Kaupunginvaltuusto, kokous 21.3.2016

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 39 3 vuotta täyttäneiden lasten ja aikuisten välinen suhdeluku Mikkelin päiväkodeissa 1.8.2016 alkaen

MliDno-2016-226

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Pirjo Vartiainen, varhaiskasvatusjohtaja, Pirjo.Vartiainen@mikkeli.fi

Kuvaus

Lasten päivähoidosta annettuun asetukseen 6 § (21.8.1992/806) on hallitus tehnyt aikuisten ja kolme vuotta täyttäneiden lasten väliseen suhdelukuun muutoksen 22.10.2015. Asetuksen mukaan päiväkodissa tulee hoito- ja kasvatustehtävissä olla vähintään yksi henkilö, jolla on sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain (272/2005), sellaisena kuin se on voimassa tammikuun 1. päivänä 2013, 7 tai 8 §:ssä säädetty ammatillinen kelpoisuus, enintään kahdeksaa kokopäivähoidossa olevaa kolme vuotta täyttänyttä lasta kohden. Enintään neljää alle kolmivuotiasta lasta kohden tulee päiväkodissa hoito- ja kasvatustehtävissä samoin olla vähintään yksi henkilö, jolla on edellä säädetty ammatillinen kelpoisuus. (22.10.2015/1282). Asetuksen muutos tulee voimaan 1.8.2016.

Kannanotossaan 25.11.2015 Mikkelin varhaiskasvatuksen esimiehet ovat tuoneet esiin tärkeitä asioita lasten ryhmäkokoon liittyen lasten näkökulmasta ja kasvatushenkilöstön hyvinvoinnin näkökulmasta. Tosin viitatessaan erityislasten resurssikertoimien tiukentamiseen, voidaan sanoa, ettei kertoimia 1-5 ole missään muuallakaan käytössä ja vain vähän on käytössä 1-3 kertoimet.

Erityislapset huomioidaan ryhmäkoon pienennyksenä tai avustajan tukena. Lisäksi lasten läsnäoloihin on vähentävästi vaikuttanut hoitoaikaperusteinen päivähoitomaksu. Marraskuun lasten toteutuneita läsnäoloja päiväkodeissa tarkasteltaessa ilmeni mm., että 19 päiväkodissa kuukauden aikana oli 7 päiväkodin ryhmässä vain 1-4 päivänä kaikki lapset paikalla. Näin ollen ryhmäkokojen kasvusta ei voida puhua.

Suhdelukumuutoksen myötä lapsimäärä nousisi yhtä työntekijää kohti yhdellä lapsella 3-5-vuotiaiden muissa ryhmissä paitsi ei erityislasten pienryhmissä eikä niissä tiloissa, joissa tilojen puolesta lasten määrän kasvu ei ole mahdollista. Tällöin nykyisen kolmen työntekijän 21 lapsen ryhmässä voisi olla 24 lasta.

Kunta-alan Unioni ja Koho sekä työntekijöiden edustajat ottavat kantaa ja kysyvät mm., että onko Mikkelin kaupungin päiväkodit suunniteltu ryhmäkoon kasvattamiseen. Mahdollisen ryhmäkoon muutoksen voimaan tullessa ryhmäkokojen muutos tulisi vain niihin yksiköihin, joissa se olisi tilojen puolesta mahdollista.

Kaupungin valtuusto on hyväksynyt 19.11.2015 § 104 liitteessä vuoden 2016 talousarvion. Talousarviossa on huomioitu päivähoitoasetuksen suhdelukumuutos siten, että kolme vuotta täyttäneiden lasten ja kasvatushenkilöstön suhdeluku muuttuu seitsemästä lapsesta kahdeksaan lapseen yhtä kasvatustyöntekijää kohti ja talousarviosta on leikattu 15 työntekijän palkan verran eli 180 000 euroa.

 

Päätösehdotus

Esittelijä

Virpi Siekkinen, sivistystoimenjohtaja, Virpi.siekkinen@mikkeli.fi

Lautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että Mikkelissä siirrytään uuden suhdeluvun mukaiseen lapsiryhmäkokoon niissä yksiköissä ja ryhmissä, missä se on tilojen puolesta mahdollista 1.8.2016 alkaen.

