Kaupunginvaltuusto, kokous 19.12.2016

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 155 Talousarvio vuonna 2017

MliDno-2016-1476

Aikaisempi käsittely

Kuvaus

Yleinen taloudellinen tilanne

Tilastokeskuksen alustavien tietojen perusteella Suomen kansantalous kasvoi viime vuonna 0,5 % kolmen taantumavuoden jälkeen. Vaimean kasvun lähteinä olivat viime vuoden alussa vienti ja kulutus ja loppuvuodesta eritoten investoinnit. Ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa kuluvana vuonna 0,9 % edelliseen vuoteen verrattuna. Vuosien 2017 ja 2018 kasvuksi ennustetaan vaimeat 1,2 %. Ennusteessa ei ole otettu huomioon mahdollisen yhteiskuntasopimuksen vaikutuksia. Huolimatta hienoisesta talouden piristymisestä Suomen taloustilanne pysyy lähivuosien ajan heikkona.

Sopeutustoimista huolimatta julkisen talouden ei ennakoida tasapainottuvan keskipitkällä aikavälillä, vaikka velan kasvu hidastuukin suhteessa BKT:hen lähivuosina. Pysyvän lisähaasteen julkisen talouden tasapainottamiselle aiheuttaa väestön ikääntyminen, mikä johtaa eläke-, terveydenhuollon ja pitkäaikaishoidon menojen kasvuun. Tuottavuuden kasvun hidastuminen ja työpanoksen kasvun pysähtyminen puolestaan rajoittavat talouskasvua ja sitä kautta verotulojen kasvua.

Toiminnan painopisteet

Talousjohtaja, taloussuunnittelupäällikkö, hyvinvointikoordinaattori ja osin henkilöstöjohtaja ovat käyneet touko-kesäkuussa 2016 raamineuvottelut kaikkien toimialojen sekä liikelaitosten ja taseyksiköiden kanssa. Neuvotteluissa on käyty läpi myös hyvinvointiohjelmien toteuttamista ja tavoitteiden asettamista valtuustokauden viimeiselle vuodelle 2017.

Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Mikkelin kaupungin strategian syyskuussa 2013. Kestävä kasvu ja talous perustuvat asukkaiden, elinkeinojen ja ympäristön hyvinvointiin, joita ohjataan toimialarajat ylittäen valtuuston 23.3.2015 (§35) päättämien hyvinvointiohjelmien avulla.

Vuonna 2017 merkittävin muutos on Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän toiminnan alkaminen. Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon integraatiossa on merkittävästi tuottavuuden parantamispotentiaalia, jonka realisoinnille on nyt mahdollisuus. Toiminnan rajapintojen läpikäynti on käynnissä ja osin kesken ESSOTE -kuntayhtymän ja kaupungin välillä, mikä on osaltaan vaikeuttanut talousarvioraamin valmistelua.

Hallintorakenneuudistus ja hallintopalvelukeskuksen muodostuminen ovat myös keskeisiä muutoksia, joiden osalta toimintaa uudistetaan vuoden 2017 aikana.

Talousarvion 2017 valmistelun lähtökohdat

Kaupungin käyttötalouden reaalitilanne on ollut alijäämäinen noin 4-5 miljoonan euroa vuosina 2013 - 2015. Kaupungin tilinpäätös tulee toimialojen tekemien ennusteiden mukaan olemaan selvästi alijäämäinen myös vuonna 2016, mikäli välittömiin nopeavaikutteisiin toimenpiteisiin talouden tervehdyttämiseksi ei ryhdytä. Talousarvion ylityspaine johtuu pääosin sosiaali- ja terveystoimen ja erityisesti erikoissairaanhoidon laskutuksen ylityksestä. Alustavasti on neuvoteltu, että ESSOTE palauttaa vuonna 2016 muodostuvat ylijäämät ja alentaa palveluhinnoittelua. Pääosin erikoissairaanhoidon ylityksestä johtuu lähetteiden määrän kasvusta ja suoritteiden kirjaamisperusteiden muuttamisesta jo vuoden 2015 aikana.

Tasapainoisen kasvun ja talouden ryhmä on kokoontunut keväällä 2016 ja kaupunginhallitus on päättänyt 6.6.2016 § 221, että kaikki tasapainoisen kasvun ja talouden ohjelman vuonna 2016 alkavat toimenpiteet tuodaan päätöksentekoon mahdollisimman nopealla aikataululla. Nopeavaikutteisina toimenpiteinä henkilöstön ylityökiellon, rekrytointikielon ja hankintojen rajoittamisen vaikutuksia selvitetään lisätoimenpiteinä vuodelle 2016. Toimialojen, taseyksiköiden ja liikelaitosten on seurattava talouttaan erityisen tarkasti ja pyrittävä välttämään kaikkia talousarvion ylityksiä sekä haettava omasta toiminnastaan säästöjä. Talousarvioraami 2017 sisältää vuonna 2016 alkavaksi suunniteltuja tasapainoisen kasvun ja talouden sopeuttamistoimenpiteitä 1,1 milj. euroa, joiden vaikutukset jatkuvat vuodelle 2017. Lisäksi talousarvioraami sisältää talouden tasapainottamistoimenpiteitä 0,6 milj. euroa, joista sovitaan yksilöidysti talousarvion 2017 valmistelun yhteydessä syksyllä 2016.

