Kaupunginvaltuusto, kokous 7.12.2015

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 117 BioSairila Oy nimisen yhtiön perustaminen, konsernilaajennus

MliDno-2015-1669

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Jouni Riihelä, tekninen johtaja, Jouni.Riihela@mikkeli.fi

Kuvaus

Mikkelin uuden jäteveden puhdistamon valmistelun yhteydessä mahdollisuudet Metsä-Sairilan alueen laajempaan kehittämiseen nousi esille. Alustavat selvitykset uusien toimintojen sijoittamiseksi alueelle käynnistyivät vuonna 2012 Miktech Oy:n toimesta. Puhdistamon sijoittumisen jätekeskuksen yhteyteen nähtiin avaavan uusia mahdollisuuksia sekä liiketoiminnalle että tutkimus-, kehitys- ja koulutustoiminnalle. Alueen kehittämistä koskevan visiointityön yhteydessä jätekeskuksen nykyisen alueen ja sen läheisyyteen kaavoitettavan uuden teollisuusalueen muodostama kokonaisuus nimettiin EcoSairilaksi.

EcoSairilasta on tavoitteena luoda omaleimainen, seuraavan sukupolven uusi teollisuusalue, jonka toiminnassa korostuu ekotehokkuus: materiaalivirtojen kierrätys, resurssitehokkuus ja ympäristöturvallisuus. Alueelle pyritään houkuttelemaan edelläkävijäyrityksiä, jotka hyötyisivät alueen tarjoamista synergiaeduista. Samalla EcoSairila on jo todettu hyväksi alustaksi ympäristöalan tutkimukselle, koulutukselle ja yritysten innovaatiotoiminnalle. Tarkoituksena on nostaa prosessien hallinta ja ympäristöturvallisuus uudelle tasolle älykkään mittaamisen, monitoroinnin ja tiedonhallinnan avulla.

EcoSairila-hankkeen tavoitteena on luoda Metsä-Sairilan alueelle kansallisesti ja kansainvälisestikin ainutlaatuinen ympäristöliiketoiminnan keskus ja kehittämisympäristö, joka houkuttelee alueen ulkopuolisia yrityksiä sijoittamaan sinne toimintojaan. Tavoitteena on löytää alueelle vahvaa yritystoimintaa, joka pystyy osaltaan houkuttelemaan muita yrityksiä yhteistyömahdollisuuksien avulla. Myönteisen kehityksen aikaansaaminen edellyttää kaupungilta tai kaupunkikonsernilta alkuinvestointia ja aktiivista toiminnassa mukana olemista. Pidemmän aikavälin tavoitteena on yksityisten yritysten omien investointien saaminen alueelle ja sitä kautta synnyttää merkittävä määrä uusia työpaikkoja Mikkeliin.

EcoSairila tarjoaa laajat mahdollisuudet tutkimus- ja kehitystoimintaan sekä koulutukseen.  Tavoitteena on vahvistaa hankkeella Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Mikkelin ammattikorkeakoulun toimintaa Mikkelissä. Ympäristöä voivat hyödyntää tutkimus- ja koulutuslaitokset sekä yritykset Suomesta, mutta myös kansainvälisesti. Alustavissa kartoituksissa on jo tunnistettu lähes 30 yritystä, jotka ovat ilmaisset kiinnostuksensa hyödyntää EcoSairilan t&k-ympäristöä omassa tuotekehityksessään. Vesilaitoksen uusinvestointiin sisältyy jo toimintapuitteiden rakentaminen jätevesiprosessiin liittyvälle t&k-toiminnalle.

Alueen kehittämistä koordinoi Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy. Mikkelin kaupunki panostaa konserniyhtiöiden ja maanomistuksen kautta tavoitteiden saavuttamiseksi sekä luo hankkeelle edellytyksiä kaavoittamalla ja infrarakentamisella.

