Kaupunginvaltuusto, kokous 18.5.2020

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 33 Kulttuurista elinvoimaa – Savonlinna Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026, aiesopimus

MliDno-2019-337

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Virpi Siekkinen, sivistysjohtaja, Virpi.siekkinen@mikkeli.fi

Kuvaus

Vuosittain valittavien Euroopan kulttuuripääkaupunkien nimeämismenettely perustuu Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseen N:o 445/2014/EU. Euroopan kulttuuripääkaupungit 2020-2033 -toiminnan yleiset tavoitteet ovat seuraavat: suojellaan ja edistetään Euroopan kulttuurien monimuotoisuutta ja korostetaan niiden yhteisiä piirteitä, vahvistetaan kansalaisten tunnetta kuulumisesta yhteiseen kulttuurialueeseen ja edistetään kulttuurin panosta kaupunkien pitkän aikavälin kehitykseen niiden omien strategioiden ja painopisteiden mukaisesti.  Erityiset tavoitteet ovat seuraavat: vahvistetaan kaupunkien kulttuuritarjonnan valikoimaa, monimuotoisuutta ja eurooppalaista ulottuvuutta (myös valtioiden rajat ylittävän yhteistyön avulla), laajennetaan kulttuuritarjonnan saanti- ja osallistumismahdollisuuksia, vahvistetaan kulttuurialan valmiuksia ja sen yhteyksiä muihin aloihin sekä kohotetaan kaupunkien kansainvälistä profiilia kulttuurin kautta.

Vuonna 2026 Euroopan kulttuuripääkaupunkeja on kaksi: toinen Suomesta ja toinen Slovakiasta. Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa kansallisen kilpailun järjestämisestä Suomessa. Nimitystä koskevaan kilpailuun voivat osallistua kaupungit, jotka saavat ottaa toimintaan mukaan ympäröivät alueensa.

Savonlinnassa pidettiin 16.1.2019 yhteistyöpalaveri, jossa käynnistettiin EAKR-hankkeen (työnimi) ”Kulttuurista elinvoimaa – Savonlinna Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026” valmistelu. Hakemus tehdään kaupungin nimellä ja mukaan tulevat: Savonlinna – Saimaa, Järvi-Suomi, Itäisen Suomen maakunnat ja niiden keskuskaupungit. Hakemuksen on perustuttava kulttuuriohjelmaan, jolla on vahva eurooppalainen ulottuvuus. Valmisteluhankkeen yleiset tavoitteet ovat: nostaa Savonlinnan ja Saimaan alueen elinvoimaa kulttuurin kautta, tehdä Saimaan alueen monipuolista kulttuuritarjontaa näkyväksi ja vahvistaa sitä, edistää kulttuurimatkailua, vahvistaa Saimaan kulttuuritoimijoiden verkostomaista yhteistyötä ja luoda yhteistoimintamalli kulttuuritarjonnan edistämiseksi maakuntien ja keskuskaupunkien kesken.

Etelä-Savon maakuntaliitolle jätetään ylimaakunnallinen EAKR-hankehakemus, jota hakee ja koordinoi Etelä-Savon maakuntaliitto. Hankkeen kesto on noin 1-1,5 vuotta riippuen kilpailutuksen aikataulusta. Hanketta hallinnoi Etelä-Savon maakuntaliitto. Hankkeen vastuu- ja valmistelutiimin muodostavat maakuntaliitot Etelä-Savo, Etelä-Karjala, Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala sekä kaupungit Savonlinna, Mikkeli, Lappeenranta, Kuopio ja Joensuu. Kussakin maakunnassa nimetään vastuutiimi ja kussakin maakunnassa toimii aluekoordinaattori/projektisuunnittelija.

Valmisteluhankkeen kokonaiskustannus on 450 000 €, johon haetaan 70 % tukea ja omarahoitusosuus on 30 % eli 135 000 €, joka jakaantuu maakuntien kesken (maakuntaliitot + kaupungit). Omarahoitusosuus kullekin osallistujalle on 15.000 €.  

Maakuntajohtaja Mäkinen pyytää Mikkelin kaupunkia nimeämään

  • kaupungin edustajan, joka toimii hankevalmisteluvaiheen yhteyshenkilönä.  Yhteyshenkilö osallistuu EAKR-hankkeen valmisteluun kommentoimalle ja mahdollisuuksien mukaan työstämällä sitä.
  • kaupungin edustajan haettavan EAKR-hankkeen ohjausryhmään. Ohjausryhmän jäsenen tehtävä on seurata ja ohjata, että hanketta toteutetaan hankesuunnitelman ja rahoituspäätöksen mukaisesti sekä viestiä hankkeesta omissa sidosryhmissään.