Toimintakatteen ja tuloksen muodostuminen

Tilinpäätöksessä 2015 toimintakate oli -294,9 milj. euroa, mikä oli 12,3 milj. euroa heikompi kuin talousarvio 2015. Vuodesta 2014 toimintakate heikkeni 13,8 milj. euroa. Vuoden 2016 talousarvion valtuuston hyväksymä toimintakate on -288,3 milj. euroa, mutta sitä ei kyetä toteuttamaan. Talousarvion 2017 ja suunnitelman 2017- 2019 valmistelussa tulee huomioida taloudellinen kestävyys siten, että toimintakatteen heikkeneminen tulee saada pysähtymään ja toimintakuluja on kyettävä hillitsemään tuottavuutta lisäämällä ja palveluja kriittisesti arvioimalla.

Käytöstä poistuvien kiinteistöjen purkamiseen on osoitettu määrärahoja 0,7 milj. euroa. Muutoin toimialojen kanssa käydyissä keskusteluissa ei ole noussut esiin sellaisia muutoksia, jotka vaikuttaisivat palveluiden lisäämiseen. Sosiaali- ja terveystoimen palveluiden uudelleen järjestämisestä kohdistuu hallintopalveluille 3,9 milj. euroa työmarkkinatuen kuntaosuusmaksuja ja Varhe- ja Kuel -maksuja 2,8 milj. euroa. Vastaavasti reitti siirtyy ESSOTE:n toiminnaksi, mikä vähentää hallintopalveluiden kuluja 200 000 euroa ja toimeentulotuen maksukorvauksia saadaan hallintopalveluihin 700 000 euroa. Nämä muutokset on huomioitu vastaavasti ESSOTE:n kuntalaskutuksen arvioinnissa. Hallintopalvelukeskuksen perustamisen edellyttämät ulkoisten ja sisäisten erien muutokset talousarviorakenteeseen tehdään talousarvion valmistelun yhteydessä.

Mikkelin kaupungin verotulot vuodelle 2017 ovat kaupungin oman arvion mukaan reilut 201 milj. euroa, mikä on yli 1,7 milj. euroa enemmän kuin tilinpäätöksessä 2015 ja 1 milj. euroa enemmän kuin kuluvan tilikauden 2016 toteutumaennuste. Valtionosuuksien arvioidaan kasvavan kuluvan tilikauden 2016 toteutumaennusteesta (110 milj. euroa) noin 2 milj. euroa ollen 112 milj. euroa vuonna 2017.

Talousarvioraami vuodelle 2017 on tehty ulkoisten ja sisäisten tuottojen ja kulujen pohjalta. Sisäiset erät tarkennetaan talousarvioon elokuun 2016 loppuun mennessä, mutta se ei aiheuta muutosta kaupungin toimintakatteeseen. Talousarvioraamin lähtökohtana on ollut vuoden 2015 tilinpäätös, toteutumaennuste 2016 sekä vuoden 2017 arvioidut verotulot ja valtionosuudet, jonka pohjalta on määritelty koko kaupungin kulutaso, mihin on varaa toimintakatetta huomattavasti heikentämättä.

Talousarvioraami 2017 osoittaa -296,8 milj. euron toimintakatetta, mikä on 1,9 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2015 tilinpäätös (294,9 milj. euroa). Kustannusten nousu on noin 0,6 % tilinpäätöksestä 2015.

Tilikauden 2017 tulos muodostuu raamin mukaisesti seuraavalla tavalla:

  • toimintakate                                              - 296.754.000 €
  • verot                                                         + 201.000.000 €
  • valtionosuudet                                         + 112.000.000 €
  • rahoitustulot, netto                                      + 2.030.000 €
  • vuosikate                                                    + 18.276.000 €
  • poistot                                                         - 18.500.000 €
  • tilikauden tulos                                                - 274.000 €

Talousarvioraamiin sisältyy seuraavat riskit:

  • Epävarmuutta liittyy ESSOTE:n kustannusten nousuun ja lopulliseen laskutukseen, jos sosiaali- ja terveyspalveluiden integraatio etenee oletettua hitaammin ja asetettu tuottavuuden nousutavoite jää toteutumatta. Lisäksi ESSOTE:n osalta on lähtökohtana ylijäämäpalautus, jos ylijäämää muodostuu tilinpäätöksessä 2017. ESSOTE:n talousarvioraamin valmistelu on vielä kesken.
  • Konsernipalveluiden muihin toimintatuottoihin sisältyy myyntivoittojen odotuksia 3 milj. euroa.
  • Jos työllistämistoimet eivät pure, voi työmarkkinatuen kuntaosuus toteutua 1-2 miljoonaa euroa arvioitua suurempana.
  • Rahoituskuluissa ei ole varauduttu kuin pieneen korkonousuun.
  • Verotulojen kertymä tarkentuu syksyllä, jonka myötä verotulojen kehitys tarkennettava ja arvioitava tulopohjan vahvistamista.

