Kaupunginvaltuusto, kokous 23.1.2017

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 6 Valtuustoaloite kohtuuhintaisten liikuntapalveluiden lisäämisestä 65+ ikäryhmille

MliDno-2016-1473

Aikaisempi käsittely

Kuvaus

Valtuutettu Vesa Himanen esitti 13.6.2016 Perussuomalaisten valtuustoryhmän valtuustoaloitteena otsikkoasiasta seuraavaa:

"Mikkelin kaupungin ikärakenne painottuu eläkeikäisiin tai piakkoin eläköityviin. On erityisen tärkeää huolehtia tämän ikäryhmän hyvinvoinnista ja aktivoida kaikki lisäämään liikuntaa osana arkista ohjelmaa.

Me allekirjoittajat valtuutetut esitämme, että Mikkelin kaupunki

  1. Aloittaa valmistelut seniorikortin tai 65+ kortin myymisestä jo 65+ ikäryhmille
  2. Tehostaa liikuntapalveluiden markkinointia em ikäryhmille ja perustaa uusia mahdollisia monipuolisia ryhmiä kuten jo olemassa oleva Kunnon Käppänät -ryhmä, joka on kaupungin avointa liikuntatoimintaa seniori-ikäisille kuntalaisille, missä on tavoitteena eri lajikokeilujen kautta löytää itselleen sopiva liikuntaharrastus. Tämä kokeilutoiminta olisi pääasiassa maksutonta.
  3. Ryhmien vetäjiksi voitaisiin kouluttaa ikäryhmistä vertaisohjaajia. Kynnys osallistua pienryhmätoimintaan on huomattavasti matalampi kuin hypätä mukaan pitkään harrastaneiden aktiivien porukoihin. Näin saataisiin Jokaiselle jotakin -harrastustoiminta vireästi liikkeelle ja usein päiväaikaan tyhjyyttään ammottavat liikuntatilat käyttöön.

Mikkelissä 13.6.2016
Perussuomalaisten valtuustoryhmä

Vesa Himanen
Jari Roivas, Harri Kivinen, Raimo Heinänen,
Jussi Marttinen, Anne Korhola"

Päätös

Kaupunginvaltuusto päätti lähettää aloitteen kaupunginhallituksen valmisteltavaksi.

Päätösehdotus

Esittelijä

Timo Halonen, kaupunginjohtaja, timo.halonen@mikkeli.fi

Kaupunginhalllitus päättää lähettää aloitteen sivistystoimen valmisteltavaksi.

Edelleen kaupunginhallitus päättää, että vastaus aloitteeseen tulee käsitellä kaupunginhallituksessa viimeistään lokakuun 2016 loppuun mennessä.

Päätös

Hyväksyttiin.

Valmistelija

Antti Mattila, liikunta- ja nuorisojohtaja, antti.mattila@mikkeli.fi

Kuvaus

Valtuutettu Vesa Himanen esitti 13.6.2016 Perussuomalaisten valtuustoryhmän valtuustoaloitteena otsikkoasiasta seuraavaa:

"Mikkelin kaupungin ikärakenne painottuu eläkeikäisiin tai piakkoin eläköityviin. On erityisen tärkeää huolehtia tämän ikäryhmän hyvinvoinnista ja aktivoida kaikki lisäämään liikuntaa osana arkista ohjelmaa.

Me allekirjoittajat valtuutetut esitämme, että Mikkelin kaupunki

  1. Aloittaa valmistelut seniorikortin tai 65+ kortin myymisestä jo 65+ ikäryhmille
  2. Tehostaa liikuntapalveluiden markkinointia em ikäryhmille ja perustaa uusia mahdollisia monipuolisia ryhmiä kuten jo olemassa oleva Kunnon Käppänät -ryhmä, joka on kaupungin avointa liikuntatoimintaa seniori-ikäisille kuntalaisille, missä on tavoitteena eri lajikokeilujen kautta löytää itselleen sopiva liikuntaharrastus. Tämä kokeilutoiminta olisi pääasiassa maksutonta.
  3. Ryhmien vetäjiksi voitaisiin kouluttaa ikäryhmistä vertaisohjaajia. Kynnys osallistua pienryhmätoimintaan on huomattavasti matalampi kuin hypätä mukaan pitkään harrastaneiden aktiivien porukoihin. Näin saataisiin Jokaiselle jotakin -harrastustoiminta vireästi liikkeelle ja usein päiväaikaan tyhjyyttään ammottavat liikuntatilat käyttöön.