Päätösehdotus

Esittelijä

Timo Halonen, kaupunginjohtaja, timo.halonen@mikkeli.fi

Kaupunginhallitus päättää kaupungin osallistumisesta "Kulttuurista elinvoimaa -Savonlinna Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026"-valmisteluhankkeeseen.

Lisäksi kaupunginhallitus nimeää "Kulttuurista elinvoimaa - Savonlinna Europopan kulttuuripääkaupungiksi 2026"-hankkeeseen yhteyshenkilönsä hankevalmisteluun ja edustajansa haettavan EAKR-hankkeen ohjausrymään.

Edelleen kaupunginhallitus päättää, että kaupunki sitoutuu hankkeen omarahoitusosuuteen 15.000 €.

Päätös

Asiasta käydyn keskustelun aikana esittelijä täydensi esitystään siten, että Mikkelin kaupunki on mukana edellyttäen, että myös muut tahot osallistuvat esitetyllä mallilla. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko esittelijän täydennetty esitys hyväksyä yksimielisesti. Hyväksyttiin.

Kaupunginhallitus nimesi yhteyshenkilöksi kulttuuripäällikkö Susanna Latvalan ja ohjausryhmän jäseneksi kaupunginjohtaja Timo Halosen.

Valmistelija

Susanna Latvala, kulttuuripäällikkö, Susanna.Latvala@mikkeli.fi

Kuvaus

Kulttuuripääkaupunkihanke on strateginen investointi, jolla on positiivinen vaikutus koko Itä-Suomen yleiseen kehitykseen, uudistumiseen ja vetovoimaisuuteen. Myönteiset vaikutukset näkyvät pitkällä aikavälillä mm. uusina pysyvinä työpaikkoina ja taloudellisen toimeliaisuuden lisääntymisenä Toteutuessaan Kulttuuripääkaupunkihanke on merkittävä Itä-Suomea leimaava hanke vuosikymmeneksi.

Hankkeen hyötyjä ovat mm. seuraavat:

  • Kulttuuripääkaupunkivuoden teemat ja ohjelmasisältö ohjataan yhteisten haasteiden voittamiseen mm.:

a) poismuutto, alhainen syntyvyys

b) alueellisen yhteistyön parantaminen

c) vesien ja luonnon suojelu

d) Venäjä-yhteistyön kehittäminen

e) matkailun ympärivuotisuuden kehittäminen

  • Itä-Suomen ja Saimaan vesistöalueen tunnettuus matkakohteena paranee
  • Luovien alojen toimintaedellytykset paranevat
  • Verkostot kasvavat , mahdollisuudet yrittäjyyteen paranevat
  • Kiertuetoiminta Itä-Suomessa kasvaa
  • Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelmaprojektit ja tapahtumat mahdollistavat kontakteja eurooppalaisiin luovan alan huippuosaajiin
  • Kaupungin kulttuuritarjonta monipuolistuu ja vahvistuu
  • Mikkeliin jää sekä kaupungin henkilöstölle että muuhun yhteiskuntaan osaamispääomaa isojen alueellisten ja kansainvälisten hankkeiden toteuttamisesta


On huomioita, että kaikille avoin ohjelmahaku on auki tammikuun loppuun saakka, joten tarkkoja sisältöjä eri tapahtumista tms. ei tässä vaiheessa voida vielä sanoa. Esimerkkejä mahdollisista teoksista/tilaisuuksista esiteltiin suunnittelukokouksessa maanantaina 13.1.2020.

Rahaa palautuu kaupungille kulttuuripääkaupunkiyksikön ohjelmaprojektien ja turismin kasvun suorien, kerrannais- ja johdettujen vaikutusten ansiosta. Arvio vaikutuksesta kaupungin verotuloihin 810.000,00 € *

*) Arvio, että suorat, kerrannais- ja johdetut vaikutukset tuottavat Mikkelissä 200 htv:a

Valmisteluryhmässä on puhuttu, että kulttuuripääkaupunkivuodesta tullaan tekemään SROI-arviointi (Social Return on Investment). SROI-arvioinnin keskeiset sisällöt ja kohteet mm.:

  • itäsuomalaisen yhteistyöverkoston rakentaminen
  • itäsuomalaisen identiteetin vahvistaminen
  • pysyvien tulevaisuuden menestys- ja kilpailutekijöiden rakentaminen Itä-Suomessa
  • tulevaisuuden hyvinvointitekijöiden rakentaminen ja hyvinvoinnin tilan parantaminen Itä-Suomessa


Tämä arviointi tehdään aikaisintaan helmikuussa.