Päätösehdotus

Esittelijä

Timo Halonen, kaupunginjohtaja, timo.halonen@mikkeli.fi

Kaupunginhallitus hyväksyy talousarvioraamin vuodelle 2017 ja oikeuttaa konsernipalvelut valmistelemaan lautakunnille talousarvion valmisteluohjeet. Lisäksi kaupunginhallitus edellyttää, että valmistellut talouden tasapainottamistoimenpiteet toteutetaan kaupunginhallituksen kokouksessa 6.6.2016 esitetysti tai vaihtoehtoisilla säästötoimenpiteillä.

Päätös

Hyväksyttiin.

Merkitään, että talousjohtaja Heikki Siira selosti asiaa kaupunginhallitukselle.

Valmistelija

Jari Laitinen, taloussuunnittelupäällikkö, jari.laitinen@mikkeli.fi

Kuvaus

Kuntalain 410/2015 110§ mukaisesti "Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio ottaen huomioon kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnitelmakausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet."

Kaupunginhallitus vahvisti kokouksessaan 20.6.2016 §246 talousarvioraamin vuodelle 2017 ja oikeutti konsernipalvelut valmistelemaan lautakunnille talousarvion valmisteluohjeet. Kaupunginjohtajan esitys vuoden 2017 talousarvioksi ja taloussuunnitelmaksi vuosiksi 2017- 2020 on liitteenä. Henkilöstösuunnitelma tuodaan erikseen kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi.

Kaupungin hallintorakenne ja johtamisjärjestelmä uudistuu, hallintorakenneuudistuksen mukainen toiminta käynnistyy seuraavan valtuustokauden alussa kesäkuussa 2017. Vuoden 2017 talousarvio on laadittu näiltä osin vanhan rakenteen mukaisesti ja esitykset mahdollisista muutoksista talousarvioon tehdään vuonna 2017. Sosiaali- ja terveystoimen palvelujen siirtymisestä Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymään 1.1.2017 ja hallintopalvelukeskuksen perustamisesta 1.6.2016 johtuen vuosi 2017 ei ole vertailukelpoinen edelliseen vuoteen toimintatuotto- ja toimintakuluerien osalta. Toimintakatteesta eteenpäin tuloslaskelman vertailua voidaan suorittaa.

Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon integraatiossa on merkittävästi tuottavuuden parantamispotentiaalia, jonka realisoinnille on nyt mahdollisuus. Kaupungin palveluverkon tarkastamista jatketaan vuonna 2017, hallinnollisten tukipalveluiden toimintaa kehitetään edelleen ja toimitilojen käyttöä tehostetaan. Eläköitymisten yhteydessä tehtävät pyritään järjestelemään sisäisesti. Lautakuntien hyväksymiä taksoja tarkastetaan seuraavien hinnoitteluiden yhteydessä.

Kaupunginvaltuusto on 14.11.2016 § 134 vahvistanut veroprosentit vuodelle 2017. Kunnallisveroprosenttia korotetaan 0,50 prosenttiyksikköä 20,50 prosenttiin. Vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti nostetaan 0,03 prosenttiyksikköä 0,58 prosenttiin, muun kuin vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti nostetaan 0,05 prosenttiyksikköä 1,15 prosenttiin, yleinen kiinteistöveroprosentti nostetaan 0,05 prosenttiyksikköä 1,25 prosenttiin, voimalaitosrakennuksen kiinteistöveroprosentti nostetaan 0,25 prosenttiyksikköä 2,75 prosenttiin ja rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöveroprosentti nostetaan 0,30 prosenttiyksikköä 3,30 prosenttiin.

Kaupunginhallitus päättää antaa talousarvion yhteydessä kaupunginjohtajalle:

  • Oikeuden ottaa 35 milj. euroa pitkäaikaista talousarviolainaa vuonna 2017. Kaupunginjohtaja ja talousjohtaja voivat tehdä nostettaviin lainoihin ja olemassa oleviin lainoihin viitekoronvaihtosopimuksia pääomaltaan kunkin lainamäärän suuruisesti.
  • Oikeuden suojata lainoja kiinteisiin lainoihin tai tehdä erillisiä pitkäaikaisia korkojen suojauksia sekä nykyiseen lainakantaan että tulevaan lainakantaan yhteensä 50 milj. euron määrällä vuonna 2017. Suojauksia tehdään 50 miljoonan määrään saakka vain, jos se on rahoitusmarkkinatilanteessa perusteltua. Suojauksia tehdään talousarvion rahoituslaskelmassa määriteltyjen suojaustasojen puitteissa. Kaupunginjohtajalla ja talousjohtajalla on oikeudet tehdä edellä mainitut suojaukset puhelimitse, minkä pohjalta kaupunginjohtaja tekee päätöksen.

