Kaupunginvaltuusto, kokous 7.12.2015

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 118 Asemakaavamuutos / Urpolankatu 22 - Selännekatu 31

MliDno-2015-449

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Tuija Mustonen, asemakaava-arkkitehti, Tuija.Mustonen@mikkeli.fi

Kuvaus

Kaupunkisuunnittelu lähettää otsikossa mainitun 9. päivänä kesäkuuta 2015 päivätyn asemakaavan muutosehdotuksen teknisen lautakunnan käsiteltäväksi.

Kaava-alue sijaitsee Mikkelin Urpolassa noin kilometrin päässä Mikkelin keskustasta etelään. Suunnittelualue muodostuu kahdesta kiinteistöstä (Selännekatu 31 ja Urpolankatu 22) risteysalueen eteläpuolella sekä kiinteistöjen välisestä puistoalueesta.

Asemakaavan muutoksen tavoitteena on Urpolankatu 22 osalta ratkaista yksityisen kiinteistön kautta kulkevan yleisen kevyenliikenteenväylän maapohjan siirtäminen kaupungin omistukseen.   Tavoitteena on myös muuttaa kevyenliikenteenväylä turvallisemmaksi ja parantaa tonttien liikennöitävyyttä. Samalla tarkennetaan kiinteistöjen rakennusoikeudet ja muutetaan merkinnät vastaamaan nykyaikaisia kaavamerkintöjä.

Tavoitteen toteuttamiseksi tehdään maankäyttösopimuksia kiinteistönomistajien kanssa.

Kaavan kuvaus ja vaikutukset

Asemakaavamuutoksen ehdotuksessa lähivirkistysalue (VL) siirtyy tonttien välistä Urpolankatu 22 ja 20 rakennusten väliin, nykyisen kevyenliikenteen reitin kohdalle. Täten korttelin 6 tontti 1 liitetään kortteliin 11 ja se muodostaa uuden tontin 11.

Molemmat tontit ovat käyttötarkoitukseltaan asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK). Päärakennusten rakennusalalle on kuitenkin lisätty merkintä: m 10%, joka mahdollistaa rakennusoikeudesta 10% käytettäväksi myymälä-, liike- tai toimistotiloiksi. Rakennusten suurin sallittu kerrosluku on ½k II u½. Kellarikerroksessa voi käyttää puolet suurimman kerroksen kerrosalasta kerrosalaan laskettaviksi tiloiksi, samoin ullakkokerroksessa, jossa rakentaminen tulee sijoittaa puiston puolelle. Tonttitehokkuus e=0,70.

Tonttien koot kasvavat yhteensä 382 m2. Samalla myös molempien tonttien rakennusoikeuden määrä kasvaa (yhteensä noin 458 m2). Kerrosalan laskentatapa on kuitenkin muuttunut nykyisten rakennusten valmistumisajasta. Senpä vuoksi Selännekatu 31:ssä on nyt käytetty rakennusoikeutta ”yli” eli tällä asemakaavalla rakennusoikeus lisääntyy todellisuudessa vain 118 m2. Kaavamääräyksillä pyritään siihen, että uudisrakentaminen loisi hyvin saman oloista, kaksikerroksista rakentamista, kuin nykyiset rakennukset. Rakennusten kattokaltevuus on määrätty noudattamaan naapurirakennuksia. Kolmannen kerroksen rakentaminen on ohjattu puiston puolelle, jolloin sen vaikutus katukuvaan on vähäinen.

Asuntojen määrä tulee lisääntymään, ollen molemmat tontit huomioiden noin 12 – 14 asuntoa (nykyään 9 + liikehuoneisto). Todennäköisesti asunnot tulevat olemaan pieniä ja asukkaiden määrän lisäys nykyisestä jää vähäiseksi.

Kevyenliikenteen väylä tulee pysymään lähes nykyisellä paikallaan. Sen liikenteen turvallisuus paranee oleellisesti nykyisestä, kun ajoneuvoliikenne poistuu. Tontti 11 on rajattava tähän suuntaan katoksilla, rakennuksilla tai aidalla.