Biokaasu

Biokaasusta on puhuttu jo vuosia tulevaisuuden kotimaisena polttoaineena sähkön ja lämmön tuotantoon sekä liikennepolttoaineeksi korvaamaan fossiilisia polttoaineita. Hallitusohjelman energiatalouden pohjana on uusiutuvien liikennepolttoaineiden tuotanto kotimaassa.

Biokaasun käyttämistä liikennepolttoaineena rajoittaa tankkauspisteiden pieni lukumäärä eri puolilla Suomea. EU:n lainsäädännössä on vaatimuksia, että kaasumaisten liikennepolttoaineiden tankkauspisteitä tulee olla 150 km välein vuoteen 2020 mennessä. Useimmat viime vuosien biokaasulaitoshankkeet ovat syntyneet julkisten jäteyhtiöiden ylläpitämien jätekeskusten yhteyteen, koska laitokset saavat merkittävän osan raaka-aineestaan kuntien vastuulla olevista biojätteistä ja puhdistamolietteistä. Biokaasulaitoksen rakentaminen on ensimmäinen askel siihen suuntaan, että liikennebiokaasun tankkauspisteitä saadaan Mikkelin talousalueelle. Biokaasulaitoksella on olennainen rooli alueen materiaalivirtojen integraatiossa ja EcoSairila hankkekokonaisuuden todellisena käynnistäjänä.

BioSairila Oy nimisen biokaasulaitosyhtiön perustaminen

Jätekeskus on optimaalinen paikka biokaasulaitokselle. Nykyisin Metsä-Sairilassa sijaitsevan kompostointilaitoksen toiminnan siirtyminen Metsäsairila Oy:n vastuulle vuoden 2015 alusta mahdollistaa toiminnan uudelleen järjestelyn ja kehittämisen. Käytössä ollut kompostointilaitos on käsitellyt biojätettä ja jätevedenpuhdistamon lietettä tuottaen kaupallisia multatuotteita, mutta ei energiaa.

Biokaasulaitos kompostointilaitoksen yhteydessä tuottaisi energiaa ja antaisi mahdollisuuden jalostaa tuotettua biokaasua liikennepolttoaineeksi. Biokaasulaitoksen lopputuotetta voidaan edelleen jalostaa maatalouden lannoitteeksi ja mullan raaka-aineeksi. Biokaasulaitos tulisi hyödyntämään kaikki Metsä-Sairilaan rakennettavan jätevedenpuhdistamon lietteet.

Suunnitellun biokaasulaitoksen vuosikapasiteetti on noin 19 500 tonnia biojätettä ja mädättämätöntä puhdistamolietettä sekä maatalouden biohajoavia jätteitä. Tuotettavalla kaasumäärällä mahdollistetaan noin tuhannen biokaasuauton liikennöinti. Alkuvaiheessa kaasu on mahdollista täysin hyödyntää jätekeskuksen alueen omavaraisuutta korostavaan sähkön ja lämmön tuotantoon.

Biokaasulaitoksella on olennainen rooli erityisesti EcoSairilan alueen kehittämisen käynnistysvaiheessa. Yhtäällä laitoksen perustaminen luo koko EcoSairila hankkeelle konkreettista uskottavuutta ja positiivista imua alueen uusinvestoinneille. Toisaalta prosessissa materiaalivirtojen kierrätys ja raaka-ainevirrat on mietitty resurssiviisaasti. Biokaasulaitoksen prosessit ja lopputuotteen jalostaminen voivat tuottaa alueelle uusia Cleantech yrityksiä.

Metsäsairila Oy, Etelä-Savon Energia Oy ja BioGTS Oy ovat tehneet aiesopimuksen perustaa BioSairila Oy nimisen yhtiön Mikkelin biokaasulaitosta varten. Konsernin kautta Mikkelin kaupunki on yhtiön suurin omistaja ja määräävässä asemassa. BioSairila Oy:n omistuspohjasta haluttiin osaamista ja yritystoimintaa tukeva, jolloin jätteenkäsittelyn, energia-alan ja kotimaisen biokaasulaitosvalmistuksen osaaminen otettiin omistuspohjaan mukaan. BioSairila Oy:n omistusosuudet tulisivat olemaan Metsäsairila Oy 50 %, Etelä-Savon Energia Oy 30 % ja BioGTS Oy 20 %.