Hallintosäännön 10 §:n mukaan lautakuntien ja kaupunginhallituksen tulee pyytää aluejohtokuntien lausunnot talousarviosta.

  • Anttolan aluejohtokunnalta on saatu lausunto sivistystoimen talousarviosta (15.11.2016 § 59) ja teknisen lautakunnan talousarviosta (15.11.2016 §60). Lisäksi Anttolan aluejohtokunta on antanut vastineen kaupungin investointiohjelmaan koskien teknisen toimen esitystä Anttolan yhtenäiskoulun sisäilmaongelman poistamiseksi (18.10.2016 §56).
  • Haukivuoren aluejohtokunnan lausunto on jaettu jäsenistölle ja käsitellään aluejohtokunnan kokouksessa 8.12.2016.
  • Ristiinan aluejohtokunta on todennut, että aluejohtokunnalla ei ole huomautettavaa teknisen lautakunnan (9.11.2016 §99) tai sivistystoimen talousarvioon (9.11.2016 § 100). Ristiinan aluejohtokunta on antanut erillisen lausunnon kaupungin vuoden 2017 investointiohjelmasta (12.10.2016 §84).
  • Suomenniemen aluejohtokunnalta on saatu lausunto teknisen lautakunnan talousarvioesityksestä (8.11.2016 §54) ja sivistystoimen talousarviosta (8.11.2016 §55).

Aluejohtokuntien lausunnot ovat kokouksessa nähtävänä.

Päätösehdotus

Esittelijä

Timo Halonen, kaupunginjohtaja, timo.halonen@mikkeli.fi

Kaupunginhallitus käsittelee esityksen vuoden 2017 talousarvioksi ja taloussuunnitelmaksi vuosiksi 2017 - 2020 erillisen käsittelyjärjestyksen mukaisesti.

Päätös

Kaupunginhallitus aloitti vuoden 2017 talousarvion ja taloussuunnitelman 2017 - 2020 käsittelyn kaupunginjohtaja Timo Halosen aloituspuheenvuorolla. Sen jälkeen puheenvuoroja pitivät tekninen johtaja Jouni Riihelä teknisen toimen, hallintojohtaja Ari Liikanen konsernipalveluiden ja sivistystoimenjohtaja Virpi Siekkinen sivistystoimen sekä talousjohtaja Heikki Siira tuloslaskelman ja rahoituslaskelman osalta.

Asian käsittelyä jatketaan 22.11.2016 pidettävässä kokouksessa.

Merkitään, että kokouksessa pidettiin tauko klo 17.30-18.00.

Päätösehdotus

Esittelijä

Timo Halonen, kaupunginjohtaja, timo.halonen@mikkeli.fi

Kaupunginhallitus jatkaa asian käsittelyä.

Päätös

Asian käsittelyä jatketaan maanantaina 28.11.2016 pidettävässä kokouksessa.

Merkitään, että Kirsi Olkkonen poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn aikana klo 14.49 ja palasi takaisin kokoukseen klo 16.22.

Päätösehdotus

Esittelijä

Timo Halonen, kaupunginjohtaja, timo.halonen@mikkeli.fi

Kaupunginhallitus jatkaa asian käsittelyä.

Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se päättää

  1. hyväksyä pöytäkirjan liitteen mukaisen esityksen Mikkelin kaupungin vuoden 2017 talousarvioksi ja taloussuunnitelman ohjeellisena vuosille 2017- 2020 ja
  2. hyväksyä talousarvion määrärahojen, tuloarvioiden sekä toiminnallisten tavoitteiden sitovuuden esitetyn mukaisesti
  3. antaa kaupunginjohtajalle oikeuden ottaa 35 milj. euroa pitkäaikaista talousarviolainaa vuonna 2017. Kaupunginjohtaja ja talousjohtaja voivat tehdä nostettaviin lainoihin ja olemassa oleviin lainoihin viitekoronvaihtosopimuksia pääomaltaan kunkin lainamäärän suuruisesti.
  4. antaa kaupunginjohtajalle oikeuden suojata lainoja kiinteisiin lainoihin tai tehdä erillisiä pitkäaikaisia korkojen suojauksia sekä nykyiseen lainakantaan että tulevaan lainakantaan yhteensä 50 milj. euron määrällä vuonna 2017. Suojauksia tehdään 50 miljoonan määrään saakka vain, jos se on rahoitusmarkkinatilanteessa perusteltua. Suojauksia tehdään talousarvion rahoituslaskelmassa määriteltyjen suojaustasojen puitteissa. Kaupunginjohtajalla ja talousjohtajalla on oikeudet tehdä edellä mainitut suojaukset puhelimitse, minkä pohjalta kaupunginjohtaja tekee päätöksen.

