Kaupunginvaltuusto, kokous 7.12.2015

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 115 Päihdeavohoidon kehittäminen mielenterveys- ja päihdepalveluissa

MliDno-2015-1573

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Anri Tanninen, mielenterveys- ja päihdepalvelun johtaja, anri.Tanninen@mikkeli.fi

Kuvaus

Valmistelijat: Anri Tanninen, mielenterveys- ja päihdepalveluiden johtaja, anri.tanninen@mikkeli.fi, puh. 040 129 4341 ja Minna Mutanen, terveyspalvelujen johtaja, minna.mutanen@mikkeli.fi, puh. 044 794 4300.

Tausta

Mielenterveys- ja päihdepalvelujen uudelleen järjestäminen on ollut yksi Mikkelin sosiaali- ja terveystoimen Mikkelin palvelutuotantoyksikön kehittämiskohteista. Vuoden 2015 yhtenä painopistealueena on mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden avohoidon kehittäminen,  erityisesti päihdeavohoitopalvelujen uudelleen järjestäminen ja käynnistäminen osittain omana toimintana. Mikkelin PTYn päihdepalvelut koostuvat päihderiippuvaisten avohoidosta, katkaisuhoidosta, laitoshoidosta, eritasoisista asumispalveluista ja sosiaalityöstä. Sosiaalityötä ja Kinnarin asumispalveluyksikköä lukuun ottamatta palvelut ostetaan eri palvelutuottajilta.

Vuonna 2014 Mikkelin PTY päihdepalvelujen ostopalvelujen kustannukset olivat kokonaisuudessaan noin 2 385 000 euroa, joista pääosa kohdentuu päihdeasiakkaiden laitoshoitoon ja laitoskatkaisuun (yhteensä noin 1,8 miljoonaa euroa). Laitoshoitojaksojen suureen määrään vaikuttavat alueen runsaan päihteiden käytön/käyttäjien määrän lisäksi myös avohoidon vastaamattomuus asiakkaan tarpeisiin nähden.

Päihdeavohoito ostetaan Mikkelin A-Klinikalta.  Päihdeavohoito on tällä hetkellä hyvin kuormitettu ja suuri osa sen resursseista kohdentuu huumeasiakkaiden avohoitoon ja korvaushoitoon. Odotusajat ovat pitkiä, jopa kuukauden mittaisia. Päihdekuntoutusjakson jälkeen asiakas tarvitsee tiivistä tukea selviytyäkseen päihteettömänä arjessaan. Tällaista tukea ei tällä hetkellä ole saatavana, minkä vuoksi asiakkaat toistuvasti palaavat laitoskuntoutusjaksoille.

Tiiviin päihdeavohoidon kehittäminen on tulevaisuuden haaste. Tiiviillä, asiakkaan tarpeisiin vastaavalla avohoidon tuella pystytään laitosjaksojen määrää vähentämään ja pituutta lyhentämään.Toimintamallin kehittämisen työstäminen on aloitettu yhteistyössä mielenterveys- ja päihdepalveluihin kuuluvan Kinnarin asumispalveluyksikön henkilökunnan kanssa. Uusi toimintamalli tulisi tulevaisuudessa muuttamaan Kinnarin asumispalveluyksikön ja Tupalan asumisyhteisön toimintamallin.

Kinnarin asumispalveluyksikkö sijaitsee Pieksämäen tien varressa Kinnarin kaupunginosassa. Asumispalveluyksikön tilat vanhaan päärakennukseen, jossa sijaitsevat kaikki asukashuoneet, ja uudempaan toimisto-/huoltorakennukseen, jossa sijaitsevat henkilöstön tilat ja päivätoiminnan tilat. Päärakennus on kodinomainen. Asukkaat asuvat joko yhden hengen tai kahden hengen huoneissa. Huoneet ovat ahtaat, mikä on tuonut haasteen asukkaiden sijoittamiseksi samaan huoneeseen. Rakennuksessa on jyrkkiä portaita ja pesutilat sijaitsevat rakennuksen päädyssä, jonne on kulku ulkokautta. Päärakennuksen kunto on välttävä. Rakennukset vaativat korjaamista ainakin pesutilojen osalta. Kinnarin asumispalveluyksikössä tuotetaan asumispalvelua 12 asiakkaalle. Käytännössä Kinnarissa on voinut olla vain 9-10 asiakasta johtuen tilojen epäkäytännöllisyydestä ja huonekokojen pienuudesta. Asiakkaat ovat pääasiassa asunnottomia, pitkän päihdehistorian omaavia miehiä. Naispaikkoja Kinnarissa ei ole. Kinnarissa asiakkaat saavat tarvittavan tuen arjessa selviytymiseen, lääkehoitoon ja taloudellisten asioiden hoitamiseen. Henkilökunta työskentelee Kinnarissa klo 7.30 – 18 välillä.

