Kaupunginvaltuusto, kokous 9.11.2015

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 102 Areena Oy:n osakassopimuksen ja yhtiöjärjestyksen hyväksyminen

MliDno-2015-1217

Aikaisempi käsittely

Kuvaus

Mikkelin Ammattikorkeakoulu on selvittänyt Mikkeliin sijoittuvan monitoimihallin rakentamista, sen edellytyksiä ja vaikutuksia. MAMK on tehnyt raportin ja konkreettisen esityksen, jonka mukaisesti halli voisi olla käyttövalmiina vuoden 2017 aikana Kalevankankaalla. Kaupungin tulee muodostaa kanta siihen voidaanko hallihankkeeseen osallistumista ja hallin rakentamista selvittää yhdessä kaupungin kanssa ja sopia siitä aiesopimuksella.

Aiemmat selvitykset
Mikkeli selvitti monitoimihallin rakentamisen tarvetta jo vuonna 2012 erillisellä kehittämisprojektilla. Työn tuloksena laadittiin raportti. Projektissa selvitettiin laajemmin liikuntapaikkojen tarvetta, määrää ja kehittämistä. Raportissa todettiin, että erityisesti liikuntapaikkana monitoimihallille on selkeä tarve Mikkelissä. Lisäksi tuolloin arvioitiin hallissa järjestettävän joitakin massatapahtumia vuosittain. Massatapahtumien välillisiä taloudellisia tuloja kaupungin elinkeinoelämälle ja kaupungille itselleen ei selvityksessä arvioitu.

Keväällä 2014 valmistui kaupungin Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntapalveluiden palveluselvitys. Selvityksessä todetaan, että monitoimihallin rakentaminen parantaisi palloilulajien ja yleisurheilun harjoittelumahdollisuuksia oleellisesti, parantaisi kilpaurheilun edellytyksiä ja mahdollistaisi suurien urheilutapahtumien järjestämisen Mikkelissä, parantaisi koulujen liikuntatuntien järjestämismahdollisuuksia ja vapauttaisi liikuntasaleista vuoroja terveyttä ylläpitävään liikuntaan. Lisäksi monitoimihalli mahdollistaisi suurten kulttuuritapahtumien järjestämisen. Selvityksessä todetaan, että palveluverkkotyöryhmä puoltaa monitoimihallin rakentamista erikseen tehtävien selvitysten perusteella.

Alueen katujen ja turvallisuuden kuntoon laittaminen
Areena on suunniteltu rakennettavan Kalevankankaalle, jossa jo olemassa olevia urheilukiinteistöjä ja jota kiertävät ulkoilureitit ja lenkkipolut. Alueen olemassa oleva infra ei vastaa nykyistä alueen käyttöä kevyen liikenteen, liikenneturvallisuuden, pysäköinnin ja logistiikan tarpeiden osalta. Kaupunki on teettänyt alueen kehittämiseksi koko alueen järjestelyjä koskevan yleissuunnitelman, joka on tarkoitus toteuttaa vaiheittain. Suunnitelmasta osa, esimerkiksi urheilukiinteistöjen välittömässä läheisyydessä oleva aluepysäköintiratkaisu tonttien uudelleen muodostuksineen tulee toteuttaa hallihankkeen yhteydessä. Kalevankankaan kadun loppuosa, kevyenliikenteen ratkaisut, ulkoilureitin alikulku ja Kalevankankaan kadun pysäköintiratkaisut tulee toteuttaa joka tapauksessa kevyen liikenteen turvallisuuden ja liikenteen sujuvuuden parantamiseksi. Ladun rakentamisen yhteydessä tulee myös uudelleen linjata ja parantaa ulkoilun reitistöjä.