Päätös

Asiasta käydyn keskustelun aikana esittelijä teki seuraavat muutosesitykset:

  • s. 122, Vuodelle 2017, Urheilupuiston koulun piha, menoihin lisätään 50 000 euroa
  • s. 124, Vuodelle 2017, Irtaimisto ja kalusto, Sivistystoimi, menoihin lisätään 200 000 euroa (yhteensä 900 000 euroa, aiempi 700 000 euroa), ja samalla sama summa (200 000 euroa) vähennetään taloussuunnitteluvuodelta 2018.
  • s. 120-121, Tekstiin maininta: "- Liikuntapaikkarakentaminen ja kunnostus, laaditaan lähiliikuntapaikkojen kehittämissuunnitelma."
  • s. 120, Tekstimuutos "Siilokorttelin rakentaminen (1 milj. euroa/ 2017) alkaa tontin kunnostuksella ja pysäköintiratkaisun rakentamisella osana laajempaa tontin rakentamista. Myös muut taidemuseon paikkavaihtoehdot selvitetään. Ratkaisusuunnitelma siilokorttelista tuodaan kaupunginvaltuuston päätettäväksi maaliskuun 2017 loppuun mennessä. Taidemuseon osalta omistusmalleja ja rahoitusjärjestelyjä selvitetään osana siilokorttelia. Taidemuseo hankeen kokonaiskustannus on noin 6 milj. euroa ja rakentaminen kestää noin kolme vuotta."
  • ja edellinen esitys vaikuttaa s. 123 investointiin niin, että ko. investointi jaetaan kahteen osaan kahdelle eri riville seuraavasti: - Siilokorttelin tontin kunnostus ja pysäköintiratkaisu 1 000 000 euroa vuodelle 2017. - Uuden taidemuseon rakentaminen, TS2018/ -5 milj. euroa, TS2019/ -0,5 milj. euroa.
  • sivulla 124 "Hanhikankaan KVL silta Lukio-Areena", siirretään          250 000 euroa vuodelta 2017 vuodelle 2018, jolloin vuodelle 2017 jää 50 000 euroa suunnittelurahaa.

Puheenjohtaja tiedusteli, että voidaanko esittelijän ko. lisäykset ja muutokset hyväksyä yksimielisesti. Hyväksyttiin.

Outi Kauria esitti Petri Pekosen ja Vesa Himasen kannattamana, että sivun 70 viimeinen kappale muutetaan muotoon ”Suomenniemen koulu resurssoidaan siten, että tasokas opetus koululla toteutuu.” Puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava, kannatettu esitys ja esitti asian ratkaistavaksi äänestyksellä siten, että ne jotka kannattavat esittelijän esitystä, äänestävät kyllä ja ne, jotka kannattavat Outi Kaurian esitystä, äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin, ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 7 kyllä ääntä (Seija Kuikka, Olli Nepponen, Markku Turkia, Arto Seppälä, Sari Teittinen, Juha Vuori, Armi Salo-Oksa) ja 8 ei ääntä (Petri Pekonen, Jaana Vartiainen, Jaakko Väänänen, Jussi Marttinen, Outi Kauria, Veli Liikanen, Vesa Himanen, Hannu Kilkki).  Puheenjohtaja totesi, että Outi Kaurian muutosesitys on tullut kaupunginhallituksen päätökseksi.

Veli Liikanen esitti investointiohjelmaan sivulle 123 “Kadut”-rivin yläpuolelle tulevien vuosien suunnittelua varten uuden rivin: “Pyöräilyn ja kävelyn edistämisohjelman toteuttaminen” ilman euroja. Puheenjohtaja tiedusteli, että voidaanko Veli Liikasen esittämä lisäys hyväksyä yksimielisesti. Hyväksyttiin.

Seija Kuikka esitti Petri Pekosen kannattamana investointiohjelmaan sivulle 123, että Satamalahden suunnittelurahasta 400 000 euroa siirretään vuodelle 2018, jolloin vuodelle 2017 jää 100 000 euroa. Puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava, kannatettu esitys ja esitti asian ratkaistavaksi äänestyksellä siten, että ne jotka kannattavat esittelijän esitystä, äänestävät kyllä ja ne, jotka kannattavat Seija Kuikan esitystä, äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja annetussa äänestyksessä annettiin 9 kyllä ääntä (Olli Nepponen, Arto Seppälä, Juha Vuori, Markku Turkia, Armi Salo-Oksa, Sari Teittinen, Veli Liikanen, Jaana Vartiainen, Hannu Kilkki) ja 6 ei ääntä (Petri Pekonen, Seija Kuikka, Jaakko Väänänen, Jussi Marttinen, Outi Kauria, Vesa Himanen). Puheenjohtaja totesi, että esittelijän esitys on tullut kaupunginhallituksen päätökseksi.

Merkitään, että kokouksessa pidettiin tauko klo 17.40-18.08.

Kuvaus

Oheismateriaalina jaetaan nuorisovaltuuston lausunnot kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunnan, kasvatus- ja opetuslautakunnan ja teknisen lautakunnan talousarvioesityksistä vuodelle 2017 ja taloussuunnitelmista vuosille 2018-2020.

Lisäksi oheismateriaalina jaetaan Saksalan Nuorisotalolla toimivien ja Mikkelin 4H-yhdistys ry:n vetoomus Saksalan Nuorisotalon säilyttämiseksi.