On arvioitu, että Mikkelin osuus rahoituksesta jakautuen vuosille 2022 – 2027 olisi kokonaisuudessaan 840 000 € (jolla saavutettaisiin sisältöbudjetista 1 656 338 € osuus).

Tavoitteena on, että aiesopimus valmistellaan kevään 2020 aikana.

Päätösehdotus

Esittelijä

Timo Halonen, kaupunginjohtaja, timo.halonen@mikkeli.fi

Kaupunginhallitus hyväksyy alustavasti hankkeeseen osallistumisen edellyttäen, että rahoitusraami toteutuu ja muut toimijat ovat mukana esitetyllä mallilla. Ennen lopullista ratkaisua kaupunginhallitus edellyttää tarkkaa analyysia hankkeen taloudellisista vaikutuksista.

Päätös

Kaupunginhallitus päätti jättää asian pöydälle. 

Valmistelija

Virpi Siekkinen, sivistysjohtaja, Virpi.siekkinen@mikkeli.fi

Kuvaus

Savonlinnan, Joensuun, Kuopion, Lappeenrannan ja Mikkelin kaupungit sekä Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon, Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon maakuntaliitot tavoittelevat yhdessä Savonlinnan valintaa Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuodeksi 2026. Savonlinna on hankkeen yhteisesti nimetty ydinkaupunki, koska hakemus jätetään menettelyohjeen (EU/OKM) mukaan yhden kaupungin nimissä. Ohjelma levittäytyy kuitenkin kaikkiin em. kaupunkeihin ja maakuntiin. Kulttuuripääkaupunkihausta käytetään nimitystä Saimaa-ilmiö2026.

Euroopan kulttuuripääkaupunkeja (European Capital of Culture, ECoC) on nimetty vuodesta 1985. Suomesta kulttuuripääkaupunkeina ovat olleet aiemmin Helsinki vuonna 2000 ja Turku vuonna 2011. Vuonna 2026 Euroopan kulttuuripääkaupungit tulevat Suomesta ja Slovakiasta.

Itä-Suomen lisäksi Euroopan kulttuuripääkaupunki-nimitystä Suomesta tavoittelevat Tampere yhdessä Mänttä-Vilppulan ja 18:n Pirkanmaan kunnan kanssa sekä Oulu yhdessä yli 30:n Pohjois-Pohjanmaan kunnan kanssa.

Kulttuuripääkaupunkivuosi on kulttuurisisällön lisäksi laaja strateginen elinvoimahanke koko Itä-Suomen kehityksen muuttamiseksi. Päätavoitteita on mm. yhteistyön tiivistyminen ja lisääntyminen koulutuksen, tutkimuksen, ympäristön, kestävän kehityksen, kaupunkikehityksen ja kulttuurimatkailun aloilla, mielikuvan paraneminen Itä-Suomesta, kulttuuri- ja luovien alojen moninaisuuden vahvistuminen osana elinkeinorakennetta sekä Itä-Suomen kansallisen ja kansainvälisen profiilin kohoaminen kulttuurin avulla. 

Alustavan suunnitelman mukaan kulttuuripääkaupunkivuoden kokonaisbudjetti on n. 21,5 m€ ja se jakaantuu kuudelle vuodelle 2022-2027. 

  • Suomen valtion arvioitu rahoitus kokonaisuudesta n. 10-12 m€ 
  • Yksityisen rahoituksen (mm. säätiöt ja yritysyhteistyö) osuudeksi on arvioitu 2 m€. 
  • Loppurahoitus koostuu kaupunkien, maakunnan liittojen ja muiden kuntien rahoituksesta sekä mahdollisesti Euroopan Unionin varoista. 


Opetus- ja kulttuuriministeriö avasi haun Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 1. huhtikuuta 2019. Hakuprosessi on kaksivaiheinen. Ensimmäisen vaiheen hakemus, joka käytännössä on 60-sivuinen kirja, tulee jättää Opetus- ja kulttuuriministeriölle 5. toukokuuta 2020 mennessä. Toiseen valintavaiheeseen pääsevät kaupungit julkistetaan valintaraadin esivalintakokouksen päätteeksi Helsingissä 24. kesäkuuta 2020.