BioGTS Oy:n omistus uudessa yhtiössä vahvistaa Mikkelin alueen biokaasuosaamista. Yritys tuo maan kotimaista huippuosaamista laitoksen suunnitteluun ja operatiiviseen toimintaan.
BioSairila Oy tulee tuotantotoiminnan lisäksi tekemään tutkimus- ja kehitystyötä biokaasulaitoksen käytöstä ja lopputuotteiden tuotteistamisesta, niin liikennebiokaasun kuin luomulannoitteidenkin osalta.

Biokaasulaitoksen kokonaiskustannusarvio on noin 5 miljoonaa euroa. Investoinnille haetaan Työ- ja elinkeinoministeriön energiatukea. Avustuksen suuruus voi olla 20 - 40 % luokkaa kokonaiskustannuksista

Biokaasulaitoksen ja yhtiön perustaminen on valtuuston hyväksymien Elinkeinojen hyvinvointiohjelmaa (Ympäristöturvallisuuden edistäminen) ja Ympäristön hyvinvointiohjelmaa (Ekologisuuden ja ekotehokkuuden lisääminen) edistäviä toimenpiteitä.

Kaupunkikonsernin laajentamisesta ja laajuudesta päättää valtuusto.

Metsäsairila Oy:n ja ESE:n toimitusjohtajat kertovat kokouksessa perustettavan yhtiön liiketoimintasuunnitelman sisällöstä. Vesiliikelaitoksen johtaja vastaa kokouksessa osaltaan kysymyksiin.

Päätösehdotus

Esittelijä

Timo Halonen, kaupunginjohtaja, timo.halonen@mikkeli.fi

Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että se hyväksyy konsernilaajennuksena BioSairila Oy nimisen yhtiön perustamisen osana laajempaa EcoSairila hanketta. Yhtiön perustamiseen osallistuvat Metsäsairila Oy ja Etelä-Savon Energia Oy. Yhtiö keskittyy Metsä-Sairilan alueella tapahtuvien materiaalivirtojen hyödyntämiseen biokaasuna ja maanparannusaineina.

Esitys kaupunginvaltuustolle.

Päätös

Keskustelun aikana esittelijä esitti, että asia palautetaan uuteen valmisteluun. Kaupunginhallitus hyväksyi muutetun esityksen yksimielisesti.

Merkitään, että Mauri Miettinen ilmoitti oma-aloitteisesti olevansa esteellinen ja poistui kokouksesta. Ilmoitus hyväksyttiin.

Merkitään, että tekninen johtaja Jouni Riihelä, Etelä-Savon Energia Oyn toimitusjohtaja Erkki Karppanen, Metsäsairila Oy:n toimitusjohtaja Sami Hirvonen ja Vesiliikelaitoksen johtaja Reijo Turkki selostivat asiaa kaupunginhallitukselle.

Valmistelija

Jouni Riihelä, tekninen johtaja, Jouni.Riihela@mikkeli.fi

Kuvaus

Kaupunginhallitus käsitteli BioSarila Oy nimisen yhtiön perustamista 24. elokuuta 2015. Käydyn keskustelun aikana pyydettiin lisäselvityksiä mm. aluetaloudellisista vaikutuksista, materiaalivirroista, jätevesilaitoksen lietteen käsittelystä, jne. Lisäksi kaupunginhallitus edellytti Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n lausuntoa BioSairila Oy:n perustamisesta.

