataan toimialarajat ylittäen valtuuston 23.3.2015 (§35) hyvinvointiohjelmien avulla. Talousjohtaja ja taloussuunnittelupäällikkö ovat käyneet toukokuussa 2015 raamineuvottelut kaikkien toimialojen sekä liikelaitosten ja taseyksiköiden kanssa.

Talousarvion 2016 valmistelun lähtökohdat

Kaupungin käyttötalouden toteutumisennuste on huolestuttava. Kaupungin tilinpäätös tulee toimialojen, erityisesti sosiaali- ja terveystoimen, tekemien ennusteiden mukaan olemaan selvästi alijäämäinen myös vuonna 2015, mikäli välittömiin toimenpiteisiin talouden tervehdyttämiseksi ei ryhdytä. Johdon ennuste 3/ 2015 osoittaa, että talousarvion mukaisesti edetään. Tämä edellyttää kuitenkin tiukkaa talouskuria ja ehdottomasti talousarviossa pysymistä. Mikäli sosiaali- ja terveystoimi ylittää ennusteensa mukaisesti talousarvion, on vastaava määrä kyettävä säästämään kaupungin muista toiminnoista. Ennusteessa ei siis ole huomioitu täysimääräisesti toimialojen ylitysennusteita eli on olemassa riski, että toimialojen ennusteiden toteutuessa syntyvä alijäämä on suurempi.

Tasapainoisen kasvun ja talouden ryhmä kokoontuu 15.6. ja arvioi koko kaupungin tasolla valtuuston 19.1.2015 §8 hyväksymän Tasapainoisen kasvun ja talouden ohjelman toimien riittävyyttä ottaen huomioon kuluvan vuoden toteutumaennusteen. Toimialojen, taseyksiköiden ja liikelaitosten on seurattava talouttaan erityisen tarkasti ja pyrittävä välttämään kaikkia talousarvion ylityksiä sekä haettava omasta toiminnastaan säästöjä.

Alustava toimintakatteen ja tuloksen muodostuminen

Tilinpäätöksessä 2014 toimintakate oli -281,1 milj. euroa, mikä oli 3,6 milj. euroa heikompi kuin talousarvio 2014. Vuodesta 2013 toimintakate heikkeni 3,9 milj. euroa. Vuoden 2015 talousarvion valtuuston hyväksymä toimintakate on -282,6 milj. euroa. Talousarvion 2016 ja suunnitelman 2016 -2018 valmistelussa tulee huomioida taloudellinen kestävyys siten, että toimintakatteen heikkeneminen tulee saada pysähtymään ja toimintakuluja on kyettävä hillitsemään tuottavuutta lisäämällä ja palveluja kriittisesti arvioimalla ottaen huomioon uuden kuntalain ja hallitusohjelman linjaukset.

Talousarviorakenne muuttuu siten, että tilakeskus muuttuu teknisen toimialan tulosalueeksi, joka se asemansa puolesta nyt jo onkin. Tilakeskus ei ole itsenäinen liikelaitos, eikä jatkossa siten enää tee omaa talousarviota ja tilinpäätöstä, vaan se käsitellään osana teknistä toimialaa. Tämä vaikuttaa luottamusmiesoaikkoihin ja edellytttää sääntömuutoksia, jotka tuodaan päätöksentekoon erikseen. Asuntomessuihin on osoitettu lisäresurssi vuodelle 2016.  Muutoin toimialojen kanssa käydyissä keskusteluissa ei noussut esiin sellaisia muutoksia, jotka vaikuttaisivat palveluiden lisäämiseen.

Mikkelin kaupungin verotulot vuodelle 2016 ovat ennusteiden mukaan reilut 200 miljoonaa euroa, mikä on yli 3,6 miljoonaa euroa enemmän kuin kuluvan tilikauden toteutumaennuste. Myös valtionosuuksien arvioidaan kasvavan kuluvan tilikauden toteutumaennusteesta (101,7 milj. euroa) noin 1,3 milj. euroa ollen 103 milj. euroa.

Talousarvioraami vuodelle 2016 on tehty ulkoisten tuottojen ja kulujen pojalta. Sisäiset erät lisätään raamiin elokuun 2016 loppuun mennessä ja ne eivät muuta toimintakatetta mitenkään. Lähtökohtana on ollut vuosien 2013 ja 2014 tilinpäätökset sekä vuoden 2016 arvioidut tuotot ja niiden pohjalta määritelty koko kaupungin tason kulutaso, johon on varaa toimintakatetta huomattavasti heikentämättä.

Raami osoittaa -284.711.000 euron toimintakatetta, jossa on heikennystä vuoden 2015 talousarvioon 1.253 milj. euroa. Tilikauden 2016 tulos muodostuu alustavan raamin mukaisesti seuraavalla tavalla:

  • toimintakate                                             -284.711.000 €
  • verot                                                         +200.000.000 €
  • valtionosuudet                                         +103.000.000 €
  • rahoitustulot, netto                                   +           1.000 €
  • Vuosikate                                                 +   19.329.000 €
  •  Poistot                                                      -   19.200.000 €
  • Tilikauden tulos                                        +        129.000 €

Talousarvioraamiin sisältyy seuraavat riskit:

  • lähtökohtana on hyvin pitkälle vuoden 2014 toteutuneet kustannukset, jolloin ilman toimintamallien tehostamista palveluiden ostopalveluiden laskennallinen ylityspaine on jo raamia laadittaessa 6,6 miljoonan euron luokkaa, vaikka raamia kasvatettiin vuoden 2014 toteutumasta liki 3,9 miljoonaa euroa.
  • konsernipalveluiden muihin toimintatuottoihin sisältyy myyntivoittoja saman verran kuin oli vuoden 2014 toteutumassa
  • Sosiaali- ja terveyspalveluiden integraatio etenee oletettua hitaammin ja asetettu tuottavuustavoite jää toteutumatta
  • työllistämistoimet eivät pure ja työmarkkinatuen kuntaosuus toteutuu 2 – 3 miljoonaa euroa arvioitua suurempana

Hallintopalvelukeskus edellyttämät muutokset talousarviorakenteeseen tehdään siinä vaiheessa, kun on selvää, mitkä toiminnot ja missä laajuudessa siirretään keskitetysti konsernipalveluihin.