Euroopan kulttuuripääkaupungin valitsee 12-henkinen eurooppalainen asiantuntijaraati, jonka jäsenet nimittävät Euroopan komissio, Euroopan neuvosto, Euroopan parlamentti ja Euroopan alueiden komitea. Suomi nimittää raatiin kaksi jäsentä.

Toisen vaiheen hakemus tulee jättää keväällä 2021 ja lopullisen valinnan raati tekee keväällä/kesällä 2021.

Saimaa-ilmiön tavoitteena on monipuolisen ohjelmasisällön avulla vaikuttaa positiivisesti alueen kehityksen kannalta isoihin teemoihin, joita ovat alueellisen yhteistyön tiivistäminen, alueen pito- ja vetovoiman kehittäminen, yleisen hyvinvoinnin ja elinvoiman lisääntyminen alueella, vesien ja luonnon suojelu, Venäjä-yhteistyö ja matkailun ympärivuotisuuden kehittäminen.

Ilmiömäinen itäsuomalainen kulttuuri tuodaan esiin vuosien 2022-2026 välisenä aikana valitsemalla kullekin vuodelle Saimaan kulttuuripääkaupunki. Tällä toiminnalla tuodaan esiin jo olemassa olevaa, arvokasta sisältöä ja osaamista sekä valmistaudutaan tulevaan Euroopan kulttuuripääkaupunkina toimimiseen ja laajaan yhteistyöhön. Saimaan kulttuuripääkaupunkina toimiminen piirtää kullekin mukana olevalle kaupungille oman näköisensä kulttuuriprofiilin ja tunnistaa yhteisiä itäsuomalaisia ja eurooppalaisia piirteitä. Euroopan kulttuuripääkaupunkihanke linkittyy mukana olevien kaupunkien omiin juhlavuosiin: 2023 Joensuu 175 vuotta, 2024 Lappeenranta 375 vuotta ja 2025 Kuopio 250 vuotta. Vuonna 2026 Saimaan ja Euroopan kulttuuripääkaupunkina toimii Savonlinna. Vuosi 2026 nostaa koko alueen yhteiseen valokeilaan ja laajentaa kulttuuritoimintaamme entistä kansainvälisemmäksi. 

Kulttuuripääkaupungiksi hakeminen tapahtuu vastaamalla Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisemassa hakemuspyynnössä esitettyihin kysymyksiin. Vastauksista muodostuvaa hakukirjaa asiantuntijaraati arvioi kuudella kriteerillä, jotka ovat 1) panos pitkän aikavälin strategiaan; 2) kulttuuri- ja taiteellinen sisältö; 3) eurooppalainen ulottuvuus; 4) vaikutusala; 5) hallinto ja 6) toteutusvalmius.

Ensimmäisessä valmisteluhankkeessa mukana olevat kaupungit ovat sopineet 7.4.2020, että Savonlinnan kaupunki toimii hankkeen hallinnoijana. Hanke alkaa 1.9.2020 päättyy 31.12.2021. Hanke on kuvattu tarkemmin esityslistan liitteessä 1.

Samassa neuvottelussa on sovittu, että Savonlinnan kaupungin omarahoitusosuus on 2 milj. euroa ja muiden kaupunkien 500 000 euroa per kaupunki. Hankkeen kokonaisbudjetti jaetaan kaupunkien omarahoitusosuuksien suhteessa.

Etelä-Savon maakuntaliiton, Etelä-Karjalan liiton, Pohjois-karjalan maakuntaliiton, Pohjois-Savon liiton maakuntajohtajien kanssa 9.4.2020 käydyssä neuvottelussa hyväksyttiin, että Savonlinna toimii hankehallinnoijana ja kokonaisrahoitus 1 350 000 euroa hankkeelle.

Savonlinnan kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti Savonlinnan kaupunki esittää Etelä-Savon maakuntaliitolle, Pohjois-Savon liitolle, Etelä-Karjalan liitolle ja Pohjois-Karjalan maakuntaliitolle sekä Mikkelin, Kuopion, Lappeenrannan ja Joensuun kaupungeille, että nämä sitoutuisivat Saimaa-ilmiöllä elinvoimaa Järvi-Suomeen - Savonlinna Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026 -hankkeen omarahoitusosuuksiin kukin 30 000 eurolla.