Kaupunkikonsernin tulee olla aktiivisena toimijana perustettavan yrityksen kautta, jotta kaupungin strateginen EcoSairila -hanke saadaan konkretisoitumaan ja alueen kehitys todellisuudessa käyntiin. Ruotsin esimerkit kertovat, että uusien yritysten syntyminen ja niiden kasvualustan rakentuminen on mahdollistavampaa tällaisissa tapauksissa kunnan, kuin yksityisen yrityksen vetämän yhtiön kautta. Yksityisen yrityksen intressinä on oman yritystoiminnan kannattavuuden ja kasvun maksimoiminen. Vahvasti kunnallisesti omistettu yritys voidaan velvoittaa rakentamaan myös kasvualustaa ja yritystoiminnan mahdollisuuksia muille alueen kehitysideaa toteuttaville uusille yrityksille. Tämän kehityksen aikaansaamiseksi ja työvälineeksi tulee perustaa uusi yritys, BioSairila Oy Mikkelin kaupungin konserniin.

BioSairila Oy

Perustettavan biokaasulaitoksen omistajiksi on suunniteltu kolmea omistajatahoa, MetsäSairila Oy (50%), Etelä-Savon Energia Oy (30%) ja BioGTS Oy (20%). BioGTS Oy tuo omistuspohjaan kuivamädätyksen osaamisen ja tuotekehityksen. BioGTS on Jyväskyläläinen puhtaan energian ja kuivamädätyksen kasvuyritys ja edelläkävijä. BioGTS Oy:n vähemmistöomistajuus perustettavassa yhtiössä varmistaa osapuolten sitoutumisen pitkäjänteiseen kehitykseen ja varmistaa osaamisen käytettävyyden yhtiön materiaalivirtaprosesseissa.

Kaupunki omistaa kokonaisuudessaan kaksi perustettavan yhtiön omistajatahoa (MetsäSairila Oy:n ja ESE Oy:n). Kaupungilla on näiden yhtiöiden kautta perustettavan yhtiön päätöksenteossa, niin halutessaan, päätösvalta. Perustettava yhtiö kuuluu konserniohjauksen ja kaupungin valtuuston konserniohjauksesta annetun ohjeen piiriin.

Biokaasulaitoksen ympäristöluvasta on valitettu, ja sen käsittely on kesken. Lietteen käsittely alueella ei vaaranna nykyisen tiedon valossa jätevedenpuhdistuslaitoksen tai kaasulaitoksen luvitusta. Eri laitosten ja toimijoiden muodostaman arvoketjun sijoittuminen käytännössä samalle alueelle mahdollistaa materiaalien varastoinnin ja siirtojen osalta kustannus- ja synergiaetuja.

Biokaasulaitoksen liikevaihdon arvioidaan olevan maksimissaan n. 2 miljoonaa euroa vuodessa. Yrityksen täyden kapasiteetin ja sen mukaisen liikevaihdon arvioidaan syntyvän noin 5 vuoden kuluessa laitoksen käyttöönotosta. Käyttötalouden kustannuksista suurimmat osakokonaisuudet syntyvät materiaalin hankinnoista arvoketjun eri vaiheissa, työvoimakustannuksista ja investoinnin takaisin maksusta. Tulovirtoja syntyy tuotettavien materiaalien, kuten biokaasun ja maanparannusaineen myynnistä sekä lämpö- ja sähköenergian omasta käytöstä tai sen vähäisestä myynnistä. Alussa yhtiön taloudellisen toiminnan ja maksuvalmiuden turvaa MetsäSairila Oy:stä siirtyvä multa- ja vihertuotanto.

Biokaasulaitoksen investointi on arviolta n. 5 miljoonaa euroa. Osa (20-40%) investoinnista pyritään kattamaan Työ- ja elinkeinoministeriön energiatuella. Energiatukihakemuksen jättäminen edellyttää yhtiön olemassaoloa. Käytännössä avustuksen jälkeinen investoinnin osa lisää konsernivelkaa. Yrityksen liiketoimintasuunnitelma ja taloudelliset laskelmat osoittavat, että investoinnin maksuaika on noin 5 vuotta. Maksuaikaa voidaan pitää nopeana ja yleisesti hyvänä investoinnin takaisinmaksuaikana.