Päätösehdotus

Kaupunginhallitus:
Kaupunginhallitus esittää, että kaupunginvaltuusto päättää

  1. hyväksyä pöytäkirjan liitteen mukaisen esityksen Mikkelin kaupungin vuoden 2017 talousarvioksi ja taloussuunnitelman ohjeellisena vuosille 2017- 2020 ja
  2. hyväksyä talousarvion määrärahojen, tuloarvioiden sekä toiminnallisten tavoitteiden sitovuuden esitetyn mukaisesti
  3. antaa kaupunginjohtajalle oikeuden ottaa 35 milj. euroa pitkäaikaista talousarviolainaa vuonna 2017. Kaupunginjohtaja ja talousjohtaja voivat tehdä nostettaviin lainoihin ja olemassa oleviin lainoihin viitekoronvaihtosopimuksia pääomaltaan kunkin lainamäärän suuruisesti
  4. antaa kaupunginjohtajalle oikeuden suojata lainoja kiinteisiin lainoihin tai tehdä erillisiä pitkäaikaisia korkojen suojauksia sekä nykyiseen lainakantaan että tulevaan lainakantaan yhteensä 50 milj. euron määrällä vuonna 2017. Suojauksia tehdään 50 miljoonan määrään saakka vain, jos se on rahoitusmarkkinatilanteessa perusteltua. Suojauksia tehdään talousarvion rahoituslaskelmassa määriteltyjen suojaustasojen puitteissa. Kaupunginjohtajalla ja talousjohtajalla on oikeudet tehdä edellä mainitut suojaukset puhelimitse, minkä pohjalta kaupunginjohtaja tekee päätöksen.

Päätös

Puheenjohtaja esitti talousarvion käsittelyjärjestyksen hyväksyttäväksi liitteen mukaisesti. Käsittelyjärjestys hyväksyttiin.

Talousarvion käsittelyn aluksi kaupunginhallituksen puheenjohtaja, kaupunginjohtaja, valtuustoryhmien edustajat ja nuorisovaltuuston varapuheenjohtaja käyttivät yleispuheenvuorot talousarvio- ja taloussuunnitelmaesityksestä. Lisäksi useat valtuutetut käyttivät yleispuheenvuoroja.

Talousarviokäsittelyssä talousarviokirjaan tehtiin seuraavat kaupunginhallituksen esityksestä poikkeavat esitykset:

  1. Valtuutettu Seija Kuikka esitti valtuutettujen Arto Seppälän ja Pekka Moilasen kannattamana, että talousarviokirjan sivulle 120 kohtaan Menot siilokorttelin rakentamista koskeva ranskalainen viiva muutetaan muotoon: ”Ns. siilo- ja myllytontin rakentaminen (1 milj.euroa/2017) alkaa tontin kunnostuksella ja pysäköintiratkaisun rakentamisella osana laajempaa tontin rakentamista. Myös muut taidemuseon paikkavaihtoehdot selvitetään. Suunnitelma siilotontin kokonaisratkaisuksi tuodaan kaupunginvaltuustoon päätettäväksi maaliskuun 2017 loppuun mennessä. Taidemuseon osalta omistusmalleja ja rahoitusjärjestelyjä selvitetään osana suunnittelua. Taidemuseohankeen kokonaiskustannus on noin 6 milj. euroa ja rakentaminen käyttöönottoineen kestää noin kolme vuotta.”
     
  2. Valtuutettu Markku Aholainen esitti valtuutettu Raine Lehkosen kannattamana, että talousarvion lisätään toimeenpanoa koskeva lausuma "Mikkelin kaupungin asukkaita koskevat kannanotot ja lausuntojen perusteet hyväksyy kaupunginvaltuusto.".
     
  3. Valtuutettu Markku Aholainen esitti valtuutettujen Raine Lehkosen ja Jari Roivaksen kannattamana, että sivulle 120 kohtaan Menot siilotonttia koskevan kappaleen loppuun lisätään maininta, että valtuusto päättää 1 milljoonan euron määrärahan käyttöönotosta samalla, kun se päättää taidemuseosta.
     
  4. Valtuutettu Erkki Rantalainen esitti valtuutettujen Heikki Nykäsen, Raimo Heinäsen, Raine Lehkosen ja Olli Nepposen kannattamana, että sivulle 120 kohtaan Tulot toinen lause muutetaan muotoon: "Tulot muodostuvat muun muuassa kerrostalotonttien myynnistä" ja sivulle 121 investointitaulukko, Talonrakennusinvestoinnit taidemuseon riviin nimi muutetaan muotoon "Taidemuseon korjaus tai uuden rakentaminen."
     
  5. Valtuutettu Tero Puikkonen esitti, että "Pidetään taidemuseo hanke esittely 23.1.2017 valtuustoseminaarin yhteydessä.".

Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja totesi, että on tehty kaupunginhallituksen esityksestä poikkeavia esityksiä.