Mikkelissä 13.6.2016
Perussuomalaisten valtuustoryhmä

Vesa Himanen
Jari Roivas, Harri Kivinen, Raimo Heinänen,
Jussi Marttinen, Anne Korhola"

Liikunta- ja nuorisopalveluiden selvitys valtuustoaloitteeseen

Valmistelija liikunta- ja nuorisojohtaja Antti Mattila

Aloitteesssa esiin nostettuihin kohtiin vastataan yksitellen.

Aloittaa valmistelut seniorikortin tai 65+ kortin myymisestä jo 65+ ikäryhmille

Mikkelin kaupungin liikuntapalvelut tarjoaa seniorikorttia 70 vuotta täyttäneille kaupunkilaisille hintaan 35 euroa vuodessa. Kortin haltija voi käyttää uimahalleja ja kaupungin ylläpitämiä kuntosaleja rajattomasti kortin voimassa ollessa. Edullisen seniorikortin tarkoituksena on kannustaa 70 vuotta täyttäneitä jatkamaan tai aloittamaan uinnin ja kuntosaliharjoittelun mahdollistama lihaskunnon parantaminen ja ylläpito, jotta toimintakyky säilyisi mahdollisimman hyvänä mahdollisimman pitkään. Samalla pyritään tukemaan kaupunkilaisten toimintakyvyn säilymistä riittävän hyvänä esimerkiksi kotona asumisen suhteen.

Hiljattain seniorikortin käyttöä on laajennettu koskemaan myös vaikeavammaisia, Kelan korotetun ja ylimmän hoitotuen luokituksen mukaan, kortinhaltijan iästä riippumatta.

Rantakeitaassa ja Naisvuoren uimahallissa on käytössä eläkeläisalennus jo nyt niin kerta- kuin sarjalipuissakin. Alennus koskee eläkeläisten lisäksi opiskelijoita ja varusmiehiä. Rantakeitaassa aikuisten normaalihintainen kertalippu maksaa 6 euroa ja kymmenen kerran sarjalippu 48 euroa. Eläkeläisten kertalippu maksaa 4,5 ja kymmenen kerran sarjalippu 35 euroa. Naisvuoressa vastaavat hinnat ovat kertalippu 4,7€/3,8€ ja sarjalippu 10 kpl 38€/31€.

Aloitteessa esitetään seniorikortin ikärajan laskemista 65 ikävuoteen. Ikä ei sinänsä yksin ole peruste erityiskohtelulle, ainakaan kun kyse on aikuisväestöstä. Perusteluksi ei myöskään pelkästään riitä usein esiin nouseva viittaus "vähävaraisiin eläkeläisiin". Tilastokeskuksen tulonjakotilaston mukaan eläkeläisten pienituloisuus on vähentynyt ikäryhmistä eniten. Kaikkein eniten pienituloisuuden mainitaan vähentyneen 65 vuotta täyttäneellä väestöllä vuoteen 2007 verrattuna. Tulonjakotilaston mukaan 65-75 -vuotiaiden pienituloisuusaste pienentyi 16,6 prosentista 8,1 prosenttiin vuoteen 2014 mennessä.

Muista ikäryhmistä poiketen nuorten pienituloisuus yleistyi verrattuna vuoteen 2007. Ikäryhmistä korkein pienituloisuusaste oli 18-24 -vuotiailla, joista 29,7 prosenttia oli pienituloisia vuonna 2014. Tämän ikäryhmän pienituloisuus oli myös syvempää kuin muilla, sillä pienituloisuusrajan (60% mediaanitulosta) alittavista 18-24 -vuotiaista kolmannes oli pienituloisia myös kaikkein tiukimmalla, 40 prosentin rajalla vuonna 2014. 65 vuotta täyttäneet pienituloiset olivat puolestaan usein 60 prosentin pienituloisuusrajan tuntumassa eli siinä joukossa, jonka tulot olivat 50-59 prosenttia kansallisesta mediaanitulosta.

