Kaupunginvaltuusto, kokous 28.8.2017

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 50 Poliisin neuvottelukunnan jäsenen valinta 2017 alkavalle neuvottelukunnan toimikaudelle

MliDno-2017-1353

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Aleksi Paananen, konsernitarkastaja, aleksi.paananen@mikkeli.fi

Kuvaus

Poliisin hallinnosta annetun asetuksen (158/15.3.1996, muutos26.6.2009/516) mukaan kunnanvaltuusto valitsee poliisin neuvottelukunnan jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet toimikaudekseen.

Poliisihallitus on, poliisin hallinnosta annetun asetuksen (158/1996) 13 §:n perusteella, vahvistanut 5.6.2017 päivätyllä kirjeellä (POL-2017-9137) Itä-Suomen poliisilaitoksen neuvottelukunnan jäsenmäärän 2017 alkavalle neuvottelukunnan toimikaudelle. Neuvottelukunnan jäsenmäärä on 45 henkilöä ja heillä on henkilökohtaiset varajäsenet. Mikkelin kaupunkia pyydetään valitsemaan yksi (1) poliisin neuvottelukunnan jäsen ja hänen henkilökohtainen varajäsen

Asetuksen mukaan poliisin neuvottelukunnan tehtävänä on:

  • seurata poliisin toimintaan vaikuttavan ympäristön kehitystä, sekä poliisin toimintaa,
  • tehdä aloitteita poliisin toiminnan kehittämiseksi
  • antaa lausuntoja poliisia koskevista asioista, sekä
  • käsitellä ne muut asiat, jotka käsiteltäviksi toimitetaan.

Poliisihallitus vahvistaa poliisin neuvottelukunnan jäsenten määrän. Kunnan valitsemien jäsenten lisäksi neuvottelukuntaan kuuluu myös poliisilaitoksen päällikkö. Puheenjohtajiston valitsee neuvottelukunta keskuudestaan.

Päätösehdotus

Esittelijä

Timo Halonen, kaupunginjohtaja, timo.halonen@mikkeli.fi

Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se nimeää toimikaudeksi 2017-2021 poliisin neuvottelukuntaan yhden jäsenen ja hänelle henkilökohtaisen varajäsenen.

Päätös

Hyväksyttiin.

Päätösehdotus

Kaupunginhallitus:
Kaupunginhallitus esittää, että kaupunginvaltuusto nimeää toimikaudeksi 2017-2021 poliisin neuvottelukuntaan yhden jäsenen ja hänelle henkilökohtaisen varajäsenen.

Päätös

Asiasta käydyn keskustelun aikana valtuutettu Armi Salo-Oksa esitti varsinaiseksi jäseneksi Veysi Zengiliä ja varajäseneksi Jenni Tissaria. Lisäksi keskustelun aikana valtuutettu Kirsi Olkkonen esitti varsinaiseksi jäseneksi Jaakko Väänästä.

Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja totesi, että on tehty kaksi esitystä varsinaisesta jäsenestä ja esitti asian ratkaistavaksi äänestyksellä. Valtuutettu Markku Aholainen pyysi, että äänestys toteutetaan suljetulla lippuäänestyksellä. Puheenjohtaja totesi, että äänestyksen toteuttaa kaupunginvaltuuston vaalilautakunta. Tämän jälkeen valtuutettu Jaakko Väänänen ilmoitti ettei ole käytettävissä tehtävään. Puheenjohtaja tiedusteli voidaanko tämän ilmoituksen jälkeen yrittäjä Veysi Zengil valita yksimielisesti varsinaiseksi jäseneksi. Hyväksyttiin.

Lisäksi varajäseneksi valittiin sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Jenni Tissari.

Tiedoksi

Valitut henkilöt, Itä-Suomen poliisilaitos, luottamushenkilörekisterinhoitaja

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus
Päätökseen saa hakea muutosta:
–  se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
– kunnan jäsen.

Valitusaika
Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Käytettäessä sähköistä tiedoksiantoa katsotaan asianosaisen saaneen tiedon päätöksestä kolmantena päivänä viestin lähettämisestä.

Kunnan jäsenen ja kuntalain 137 §:n 2 momentissa tarkoitetun kunnan katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet
Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että
–  päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä
–  päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa
– päätös on muuten lainvastainen.
Valittajan tulee esittää valituksen perusteet valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä.

Valitusviranomainen
Kunnallisvalitus tehdään Itä-Suomen hallinto-oikeudelle
Postiosoite: PL 1744, 70101 Kuopio
Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64
Sähköpostiosoite: ita-suomi.hao(at)oikeus.fi
Faksinumero: 029 56 42501
Puhelinnumero: 029 564 2500
Hallinto-oikeuden asiakaspalvelu on avoinna arkisin 8.00 - 16.15

Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava:
– päätös, johon haetaan muutosta
– miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
– perusteet, joilla muutosta vaaditaan.
Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.
Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja muut tarvittavat yhteystiedot. Jos valitusviranomaisen päätös voidaan antaa tiedoksi sähköisenä viestinä, yhteystietona pyydetään ilmoittamaan myös sähköpostiosoite.
Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä:
– päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
– todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta
– asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

Oikeudenkäyntimaksu
Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksua, mikä on määrätty mainitun lain 2 §:ssä. Saman lain 5 §:ssä on määräys niistä asioista, joista ei peritä oikeudenkäyntimaksua.