Kehitysyhtiö Miksei Oy:n lausunto

Kehitysyhtiö Miksei Oy on antanut lausunnon yhtiön perustamiseen liittyen 4.11.2015 (liite). Miksei Oy toteaa, että biokaasulaitos tehostaa jätteiden hyötykäyttöä, koska ravinteiden ohella voidaan hyödyntää energiaa. Tällä energiatuotannolla voidaan pienentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Peltonurmen käytöllä voidaan varmistaa riittävä materiaalivirta laitokselle ja luoda maatalouteen uusia arvoketjuja. Biokaasun jalostamisella liikennekäyttöön on osaltaan suotuisia aluetaloudellisia vaikutuksia. Suunniteltu tuotanto vastaisi n. 600 henkilöauton tai 18 linja-auton vuotuista energiatarvetta. Tankkausaseman saaminen Mikkeliin täydentäisi valtakunnallista jakeluverkostoa, jonka EU on määrännyt rakennettavaksi vuoteen 2020 mennessä. Ruotsin esimerkin mukaisesti Suomessa tarvitaan kunnallisia toimijoita arvoketjun aikaansaamiseksi. Biokaasulaitoksen perustaminen tukisi kaupungin strategista kehityshanketta, EcoSairila konseptia.

Miksei toteaa, että biojätteet ja peltonurmi ovat biokaasun lähteinä ylivertaisia lietejakeisiin verrattuna. Maatalouslietteiden potentiaali (Hirvensalmi, Joroinen, Juva, Kangasniemi, Mikkeli, Mäntyharju ja Puumala) on Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan 220 000 tn/a ja peltonurmen 120 000 tn/a. Vesilaitoksen jätevedenpuhdistamolta saatava liete on yksi prosessin mahdollisista materiaalitarpeen jakeista.

Miksei Oy katsoo, että aluetaloudellisen arvoketjun laajentaminen edellyttää edelleen kehittämistä ja myöhempää selvitettävää. Kierrätyslannoitteiden, maanparannustuotteiden ja luomulannoitteiden tuottaminen vaativat tuotekehittämistä. Biokaasun tuotantoon liittyvät tutkimuksen ohella myös näissä on mahdollisuuksia MAMK:n ja yliopistoyksiköiden T&K- ja koulutustoiminnan kehittämiseen. Kaupallisen arvoketjun luominen ja raaka-aineen hankkiminen maatalousyrittäjiltä edellyttävät kaupallisuuden varmistamiseksi selvittelyjä ja sopimista. Kuntavetoisena hankkeena varmistetaan laajemman kokonaisuuden kehitysmahdollisuus ja alusta, jolle voidaan yritystoimintaa jatkossa istuttaa ja innovoida.

Muita selvityksiä

ProAgria ja Mikkelin kaupungin maaseututoimi ovat selvittäneet Mikkelin lähialueelta mahdollisia raaka-ainevirtoja, joita biokaasulaitos voisi hyödyntää. Alueelta on arvioitu löytyvän seuraavat materiaalit: peltobiomassa 120 – 200 000 t/a, lanta ja liete n. 210 000 t/a, biojäte n. 4 000 t/a ja jätevesiliete 4 – 6 000 t/a. Soveltuvat raaka-aineet ovat energiansaannoltaan hyvin erilaisia. Laitoksen vastaanottokapasiteetti toimiessaan on hieman alle 20 000 t/a.

Taloudellisesti järkevä materiaalien kuljetusetäisyys riippuu siitä, että onko kuljetus vain tätä toimintaa varten suunnattua, vai voidaanko kuljetuksissa hyödyntää muita Metsäsairilan alueelta tapahtuvien kuljetusten paluukyytejä. Tuottajahintojen suuruutta ja taloudellista kuljetusetäisyyttä on selvitettävä tarkemmin.