Tämä tilastokeskuksen tulonjakotilaston tieto ei tietenkään poista sitä, että osalla eläkeläisistä on vaikeuksia löytää rahaa toimintakykyä ylläpitävään liikuntaharrastamiseen, eikä sitä, että pienituloisuudessa voi olla myös alueellista vaihtelua. Muun muassa tästä syystä liikuntapaikkojen, kuten uimahallien, hinnat on pyritty pitämään kohtuullisella ja saavutettavissa olevalla tasolla. Vuosille 2015 ja 2016 on kuitenkin jouduttu, kaupunginhallituksen antaman talousarvioraamin ja kaupunginvaltuuston hyväksymän talousarvion asettamien lisätulovaateiden vuoksi, nostamaan liikuntapaikkamaksuista kerättävien tulojen määrää yhteensä lähes 200 000 eurolla. Kun liikuntapalveluilta vaaditaan lisätuloja, ainoa keino on korottaa liikuntapaikkamaksuja, myös uimahalli- ja kuntosalilippujen hintoja.

Tilastokeskuksen mukaan 65 vuotta täyttäneiden osuus Mikkelin väestöstä oli vuoden 2014 alussa 22,4% eli noin 12 200 henkilöä. Kunnat.net -tietokannan mukaan Mikkelissä oli eläkeläisiä vuonna 2014 noin 15 600 henkilöä. Eläkeläiset ovat merkittävä asiakasryhmä uimahalleissa, eli tämänhetkinenkin hinnoittelu tukee ikääntyneiden liikuntaharrastamista. On arvailua, kuinka paljon liikuntaharrastaminen lisääntyisi, toisin sanoen kuinka monta kertaa useammin nykyiset uimahallikäyttäjät kävisivät uimassa tai kuntosalilla ja kuinka monta kokonaan uutta harrastajaa innostuisi liikkumaan, jos seniorikortin ikärajaa laskettaisiin. Todennäköisesti ainakin pientä kasvua tapahtuisi. Liikuntapalveluilta vaadittavaan tulokertymään, sen pienenemiseen, ikärajan pudotuksella olisi myös vaikutusta.

Seniorikortin ikärajan pudottaminen ei ole pelkästään kustannuskysymys, vaan myös tasapuolisuuskysymys. Voidaan kysyä, miksi seniorikortin ikäraja laskettaisiin 65 ikävuoteen, miksi ei kaikille eläkeläisille? Jos eläkeläisille, miksi ei nuorille? Esimerkiksi alle 25-vuotiaille suunnattu halpa nuorisokortti tukisi ikäryhmää, jossa pienituloisuus on yleistynyt eniten ja liikunnallinen, hyvinvointia tukeva elämäntapa on vielä mahdollisesti löytymättä. Ja vielä laajemmin: kun eri ikäryhmille suunnattuja etuisuuksia liikuntapaikkojen tai liikunnanohjauksen suhteen ajetaan, liikuntapalvelut muistuttaa tarpeesta myöntää kaikki liikuntapaikat maksutta alle 18-vuotiaille junioriryhmille, jotta mahdollisimman moni lapsi saisi eväitä liikannalliseen elämäntapaan.

Mikäli seniorikortin ikärajan pudottamista 65 tai johonkin muuhun ikävuoteen halutaan kokeilla, valtuuston tulisi myöntää liikuntapalveluille vapautusta kerättävistä tuloista. Seniorikortteja myytiin vuonna 2015 760 kappaletta. Kun tehdään hyvin karkea arvio myytyjen seniorikorttien kappalemäärän lisääntymisestä ja muiden eläkeläislippujen myynnin vähentymisestä sekä uimahalleissa että kuntosaleilla, tuloja jäisi saamatta noin 30 000 - 45 000 euroa. Ei aivan mahdottomasti, jos oletetaan liikunnan määrän ja sitä kautta hyvinvoinnin samalla lisääntyvän. Täysimääräisesti ikärajan alennuksen vaikutusta tuloihin voitaisiin arvioida vuoden 2018 jälkeen, kun on menty jälleen kokonainen vuosi kahdella uimahallilla (Naisvuori avautuu syyskuussa 2017). Toki korttien menekkiä, vaikutusta kävijämäärään ja tulokertymään voidaan kokeilla jo vuoden 2017 aikana, jolloin kaupunkilaiset saisivat hyödyn nopeammin. Mikäli kokeiluun lähdetään, liikunta- ja nuorisopalvelut esittää, että samalla harkittaisiin samansuuntaisia kokeiluja myös muille ikäryhmille, kuten esimerkiksi nuorille aikuisille.