 

Päätösehdotus

Esittelijä

Ari Liikanen, hallintojohtaja, ari.liikanen@mikkeli.fi

Kaupunginhallitus käsittelee talousarvioraamin ja oikeuttaa konsernipalvelut valmistelemaan lautakunnille talousarvion valmisteluohjeet

Päätös

Hyväksyttiin.

Merkitään, että talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen sekä toimialajohtajat Maria Närhinen, Virpi Siekkinen ja Jouni Riihelä esittelivät asiaa kaupunginhallitukselle.

Kuvaus

Kuntalain 410/2015 110§ mukaisesti "Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio ottaen huomioon kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnitelmakausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet." 

Kaupunginhallitus vahvisti kokouksessaan 8.6.2015 §208 talousarvioraamin vuodelle 2016 ja oikeutti konsernipalvelut valmistelemaan lautakunnille talousarvion valmisteluohjeet. Kaupunginjohtajan esitys vuoden 2016 talousarvioksi ja taloussuunnitelmaksi vuosiksi 2016 - 2019 on liitteenä. Talousarvioesityksessä on tilinpäätös 2014, talousarvio 2015, lautakuntien esitykset sekä kaupunginjohtajan esitys, josta käytetään nimeä kaupunginhallituksen esitys. Kaupunginjohtajan talousarvioesitys sisältää koko kaupungin osalta sopeuttamistoimenpiteinä lautakuntien (vast.) hinnoitteluiden tarkistamisen, eläköitymisen hyödyntämisen sekä toimintakulujen tarkistuksen ja sosiaali- ja terveystoimen osalta palveluiden sopeuttamisen ja perusterveydenhuollon sekä erikoissairaanhoidonpalveluiden integroimistoimenpiteiden jatkamisen.Henkilöstösuunnitelma ja uusien virkojen ja toimien perustaminen/ lakkauttaminen tuodaan erikseen kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi.

Veroprosenttien hyväksymisestä on laadittu eri päätöspykälä.Talousarvion lähtökohtana on, että kunnallisveroprosentti on vuoden 2015 tasolla (20 prosenttiyksikköä) ja kiinteistöveroja korotetaan 0,10 prosenttiyksikköä pl. yleishyödyllinen yhteisö ja rakentamaton rakennuspaikka. Vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti nostetaan 0,10 prosenttiyksikköä 0,65 prosenttiin, muun kuin vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti nostetaan 0,10 prosenttiyksikköä 1,20 prosenttiin, yleinen kiinteistöveroprosentti nostetaan 0,10 prosenttiyksikköä 1,30 prosenttiin ja voimalaitosrakennuksen kiinteistöveroprosentti nostetaan 0,10 prosenttiyksikköä 2,60 prosenttiin.

Tilakeskus taseyksikkö on kaupunginhallituksen raamia koskevan päätöksen (8.6.2015 §208) mukaisesti yhdistetty talousarviossa 2016 tekniseen toimeen teknisen lautakunnan tulosalueeksi. Purkamiseen liittyvät toimenpiteet tuodaan erikseen kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston päätettäviksi.

Kaupunginhallitus päättää antaa talousarvion yhteydessä kaupunginjohtajalle:

  • Oikeuden ottaa 30 milj.euroa pitkäaikaista talousarviolainaa vuonna 2016. Kaupunginjohtaja ja talousjohtaja voivat tehdä nostettaviin lainoihin ja olemassa oleviin lainoihin viitekoronvaihtosopimuksia pääomaltaan kunkin lainamäärän suuruisesti.
  • Oikeuden suojata lainoja kiinteisiin lainoihin tai tehdä erillisiä pitkäaikaisia korkojen suojauksia sekä nykyiseen lainakantaan että tulevaan lainakantaan yhteensä 60 milj. euron määrällä vuonna 2016. Suojauksia tehdään 60 miljoonan määrään saakka vain, jos se on rahoitusmarkkinatilanteessa perusteltua. Suojauksia tehdään talousarvion rahoituslaskelmassa määriteltyjen suojaustasojen puitteissa. Kaupunginjohtajalla ja talousjohtajalla on oikeudet tehdä edellä mainitut suojaukset puhelimitse, minkä pohjalta kaupunginjohtaja tekee päätöksen.

Hallintosäännön 12 §:n mukaan lautakuntien ja kaupunginhallituksen tulee pyytää aluejohtokuntien lausunnot talousarviosta.

Anttolan aluejohtokunta on kokouksessaan 20.10.2015 todennut:

  • sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunnan talousarvioesityksestä, että se ei hyväksy esitettyjä hammashoidon supistuksia ja että huono lääkäritilanne vaikeuttaa kaikkien anttolalaisten terveyspalveluja (§58).
  • teknisen lautakunnan talousarvioesityksestä, että 1) palvelukeskuksen laajennushanke tulee toteuttaa alkuperäisen aikataulun mukaisesti vuonna 2016, 2) Anttolan yhtenäiskoulun koulutilat tulee saattaa siihen kuntoon, että oppilaiden ja henkilökunnan terveys ei vaarannu, 3) Anttolan asemakaavan päivittäminen tulee toteuttaa vuoden 2016 kuluessa ja 4) Pajatien peruskorjaus on tehtävä vuonna 2016 (§60).
  • kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunnan talousarviosta, että allasjumppien ohjaajamaksuihin osallistutaan neljän lisäryhmän verran kolmen jo olemassa olevan ryhmän lisäksi (§61).