Lisäksi lautakunta päättää, että suhdeluvun muutos ei koske pienryhmiä, joissa on useita erityistä tukea ja kasvatusta tarvitsevia lapsia.

Päätös

Asiasta käydyn keskustelun aikana Osmo Ukkonen esitti Sari Rautiaisen, Rauni Berndtin ja Susanna Rusakon kannattamana, että lautakunta päättää säilyttää nykyisen varhaiskasvatuksen lapsiryhmän suhdeluvun (1/7) eikä ota käyttöön 1.8.2016 voimaan tulevan lain mahdollistavaa, ryhmäkokoja suurentavaa suhdelukua (1/8).

Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja totesi, että Osmo Ukkosen on tehnyt esittelijän ehdotuksesta poikkeavan kannatetun esityksen, joten asiasta on äänestettävä. Puheenjohtaja esitti asian ratkaistavaksi äänestyksellä siten, että ne, jotka kannattavat esittelijän ehdotusta äänestävät "kyllä" ja ne, jotka kannattavat Osmo Ukkosen esitystä äänestävät "ei". Selonteko keskustelusta ja äänestysesitys hyväksyttiin.

Suoritetussa äänestyksessä annettiin seitsemän (7) "kyllä"-ääntä (Jyrki Koivikko, Jarkko Sanisalo, Janne Strengell, Matti Piispa, Henna Kauria, Leila Selenius ja Eeva Vihermäki), kuusi (6) "ei"-ääntä (Petri Tikkanen, Susanna Rusakko, Sari Rautiainen, Osmo Ukkonen, Rauni Berndt ja Markku Paukku).

Puheenjohtaja totesi, että esittelijän esitys on äänestetty kasvatus- ja opetuslautakunnan päätökseksi.

Merkittiin, että tämän pykälän kohdalla pidettiin 7 min. tauko.

Valmistelija

Pirjo Vartiainen, varhaiskasvatusjohtaja, Pirjo.Vartiainen@mikkeli.fi

Päätösehdotus

Esittelijä

Timo Halonen, kaupunginjohtaja, timo.halonen@mikkeli.fi

Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että Mikkelissä siirrytään uuden suhdeluvun mukaiseen lapsiryhmäkokoon niissä yksiköissä ja ryhmissä, missä se on tilojen puolesta mahdollista 1.8.2016.

Lisäksi kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että suhdeluvun muutos ei koske pienryhmiä, joissa on useita erityistä tukea ja kasvatusta tarvitsevia lapsia.

Päätös

Asiasta käydyn keskustelun aikana Raine Lehkonen esitti Veli Liikasen kannattamana, että Mikkelin kaupunki päättää säilyttää nykyisen varhaiskasvatuksen lapsiryhmän suhdeluvun (1/7) eikä ota käyttöön 1.8.2016 voimaan tulevan lain mahdollistavaa, ryhmäkokoja suurentavaa suhdelukua (1/8).

Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu esitys ja esitti asian ratkaistavaksi äänestyksellä siten, että ne, jotka kannattavat esittelijän esitystä, äänestävät "Kyllä" ja ne, jotka kannattavat Raine Lehkosen esitystä, äänestävät "Ei". Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 9 Kyllä-ääntä (Armi Salo-Oksa, Petri Pekonen, Seija Kuikka, Jaakko Väänänen, Outi Kauria, Sari Teittinen, Vesa Himanen, Juha Vuori, Kati Kähkönen) ja 4 Ei-ääntä (Veli Liikanen, Arto Seppälä, Hannu Kilkki, Raine Lehkonen).

Puheenjohtaja totesi, että esittelijän esitys on tullut kaupunginhallituksen päätökseksi.

Merkitään, että sivistystoimenjohtaja Virpi Siekkinen esitti kaupunginhallituksen varhaiskasvatuksen tekemän lapsivaikutusten arvioinnin, mikä liitettiin pöytäkirjaan.

Merkitään, että Jaana Vartiainen ilmoitti olevansa esteellinen ja poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn ajaksi. Ilmoitus hyväksyttiin.