  1. Puheenjohtaja tiedusteli voidaanko Seija Kuikan esitys hyväksyä yksimielisesti. Hyväksyttiin.
     
  2. Puheenjohtaja tiedusteli voidaanko Markku Aholaisen esitys ("Mikkelin kaupungin asukkaita koskevat kannanotot ja lausuntojen perusteet hyväksyy kaupunginvaltuusto.") hyväksyä yksimielisesti. Ei hyväksytty, joten puheenjohtaja esitti asian ratkaistavaksi äänestämällä site, että ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen esitystä, äänestävät kyllä ja ne, jotka kannattavat valtuutettu Markku Aholaisen esitystä, äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 41 kyllä ääntä, 16 ei ääntä, yksi tyhjä ääni ja yksi oli poissa. Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallituksen esitys on tullut kaupunginvaltuuston päätökseksi. Liite 3.
     
  3. Puheenjohtaja tiedusteli voidaanko Markku Aholaisen muutosesitys sivulle 120 hyväksyä yksimielisesti. Ei hyväksytty, joten puheenjohtaja esitti asian ratkaistavaksi äänestämällä site, että ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen esitystä, äänestävät kyllä ja ne, jotka kannattavat valtuutettu Markku Aholaisen esitystä, äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 38 kyllä ääntä, 19 ei ääntä, yksi tyhjä ääni ja yksi oli poissa. Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallituksen esitys on tullut kaupunginvaltuuston päätökseksi. Liite 4.
     
  4.  Puheenjohtaja tiedusteli voidaanko Erkki Rantalaisen esitykset hyväksyä yksimielisesti. Hyväksyttiin.
     
  5. Puheenjohtaja totesi, että Tero Puikkosen esitystä ei ole kannatettu, joten se raukesi.

Merkitään, että äänestysluettelot liitetään pöytäkirjaan. Liitteet 3-4.

Kaupunginvaltuusto valtuutti kaupunginhallituksen tekemään hyväksyttyjen muutosesitysten edellyttämät muutokset talousarviokirjaan.

Muilta osin kaupunginvaltuusto hyväksyi kaupunginhallituksen esityksen seuraavasti:

  1. pöytäkirjan liitteen mukaisen esityksen Mikkelin kaupungin vuoden 2017 talousarvioksi ja taloussuunnitelman ohjeellisena vuosille 2017- 2020 ja
  2. talousarvion määrärahojen, tuloarvioiden sekä toiminnallisten tavoitteiden sitovuuden esitetyn mukaisesti
  3. antaa kaupunginjohtajalle oikeuden ottaa 35 milj. euroa pitkäaikaista talousarviolainaa vuonna 2017. Kaupunginjohtaja ja talousjohtaja voivat tehdä nostettaviin lainoihin ja olemassa oleviin lainoihin viitekoronvaihtosopimuksia pääomaltaan kunkin lainamäärän suuruisesti
  4. antaa kaupunginjohtajalle oikeuden suojata lainoja kiinteisiin lainoihin tai tehdä erillisiä pitkäaikaisia korkojen suojauksia sekä nykyiseen lainakantaan että tulevaan lainakantaan yhteensä 50 milj. euron määrällä vuonna 2017. Suojauksia tehdään 50 miljoonan määrään saakka vain, jos se on rahoitusmarkkinatilanteessa perusteltua. Suojauksia tehdään talousarvion rahoituslaskelmassa määriteltyjen suojaustasojen puitteissa. Kaupunginjohtajalla ja talousjohtajalla on oikeudet tehdä edellä mainitut suojaukset puhelimitse, minkä pohjalta kaupunginjohtaja tekee päätöksen.

Merkitään, että valtuutettu Jyrki Koivikko saapui kokoukseen tämän pykälän käsittelyn aikana klo 14.15, jolloin hänen tilallaan ollut varavaltuutettu Ari Kuikka siirtyi valtuutettu Satu Pulkkisen varavaltuutetuksi.

Merkitään, että valtuutettu Jaana Strandman poistui kokouksesta klo 14.45, jolloin hänen tilalleen saapui varavaltuutettu Hannu Hulkkonen.

Merkitään, että valtuutettu Satu Pulkkinen saapui takaisin kokoukseen klo 15.50, jolloin varavaltuutettu Ari Kuikka poistui kokouksesta.

Merkitään, että valtuutettu Markku Tissari poistui kokouksesta klo 17.10 ja hänen tilalleen saapui varavaltuutettu Markku Paukku klo 17.29.

Merkitään, että valtuutettu Päivi Ylönen poistui kokouksesta klo 17.45, jolloin hänen tilalleen saapui varavaltuutettu Jari Sihvonen.

Merkitään, että nuorisovaltuuston varapuheenjohtaja Pape Purhonen poistui kokouksesta klo 18.17.

Merkitään, että valtuutettu Jyrki Koivikko ilmoitti olevansa esteellinen investointiosan (s. 120-126) Areena Oy:n osalta ja poistui kokouksessa asian käsittelyn ajaksi. Ilmoitus hyväksyttiin.