Suomenniemen aluejohtokunta on kokouksessaan 13.10.2015 §55 todennut teknisen lautakunnan talousarvioesityksestä, että tonttimarkkinoinnin tehostaminen on hyvä asia kaavoitukselle, joustava rakentaminen haja-asutusalueilla tulee varmistaa ja että kevyen liikenteen väylän rakentaminen välille kirkonkylä-Kauriansalmi on lisättävä suunnitelmakauden talousarvioon. Kasvatus- opetuslautakunnan talousarvion osalta on kerhotoiminnan projektin yhteydessä ratkaistava Suomenniemen kerhotoiminnan järjestäminen jatkossa kuljetuksineen (§56). Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunnan talousarviossa on huomioitava varautuminen kodinomaisen asumisen mahdollistavan asuntosiiven rakentamiseen Metsätähden yhteyteen Suomenniemellä (§59).

Ristiinan aluejohtokunta on todennut, että sillä ei ole huomautettavaa hallintokuntien talousarvioihin. Haukivuoren aluejohtokunta ei ole vielä antanut lausuntoaan.

Päätösehdotus

Esittelijä

Timo Halonen, kaupunginjohtaja, timo.halonen@mikkeli.fi

Kaupunginhallitus käsittelee esityksen vuoden 2016 talousarvioksi ja taloussuunnitelmaksi vuosiksi 2016 - 2019 erillisen käsittelyjärjestyksen mukaisesti.

Päätös

Kaupunginhallitus aloitti vuoden 2016 talousarvion ja taloussuunnitelman 2016 - 2019 käsittelyn kaupunginjohtaja Timo Halosen aloituspuheenvuorolla. Sen jälkeen puheenvuoroja pitivät vs. sosiaali- ja terveysjohtaja Timo Talo sosiaali- ja terveystoimen, sivistystoimenjohtaja Virpi Siekkinen sivistystoimen, tekninen johtaja Jouni Riihelä teknisen toimen sekä hallintojohtaja Ari Liikanen ja ohjelmajohtaja Juha Ropponen konsernipalveluiden osalta.

Asian käsittelyä jatketaan 27.10.2015 pidettävässä kokouksessa.

Merkitään, että Kati Kähkönen poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn aikana klo 19.53.

Päätösehdotus

Esittelijä

Timo Halonen, kaupunginjohtaja, timo.halonen@mikkeli.fi

Kaupunginhallitus jatkaa asian käsittelyä.

Päätös

Asian käsittelyä jatketaan maanantaina 2.11.2015 pidettävässä kokouksessa.

Merkitään, että kaupunginhallitus käsitteli §:t 344 - 345 samanaikaisesti.

Merkitään, että Armi Salo-Oksa poistui klo 14.53 ja hänen tilalleen kokoukseen tuli varajäsen Elina Hölttä.

Merkitään, että Raine Lehkonen ja Armi Salo-Oksa saapuivat kokoukseen klo 16.56 ja samana ajankohtana varajäsen Elina Hölttä poistui kokouksesta.

Päätösehdotus

Esittelijä

Timo Halonen, kaupunginjohtaja, timo.halonen@mikkeli.fi

Kaupunginhallitus jatkaa asian käsittelyä.

Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se päättää

  1. hyväksyä pöytäkirjan liitteen mukaisen esityksen Mikkelin kaupungin vuoden 2016 talousarvioksi ja taloussuunnitelman ohjeellisena vuosille 2016 - 2019 ja
  2. hyväksyä talousarvion määrärahojen, tuloarvioiden sekä toiminnallisten tavoitteiden sitovuuden esitetyn mukaisesti
  3. antaa kaupunginjohtajalle oikeuden ottaa 30 milj. euroa pitkäaikaista talousarviolainaa vuonna 2016. Kaupunginjohtaja ja talousjohtaja voivat tehdä nostettaviin lainoihin ja olemassa oleviin lainoihin viitekorkonvaihtosopimuksia pääomaltaan kunkin lainamäärän suuruisesti
  4. antaa kaupunginjohtajalle oikeuden suojata lainoja kiinteisiin lainoihin tai tehdä erillisiä pitkäaikaisia korkojen suojauksia sekä nykyiseen lainakantaan että tulevaan lainakantaan yhteensä 60 milj. euron määrällä vuonna 2016. Suojauksia tehdään 60 miljoonan määrään saakka vain, jos se on rahoitusmarkkinatilanteessa perusteltua. Suojauksia tehdään talousarvion rahoituslaskelmassa määriteltyjen suojaustasojen puitteissa. Kaupunginjohtajalla ja talousjohtajalla on oikeudet tehdä edellä mainitut suojaukset puhelimitse, minkä pohjalta kaupunginjohtaja tekee päätöksen.

Esitys kaupunginvaltuustolle.

Päätös

Hyväksyttiin.

Keskustelun aikana Olli Nepponen esitti Petri Pekosen kannattamana,

1) ettei veroja koroteta
2 ) että talousarvion sivun 24 kolmannen kappaleen luettelo muutetaan seuraavaan muotoon: "- valtionosuuksia lisätään 1 milj. eurolla - eläköityminen hyödynnetään 70 %:sti (2.45 milj. euroa) - perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatiosta saatava synergiahyöty on 1.7 milj. euroa - lukiokoulutusta tehostetaan 0.1 milj. eurolla - sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta hakee talousarvioesityksensä lisäksi toiminnastaan säästöjä (1,5 milj. euroa) - toimintakuluja leikataan (yhteensä 1.7 milj. euroa) - toimintatuottoja kasvatetaan koko kaupungin osalta (1.0 milj. euroa)
3) että määrärahoja osoitetaan kulttuuri-nuoriso-liikuntalautakunnalle 200.000 euroa, kasvatus- ja opetuslautakunnalle 600.000 euroa, sosiaali- ja terveystuotantolautakunnalle omaishoitoon 400.000 euroa ja muuhun toimintaan 200.000 euroa.