Päätösehdotus

Kaupunginhallitus:
Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että Mikkelissä siirrytään uuden suhdeluvun mukaiseen lapsiryhmäkokoon niissä yksiköissä ja ryhmissä, missä se on tilojen puolesta mahdollista 1.8.2016.

Lisäksi kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että suhdeluvun muutos ei koske pienryhmiä, joissa on useita erityistä tukea ja kasvatusta tarvitsevia lapsia.

Päätös

Asiasta käydyn keskustelun aikana valtuutettu Osmo Ukkonen esitti mm. valtuutettujen Markku Turkian, Jaana Vartiaisen, Mikko Siitosen ja Minna Pöntisen kannattamana, että Mikkelin kaupunki päättää säilyttää nykyisen varhaiskasvatuksen lapsiryhmän suhdeluvun (1/7) eikä ota käyttöön 1.8.2016 voimaan tulevan lain mahdollistavaa, ryhmäkokoja suurentavaa suhdelukua (1/8).

Edelleen valtuutettu Mikko Siitonen esitti valtuutettu Rauni Berndtin kannattamana, että asia palautetaan uuteen valmisteluun. Puheenjohtaja totesi, että on tehty kannatettu palautusesitys ja esitti asian ratkaistavaksi äänestyksellä siten, että ne, jotka kannattavat käsittelyn jatkamista, äänestävät "Kyllä" ja ne, jotka kannattavat asian palauttamista uuteen valmisteluun, äänestävät "Ei". Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 37 Kyllä-ääntä ja 22 Ei-ääntä.

Puheenjohtaja totesi, että asian käsittelyä jatketaan tässä kokouksessa.

Merkitään, että äänestysluettelo liitetään pöytäkirjaan. Liite 5.

Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja totesi, että on tehty kaupunginhallituksen esityksestä poikkeava kannatettu esitys ja esitti asian ratkaistavaksi äänestyksellä siten, että ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen esitystä, äänestävät "Kyllä" ja ne, jotka kannattavat Osmo Ukkosen esitystä, äänestävät "Ei". Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 35 Kyllä-ääntä, 23 ei-ääntä ja 1 tyhjä ääni.

Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallituksen esitys on tullut kaupunginvaltuuston päätökseksi.

Merkitään, että äänestysluettelo liitetään pöytäkirjaan. Liite 6.

Merkitään, että valtuutettu Markku Turkia jätti SDP:n valtuustoryhmän eriävän mielipiteen joka liitetään pöytäkirjaan. Liite 7.

Merkitään, että valtuutettu Rauni Berndt jätti Vihreät valtuustoryhmän eriävän mielipiteen joka liitetään pöytäkirjaan. Liite 8.

Tiedoksi

Sivistystoimi/Virpi Siekkinen ja Pirjo Vartiainen

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus
Päätökseen saa hakea muutosta:
–  se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
– kunnan jäsen.

Valitusaika
Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Käytettäessä sähköistä tiedoksiantoa katsotaan asianosaisen saaneen tiedon päätöksestä kolmantena päivänä viestin lähettämisestä.

Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet
Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että
–  päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä
–  päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa
– päätös on muuten lainvastainen.
Valittajan tulee esittää valituksen perusteet valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä.

Valitusviranomainen
Kunnallisvalitus tehdään Itä-Suomen hallinto-oikeudelle
Postiosoite: PL 1744, 70101 Kuopio
Käyntiosoite: Puistokatu 29
Sähköpostiosoite: ita-suomi.hao(at)oikeus.fi
Puhelinnumero: 029 564 2500
Hallinto-oikeuden asiakaspalvelu on avoinna arkisin 8.00 - 16.15

Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava:
– päätös, johon haetaan muutosta
– miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
– perusteet, joilla muutosta vaaditaan.
Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.
Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja muut tarvittavat yhteystiedot. Jos valitusviranomaisen päätös voidaan antaa tiedoksi sähköisenä viestinä, yhteystietona pyydetään ilmoittamaan myös sähköpostiosoite.
Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä:
– päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
– todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta
– asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

Oikeudenkäyntimaksu
Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksua, mikä on määrätty mainitun lain 2 §:ssä. Saman lain 5 §:ssä on määräys niistä asioista, joista ei peritä oikeudenkäyntimaksua.