Urpolankatu 22 - Selännekatu 1 asemakaavanmuutosehdotus on luettavissa Mikkelin kaupungin verkkosivuilta osoitteesta www.mikkeli.fi kohdasta päätöksenteko/lautakunnat/Tekninen lautakunta

Päätösehdotus

Esittelijä

Jouni Riihelä, tekninen johtaja, Jouni.Riihela@mikkeli.fi

Lautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että se alustavasti hyväksyy asemakaavan muutosehdotuksen koskien Mikkelin 11. kaupunginosan (Urpolan) korttelin 6, tonttia 1 ja korttelin 11, tonttia 1 sekä lähiympäristöä (Urpolankatu 22 – Selännekatu 31), asettaa sen julkisesti nähtäville sekä pyytää siitä viranomaislausunnot Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta , Etelä-Savon maakuntaliitolta, pelastustoimelta, Mikkelin Seudun Ympäristöpalveluilta, rakennusvalvonnalta, mittaus- ja kiinteistöt -yksiköltä, yhdyskuntatekniikka ja ympäristö-yksiköltä sekä lähettää sen tiedoksi mahdollista mielipiteiden ilmaisemista varten seuraaville: Mikkelin Vesiliikelaitos, Etelä-Savon Energia, Suur-Savon Sähkö Oy, teleoperaattorit ja Urpola-seura.

Päätös

Hyväksyttiin.

Valmistelija

Tuija Mustonen, asemakaava-arkkitehti, Tuija.Mustonen@mikkeli.fi

Kuvaus

 

 

 

 

 

 

 

 

Päätösehdotus

Esittelijä

Ari Liikanen, hallintojohtaja, ari.liikanen@mikkeli.fi

Kaupunginhallitus hyväksyy alustavasti asemakaavan muutosehdotuksen koskien Mikkelin 11. kaupunginosan (Urpolan) korttelin 6, tonttia 1 ja korttelin 11, tonttia 1 sekä lähiympäristöä (Urpolankatu 22 – Selännekatu 31), asettaa sen julkisesti nähtäville sekä pyytää siitä viranomaislausunnot Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta , Etelä-Savon maakuntaliitolta, pelastustoimelta, Mikkelin Seudun Ympäristöpalveluilta, rakennusvalvonnalta, mittaus- ja kiinteistöt -yksiköltä, yhdyskuntatekniikka ja ympäristö-yksiköltä sekä lähettää sen tiedoksi mahdollista mielipiteiden ilmaisemista varten seuraaville: Mikkelin Vesiliikelaitos, Etelä-Savon Energia, Suur-Savon Sähkö Oy, teleoperaattorit ja Urpola-seura.

 

Päätös

Hyväksyttiin.

Merkitään, että kaavoituspäällikkö Ilkka Tarkkanen esitteli asiaa kokouksessa.

Valmistelija

Tuija Mustonen, asemakaava-arkkitehti, Tuija.Mustonen@mikkeli.fi

Kuvaus

Asemakaavan muutosehdotus oli nähtävillä 22.7. – 21.8.2015. Nähtävillä olleeseen ehdotukseen saatiin kolme lausuntoa (Etelä-Savon maakuntaliitto, Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus sekä Etelä-Savon pelastuslaitos), joissa ei ollut huomautettavaa kaavaehdotukseen.

Kaavamuutosalueen yksityisten kiinteistönomistajien (Urpolankatu 22 sekä Selännekatu 31) kanssa on neuvotteluissa sovittu tehtäväksi kaksi vaihtokauppaa, joiden avulla saadaan asemakaavamuutoksen mukaiset uudet tontit muodostettua sekä nyt tontilla oleva kevyen liikenteen puistoväylä yleiseksi alueeksi. Uudet muodostettavat tontit ovat 491-11-11-11 (Urpolankatu 22) ja 491-11-11-12 (Selännekatu 31). Teknisesti tämä asemakaavan toteuttaminen edellyttää kahta eri maanvaihtoa. Maanvaihdot on sovittu tehtäväksi vastikkeetta, sillä kaavamuutos on lähtenyt kaupungin omasta intressistä saada kevyen liikenteen puistoväylä pois yksityisen omistamalta tontilta.

Koska rakennusoikeus korttelissa 11 lisääntyy kaavamuutoksen johdosta vain vähäisessä määrin, ei ole tarkoituksenmukaista tehdä erillisiä kiinteistökohtaisia maankäyttösopimuksia, joiden avulla perittäisiin maksu lisääntyneen rakennusoikeuden käyttämisestä. Tämä on linjassa myös sen käytännön kanssa, joka otettiin käyttöön Nuijamiehen alueen asemakaavamuutoksessa. Tällöin päätettiin, että asemakaavamuutoksen tuoma vähäinen rakennusoikeuden lisääntyminen useilla kymmenillä tonteilla ei edellytä maankäyttösopimuksia, vaan rakennusoikeus on ilman siitä perittävää eri korvausta kaavan lainvoimaistuttua tontinomistajien vapaasti käytettävissä.