Tupalan asumisyhteisö sijaitsee Tupalan kaupungin osassa. Tupalan asumisyhteisöön kuuluvat kaksi rivitaloa sekä huoltorakennus, jossa järjestetään yhteistä päivätoimintaa. Asumisyhteisö tuottaa palveluja mielenterveysasiakkaille, jotka eivät kykene täysin itsenäiseen asumiseen kotiin vietävien palvelujen avulla, mutta eivät myöskään tarvitse tuekseen raskaampia asumispalveluja. Asumisyhteisön asukkaat ovat tulleet asumisyhteisöön raskaammista asumispalveluista tai laitoshoidosta. Tavoitteena jokaisella on kuntoutuminen itsenäiseen asumiseen. Jokainen asukas asuu omissa vuokrayksiöissä/kaksioissa. Tupalan asumisyhteisössä työskentelee yksi lähihoitaja arkisin klo 7.30 – 16 välisenä aikana.

Mielenterveys- ja päihdepalvelujen sosiaalityössä työskentelee tällä hetkellä kaksi sosiaalityöntekijää ja yksi sosiaaliohjaaja. Sosiaalityöntekijöiden työskentely painottuu pitkälti päihdeasiakkaiden kuntoutuksen suunnitteluun ja päätöksentekoon sekä mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden parissa tehtävään sosiaalityöhön. Sosiaaliohjaajan työpanos painottuu nuorten mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden suunnitelmalliseen sosiaaliohjaukseen.

Nykyinen päihdepalvelujen toimintamalli ei pysty vastaamaan asiakkaiden nykyisiin tai tulevaisuuden tarpeisiin. Tavoitteena on luoda toimintamalli, joka vastaa asiakkaiden tarpeisiin tulevaisuuden muutoksissa. Pelkästään miehille suunnattu päihdeasumispalvelun tuottamista ei nähdä tarpeellisena, vaan tavoitteena jokaisen asiakkaan kohdalla asuminen omassa kodissa riittävien tukipalvelujen turvin. Uusi toimintamalli tehostaa päihdeavohoitoa/-kuntoutusta ja antaa mahdollisuuden uusien asiakkaan tarpeisiin perustuvien palvelujen joustavalle kehittämiselle sekä asiakasmäärien lisäämiselle. Näin ollen uudella toimintamallilla tulee olemaan pitkällä tähtäimellä alentavaa vaikutusta myös päihdeasiakkaiden laitoskuntoutusjaksojen määrään ja pituuteen.

Uusi toimintamalli

Kevään 2015 aikana on Kinnarin asumispalveluyksikön ja Tupalan asumisyhteisön henkilöstön kanssa järjestetty työpajoja tulevaisuuden päihdeavohoitotoimintamallin työstämiseksi. Tavoitteena on aikaansaada päihdeavohoidon toimintamalli, joka vastaa asiakkaiden tarpeisiin tulevaisuuden muutoksissa.

Työpajoissa esiin on noussut neljä eri vaihtoehtoa. Ensimmäinen vaihtoehto: Kinnarin ja Tupalan toimintaa jatketaan nykyisellä toimintamallilla nykyisissä tiloissa Kinnarin tilojen korjaustarpeet huomioiden. Toinen vaihtoehto: luodaan uusi toimintamalli, joka sijoittuu Kinnarin nykyisiin tiloihin huomioiden Kinnarin kiinteistöjen korjaustarpeet. Kolmas vaihtoehto: luodaan uusi toimintamalli ja siirrytään uusiin toimitiloihin (mikäli sellaiset löytyvät), joihin voidaan yhdistää myös mielenterveys- ja päihdepalvelujen muita olemassa olevia toimintoja. Neljäs vaihtoehto: luodaan uusi toimintamalli ja yhdistetään toiminta jo mielenterveys- ja päihdepalveluissa jo valmiina oleviin tai tuleviin yhteisiin toimitiloihin.

Parhaana tulevaisuuden toimintamallina henkilöstö pitää sitä, että Kinnarin asumispalveluyksikön toimintamallia muutetaan tiiviin päihdeavohoidon ja –kuntoutuksen toimintamalliksi ja Tupalan asumisyhteisön toimintamalliin lisätään päiväintervallihoitojen ja jälkipolikliinisten käyntien mahdollisuus. Toiminta sijoittuu jo mielenterveys- ja päihdepalveluissa jo valmiina oleviin tai mahdollisesti tuleviin yhteisiin toimitiloihin.

Toimintamallin muutokset käytännössä

Muutos toteutetaan siten, että Kinnarin asumispalveluyksikön toiminnasta luovutaan vuoden 2015 loppuun mennessä ja asumispalveluyksikön osa henkilökunnasta siirtyy tekemään päihdeavohoitoa/-kuntoutusta ja osa henkilöstöstä siirtyy Tupalan asumisyhteisön toiminnan kehittämiseksi vaadittavaan avohoitotoimintaan (päiväintervallit, jälkipolikliiniset käynnit).