Markku Turkia esitti Arto Seppälän kannattamana, että - kiinteistöveron nosto ja eläköityminen (50 %) toteutetaan kaupunginjohtajan esittämällä tavalla - valtio-osuuksia lisätään 1 milj. eurolla - osinkotuloja lisätään 200.000 euroa - tulopuolelle lisätään valtiolta tulevaa omaishoidon rahaa 700.000 euroa - leikataan erikoissairaanhoidon laskutuksesta 2 milj. euroa sisältäen ensihoidon siirtämisen pelastuslaitokselle - kunulille kohdennetaan 200.000 euroa ja kasvatus- ja opetustoimelle kohdennetaan 800.000 euroa, yhteensä 1 milj. euroa

Veli Liikanen esitti, että talousarvion sivun 24 kolmannen kappaleen luettelossa pysytään kaupunginjohtajan esityksessä ja lisätään valtio-osuuksiin 1 miljoona euroa ja korotetaan tuloveroprosenttia 0,25 %-yksikköä. Kukaan ei kannattanut esitystä, joten se raukesi.

Puheenjohtaja selosti edellä mainitut esitykset ja esitti sen ratkaistavaksi siten, että ensin äänestetään Olli Nepposen ja Markku Turkian esityksistä. Ne, jotka kannattavat Olli Nepposen esitystä, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Markku Turkian esitystä, äänestävät "ei" ja sen jälkeen voittanut esitys asetetaan esittelijän esitystä vastaan. Selonteko ja äänestysesitys hyväksyttiin. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 10 jaa-ääntä (Armi Salo-Oksa, Olli Nepponen, Sari Teittinen, Seija Kuikka, Juha Vuori, Outi Kauria, Petri Pekonen, Kati Kähkönen, Vesa Himanen, Jaakko Väänänen) ja 5 ei-ääntä (Veli Liikanen, Arto Seppälä, Markku Turkia, Jaana Vartiainen, Hannu Kilkki). Puheenjohtaja totesi, että Olli Nepposen esitys on voittanut äänestyksen.

Seuraavaksi puheenjohtaja esitti, että ne jotka kannattavat kaupunginjohtajan esitystä äänestävät "jaa" ja ne jotka kannattavat Olli Nepposen esitystä äänestävät "ei". Äänestysesitys hyväksyttiin. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 5 jaa-ääntä (Veli Liikanen, Jaana Vartiainen, Arto Seppälä, Markku Turkia, Hannu Kilkki) ja 10 ei-ääntä (Seija Kuikka, Vesa Himanen, Armi Salo-Oksa, Outi Kauria, Olli Nepponen, Juha Vuori, Kati Kähkönen, Petri Pekonen, Jaakko Väänänen, Sari Teittinen). Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallitus on hyväksynyt Olli Neppsen esityksen.

Veli Liikanen esitti Markku Turkian kannattamana, että sivulla 68 olevia avustusten leikkauksia ei toteuteta. Puheenjohtaja selosti edellä mainitun esityksen ja esitti sen ratkaistavaksi siten, että ne, jotka kannattavat kaupunginjohtajan esitystä, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Veli Liikasen esitystä, äänestävät "ei". Selonteko ja äänestysesitys hyväksyttiin. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 8 jaa-ääntä (Armi Salo-Oksa, Olli Nepponen, Seija Kuikka, Petri Pekonen, Jaakko Väänänen, Outi Kauria, Sari Teittinen, Juha Vuori) ja 7 ei-ääntä (Veli Liikanen, Arto Seppälä, Jaana Vartiainen, Kati Kähkönen, Hannu Kilkki, Markku Turkia, Vesa Himanen. Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallitus on hyväksynyt esittelijän esityksen.

Petri Pekonen esitti Vesa Himasen kannattamana, että sivulta 72 ensimmäisestä kappaleesta poistetaan viimeinen lause "Haukivuoren ja Anttolan hammashoidon yksiköt lopetetaan ja toiminta korvataan siirrettävällä hoitoyksiköllä.". Puheenjohtaja selosti edellä mainitun esityksen ja esitti sen ratkaistavaksi siten, että ne, jotka kannattavat kaupunginjohtajan esitystä, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Petri Pekosen esitystä, äänestävät "ei". Selonteko ja äänestysesitys hyväksyttiin. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 9 jaa-ääntä (Olli Nepponen, Seija Kuikka, Arto Seppälä, Armi Salo-Oksa, Juha Vuori, Jaana Vartiainen, Hannu Kilkki, Sari Teittinen, Kati Kähkönen) ja 5 ei-ääntä (Veli Liikanen, Outi Kauria, Petri Pekonen, Jaakko Väänänen, Vesa Himanen) ja yksi tyhjä ääni (Markku Turkia). Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallitus on hyväksynyt esittelijän esityksen.

Olli Nepponen esitti Markku Turkian kannattamana, että ulkonäyttelyalue poistetaan investointiohjelmasta ja kohdennetaan Urheilipuiston koulun pihaan. Kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti Olli Nepposen esityksen.

Veli Liikanen esitti, että "Urheilupuiston koulun pihaan lisätään 200.000 euron investointimääräraha vuodelle 2016. Esitän, että Raviradan alueen katu- ja pysäköintijärjestelyistä vähennetään määrärahasta 200.000 euroa vuonna 2016". Kukaan ei kannattanut esitystä, joten se raukesi.

Veli Liikanen esitti Kati Kähkösen kannattamana, että Päämajakoulu pihaan lisätään 50.000 euron investointimääräraha vuodelle 2016 ja sama määrä otetaan pois Raviradan alueen katu- ja pysäköintijärjestelyistä. Puheenjohtaja selosti edellä mainitun esityksen ja esitti sen ratkaistavaksi siten, että ne, jotka kannattavat kaupunginjohtajan esitystä, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Veli Liikasen esitystä, äänestävät "ei". Selonteko ja äänestysesitys hyväksyttiin. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 6 jaa-ääntä (Juha Vuori, Arto Seppälä, Olli Nepponen, Armi Salo-Oksa, Jaakko Väänänen, Sari Teittinen)  ja 9 ei-ääntä (Veli Liikanen, Petri Pekonen, Jaana Vartiainen, Seija Kuikka, Kati Kähkönen, Outi Kauria, Vesa Himanen, Hannu Kilkki, Markku Turkia). Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallitus on hyväksynyt Veli Liikasen esityksen.