Mikkelin ammattikorkeakoulun esitys Mikkelin kaupungille
Kaupunginhallitukselle luovutettiin maanantaina 18.5.2015 MAMK AREENA Hyvinvointia ja vetovoimaa raportti, jonka yhteydessä tehtiin kaupungille esitys hallihankkeen rakentamisesta Mikkeliin. Rahoitusmalleja esitettiin kaksi. Vaihtoehto yksi on se, että Mamk sijoittaisi hankkeeseen viisi miljoonaa euroa omaa pääomaa. Lisäksi Mamk sijoittaisi hankkeeseen kolme miljoonaan euroa vierasta pääomaa. Tämä edellyttäisi, että kaupunki investoi hankkeeseen 6 miljoonaa euroa ja maksaa 15 vuoden ajan käyttömaksuja vuositasolla 400.000 euroa. Suomen Nuoriso-opisto on myös päättänyt osallistua hankkeeseen 500.000 euron pääomasijoituksella. Tällä rahoitusmallilla kaupunki yhdessä Mamkin kanssa vastaa Areenan käyttökustannuksista sekä liiketaloudellisesta toiminnasta.

Vaihtoehto kaksi on, että Mamk sijoittaisi hankkeeseen viisi miljoonaa euroa omaa pääomaa. Lisäksi Mamk sijoittaisi hankkeeseen 9 miljoonaan euroa vierasta pääomaa. Tämä edellyttäisi, että kaupunki solmisi Areenasta ammattikorkeakoulun kanssa 15 vuoden ajaksi käyttäjäsopimuksen, jonka arvo vuositasolla olisi 600.000 euroa. Tässäkin vaihtoehdossa Suomen Nuoriso-opisto on mukana 500.000 euron pääomasijoituksella. Tällä rahoitusmallilla Mamk ottaisi vastuun Areenan käyttökustannuksista sekä liiketaloudellisesta toiminnasta kokonaisuudessaan.

Tarkemmassa neuvottelussa todettiin, että raportista poiketen voidaan kahden esityksen mallin väliin valmistella kolmas vaihtoehto. Tässä vaihtoehdossa kaupunki investoi hankkeeseen miljoona euroa ja maksaa 15 vuoden ajan käyttömaksuja vuositasolla 565.000 euroa. Myös tässä vaihtoehdossa Suomen Nuoriso-opisto on mukana 500.000 euron pääomasijoituksella. Muusta rahoituksesta vastaa Mamk. Tällä rahoitusmallilla kaupunki yhdessä Mamkin kanssa vastaa Areenan käyttökustannuksista sekä liiketaloudellisesta toiminnasta pääomasijoituksen suhteessa.

Perusteluja areenalle
Areenahankkeella on alueellisesti huomattava hyvinvointia edistävä vaikutus. Mikkelissä tai koko Etelä-Savon maakunnassa ei ole monitoimihallia, joka palvelee erilaisten käyttäjäryhmien liikuntatarpeita tasavertaisesti ja monipuolisesti.

Asianmukaisista harjoitustiloista on pulaa, mikä on verottanut seurojen junioritoimintaa, mutta myös kilpatason toimintaa.  Kaupungin liikuntapalvelujen arvion mukaan tällä hetkellä noin 2/3 haetuista sisäliikuntatilavuoroista pystytään myöntämään. Moni urheiluseura haluaisi kysynnän kasvaessa kasvattaa toimintaansa varsinkin nuorille, mutta tätä varten on ollut hyvin vähän salitiloja tarjolla. Kaupungin Liikuntapalvelut näkee monitoimihallin tarpeellisena erityisesti sisäpalloilulajien ja yleisurheilun kehittymiselle kaupungissa. Monitoimihallista rakentuu viikoittaista harjoittelua tukeva ja mikkeliläistä liikuntaa ja urheilua eteenpäin vievä tila.

Harjoitteluolosuhteiden parantuessa seurojen on mahdollista kehittää edelleen junioritoimintaa, mutta myös edustusjoukkueiden toimintaa. Harjoitteluolosuhteiden oleellisen parantumisen lisäksi monitoimihallissa voidaan järjestää kansallisen ja kansainvälisen tason kilpailuja ja otteluja.