Suunnitelmassa henkilökunnan toimistotilat siirtyvät Tupalan asumisyhteisöön tai mahdollisesti johonkin muuhun mielenterveys- ja päihdepalvelujen toimipisteeseen, josta käsin tehdään jalkautuvaa ja tiivistä jopa useamman kerran päivässä tapahtuvaa päihdeavohoitoa/-kuntoutusta . Uusi toimintamalli antaa mahdollisuuden avokuntoutusjaksojen ja avokatkaisuhoidon tuottamiseen omana toimintana. Tällä hetkellä avokuntoutuskursseja ostetaan 1-2 kurssia/vuosi A-Klinikalta. Tarve avokuntoutuskursseille on suurempi ja niiden järjestäminen ympäri vuoden jatkumona tehostaa avohoidon toimivuutta ja tulee vähentämään laitoskuntoutuksen tarvetta.

Kinnarin asumispalveluyksikössä asuu tällä hetkellä 9 asukasta. Toimintamallin haasteena on joidenkin nykyisten asukkaiden tulevaisuuden asuminen. Ratkaisuna tähän on malli, jossa mielenterveys- ja päihdepalvelut ”välivuokraa” joitakin asuntoja, joihin kyseiset henkilöt voidaan asuttaa. Asuminen on pienryhmäasumista tai yksilöllistä asumista. Välivuokratut asunnot ovat väliaikaisia asuntoja, joista matka jatkuu ns. normaaliin vuokra-asumiseen. Tiivis avohoidon tuki säilyisi tarvittaessa myös sinne. Avohoidon tuen tarpeen vähennettyä asiakas siirtyisi A-Klinikan palvelujen piiriin ja tarvittaessa mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden kotikuntoutuksen palvelujen piiriin.

Yllä olevan toimintamallin henkilöstö näkee hyväksi toimintamalliksi tulevaisuudessa. Hyviksi puoliksi nähtiin palveluvalikoiman laajentuminen, laadun lisääntyminen, asiakkuuksien lisäämisen mahdollisuus sekä asiakaslähtöinen toiminta. Matalankynnyksen päivätoiminnan aloittaminen päihdeasiakkaille nähtiin erittäin tärkeänä asiana. Sen tuottaminen voisi tapahtua yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa.

Henkilöstön sijoittuminen Tupalaan tai muuhun mielenterveys- ja päihdepalvelujen toimintapisteeseen lisää henkilökunnan yhteisöllisyyttä, ammatillista tukea, työhyvinvointia ja vähentää pienten yksiköiden haavoittuvuutta. Suunnitelmassa haetaan lisäksi kustannustehokkuutta, synergian käyttömahdollisuutta sekä työajan tehokasta käyttöä. Henkilökunnan työaika uudessa toimintamallissa on aluksi arkisin klo 8-16 välillä, mutta työaikaa tullaan tarkastelemaan toimintamallin edetessä.

Kehitystyön eteneminen

Kevään ja kesän 2015 aikana on järjestetty Kinnarin asumispalveluyksikön ja Tupalan henkilöstön kanssa työpajoja tulevaisuuden toimintamallin aikaasaamiseksi.  Toimintamallia käsitellään Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen Mikkelin PTYn tuotantolautakunnassa 19.8.2015. Asiakkaille tullaan järjestämään tiedotustilaisuus lautakuntakäsittelyn jälkeen. Toimintamallin suunnittelua ja käyttöönottoa tehdään yhdessä asiakkaiden ja henkilöstön kanssa. Toimintamallia pilotoidaan Kinnarin asumispalveluyksiköstä käsin pienimuotoisesti syksyn 2015 aikana. Kinnarin asumispalveluyksikön toiminta lakkaa nykyisellään vuoden 2015 loppuun mennessä ja uusi toimintamalli otetaan käyttöön 1.1.2016.

Vaikutukset

Mikäli toiminta siirtyy jo mielenterveys- ja päihdepalveluissa jo valmiina oleviin toimitiloihin, niin kustannusvaikutus on Kinnarin asumispalveluyksikön nykyisten toimitilojen vuokran verran (TA2014 66 400 euroa). Lisäksi säästöä tulee jonkin verran Kinnarin asumispalveluyksikön nykyisistä toimintakuluista. Osa nykyisistä toimintakuluista siirretään kattamaan uuden toimintamallin toimintakuluja. Suurin kustannushyöty syntyy päihdeasiakkaiden laitoskuntoutuksen vähenemisestä. Keskimääräinen laitoksessa tapahtuva päihdekuntoutusjakso on kuukauden mittainen. Päihdekuntoutusjaksoja voi yhdellä asiakkaalla olla useampia vuoden aikana. Mikäli pystytään vähentämään 10 asiakkaan yksi päihdekuntoutusjakso/vuosi, niin kustannusvaikutus on noin 41 000 euroa.