On arvioitu, että uuden Metsä-Sairilan jätevedenpuhdistamon lietemäärä on n. 6 500 t/a sen toimiessa v. 2021-22 ja se tulee käsitellä tavalla tai toisella. Jätevedenpuhdistamon ja biokaasulaitoksen välinen rajapinta on neuvoteltu joustavaksi, jolloin ns. vastaanottoikkunan kautta lietettä käsiteltäisiin biokaasulaitoksessa 3000 – 6500 t/a. Vastaanottoikkunan raja-arvot mahdollistavat muun, puhdistamolietteitä hyödyntävän yritystoiminnan kehittymisen EcoSairilan alueella. Vastaanottoikkunan käytöstä ja kustannuksesta Vesiliikelaitos ja BioSairila Oy tekevät eri sopimuksen. Vastaanottoikkunan tonnihinnasta on olemassa riittävä ja yhteinen näkemys. Edellä kuvattujen mekanismien kautta varmistetaan, mm. se ettei vesilaitoksen kustannuksiin ja vesimaksuihin synny lietteen käsittelystä johtuvaa hinnankorotuspainetta.

Vesiliikelaitos, MetsäSairila ja ESE ovat käyneet jatkoselvittelyjen aikana useita neuvotteluja yhtiön perustamiseen ja materiaalivirtoihin liittyen. Yhdessä kokouksessa on ollut läsnä yksityinen yritys, joka nykyisin kemiallisesti hygienisoi vesilaitoksen lietettä maanparannusaineeksi. Kolmesta tapaamisista ja niissä käydyistä keskusteluista on laadittu muistiot.

Jätevedenpuhdistamon louhintatöiden aloittamisesta, työmaakäytänteistä ja MetsäSairila Oy:n toimintaansa tarvitsemien alueiden jatkorakentamisesta alueella tullaan sopimaan asioiden konkretisoituessa eri rakentamisen osavaiheiden aikana tarkemmin Vesiliikelaitoksen, MetsäSairila Oy:n ja perustettavan BioSairilan Oy:n välillä.

Yhteenveto yhtiön perustamisen tarpeesta

Strateginen EcoSairila hanke edellyttää kaupungin vetovastuuta Metsä-sairila alueen kehittymisessä uuden sukupolven yritysalueeksi, jolla on laajempaa merkitystä mm. kiertotaloudelle ja työpaikkojen syntymiselle. Kaupungin tehtävänä on kaavoituksella ja kokonaisuuden mahdollistajana varmistaa strategisen tavoitteen saavuttaminen.  Materiaalivirtojen kierrättäminen ja jalostaminen Metsä-sairilassa ja biokaasutuotannon aloittaminen edellyttävät lisäselvityksiä, niin prosessien suunnittelussa, kuin arvoketjujen luomisessakin kaupungin ja maakunnan alueelle. Tämän tyyppinen selvitystyö ja organisatorinen vetovastuu edellyttävät jo yritysmuotoista toimijaa. Tämän aktiivisen kehitystoiminnan vieminen kentällä tapahtuvaksi todelliseksi toiminnaksi edellyttää Mikkelin kaupunkikonserniin perustettavaa uutta yritystä, BioSairila Oy:tä.

Päätösehdotus

Esittelijä

Timo Halonen, kaupunginjohtaja, timo.halonen@mikkeli.fi

Kaupunginhallitus toteaa saamansa lisäselvityksen asiassa ja päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että se hyväksyy konsernilaajennuksena BioSairila Oy nimisen yhtiön perustamisen osana laajempaa EcoSairila hanketta. Yhtiön perustamiseen osallistuvat MetsäSairila Oy ja Etelä-Savon Energia Oy. Yhtiö keskittyy alueella tapahtuvien materiaalivirtojen hyödyntämiseen biokaasuna ja maanparannusaineena.

Esitys kaupunginvaltuustolle.