Outi Kauria esitti Jaakko Väänäsen kannattamana, että kevyen liikenteen väylään välille Suomenniemen keskusta- Kauriansalmi varataan 300.000 euroa vuodelle 2017 ja hankeen käynnistäminen edellyttää Elyn rahoitusosuutta. Kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti Outi Kaurian esityksen.

Jaakko Väänänen esitti Outi Kaurian kannattamana, että osakkeista ja osuuksista poistetaan 3 milj. euroa vuodelta 2017. Puheenjohtaja selosti edellä mainitun esityksen ja esitti sen ratkaistavaksi siten, että ne, jotka kannattavat kaupunginjohtajan esitystä, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Väänäsen esitystä, äänestävät "ei". Selonteko ja äänestysesitys hyväksyttiin. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 12 jaa-ääntä (Armi Salo-Oksa, Sari Teittinen, Arto Seppälä, Jaana Vartiainen, Olli Nepponen, Vesa Himanen, Juha Vuori, Hannu Kilkki, Seija Kuikka, Petri Pekonen, Kati Kähkönen, Markku Turkia) ja 2 ei-ääntä (Outi Kauria, Jaakko Väänänen). Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallitus on hyväksynyt esittelijän esityksen. Merkitään, että Veli Liikanen ilmoitti olevansa esteellinen ja poistui kokouksesta tämän äänestyksen ajaksi. Ilmoitus hyväksyttiin. Pöytäkirja tarkastettiin kokouksessa tämän äänestyksen osalta.

Keskustelun aikana Markku Turkia esitti Olli Nepposen kannattamana seuraavan ponsiesityksen kaupunginvaltuustolle: "Hyväksyessään v. 2016 talousarvioesityksen kaupunginvaltuustolle Mikkelin kaupunginhallitus edellyttää, että 29.2.2016 mennessä Mikkelin kaupungille on laadittava kattava, eri ryhmät huomioon ottava työllisyysohjelma, jossa otetaan kantaa työllistämistä edistävään monialaiseen yhteispalveluun, palkkatukityöllistämiseen, työllisyysperusteiseen oppisopimuskoulutukseen, työllistämishankkeisiin, työllisyyden kehittämiskumppanuuteen, työpajatoimintaan, kesätyöllistämiseen sekä kaupungin työllistämisperusteisiin investointeihin. Ohjelman tarkoituksena on tehostaa kaupungin työllistämistoimenpiteitä ja hakea uusia ratkaisuja työllisyyden hoitamiseksi. Ohjelmassa on otettava kantaa myös työllisyystoimenpiteiden rahoitukseen ja ajoitukseen." Puheenjohtaja tiedusteli voidaanko tehty ponsiesitys hyväksyä yksimielisesti. Kukaan ei vastustanut ponnen hyväksymistä. Puheenjohtaja totesi, että ponsi liitetään päätökseen yksimielisesti.

Merkitään, että Armi Salo-Oksa, Juha Vuori, Kirsi Olkkonen ilmoittivat olevansa esteellisiä ja poistuivat kokouksesta Mikkelinpuistoyhdistys ry:n ja Kirsi Olkkonen Sotakoulun investoinnin osalta. Ilmoitukset hyväksyttiin.

Merkitään, että ohjelmajohtaja Juha Ropponen saapui kokoukseen klo 15.55.

Merkitään, että Satu Taavitsainen poistui klo 18.05.

Merkitään, että kaupunginhallitus käsitteli §:t 361-362 samanaikaisesti.

Esitys kaupunginvaltuustolle.

Päätösehdotus

Kaupunginhallitus:
Kaupunginhallitus esittää, että kaupunginvaltuusto päättää

  1. hyväksyä pöytäkirjan liitteen mukaisen esityksen Mikkelin kaupungin vuoden 2016 talousarvioksi ja taloussuunnitelman ohjeellisena vuosille 2016 - 2019 ja
  2. hyväksyä talousarvion määrärahojen, tuloarvioiden sekä toiminnallisten tavoitteiden sitovuuden esitetyn mukaisesti
  3. antaa kaupunginjohtajalle oikeuden ottaa 30 milj. euroa pitkäaikaista talousarviolainaa vuonna 2016. Kaupunginjohtaja ja talousjohtaja voivat tehdä nostettaviin lainoihin ja olemassa oleviin lainoihin viitekorkonvaihtosopimuksia pääomaltaan kunkin lainamäärän suuruisesti
  4. antaa kaupunginjohtajalle oikeuden suojata lainoja kiinteisiin lainoihin tai tehdä erillisiä pitkäaikaisia korkojen suojauksia sekä nykyiseen lainakantaan että tulevaan lainakantaan yhteensä 60 milj. euron määrällä vuonna 2016. Suojauksia tehdään 60 miljoonan määrään saakka vain, jos se on rahoitusmarkkinatilanteessa perusteltua. Suojauksia tehdään talousarvion rahoituslaskelmassa määriteltyjen suojaustasojen puitteissa. Kaupunginjohtajalla ja talousjohtajalla on oikeudet tehdä edellä mainitut suojaukset puhelimitse, minkä pohjalta kaupunginjohtaja tekee päätöksen.