Edellä kerrotuista asemakaavan toteuttamiseksi tarpeellisista maanvaihdoista tehdään esisopimus ennen asemakaavan lainvoimaistumista ja lopulliset maanvaihdot tehdään välittömästi sen jälkeen, kun asemakaava on saanut lainvoiman

Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus selostuksineen jaetaan kaupunginhallituksen jäsenille oheismateriaalina.

Päätösehdotus

Esittelijä

Timo Halonen, kaupunginjohtaja, timo.halonen@mikkeli.fi

Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto hyväksyy asemakaavan muutoksen koskien Mikkelin 11. kaupunginosan (Urpolan) korttelin 6 tonttia 1 ja korttelin 11 tonttia 1 sekä lähiympäristöä (Urpolankatu 22 – Selännekatu 31).

Esitys kaupunginvaltuustolle.

Päätös

Hyväksyttiin.

Merkitään, että kaavoituspäällikkö Ilkka Tarkkanen selosti asiaa kaupunginhallitukselle.

Päätösehdotus

Kaupunginhallitus:
Kaupunginhallitus esittää, että kaupunginvaltuusto hyväksyy asemakaavan muutoksen koskien Mikkelin 11. kaupunginosan (Urpolan) korttelin 6 tonttia 1 ja 11 tonttia 1 sekä lähiympäristöä (Urpolankatu 22 - Selännekatu 31).

Päätös

Keskustelun aikana valtuutettu Jukka Pöyry esitti, että asia palautetaan uuteen valmisteluun. Koska kukaan ei kannattanut esitystä, se raukesi. Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallituksen esitys hyväksyttiin.

Merkitään, että valtuutettu Jukka Pöyry ilmoitti jättävänsä päätökseen kirjallisen eriävän mielipiteen, joka liitetään pöytäkirjaan. Liite 3.

Merkitään, että valtuutettu Elina Hölttä poistui kokouksesta tämän pykälän aikana (klo 20.38).

Tiedoksi

Etelä-Savon Ely-keskus, Etelä-Savon Energia Oy

Muutoksenhaku

Kunnallisvalituksen saa tehdä asianosainen (se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa) sekä kunnan jäsen (KuntaL 92 §).

Sen lisäksi mitä kuntalaissa säädetään valitusoikeudesta, alueellisella ympäristökeskuksella ja muulla viranomaisella on toimialaansa kuuluvissa asioissa oikeus valittaa kaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä. Valitusoikeus on myös maakunnan liitolla ja kunnalla, joiden alueella kaavassa osoitetulla maankäytöllä on vaikutuksia. Lisäksi on rekisteröidyllä paikallisella tai alueellisella yhteisöllä toimialaansa kuuluvissa asioissa toimialueellaan oikeus valittaa hyväksymispäätöksestä (MRL 191 §).

Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen.

Valitusviranomainen, osoite ja postiosoite
Itä-Suomen hallinto-oikeus
PL 1744 (Puijonkatu 29 A, 2. krs.)
70101  KUOPIO
Sähköposti: ita-suomi.hao(at)oikeus.fi
Puhelinnumero: 029 564 2500
Hallinto-oikeuden kirjaamon aukioloaika: klo 8-16.15

Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Kunnan jäsenten ja muiden katsotaan saaneen päätöksestä tiedon kun pöytäkirja on yleisesti asetettu nähtäväksi (MRL 188 §).

 Valituskirjassa on ilmoitettava
 - valittajan nimi, ammatti, asuinkunta ja postiosoite
 - päätös, johon haetaan muutosta
 - miltä osin päätöksestä valitetaan ja muutos, joka siihen vaaditaan tehtäväksi
 - muutosvaatimuksen perusteet

Valituskirja on valittajan tai valituskirjan muun laatijan omakätisesti allekirjoitettava. Jos ainoastaan laatija on allekirjoittanut valituskirjan, siinä on mainittava myös laatijan ammatti, asuinkunta ja postiosoite.

Valituskirjaan on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai  jäljennöksenä sekä todistus siitä päivästä, josta valitusaika on luettava.
Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituskirjat toimittaa valitusviranomaiselle ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan päättymistä.

Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/93) nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksua, mikä on määrätty mainitun lain 3 §:ssä. Saman lain 6 §:ssä on määräys niistä asioista, joista ei peritä oikeudenkäyntimaksua.