Kaupunginvaltuusto, kokous 21.3.2016

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 40 Subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden laajuus Mikkelin varhaiskasvatuksessa 1.8.2016 alkaen

MliDno-2016-490

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Pirjo Vartiainen, varhaiskasvatusjohtaja, Pirjo.Vartiainen@mikkeli.fi

Kuvaus

Tasavallan presidentti vahvisti 29.1.2016 lain varhaiskasvatuslain muuttamisesta ja laki lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta (HE 80/2015 vp). Subjektiivista varhaiskasvatusoikeutta muutetaan siten, että jokaisella lapsella on oikeus saada varhaiskasvatusta 20 tuntia viikossa. Lapsella ei ole oikeutta esiopetuksen ja perusopetuksen lisäksi järjestettävään osa-aikaiseen varhaiskasvatukseen. Lapsella on kuitenkin oikeus kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen, mikäli lapsen vanhemmat tai muut huoltajat työskentelevät kokoaikaisesti taikka päätoimisesti opiskelevat, toimivat yrittäjänä tai ovat omassa työssä. Lapsella on lisäksi oikeus tarpeen mukaan 20 tuntia laajempaan varhaiskasvatukseen vanhemman osa-aikaisen tai väliaikaisen työssäkäynnin, työllistymistä edistävään palveluun osallistumisen, kuntoutuksen tai muun vastaavan syyn vuoksi. Varhaiskasvatus on kuitenkin aina järjestettävä nykyisen laajuisena, jos se on tarpeen lapsen kehityksen, tuen tarpeen tai perheen olosuhteiden takia taikka se on muutoin lapsen edun mukaista. Lapsella, jonka oikeus varhaiskasvatukseen on laajempi kuin 20 tuntia, on myös ennen oppivelvollisuusikää oikeus esiopetuksen ja perusopetuksen lisäksi järjestettävään osa-aikaiseen varhaiskasvatukseen. Laki tulee voimaan 1.8.2016.

Varhaiskasvatuslain muutoksen myötä jokaisella lapsella on oikeus saada varhaiskasvatusta 20 tuntia viikossa. Lisäksi on mahdollista saada edelleen myös kokopäiväistä varhaiskasvatusta edellä kerrotuin ehdoin mm. sosiaalityön ja erityisvarhaiskasvatuksen henkilöstön kanssa yhdessä tilannetta arvioiden.

Lapsen ollessa koko päivän varhaiskasvatuksessa, hänellä on aktiivisin toiminnan aika noin puolet päivästä. Iltapäivällä lapset ovat päivälevolla, sitten välipalalla, minkä jälkeen on yleensä ulkoilua. Lapset, jotka ovat varhaiskasvatuksessa päivittäin puoli päivää, saavat päivän osalle hyvin aktiivista ja monipuolista varhaiskasvatusta. Myöskään mm. noin vuoden ikäistä lasta ajatellen kokopäivän kestävä päivähoito vanhemman ollessa kotona ei lapsen ja vanhemman varhaisen vuorovaikutuksen tärkeyden näkökulmasta vaikuta perustellulta.

Lakimuutoksesta aiheutuvia kustannusvaikutuksia ei pystytä tässä vaiheessa arvioimaan. Mikkelissä hoitoaikaperustainen laskutus tukee jo tällä hetkellä 20 viikkotunnin varhaiskasvausoikeutta. Lakimuutos tulee selkeyttämään palveluohjausta.

 

Päätösehdotus

Esittelijä

Virpi Siekkinen, sivistystoimenjohtaja, Virpi.siekkinen@mikkeli.fi

Lautakunta esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että Mikkelissä muutetaan subjektiivista varhaiskasvatusoikeutta siten, että jokaisella lapsella on oikeus saada varhaiskasvatusta 20 tuntia viikossa ja että lapsella on kuitenkin oikeus myös kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen niillä ehdoilla, mitä 1.8.2016 voimaan tulevassa laissa on sanottu tilanteen mukaan arvioiden mm. yhdessä sosiaalityön ja erityisvarhaiskasvatuksen henkilöstön kanssa.

Päätös

Asiasta käydyn keskustelun aikana Osmo Ukkonen esitti Sari Rautiaisen kannattamana, että lautakunta päättää, että Mikkelissä ei muuteta varhaiskasvatuksen subjektiivista varhaiskasvatusoikeutta 1.8.2016 voimaan tulevan lain mahdollistamalla tavalla.

Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja totesi, että Osmo Ukkosen on tehnyt esittelijän ehdotuksesta poikkeavan kannatetun esityksen, joten asiasta on äänestettävä. Puheenjohtaja esitti asian ratkaistavaksi äänestyksellä siten, että ne, jotka kannattavat esittelijän ehdotusta äänestävät "kyllä" ja ne, jotka kannattavat Osmo Ukkosen esitystä äänestävät "ei". Selonteko keskustelusta ja äänestysesitys hyväksyttiin.

Suoritetussa äänestyksessä annettiin seitsemän (7) "kyllä"-ääntä (Jyrki Koivikko, Jarkko Sanisalo, Janne Strengell, Matti Piispa, Henna Kauria, Leila Selenius ja Eeva Vihermäki), kuusi (6) "ei"-ääntä (Petri Tikkanen, Susanna Rusakko, Sari Rautiainen, Osmo Ukkonen, Rauni Berndt ja Markku Paukku).

Puheenjohtaja totesi, että esittelijän esitys on äänestetty kasvatus- ja opetuslautakunnan päätökseksi.

Valmistelija

Pirjo Vartiainen, varhaiskasvatusjohtaja, Pirjo.Vartiainen@mikkeli.fi

Päätösehdotus

Esittelijä

Timo Halonen, kaupunginjohtaja, timo.halonen@mikkeli.fi

Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että Mikkelissä muutetaan subjektiivista varhaiskasvatusoikeutta siten, että jokaisella lapsella on oikeus saada varhaiskasvatusta 20 tuntia viikossa ja että lapsella on kuitenkin oikeus myös kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen niillä ehdoilla, mitä 1.8.2016 voimaan tulevassa laissa on sanottu tilanteen mukaan arvoiden mm. yhdessä sosiaalityön ja erityisvarhaiskasvatuksen henkilöstön kanssa.

Päätös

Asiasta käydyn keskustelun aikana Veli Liikanen esitti Raine Lehkosen ja Jaana Vartiaisen kannattamana, että Mikkelissä ei muuteta varhaiskasvatuksen subjektiivista varhaiskasvatusoikeutta 1.8.2016 voimaan tulevan lain mahdollistamalla tavalla.

Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu esitys ja esitti asian ratkaitavaksi äänestyksellä siten, että ne, jotka kannattavat esittelijän esitystä, äänestävät "Kyllä" ja ne, jotka kannattavat Veli Liikasen esitystä, äänestävät "Ei". Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 8 Kyllä-ääntä (Jaakko Väänänen, Seija Kuikka, Armi Salo-Oksa, Sari Teittinen, Petri Pekonen, Vesa Himanen, Juha Vuori, Outi Kauria) ja 6 Ei-ääntä (Veli Liikanen, Raine Lehkonen, Hannu Kilkki, Arto Seppälä, Jaana Vartiainen, Kati Kähkönen).

Puheenjohtaja totesi, että esittelijän esitys on tullut kaupunginhallituksen päätökseksi.

Merkitään, että sivistystoimenjohtaja Virpi Siekkinen esitti kaupunginhallituksen varhaiskasvatuksen tekemän lapsivaikutusten arvioinnin, mikä liitettiin pöytäkirjaan.

Päätösehdotus

Kaupunginhallitus:
Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että Mikkelissä muutetaan subjektiivista varhaiskasvatusoikeutta siten, että jokaisella lapsella on oikeus saada varhaiskasvatusta 20 tuntia viikossa ja että lapsella on kuitenkin oikeus myös kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen niillä ehdoilla, mitä 1.8.2016 voimaan tulevassa laissa on sanottu tilanteen mukaan arvoiden mm. yhdessä sosiaalityön ja erityisvarhaiskasvatuksen henkilöstön kanssa.

Päätös

Asiasta käydyn keskustelun aikana valtuutettu Veli Liikanen esitti mm. valtuutettujen Osmo Ukkosen, Markku Turkian ja Marianne Huoposen kannattamana, että Mikkelissä ei muuteta varhaiskasvatuksen subjektiivista varhaiskasvatusoikeutta 1.8.2016 voimaan tulevan lain mahdollistamalla tavalla.