Lisäksi kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että talousarviota hyväksyessään se hyväksyy seuraavan ponnen: "Hyväksyessään v. 2016 talousarvioesityksen kaupunginvaltuustolle Mikkelin kaupunginhallitus edellyttää, että 29.2.2016 mennessä Mikkelin kaupungille on laadittava kattava, eri ryhmät huomioon ottava työllisyysohjelma, jossa otetaan kantaa työllistämistä edistävään monialaiseen yhteispalveluun, palkkatukityöllistämiseen, työllisyysperusteiseen oppisopimuskoulutukseen, työllistämishankkeisiin, työllisyyden kehittämiskumppanuuteen, työpajatoimintaan, kesätyöllistämiseen sekä kaupungin työllistämisperusteisiin investointeihin. Ohjelman tarkoituksena on tehostaa kaupungin työllistämistoimenpiteitä ja hakea uusia ratkaisuja työllisyyden hoitamiseksi. Ohjelmassa on otettava kantaa myös työllisyystoimenpiteiden rahoitukseen ja ajoitukseen.".

Päätös

Puheenjohtaja esitti talousarvion käsittelyjärjestyksen hyväksyttäväksi liitteen mukaisesti. Käsittelyjärjestys hyväksyttiin.

Talousarvion käsittelyn aluksi kaupunginhallituksen puheenjohtaja, kaupunginjohtaja, valtuustoryhmien edustajat ja nuorisovaltuuston puheenjohtaja käyttivät yleispuheenvuorot talousarvio- ja taloussuunnitelmaesityksestä. Lisäksi useat valtuutetut käyttivät yleispuheenvuoroja.

Yksityiskohtaisessa talousarviokäsittelyssä talousarviokirjaan tehtiin seuraavat kaupunginhallituksen esityksestä poikkeavat esitykset:

1. Valtuutettu Veli Liikanen esitti valtuutettu Erkki Rantalaisen ja Rauni Berdntin kannattaman, että sivulla 24 muutetaan eläköitymisten hyödyntämistavoite muotoon: "eläköityminen hyödynnetään 50 %:sti (1,7 mil. euroa)" ja tehdään vastaavat muutokset henkilöstömäärärahoihin budjetissa.

2. Valtuutettu Markku Turkia esitti valtuutettujen Markku Aholaisen, Jari Roivaksen ja Erkki Rantalaisen kannattamana poistettavaksi sivulta 31 viimeisen kappaleen lopun "Vuoden 2016 taloususarvioon sisältyy .... ja viimeisenä vaihtoehtona lomautuksista."

3. Valtuutettu Markku Turkia esitti valtuutettu Markku Aholaisen kannattamana, että lisätään 0.7 milj. euroa valtionosuuksiin ja kohdennetaan lisäys omaishoitoon (s. 24).

4. Valtuutettu Markkku Turkia esitti valtuutettu Markku Aholaisen kannattamana, että erikoissairaanhoidosta otetaan pois 2 milj. euroa sisältäen ensihoidon siirtämisen pelastuslaitokseen jolloin määräraha tulee sosiaali- ja terveystoimen perustason käyttöön (s. 74).

5. Valtuutettu Petri Pekonen esitti valtuutettu Rauni Berdntin kannattamana, että sivulta 72 ensimmäisestä kappaleesta poistetaan viimeinen lause "Haukivuroren ja Anttolan hammashoidon yksiköt lopetetaan ja toiminta korvataan siirrettävällä hoitoyksiköllä." .

6. Valtuutettu Veli Liikanen esitti valtuutettu Rauni Berdntin kannattamana, että kasvatus- ja opetuslautakunnan määrärahaesityksessä palataan ko. lautakunnan esitykseen (s. 79).

7. Valtuutettu Markku Turkia esitti valtuutettujen Markku Aholaisen ja Marita Hokkasen kannattamana, että kasvatus- ja opetuslautakaunnalle lisätään määrärahaa 0.8 milj. euroa (s. 81-82).

8. Valtuutettu Markku Aholainen esitti valtuutettujen Osmo Ukkosen, Marita Hokkasen ja Heikki Pyrhösen kannattamana sivulle 84 1. kappaleen jälkeen seuraavan tekstilisäyksen:

"Kaupunki tukee strategiansa mukaisesti kaupunkilaisten omaehtoista terveyden edistämistä. Tähän perustuen kaupunki valmistelee ohjelman lähiliikuntapaikoista, erityisesti lasten ja nuorten liikuntaharrastuksesta vastaavien urheiluseurojen toimintamahdollisuuksista sekä eläkeläisten ja erityisryhmien liikuntaharrastusta seuraavasti:

  • jokaisen kaupunginosan läheisyydessä tulee olla lähiliikuntapaikka ulkopelien mm. jalkapallon ja jääurheilun harrastamista varten sekä alueen asukkaiden mahdollisuutta käyttää koulujen liikuntasalien saleja edistetään
  • lumitilanteen salliessa kaupunki huolehtii kattavasta latuverkon ja lenkkeilyreittien ylläpidosta kaupungin eri osissa
  • kaupungin ylläpitämien uimahallien ja uimarantojen kunnosta ja ajantasaisesta varustuksesta huolehditaan
  • kaupunki tukee taloudellisesti lapsi- ja nuorisoliikunnasta vastaavia seuroja siten, että liikuntapaikkojen käyttömaksut eivät aiheuta estettä kenenkään harrastamiselle ja määritellään tätä koskevat ohjeet kaupungin tuen käytölle
  • lasten ja nuorten ja muiden tässä tarkoitettujen ryhmien liikuntaharrastuksen taloudellinen tuki osoitetaan kaupungin talousarviossa erillismäärärahana ensimmäisen kerran vuoden 2017
  • kaupunki tekee mahdolliseksi taloudellisella tai muulla tuella ikääntyneen väestön ja vammaisten henkilöiden aktiivisen liikunnan harrastamisen tukemisesta siten, ettei käyttömaksut aiheuta estettä harrastukselle"

9. Valtuutettu Jukka Pöyry esitti, että sivulta 101 poistetaan lentoasema teksti kohdasta viesti tilaajalle "mm. opetus- ja harrasteilmailun parissa sekä maahuollon osalta." ja kaupunki hakee pikaisesti lentoasemalle ympäristöluvan.

10. Valtuutettu Jukka Pöyry esitti, että sivulle 105 lisätään rakennuslautakunnan tehtäviin kohtaan 2 ympäristöluvan valvonta.