SM-tason yleisurheilun hallikisat mahdollistuvat Areenan myötä, samoin kuin jopa lentopallon Maailmanliigan ottelut.  Myös Mikkelissä harrastuslajina erittäin suositun salibandyn kehittyminen kohti Suomen kärkeä mahdollistuu. Liikuntatoimen mielestä on tärkeää huomata, että oheisharjoittelupaikkana (juoksu, hypyt, heitot, toisen lajin harjoitukset) monitoimihalli palvelee myös muita lajeja, kuten jalkapalloa ja jääkiekkoa. Monitoimihalli mahdollistaisi mikkeliläisten liikuntaseurojen harrastajamäärän kasvattamisen ja takaisi oleellisesti paremmat olosuhteet lajien viemiseksi kohti kansallista huippua.

Uusien liikuntatilojen tarve ja seurojen kiinnostus on ilmeinen, mutta koska seurojen taloudelliset resurssit ovat rajalliset, vuorojen hinta muodostuu kriittiseksi toimintaa ohjaavaksi tekijäksi. Käyttöasteeseen vaikuttaa oleellisesti myös käyttömukavuus sekä tilojen muuntelun joustavuus.

Hallin tulee sijoittua Kalevankankaalle yhtenäisen harjoittelu-, kilpailu- ja tapahtumakeskuksen luomiseksi jäähallien, raviradan, kuplahallin, läheisten ulkoilureittien ja yksityisen liikuntatarjonnan kanssa.

Mikkelin koulujen liikuntatilat ovat tehokkaassa käytössä sekä päiväaikaan että iltaisin. Monipuolinen, erilaiset turnaukset ja tapahtumat mahdollistava monitoimihalli vahvistaisi liikunnan lisäämistä koululaisten päiviin ja kaupunkilaisten vapaa-ajalle. Koulujen liikuntatilana areenaa voi käyttää yksittäisissä tapahtumissa, kisapäivinä ja teemapäivinä.  Hallin etäisyys kouluista aiheuttaa kuljetuskustannuksia ja voi rajoittaa areenan jatkuvaa käyttöä lukuun ottamatta Kalevankankaan koulua, jonka lähiliikuntapaikkatarjontaa areena täydentäisi merkittävästi. Lukion yo-kirjoitukset vaativat suuren tilan. Sähköiset yo-kirjoitukset alkavat syksyllä 2016 ja kaikki aineet kirjoitetaan sähköisesti vuodesta 2019 alkaen. Tähän tarkoitukseen tarvitaan paitsi iso, lukittava tila, myös mm. kiinteät verkkoliittymät ja sähköliittymät lähes 300 tietokoneelle. Kaupungin on varmistettava tällaisen tilan toimivuus. Myös tapahtumatilaa ja juhlatilaa, joka mahdollistaisi isojenkin koulujen yhteiset tapahtumat (vanhojen tanssit, valmistujaiset, teemapäivät ym.), tarvitaan.

Liikuntapalveluiden ja koulujen liikunta- ja monitoimitilatarpeeseen vastaamisen lisäksi areena luo mahdollisuuksia Mikkelin alueen kehitykseen usein eri tavoin. Kalevankankaan kehittäminen urheilu- ja liikuntakokonaisuutena luo tunnettuutta ja vetovoimaisuutta, vahvistaa Mikkelin alueen liikunta- ja urheiluimagoa, opiskelupaikkakuntavetovoimaisuutta, mahdollistaa laajemman tapahtumajärjestämisen ja -tarjonnan sekä tuo asiakas- ja kassavirtaa myös muualta Suomesta ja kansainvälisesti.

Laadullisia vaikutuksia ovat mm. uusien urheiluun ja hyvinvointiin kytkeytyvien liiketoimintojen ja kaupallisten toimintojen sekä tapahtumien houkutteleminen alueelle, lisääntyvät investoinnit sekä kuntalaisten liikunta- ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksien määrällinen ja laadullinen parantuminen.

Lisäksi areena mahdollistaa monipuoliset hyvinvointi – ja terveyspalvelut sekä tutkimus- ja testauspalvelut. Näiden taloudelliset vaikutukset kerrotaan ”MAMK Areena Hyvinvointi ja vetovoimaa”-hankesuunnitelmassa.