Päätös

Keskustelun aikana esittelijä täydensi esitystä siten, että kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se oikeuttaa kaupunginhallituksen hyväksymään osakeyhtiön perustamisasiakirjat.

Esittelijän täydennetty esitys hyväksyttiin.

Merkitään, että tekninen johtaja Jouni Riihelä sekä Metsäsairila Oy:n toimitusjohtaja Sami Hirvonen selostivat asiaa kaupunginhallitukselle.

Lisäksi merkitään, että kokouksessa oli läsnä tämän pykälän käsittelyn aikana Etelä-Savon Energia Oy:n hallituksen puheenjohtaja Markku Kakriainen, varapuheenjohtaja Paavo Barck, jäsen Heikki Nykänen ja toimitusjohtaja Erkki Karppanen, Metsäsairila Oy:n hallituksen puheenjohtaja Olli Miettinen, Vesiliikelaitoksen johtokunnan puheenjohtaja Tapani Korhonen ja liikelaitoksen johtaja Reijo Turkki.

 

Päätösehdotus

Kaupunginhallitus:
Kaupunginhallitus esittää, että kaupunginvaltuusto hyväksyy konsernilaajennuksena BioSairila Oy nimisen yhtiön perustamisen osana laajempaa EcoSairila hanketta ja oikeuttaa kaupunginhallituksen hyväksymään osakeyhtiön perustamisasiakirjat. Yhtiön perustamiseen osallistuvat MetsäSairila Oy ja Etelä-Savon Energia Oy. Yhtiö keskittyy alueella tapahtuvien materiaalivirtojen hyödyntämiseen biokaasuna ja maanparannusaineena.

Päätös

Hyväksyttiin.

Merkitään, että valtuutetut Olli Miettinen ja Heikki Nykänen ilmoittivat olevansa esteellisiä ja poistuivat kokouksesta tämän pykälän käsittelyn ajaksi. Ilmoitukset hyväksyttiin. Heidän tilallaan varavaltuutettuina toimivat samassa järjestyksessä Antti Suhonen ja Katriina Noponen.

Merkitään, että tekninen johtaja Jouni Riihelä selosti asiaa kaupunginvaltuustolle.

Tiedoksi

MetsäSairila Oy, Etelä-Savon Energia Oy, BioGTS Oy, tekninen johtaja Jouni Riihelä, vesilaitoksen johtaja Reijo Turkki, konsernitarkastaja Aleksi Paananen, talouspalvelut, Kunnan Taitoa/kirjanpito

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus
Päätökseen saa hakea muutosta:
–  se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
– kunnan jäsen.

Valitusaika
Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Käytettäessä sähköistä tiedoksiantoa katsotaan asianosaisen saaneen tiedon päätöksestä kolmantena päivänä viestin lähettämisestä.

Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet
Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että
–  päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä
–  päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa
– päätös on muuten lainvastainen.
Valittajan tulee esittää valituksen perusteet valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä.

Valitusviranomainen
Kunnallisvalitus tehdään Itä-Suomen hallinto-oikeudelle
Postiosoite: PL 1744, 70101 Kuopio
Käyntiosoite: Puijonkatu 29 A 2 krs.
Sähköpostiosoite: ita-suomi.hao(at)oikeus.fi
Puhelinnumero: 029 564 2502
Hallinto-oikeuden kirjaamon aukioloaika: klo 8-16:15

Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava:
– päätös, johon haetaan muutosta
– miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
– perusteet, joilla muutosta vaaditaan.
Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.
Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja muut tarvittavat yhteystiedot. Jos valitusviranomaisen päätös voidaan antaa tiedoksi sähköisenä viestinä, yhteystietona pyydetään ilmoittamaan myös sähköpostiosoite.
Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä:
– päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
– todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta
– asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

Oikeudenkäyntimaksu
Hallinto-oikeus voi periä muutoksenhakuasian käsittelystä oikeudenkäyntimaksun. Maksuista säädetään laissa tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista 26.7.1993/701.