11. Valtuutettu Paavo Barck esitti valtuutettujen Tapani Korhosen, Taina Harmoisen, Leena Teittisen ja Osmo Ukkosen kannattamana, että Anttolan palvelukeskuksen laajennus ja muutostyö siirretään toteutettavaksi vuonna 2016 (s. 134).

12. Valtuutettu Mikko Siitonen esitti valtuutettujen Minna Pöntisen ja Osmo Ukkosen kannattamana, että taloussuunnitelmaan vuodelle 2018 lisätään Lyseon pihan investointi suuruudeltaan 100.000 euroa.

13. Valtuutettu Jukka Pöyry esitti kohtaan kiinteät rakenteet ja laitteet, että Vuoligonkadun viereen Rahtitietä länteen noin 100 m matkalle rakennetaan melusuojaus (kustannusarvio 150.000 euroa) ja määräaha otetaan kiinteät rakenteet ja laitteet, siten ettei esitetty kokonaissumma muutu (s. 132).

14. Valtuutettu Veli Liikanen esitti valtuutettu Minna Pöntisen kannattamana, että Urheilupuiston koulun pihan investointirahaan lisätään 50.000 euroa vuodelle 2016 nuorten liikunnallisuuden lisäämiseksi ja, että Raviradan alueen pysäköintijärjestelyistä vähennetään 50.000 euroa vuodelta 2016.

15. Valtuutettu Hannu Tullinen esitti Osmo Ukkosen kannattamana investointisuunnitelmaan vuodelle 2017, että Mikkelin Tupalaan rakennetaan lähiliikuntapaikka, jossa talvella voi harrastaa jääkiekkoa ja kesäisin muita urheilumuotoja.

Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja totesi, että on tehty kaupunginhallituksen esityksestä poikkeavia esityksiä.

1. Puheenjohtaja esitti asian ratkaistavaksi äänestämällä siten, että ne, jotka kannattavat valtuutettu Liikasen esitystä, äänestävät "ei" ja ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen esitystä, äänestävät "kyllä". Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 42 jaa-ääntä, 14 ei-ääntä ja 2 tyhjää ääntä. Poissa 1. Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallituksen esitys on tältä osin tullut hyväksytyksi.

2. Puheenjohtaja esitti asian ratkaistavaksi äänestämällä siten, että ne, jotka kannattavat valtuutettu Turkian esitystä, äänestävät "ei" ja ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen esitystä, äänestävät "kyllä". Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 34 jaa-ääntä ja 24 ei-ääntä. Poissa 1. Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallituksen esitys on tältä osin tullut hyväksytyksi.

3. Puheenjohtaja esitti asian ratkaistavaksi äänestämällä siten, että ne, jotka kannattavat valtuutettu Turkian esitystä, äänestävät "ei" ja ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen esitystä, äänestävät "kyllä". Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 38 jaa-ääntä ja 20 ei-ääntä. Poissa 1. Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallituksen esitys on tältä osin tullut hyväksytyksi.

4. Puheenjohtaja esitti asian ratkaistavaksi äänestämällä siten, että ne, jotka kannattavat valtuutettu Turkian esitystä, äänestävät "ei" ja ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen esitystä, äänestävät "kyllä". Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 42 jaa-ääntä ja 16 ei-ääntä. Poissa 1. Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallituksen esitys on tältä osin tullut hyväksytyksi.

5. Puheenjohtaja esitti asian ratkaistavaksi äänestämällä siten, että ne, jotka kannattavat valtuutettu Pekosen esitystä, äänestävät "ei" ja ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen esitystä, äänestävät "kyllä". Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 23 jaa-ääntä ja 35 ei-ääntä. Poissa 1. Puheenjohtaja totesi, että Pekosen esitys on tältä osin tullut hyväksytyksi.

6. ja 7. Puheenjohtaja esitti asian ratkaistavaksi äänestämällä siten, että ne, jotka kannattavat valtuutettu Liikasen esitystä, äänestävät "ei" ja ne, jotka kannattavat valtuutettu Turkian esitystä, äänestävät "kyllä" ja sen jälkeen voittanut esitys asetetaan kaupunginhallituksen esitystä vastaan. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 17 jaa-ääntä, 22 ei-ääntä ja 19 tyhjää ääntä. Poissa 1. Puheenjohtaja totesi, että Veli Liikasen esitys on voittanut äänestyksen.

Puheenjohtaja esitti, että ne, jotka kannattavat valtuutettu Liikasen esitystä, äänestävät "ei" ja ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen esitystä, äänestävät "kyllä". Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 36 jaa-ääntä, 20 ei-ääntä ja 2 tyhjää ääntä.
Poissa 1. Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallituksen esitys on tältä osin tullut hyväksytyksi.

8. Puheenjohtaja esitti asian ratkaistavaksi äänestämällä siten, että ne, jotka kannattavat valtuutettu Aholaisen esitystä, äänestävät "ei" ja ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen esitystä, äänestävät "kyllä". Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 38 jaa-ääntä, 19 ei-ääntä ja yksi tyhjä ääni. Poissa 1. Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallituksen esitys on tältä osin tullut hyväksytyksi.

9. Puheenjohtaja totesi, että kukaan ei kannattanut valtuutettu Jukka Pöyryn esitystä, joten se raukesi.

10. Puheenjohtaja totesi, että kukaan ei kannattanut valtuutettu Jukka Pöyryn esitystä, joten se raukesi.

11. Puheenjohtaja esitti asian ratkaistavaksi äänestämällä siten, että ne, jotka kannattavat valtuutettu Barckin esitystä, äänestävät "ei" ja ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen esitystä, äänestävät "kyllä". Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 25 jaa-ääntä, 31 ei-ääntä ja 2 tyhjää ääntä. Poissa 1. Puheenjohtaja totesi, että Barckin esitys on tältä osin tullut hyväksytyksi.