Aiesopimus
Mikkelin ammattikorkeakoulun kanssa on valmisteltu aiesopimus areenahankeen jatkovalmisteluun. Aiesopimuksessa määritellään hankkeen jatkovalmistelun tavoite sekä toimenpiteet ja reunaehdot tavoitteen saavuttamiseksi. Aiesopimuksella kaupunki sitoutuu osallistumaan valmisteluun ja tekemään lopullisen päätöksen osallistumisesta hankkeeseen viimeistään 30.11.2015 mennessä. Lisäksi aiesopimuksen mukaan osapuolet vastaavat niistä selvitysvaiheen kustannuksista, jotka aiheutuvat yksinomaan omaan käyttöön laadituista selvitystoimenpiteistä ja niihin liittyvästä omasta työstä. Aiesopimus on liitteenä.

Päätösehdotus

Esittelijä

Ari Liikanen, hallintojohtaja, ari.liikanen@mikkeli.fi

Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se hyväksyy liitteenä olevan aiesopimuksen areenahankeen jatkovalmisteluun. Lisäksi todetaan, että lopullinen päätös osallistumisesta hankkeeseen tehdään syksyn 2015 aikana talousarvion 2016 ja –suunnitelman 2016-2019 päätöksenteon yhteydessä.

Lisäksi kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että aiesopimus voidaan allekirjoittaa heti ja kaupunginvaltuusto valtuuttaa kaupunginhallituksen tekemään siihen vähäisiä muutoksia.

Esitys kaupunginvaltuustolle.

Päätös

Keskustelun aikana esittelijä täydensi esitystään seuraavalla lauseella: ”Edelleen kaupunginhallitus toteaa, että jatkovalmistelussa on huomioitava myös muut rahoitus- ja omistusvaihtoehdot.”

Veli Liikanen esitti, että aiesopimusta ei tehdä vaan valmistelua jatketaan talousarviokäsittelyn yhteydessä. Esitystä ei kannatettu, joten se raukesi.

Jaakko Väänänen esitti Outi Kaurian kannattamana seuraavaa: ”MAMK on tarjoutunut rakentamaan Areenan omalla kustannuksellaan. Kaupungin ei tule tässä taloudellisessa tilanteessa ryhtyä Areenan osakkaaksi. Kaupunki voi vuosittaisen talousarvion puitteissa ostaa käyttövuoroja.”                    .

Puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu esitys ja esitti asian ratkaisemista siten, että ne, jotka kannattavat esittelijän täydennettyä esitystä, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Jaakko Väänäsen esitystä, äänestävät "ei".  Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 11 jaa-ääntä (Sari Teittinen, Petri Pekonen, Raine Lehkonen, Olli Nepponen, Juha Vuori, Seija Kuikka, Markku Siitari, Vesa Himanen, Petri Tikkanen, Arto Seppälä ja Elina Hölttä), 3 ei-ääntä (Outi Kauria, Veli Liikanen ja Jaakko Väänänen) ja yksi jäsen oli poissa. Puheenjohtaja totesi, että esittelijän täydennetty esitys on tullut kaupunginhallituksen päätökseksi.

Merkitään, että sivistystoimenjohtaja Virpi Siekkinen ja tekninen johtaja Jouni Riihelä esittelivät asiaa kaupunginhallitukselle.

Päätösehdotus

Kaupunginhallitus:
Kaupunginhallitus esittää, että kaupunginvaltuusto hyväksyy liitteenä olevan aiesopimuksen areenahankeen jatkovalmisteluun. Lisäksi todetaan, että lopullinen päätös osallistumisesta hankkeeseen tehdään syksyn 2015 aikana talousarvion 2016 ja –suunnitelman 2016-2019 päätöksenteon yhteydessä ja, että jatkovalmistelussa on huomioitava myös muut rahoitus- ja omistusvaihtoehdot.

Lisäksi kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että aiesopimus voidaan allekirjoittaa heti ja kaupunginvaltuusto valtuuttaa kaupunginhallituksen tekemään siihen vähäisiä muutoksia.

Päätös

Keskustelun aikana valtuutettu Jaakko Väänänen esitti mm. valtuutettujen Outi Kaurian, Erkki Rantalaisen ja Juhani Oksmanin kannattamana seuraavaa: "MAMK on tarjoutunut rakentamaan Areenan omalla kustannuksellaan. Kaupungin ei tule tässä taloudellisessa tilanteessa ryhtyä Areenan osakkaaksi. Kaupunki voi vuosittaisen talousarvion puitteissa ostaa käyttövuoroja."

Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja totesi, että on tehty kaupunginhallituksen esityksestä poikkeava kannatettu esitys. Puheenjohtaja esitti asian ratkaistavaksi äänestämällä siten, että ne, jotka kannattavat valtuutettu Väänäsen esitystä, äänestävät "ei", ja ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen esitystä, äänestävät "jaa". Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 41 jaa-ääntä, 16 ei-ääntä ja 2 tyhjää ääntä. Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallituksen esitys on tullut hyväksytyksi.

Merkitään, että äänestysluettelo liitetään pöytäkirjaan. Liite 2.

Merkitään, että talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen ilmoitti olevansa esteellinen ja poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn ajaksi. Ilmoitus hyväksyttiin.

Merkitään, että sivistystoimenjohtaja Virpi Siekkinen ja Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy:n kehitysjohtaja, vararehtori Kalevi Niemi selostivat asiaa kaupunginvaltuustolle.

Merkitään, että valtuutettu Matti Piispa poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn jälkeen.

Merkitään, että kokouksessa pidettiin tauko tämän asian käsittelyn jälkeen klo 20.45-21.00.

Valmistelija

Ari Liikanen, hallintojohtaja, ari.liikanen@mikkeli.fi

Päätösehdotus

Esittelijä

Ari Liikanen, hallintojohtaja, ari.liikanen@mikkeli.fi

Kaupunginhallitus nimeää Areenahankkeen jatkovalmisteluun kaupungin edustajat Mamk Oy:n kanssa käytäviin neuvotteluihin.

Päätös

Kaupunginhallitus nimesi edustajiksi kaupunginhallituksen puheenjohtajiston Seija Kuikan, Arto Seppälän ja Olli Nepposen sekä lisäksi Veli Liikasen, Kati Kähkösen, Erkki Rantalaisen, Ari Liikasen, Jouni Riihelän  ja Virpi Siekkisen.  

 

Kuvaus

Kaupunginhallitus nimesi kokouksessaan 22.6.2015 § 224 Areena-hankkeen jatkovalmisteluun kaupungin edustajiksi Mamk Oy:n kanssa käytäviin neuvotteluihin kaupunginhallituksen puheenjohtajiston Seija Kuikan, Arto Seppälän ja Olli Nepposen sekä Mikko Siitosen, Kati Kähkösen, Erkki Rantalaisen, Ari Liikasen, Jouni Riihelän ja Virpi Siekkisen.Lisäksi kaupunginjohtaja Timo Halonen on osallistunut neuvotteluihin viran vastaanottamisen jälkeen. Neuvotteluryhmä on kokoontunut viisi kertaa ja neuvotteluiden perusteella päätynyt esittämään molemmille osapuolille hyväksyttäväksi liitteenä olevat valmisteluasiakirjat.

Olennaisimmat muutokset aiesopimukseen ovat:

Yhtiölle muodostetaan kaksi osakesarjaa: A-sarja ja K-sarja. Osakesarjat eroavat toisistaan siten, että A-sarjan osakkeilla on sata (100) ääntä ja K-sarjan osakkeilla yksi (1) ääni. Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy:n sopimuksen allekirjoitusajankohtana omistamat osakkeet (2 025 kappaletta) ovat A-sarjan osakkeita.

Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy, Mikkelin kaupunki ja Suomen Nuoriso-opiston kannatusyhdistys ry sitoutuvat järjestämään suunnatut osakeannit ja merkitsemään anneissa A-sarjan osakkeita niin, että Mikkelin kaupunki merkitsee osakkeita 3.000.000 eurolla.Lisäksi sopijapuolet sitoutuvat toteuttamaan suunnattuja osakeanteja Mikkelin kaupungille ja kaupunki sitoutuu merkitsemään anneissa K-sarjan 2 000 osaketta kunkin kalenterivuoden tammikuun viimeiseen päivään mennessä 1.1.2017–31.12.2031 välisenä aikana, yhteensä 30 000 K-sarjan osaketta. Kunkin osakkeen merkintä-hinta on 100 euroa, yhteensä 200 000 euroa per vuosi. Näillä osakejärjestelyillä yhtiön määräysvalta siirtyy Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy:ltä1.1.2032 alkaen kaupungille edellyttäen, että se on täyttänyt kaikki osakassopimuksen mukaiset suoritusvelvoitteensa.