Lisäksi valtuutettu Heikki Nykänen esitti valtuutettujen Olli Nepposen ja Vesa Himasen kannattamana seuraavan ponnen: "Riippumatta siitä, ovatko vanhemmat kokopäivätoimisesti töissä tai opiskelemassa, jokaisella lapsella on oikeus saada varhaiskasvatusta 20 tuntia viikossa. Jotkut perheistä (joissa kokopäivätoimisuus ei toteudu) tarvitsevat kuitenkin kokoaikaista päivähoitoa lapsille. Tämä voi johtua esimerkiksi lapsen kehityksestä, perheen olosuhteista, tuen tarpeesta tai vaikka vanhemman työnhakutilanteesta. Pidämme tärkeänä, että ne perheet, jotka tarvitsevat kokopäiväistä päivähoitoa, pystyvät saamaan sen matalan kynnyksen palveluna esim. neuvolan kautta. Esitämme pontena, että kasvatus- ja opetuslautakunta laatii ja päättää yhteiset linjaukset siitä, missä tapauksissa oikeus kokopäivähoitoon toteutuu ilman raskasta hallintoa ja erillistä hakemusta. Kaiken päätöksenteon perustana tulee olla lapsen etu ja vanhemmuuden tukeminen. Lisäksi päätöksen vaikutuksia seurataan ja tehdään selvitys, jotta voimme oikeasti arvioida miten päätös vaikuttaa lasten hyvinvointiin.".

Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja totesi, että on tehty kaupunginhallituksen esityksestä poikkeava kannatettu esitys ja esitti asian ratkaitavaksi äänestyksellä siten, että ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen esitystä, äänestävät "Kyllä" ja ne, jotka kannattavat Veli Liikasen esitystä, äänestävät "Ei". Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 39 Kyllä-ääntä ja 20 Ei-ääntä.

Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallituksen esitys on tullut kaupunginvaltuuston päätökseksi.

Merkitään, että äänestysluettelo liitetään pöytäkirjaan. Liite 2.

Lisäksi puheenjohtaja totesi, että on tehty kannatettu ponsiesitys ja esitti asian ratkaitavaksi äänestyksellä siten, että ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen esitystä, äänestävät "Kyllä" ja ne, jotka kannattavat Heikki Nykäsen ponsiesitystä, äänestävät "Ei". Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 18 Kyllä-ääntä ja 37 Ei-ääntä ja 4 tyhjää ääntä.

Puheenjohtaja totesi, että ponsi on tullut hyväksytyksi.

Merkitään, että äänestysluettelo liitetään pöytäkirjaan. Liite 3.

Merkitään, että valtuutettu Markku Turkia jätti SDP:n valtuustoryhmän eriävän mielipiteen joka liitetään pöytäkirjaan. Liite 4.

Merkitään, että valtuutettu Rauni Berndt jätti Vihreät valtuustoryhmän eriävän mielipiteen joka liitetään pöytäkirjaan. Liite 5.

Tiedoksi

Sivistystoimi/Virpi Siekkinen ja Pirjo Vartiainen

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus
Päätökseen saa hakea muutosta:
–  se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
– kunnan jäsen.

Valitusaika
Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Käytettäessä sähköistä tiedoksiantoa katsotaan asianosaisen saaneen tiedon päätöksestä kolmantena päivänä viestin lähettämisestä.

Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet
Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että
–  päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä
–  päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa
– päätös on muuten lainvastainen.
Valittajan tulee esittää valituksen perusteet valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä.

Valitusviranomainen
Kunnallisvalitus tehdään Itä-Suomen hallinto-oikeudelle
Postiosoite: PL 1744, 70101 Kuopio
Käyntiosoite: Puistokatu 29
Sähköpostiosoite: ita-suomi.hao(at)oikeus.fi
Puhelinnumero: 029 564 2500
Hallinto-oikeuden asiakaspalvelu on avoinna arkisin 8.00 - 16.15

Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava:
– päätös, johon haetaan muutosta
– miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
– perusteet, joilla muutosta vaaditaan.
Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.
Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja muut tarvittavat yhteystiedot. Jos valitusviranomaisen päätös voidaan antaa tiedoksi sähköisenä viestinä, yhteystietona pyydetään ilmoittamaan myös sähköpostiosoite.
Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä:
– päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
– todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta
– asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

Oikeudenkäyntimaksu
Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksua, mikä on määrätty mainitun lain 2 §:ssä. Saman lain 5 §:ssä on määräys niistä asioista, joista ei peritä oikeudenkäyntimaksua.