12. Puheenjohtaja esitti asian ratkaistavaksi äänestämällä siten, että ne, jotka kannattavat valtuutettu Siitosen esitystä, äänestävät "ei" ja ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen esitystä, äänestävät "kyllä". Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 44 jaa-ääntä, 13 ei-ääntä ja yksi tyhjä ääni. Poissa 1. Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallituksen esitys on tältä osin tullut hyväksytyksi.

13. Puheenjohtaja totesi, että kukaan ei kannattanut valtuutettu Jukka Pöyryn esitystä, joten se raukesi.

14. Puheenjohtaja esitti asian ratkaistavaksi äänestämällä siten, että ne, jotka kannattavat valtuutettu Liikasen esitystä, äänestävät "ei" ja ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen esitystä, äänestävät "kyllä". Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 39 jaa-ääntä, 18 ei-ääntä ja yksi tyhjä ääni. Poissa 1. Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallituksen esitys on tältä osin tullut hyväksytyksi.

15. Puheenjohtaja esitti asian ratkaistavaksi äänestämällä siten, että ne, jotka kannattavat valtuutettu Tullisen esitystä, äänestävät "ei" ja ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen esitystä, äänestävät "kyllä". Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 37 jaa-ääntä, 20 ei-ääntä ja yksi tyhjä ääni. Poissa 1. Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallituksen esitys on tältä osin tullut hyväksytyksi.

Merkitään, äänestysluettelot liitetään pöytäkirjaan. Liitteet 3-14.

Merkitään, että kaupunginvaltuusto käsitteli §:t 103-104 samanaikaisesti.

Kaupunginvaltuusto valtuutti kaupunginhallituksen tekemään hyväksyttyjen muutosesitysten edellyttämät muutokset talousarviokirjaan.

Muilta osin kaupunginvaltuusto hyväksyi kaupunginhallituksen esityksen seuraavasti:

  1. pöytäkirjan liitteen mukaisen esityksen Mikkelin kaupungin vuoden 2016 talousarvioksi ja taloussuunnitelman ohjeellisena vuosille 2016 - 2019 ja
  2. talousarvion määrärahojen, tuloarvioiden sekä toiminnallisten tavoitteiden sitovuuden esitetyn mukaisesti
  3. antaa kaupunginjohtajalle oikeuden ottaa 30,7 milj. euroa pitkäaikaista talousarviolainaa vuonna 2016. Kaupunginjohtaja ja talousjohtaja voivat tehdä nostettaviin lainoihin ja olemassa oleviin lainoihin viitekorkonvaihtosopimuksia pääomaltaan kunkin lainamäärän suuruisesti
  4. antaa kaupunginjohtajalle oikeuden suojata lainoja kiinteisiin lainoihin tai tehdä erillisiä pitkäaikaisia korkojen suojauksia sekä nykyiseen lainakantaan että tulevaan lainakantaan yhteensä 60 milj. euron määrällä vuonna 2016. Suojauksia tehdään 60 miljoonan määrään saakka vain, jos se on rahoitusmarkkinatilanteessa perusteltua. Suojauksia tehdään talousarvion rahoituslaskelmassa määriteltyjen suojaustasojen puitteissa. Kaupunginjohtajalla ja talousjohtajalla on oikeudet tehdä edellä mainitut suojaukset puhelimitse, minkä pohjalta kaupunginjohtaja tekee päätöksen.

Merkitään, että seuraavat varavaltuutetut saapuivat kokoukseen pykälien 103-104 käsittelyn alussa Hannu Hulkkonen (Markku Kakriaisen tilalle), Jussi Marttinen (Harri Kivisen tilalle) ja Keijo Partio (Jaana Strandmanin tilalle) klo 16.05.

Merkitään, että kaupunginhallituksen puheenjohtajan, kaupunginjohtajan ja valtuustoryhmien edustajien puheenvuorojen aikana puheenjohtajana toimi 1. varapuheenjohtaja Kirsi Olkkonen klo 16.05-17.05.

Merkitään, että valtuutetut Kirsi Olkkonen ja Armi Salo-Oksa ilmoittivat olevansa esteellisiä Mikkelipuistoyhditys ry:n osalta ja poistuivat kokouksesta asian käsittelyn ajaksi. Ilmoitukset hyväksyttiin.

Merkitään, että valtuutettu Juhani Oksman poistui kokouksesta klo 20.40.

Merkitään, että kokouksessa pidettiin tauko klo 20.50-21.04.

Merkitään, että valtuutettu Jyrki Koivikko poistui kokouksesta 22.18.

Tiedoksi

Talouspalvelut

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus
Päätökseen saa hakea muutosta:
–  se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
– kunnan jäsen.

Valitusaika
Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Käytettäessä sähköistä tiedoksiantoa katsotaan asianosaisen saaneen tiedon päätöksestä kolmantena päivänä viestin lähettämisestä.

Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet
Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että
–  päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä
–  päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa
– päätös on muuten lainvastainen.
Valittajan tulee esittää valituksen perusteet valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä.

Valitusviranomainen
Kunnallisvalitus tehdään Itä-Suomen hallinto-oikeudelle
Postiosoite: PL 1744, 70101 Kuopio
Käyntiosoite: Puijonkatu 29 A 2 krs.
Sähköpostiosoite: ita-suomi.hao(at)oikeus.fi
Puhelinnumero: 029 564 2502
Hallinto-oikeuden kirjaamon aukioloaika: klo 8-16:15

Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava:
– päätös, johon haetaan muutosta
– miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
– perusteet, joilla muutosta vaaditaan.
Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.
Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja muut tarvittavat yhteystiedot. Jos valitusviranomaisen päätös voidaan antaa tiedoksi sähköisenä viestinä, yhteystietona pyydetään ilmoittamaan myös sähköpostiosoite.
Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä:
– päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
– todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta
– asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

Oikeudenkäyntimaksu
Hallinto-oikeus voi periä muutoksenhakuasian käsittelystä oikeudenkäyntimaksun. Maksuista säädetään laissa tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista 26.7.1993/701.