Näiden osakejärjestelyiden lisäksi Mikkelin kaupunki sitoutuu vuokraamaan Areenan tiloja ja ostamaan tilojen käyttöoikeuksia ja halliyhtiön palveluita erikseen sovittavalla tavalla 297 000 euron arvosta (alv 0 %) vuosittain Areenan valmistumista seuraavan 15 vuoden aikana.

 

Päätösehdotus

Esittelijä

Timo Halonen, kaupunginjohtaja, timo.halonen@mikkeli.fi

Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että Mikkelin kaupunki osallistuu Areena Oyn yhtiön toimintaan Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy:n ja Suomen Nuoriso-opiston kannatusyhdistys ry:n kanssa valmisteluasiakirjojen mukaisesti ja että kaupunginhallitus oikeutetaan tarvittaessa tekemään niihin vähäisiä muutoksia.

Päätös

Keskustelun aikana Jaakko Väänänen esitti Minna Pöntisen ja Outi Kaurian kannattamana seuraavaa: "MAMK Areena on kieltämättä hankkeena hyvä mutta ajankohta ja taloustilanne on se, että tässä tilanteessa en voi kannattaa hanketta. Hanketta arvioitaessa on huomioitava taloustilanne, jossa kaupunki on useana vuotena joutunut karsimaan palvelujaan sosiaalipalveluja ja varsinkin kouluverkkoa on karsittu ja jälleen ovat karsinnan kohteena tulevassa talousarviossa. On varsin vaikeaa perustella kuntalaisille samanaikaisesti veronkorotuksia tuntuvaa lainanottoa palvelujen alasajoa ja palveluverkoston mm.liikuntapaikkojen lakkauttamista ja karsintaa. Vaikutus Areenaan sitoutuminen kaupungille on vuosittaiseen talousarvioon 500000 euron rahamenoon? Esitän, ettei kaupunki tässä taloustilanteessä lähde hankkeeseen mukaan."

Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu esitys ja esitti asian ratkaistavaksi äänestyksellä siten, että ne, jotka kannattavat esittelijän esitystä, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Jaakko Väänäsen esitystä äänestävät "ei". Suoritetussa äänestyksessä annettiin 10 jaa-ääntä (Jaana Vartiainen, Petri Pekonen, Juha Vuori, Seija Kuikka, Hannu Kilkki, Olli Nepponen, Arto Seppälä, Markku Turkia, Armi Salo-Oksa, Sari Teittinen) ja 4 ei-ääntä (Outi Kauria, Kati Kähkönen, Jaakko Väänänen, Minna Pöntinen) ja yksi tyhjä ääni (Vesa Himanen). Puheenjohtaja totesi, että esittelijän esitys on tullut kaupunginhallituksen päätökseksi.

Merkitään, että Veli Liikanen ilmoitti olevansa esteellinen ja poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn ajaksi. Ilmoitus hyväksyttiin. Veli Liikasen tilalle saapui kokoukseen hänen varajäsen Minna Pöntinen klo 13.15.

Merkitään, että sivistysjohtaja Virpi Siekkinen ja tekninen johtaja Jouni Riihelä sekä Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy:n hallinto- ja talousjohtaja Heikki Siira selostivat asiaa kaupunginhallitukselle.

Merkitään, että pöytäkirja tarkastettiin kokouksessa tämän pykäkän osalta.

Merkitään, että vt.talousjohtaja Jari Laitinen saapui kokoukseen klo 13.35 ja poistui klo 15.08 ja  vs. sosiaali- ja terveysjohtaja Timo Talo saapui kokoukseen klo 14.34.

Merkitään, että tämän pykälän jälkeen Minna Pöntinen poistui kokouksesta klo 15.20 ja Veli Liikanen saapui takaisin kokoukseen.