Tehostaa liikuntapalveluiden markkinointia em ikäryhmille ja perustaa uusia mahdollisia monipuolisia ryhmiä kuten jo olemassa oleva Kunnon Käppänät -ryhmä, joka on kaupungin avointa liikuntatoimintaa seniori-ikäisille kuntalaisille, missä on tavoitteena eri lajikokeilujen kautta löytää itselleen sopiva liikuntaharrastus. Tämä kokeilutoiminta olisi pääasiassa maksutonta.

Liikunta- ja nuorisopalveluissa on tiedostettu lisääntyvä liikunnanohjauksen tarve väestön ikääntyessä. Tästä syystä liikunta- ja nuorisopalveluiden organisaatiota on muokattu liikunnanohjauksen lisäämiseksi ja ohjaustarvetta on täsmätty ja jaettu kansalaisopiston kanssa, jotta mahdollismman monelle kaupunkilaiselle olisi tarjolla sopiva ryhmä. Vaikka liikuntasihteerin toimi muutettiin liikunnanohjaajaksi ja mahdollistettiin siten liikuntaryhmien lisäys, liikunnanohjausta järjestetään liikuntapalveluiden ohjaustoiminnassa edelleen vain kahden hengen, erityisliikunnanohjaajan ja liikunnanohjaajan, voimin ja pääasiassa useille erilaisille soveltavaa liikuntaa tarvitseville ryhmille. Liikunnanohjaaja on vetänyt aloitteen mainitsemaa, eri liikuntalajikokeiluihin keskittyvää iäkkäämmille suunnattua liikuntaryhmää, jonka ensimmäiseen ryhmään osallistuneet nimesivät itse Kunnon käppänöiksi. Uimahallien henkilökunnan voimin ohjataan suosittuja avoimia vesiliikuntaryhmiä.

Nykyisellä henkilöstömäärällä aloitteen tarkoittamia, Kunnon käppänät -tyylisiä liikuntakokeiluja eri ikäisille kohderymille ei voida pysyväisluonteisesti lisätä. Liikunta- ja nuorisopalveluissa on harkittu esitystä uusien liikunnanohjaajien toimien perustamisesta useampien talousarvioiden yhteydessä, mutta esitystä ei ole toistaiseksi tehty, sillä talousarvioraamien niukkuuden vuoksi läpimenoon ei ole uskottu. Terveyttä ja toimintakykyä ylläpitävän ja kohentavan liikunnanohjauksen tarve tulee kuitenkin edelleen lisääntymään ja ohjatut, kohtuuhintaiset liikuntaryhmät olisivat erinomaista ja tehokasta hyvinvointipalvelua kaupunkilaisille. Mikäli valtuusto esimerkiksi tämän valtuustoaloitteen yhteydessä näyttää liikunnanohjaajien lisäämiselle vihreää valoa, esitys voidaan laatia vuoden 2018 talousarviovalmisteluun.

Liikuntapalveluiden henkilökunta tiedottaa liikuntapaikoista ja -ryhmistä muun muassa kaupungin verkkosivulla ja sosiaalisessa mediassa. Varsinaista markkinointia ei voida ruveta toteuttamaan liikuntapalveluiden henkilökunnan voimin muusta työstä oleellisesti tinkimättä. Eri kohderyhmille, niin mikkeliläisille kuin ulkopaikkakuntalaisille, suunnattua markkinointia varten tarvittaisiin markkinointikoulutusta, -määrärahaa ja markkinoinnista vastaava henkilö. Lisäksi liikuntaryhmät sekä useat liikuntapaikat ovat jo nykyisellä tiedottamisen tasolla usein niin täynnä, ettei niiden markkinointi ole mielekästä.

Ryhmien vetäjiksi voitaisiin kouluttaa ikäryhmistä vertaisohjaajia. Kynnys osallistua pienryhmätoimintaan on huomattavasti matalampi kuin hypätä mukaan pitkään harrastaneiden aktiivien porukoihin. Näin saataisiin Jokaiselle jotakin -harrastustoiminta vireästi liikkeelle ja usein päiväaikaan tyhjyyttään ammottavat liikuntatilat käyttöön.