Kinnarin asumispalveluyksikössä asuvilta asiakkailta peritään tuloihin perustuvaa asiakasmaksua (v.2014 noin 17 000 euroa). Uuden toimintamallin mukainen avohoito on asiakkaalle maksutonta. Muiden toimintojen osalta asiakasmaksujen osuutta selvitetään tarkemmin kehittämisen edetessä. Asiakasmaksuasia tuodaan Mikkelin PTYn tuotantolautakunnan päätettäväksi muiden asiakasmaksujen päättämisen yhteydessä. Asiakkaiden asumisen osalta ei kunnalle synny kustannuksia, koska uuden toimintamallin mukaisesti asukkaat asuvat omissa asunnoissaan/välivuokratuissa asunnoissa, joista asiakas maksaa vuokran.

Onnistuakseen päihdeasiakkaiden laitoskuntoutusjaksojen jälkeinen päihteetön arki vaatii tehokasta ja joustavaa päihdeavohoitoa sekä kotiinvietävää tukea. Uusi toimintamalli tehostaa päihdeavohoitoa/-kuntoutusta ja antaa mahdollisuuden uusien asiakkaan tarpeisiin perustuvien palvelujen joustavalle kehittämiselle sekä asiakasmäärien lisäämiselle. Näin ollen uudella toimintamallilla tulee olemaan pitkällä tähtäimellä alentavaa vaikutusta myös päihdeasiakkaiden laitoskuntoutusjaksojen määrään ja pituuteen.

Päätösehdotus

Esittelijä

Timo Talo, vs. sosiaali- ja terveysjohtaja, timo.talo@mikkeli.fi

Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta päättää, että Kinnarin asumispalveluyksikössä aloitettua kehittämistyötä voidaan jatkaa suunnitelman mukaisesti. Toimintamallin muutos sisällytetään vuoden 2016 talousarvioon.



 

Päätös

Hyväksyttiin.

Merkittiin, että Niina Helminen poistui tämän pykälän käsittelyn aikana klo 16:03 ja Esko Kekkonen poistui tämän pykälän käsittelyn aikana klo 16:11.

Päätösehdotus

Esittelijä

Timo Halonen, kaupunginjohtaja, timo.halonen@mikkeli.fi

Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että Kinnarin asumispalveluyksikön toiminta lakkautuu 1.1.2016 ja perustetaan 1.1.2016 lukien päivätoiminta- ja ryhmäasumisyksikkö Vuorikatu 23:een tilakeskukselta vuokrattuihin tiloihin.

Päätös

Hyväksyttiin.

Päätösehdotus

Kaupunginhallitus:
Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että Kinnarin asumispalveluyksikön toiminta lakkautuu 1.1.2016 ja perustetaan 1.1.2016 lukien päivätoiminta- ja ryhmäasumisyksikkö Vuorikatu 23:een tilakeskukselta vuokrattuihin tiloihin.

Päätös

Hyväksyttiin.

Tiedoksi

Sosiaali- ja terveystoimi/Anri Tanninen, Minna Mutanen ja Timo Talo, tilakeskus/Nina Hurri, talouspalvelut, Kunnan Taitoa/kirjanpito

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus
Päätökseen saa hakea muutosta:
–  se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
– kunnan jäsen.

Valitusaika
Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Käytettäessä sähköistä tiedoksiantoa katsotaan asianosaisen saaneen tiedon päätöksestä kolmantena päivänä viestin lähettämisestä.

Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet
Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että
–  päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä
–  päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa
– päätös on muuten lainvastainen.
Valittajan tulee esittää valituksen perusteet valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä.

Valitusviranomainen
Kunnallisvalitus tehdään Itä-Suomen hallinto-oikeudelle
Postiosoite: PL 1744, 70101 Kuopio
Käyntiosoite: Puijonkatu 29 A 2 krs.
Sähköpostiosoite: ita-suomi.hao(at)oikeus.fi
Puhelinnumero: 029 564 2502
Hallinto-oikeuden kirjaamon aukioloaika: klo 8-16:15

Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava:
– päätös, johon haetaan muutosta
– miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
– perusteet, joilla muutosta vaaditaan.
Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.
Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja muut tarvittavat yhteystiedot. Jos valitusviranomaisen päätös voidaan antaa tiedoksi sähköisenä viestinä, yhteystietona pyydetään ilmoittamaan myös sähköpostiosoite.
Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä:
– päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
– todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta
– asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

Oikeudenkäyntimaksu
Hallinto-oikeus voi periä muutoksenhakuasian käsittelystä oikeudenkäyntimaksun. Maksuista säädetään laissa tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista 26.7.1993/701.