Päätösehdotus

Kaupunginhallitus:
Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että Mikkelin kaupunki osallistuu Areena Oyn yhtiön toimintaan Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy:n ja Suomen Nuoriso-opiston kannatusyhdistys ry:n kanssa valmisteluasiakirjojen mukaisesti ja että kaupunginhallitus oikeutetaan tarvittaessa tekemään niihin vähäisiä muutoksia.

Päätös

Keskustelun aikana valtuutettu Markku Aholainen esitti mm. valtuutettujen Raimo Heinäsen, Osmo Ukkosen ja Outi Kaurian kannattamana, että tätä hanketta ei hyväksytä. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja totesi, että on tehty kaupunginhallituksen esityksestä poikkeava esitys. Puheenjohtaja esitti asian ratkaistavaksi äänestämällä siten, että ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen esitystä, äänestävät "kyllä" ja ne, jotka kannattavat valtuutettu Aholaisen esitystä, äänestävät "ei". Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 38 jaa-ääntä ja 21 ei-ääntä. Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallituksen esitys on tullut hyväksytyksi.

Merkitään, että äänestysluettelo liitetään pöytäkirjaan. Liite 6.

Merkitään, että valtuutetut Jyrki Koivikko ja Harri Kivinen ilmoittivat olevansa esteellisiä ja poistuivat kokouksesta tämän pykälän käsittelyn ajaksi. Ilmoitukset hyväksyttiin.

Merkitään, että Harri Kivisen tilalle kokoukseen saapui varavaltuutettu Jussi Marttinen klo 12.10 ja Jyrki Koivikon tilalle kokoukseen saapui varavaltuutettu Antti Suhonen klo 12.41.

Merkitään, että tekninen johtaja Jouni Riihelä ja Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy:n hallinto- ja talousjohtaja Heikki Siira selostivat asiaa kaupunginvaltuustolle.

Merkitään, että valtuutettu Juhani Oksman saapui kokoukseen tämän pykälän käsittelyn aikana klo 12.26.

Merkitään, että puheenjohtajana toimi 1. varapuheenjohtaja Kirsi Olkkonen klo 13.51-13.53.

Merkitään, että valtuutetut Markku Kakriainen, Harri Kivinen ja Jaana Strandman poistuivat kokouksesta tämän pykälän käsittelyn jälkeen klo 15.35.

Merkitään, että kokouksessa pidettiin tauko tämän pykälän käsittelyn jälkeen klo 15.35-16.05.

Tiedoksi

Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy, Suomen Nuoriso-opiston kannatusyhdistys ry, Mamk Areena Oy, tekninen toimi/Jouni Riihelä, sivistystoimi/Virpi Siekkinen, talouspalvelut

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus
Päätökseen saa hakea muutosta:
–  se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
– kunnan jäsen.

Valitusaika
Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Käytettäessä sähköistä tiedoksiantoa katsotaan asianosaisen saaneen tiedon päätöksestä kolmantena päivänä viestin lähettämisestä.

Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet
Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että
–  päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä
–  päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa
– päätös on muuten lainvastainen.
Valittajan tulee esittää valituksen perusteet valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä.

Valitusviranomainen
Kunnallisvalitus tehdään Itä-Suomen hallinto-oikeudelle
Postiosoite: PL 1744, 70101 Kuopio
Käyntiosoite: Puijonkatu 29 A 2 krs.
Sähköpostiosoite: ita-suomi.hao(at)oikeus.fi
Puhelinnumero: 029 564 2502
Hallinto-oikeuden kirjaamon aukioloaika: klo 8-16:15

Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava:
– päätös, johon haetaan muutosta
– miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
– perusteet, joilla muutosta vaaditaan.
Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.
Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja muut tarvittavat yhteystiedot. Jos valitusviranomaisen päätös voidaan antaa tiedoksi sähköisenä viestinä, yhteystietona pyydetään ilmoittamaan myös sähköpostiosoite.
Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä:
– päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
– todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta
– asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

Oikeudenkäyntimaksu
Hallinto-oikeus voi periä muutoksenhakuasian käsittelystä oikeudenkäyntimaksun. Maksuista säädetään laissa tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista 26.7.1993/701.