Merkitään, että valtuutettu Liisa Ahonen poistui kokouksesta klo 18.52.

Merkitään, että valtuutettu Jyrki Koivikko poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn jälkeen klo 19.10.

Merkitään, että kokouksessa pidettiin tauot klo 13.30-13.50 ja 15.00-15.30.

Äänestystulokset

  • Kyllä 41 kpl 71%

    Olli Nepponen, Arto Seppälä, Tero Puikkonen, Vesa Himanen, Hannu Toivonen, Heikki Nykänen, Juha Kontinen, Petri Pekonen, Rauni Berndt, Satu Pulkkinen, Juha Vuori, Elina Hölttä, Olli Miettinen, Taina Harmoinen, Pekka Moilanen, Mali Soininen, Seija Kuikka, Marja Kauppi, Minna Pöntinen, Erkki Rantalainen, Mikko Siitonen, Jaana Vartiainen, Hannu Mielonen, Veli Liikanen, Keijo Siitari, Anne Korhola, Harri Kivinen, Kirsi Olkkonen, Jari Sihvonen, Hannu Hulkkonen, Matti Piispa, Outi Kauria, Armi Salo-Oksa, Jaakko Väänänen, Eero Aho, Markku Paukku, Juhani Oksman, Pirjo Siiskonen, Pekka Pöyry, Mauri Miettinen, Jyrki Koivikko

  • Ei 16 kpl 28%

    Petri Tikkanen, Leena Teittinen, Satu Taavitsainen, Raimo Heinänen, Marita Hokkanen, Marianne Huoponen, Osmo Ukkonen, Markku Aholainen, Heikki Pyrhönen, Jari Roivas, Kalle Nieminen, Raine Lehkonen, Hannu Tullinen, Paavo Barck, Sami Järvinen, Tapani Korhonen

  • Tyhjä 1 kpl 2%

    Jukka Pöyry

  • Kyllä 38 kpl 66%

    Minna Pöntinen, Seija Kuikka, Olli Nepponen, Veli Liikanen, Mikko Siitonen, Erkki Rantalainen, Olli Miettinen, Paavo Barck, Vesa Himanen, Jaana Vartiainen, Hannu Toivonen, Juha Vuori, Arto Seppälä, Juha Kontinen, Hannu Mielonen, Kirsi Olkkonen, Taina Harmoinen, Jyrki Koivikko, Pekka Moilanen, Jaakko Väänänen, Mali Soininen, Petri Pekonen, Matti Piispa, Raimo Heinänen, Hannu Hulkkonen, Heikki Nykänen, Elina Hölttä, Harri Kivinen, Mauri Miettinen, Sami Järvinen, Armi Salo-Oksa, Pekka Pöyry, Satu Pulkkinen, Jari Sihvonen, Eero Aho, Marja Kauppi, Keijo Siitari, Anne Korhola

  • Ei 19 kpl 33%

    Markku Aholainen, Hannu Tullinen, Osmo Ukkonen, Marianne Huoponen, Outi Kauria, Raine Lehkonen, Tero Puikkonen, Kalle Nieminen, Heikki Pyrhönen, Satu Taavitsainen, Rauni Berndt, Juhani Oksman, Leena Teittinen, Pirjo Siiskonen, Petri Tikkanen, Jari Roivas, Markku Paukku, Tapani Korhonen, Marita Hokkanen

  • Tyhjä 1 kpl 2%

    Jukka Pöyry

Tiedoksi

Talouspalvelut, Kunnan Taitoa Oy/kirjanpito

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus
Päätökseen saa hakea muutosta:
–  se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
– kunnan jäsen.

Valitusaika
Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Käytettäessä sähköistä tiedoksiantoa katsotaan asianosaisen saaneen tiedon päätöksestä kolmantena päivänä viestin lähettämisestä.

Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet
Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että
–  päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä
–  päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa
– päätös on muuten lainvastainen.
Valittajan tulee esittää valituksen perusteet valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä.

Valitusviranomainen
Kunnallisvalitus tehdään Itä-Suomen hallinto-oikeudelle
Postiosoite: PL 1744, 70101 Kuopio
Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64
Sähköpostiosoite: ita-suomi.hao(at)oikeus.fi
Faksinumero: 029 56 42501
Puhelinnumero: 029 564 2500
Hallinto-oikeuden asiakaspalvelu on avoinna arkisin 8.00 - 16.15

Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava:
– päätös, johon haetaan muutosta
– miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
– perusteet, joilla muutosta vaaditaan.
Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.
Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja muut tarvittavat yhteystiedot. Jos valitusviranomaisen päätös voidaan antaa tiedoksi sähköisenä viestinä, yhteystietona pyydetään ilmoittamaan myös sähköpostiosoite.
Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä:
– päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
– todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta
– asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

Oikeudenkäyntimaksu
Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksua, mikä on määrätty mainitun lain 2 §:ssä. Saman lain 5 §:ssä on määräys niistä asioista, joista ei peritä oikeudenkäyntimaksua.

Käsitellyt asiat