Vertaisohjaajien kouluttaminen iäkkäämmille suunnattujen, omatoimisten liikuntaryhmien vetäjiksi on hyvä ajatus. Mikkeli on mukana Ikäinstituutin Voimaa vanhuuteen -ohjelmassa, jonka puitteissa yksi kansalaisopiston ja kaksi liikuntapalveluiden henkilöä koulutetaan vertaisohjaajakouluttajiksi. Heidän työpanoksellaan on tarkoitus kouluttaa vapaaehtoisia vertaisohjaajia, jotka voisivat vetää erilaisten yhteisöjen omatoimisia liikuntaryhmiä (esimerkiksi taloyhtiöt, käläyhteisöt, yhdistykset, naapurustot). Tällä tavoin erilaisten liikuntaryhmien määrä saataisiin mahdollisesti lisääntymään Voimaa vanhuuteen -ohjelman kohderyhmälle. Luonnollisesti toimintaan tarvitaan vapaaehtoisia, sitoutuvia vetäjiä. Tämä kuitenkin kokeillaan joka tapauksessa Voimaa vanhuuteen -ohjelmassa ja mikäli malli osoittautuu toimivaksi, vertaisohjaajien kouluttamista voitaneen myöhemmin jatkaa. Kaupunkilaisten itsensä omissa viiteryhmissään toteuttama liikunnanohjaus on myös kaupungin strategian mukaista osallistavaa, hyvinvointia edistävää toimintaa.


Liikunta- ja nuorisojohtaja: Lautakunta esittää, että kaupunginhallitus ja edelleen kaupunginvaltuusto merkitsee selvityksen Vesa Himasen ym. valtuustoryhmän valtuustoaloitteeseen tiedoksi ja toteaa aloitteen, mikäli selvityksessä esiin nostetut seikat eivät johda jatkotoimenpiteisiin, loppuunkäsitellyksi.

Päätösehdotus

Esittelijä

Virpi Siekkinen, sivistystoimenjohtaja, Virpi.siekkinen@mikkeli.fi

Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunta esittää, että kaupunginhallitus ja edelleen kaupunginvaltuusto merkitsee selvityksen Vesa Himasen ym. valtuustoryhmän valtuustoaloitteeseen tiedoksi ja toteaa aloitteen, mikäli selvityksessä esiin nostetut seikat eivät johda jatkotoimenpiteisiin, loppuunkäsitellyksi.

Päätös

Käydyn keskustelun aikana Anne Korhola teki ehdotuksen, että liikuntapalvelut jatkaa aloitteen työstämistä ja seniorikortti 65+ otetaan käyttöön vuoden 2017 alusta.

Anne Korholan esitystä ei kannatettu, joten esittelijän ehdotus tuli lautakunnan päätökseksi.

Valmistelija

Antti Mattila, liikunta- ja nuorisojohtaja, antti.mattila@mikkeli.fi

Päätösehdotus

Esittelijä

Timo Halonen, kaupunginjohtaja, timo.halonen@mikkeli.fi

Kaupunginhallitus esittää, että kaupunginvaltuusto merkitsee kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunnan selvityksen Perussuomalaisten valtuustoryhmän valtuustoaloitteeseen tiedoksi ja toteaa aloitteen, mikäli selvityksessä esiin nostetut seikat eivät johda jatkotoimenpiteisiin, loppuunkäsitellyksi.

Pöytäkirja tämän pykälän osalta tarkastetaan kokouksessa.

Päätös

Hyväksyttiin.

Merkitään, että pöytäkirja tämän pykälän osalta tarkastettiin kokouksessa.

Päätösehdotus

Kaupunginhallitus:
Kaupunginhallitus esittää, että kaupunginvaltuusto merkitsee kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunnan selvityksen Perussuomalaisten valtuustoryhmän valtuustoaloitteeseen tiedoksi ja toteaa aloitteen, mikäli selvityksessä esiin nostetut seikat eivät johda jatkotoimenpiteisiin, loppuunkäsitellyksi.

Päätös

Hyväksyttiin.


Muutoksenhaku

Valmistelua tai täytäntöönpanoa koskevaan päätökseen ei saa hakea muutosta. Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 91 §.