Päätösehdotus

Esittelijä

Timo Halonen, kaupunginjohtaja, timo.halonen@mikkeli.fi

Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto päättää sitoutua hankkeeseen, jossa Savonlinnan kaupunkia haetaan Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuodeksi 2026. Lisäksi kaupunginvaltuusto päättää varata 500 000 euron määrärahan hanketta varten.

Lisäksi Mikkelin kaupunki päättää hyväksyä Savonlinnan kaupungin toimimisen Saimaa-ilmiöllä elinvoimaa Järvi-Suomeen - Savonlinna Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026 -hankkeen hankehallinnoijana ja sitoutuu 30 000 euron omarahoitusosuuteen vuosille 2020-2021, mikäli hanke toteutuu.

Päätös

Asiasta käydyn keskustelun aikana esittelijä täydensi esitystä seuraavasti: "Määrärahan myöntämisen edellytys on, että kaupungeille esitetyt rahoitusosuudet toteutuvat listatekstissä kerrotulla tavalla." sekä "Rahoitus kulttuuripääkaupunkihankkeeseen osoitetaan konserni- ja elinvoiman palvelualueen kehittämishankkeisiin tai kehityshankerahastoon varatuista määrärahoista."

Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko esittelijän täydennetty esitys hyväksyä yksimielisesti. Hyväksyttiin.

 

Päätösehdotus

Kaupunginhallitus:
Kaupunginhallitus esittää, että kaupunginvaltuusto päättää sitoutua hankkeeseen, jossa Savonlinnan kaupunkia haetaan Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuodeksi 2026.

Lisäksi kaupunginvaltuusto päättää varata 500 000 euron määrärahan hanketta varten. Määrärahan myöntämisen edellytys on, että kaupungeille esitetyt rahoitusosuudet toteutuvat listatekstissä kerrotulla tavalla. Rahoitus kulttuuripääkaupunkihankkeeseen osoitetaan konserni- ja elinvoiman palvelualueen kehittämishankkeisiin tai kehityshankerahastoon varatuista määrärahoista.

Lisäksi Mikkelin kaupunki päättää hyväksyä Savonlinnan kaupungin toimimisen Saimaa-ilmiöllä elinvoimaa Järvi-Suomeen - Savonlinna Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026 -hankkeen hankehallinnoijana ja sitoutuu 30 000 euron omarahoitusosuuteen vuosille 2020-2021, mikäli hanke toteutuu.

Päätös

Asiasta käydyn keskustelun aikana valtuutettu Jaakko Väänänen esitti valtuutettujen Jussi Marttisen ja Juhani Oksamanin kannattamana, ettei Mikkelin kaupunki osallistu hankkeeseen. 

Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja totesi, että on tehty kaupunginhallituksen esityksestä poikkeava kannatettu esitys ja esitti asian ratkaistavaksi äänestämällä siten, että ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen esitystä äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat valtuutettu Jaakko Väänäsen esitystä äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 45 jaa ääntä, ja 6 ei ääntä.

Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallituksen esitys on tullut kaupunginvaltuuston päätökseksi.

Merkitään, että äänestysluettelo liitetään pöytäkirjaan. Liite 2.

Merkitään, että Sillanrakentajien puheenjohtaja Sari Kaasisen Saimaa-ilmiöstä ja koordinaattori Anu-Anette Varho Saimaa-ilmiöstä selostivat asiaa kaupunginvaltuustolle.

Tiedoksi

Savonlinnan kaupunki/Aki Rasimus, Etelä-Savon maakuntaliitto/Reko Tammi ja Anu-Anette Varho, sivistyksen ja hyvinvoinnin palvelualue/Virpi Siekkinen ja Susanna Latvala, talouspalvelut, Meidän IT ja talous Oy/kirjanpito

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus
Päätökseen saa hakea muutosta:

  • se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä
  • kunnan jäsen.

Valitusaika
Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan päättymistä.

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa katsotaan asianosaisen saaneen tiedon päätöksestä kolmantena päivänä viestin lähettämisestä.

Kunnan jäsenen ja kuntalain (410/2015) 137 §:n 2 momentissa tarkoitetun kunnan katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet
Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että

  • päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä,
  • päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai
  • päätös on muuten lainvastainen.

Valittajan tulee esittää valituksen perusteet valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä.

Valitusviranomainen

Kunnallisvalitus tehdään Itä-Suomen hallinto-oikeudelle.

Postiosoite: PL 1744, 70101 Kuopio
Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64
Sähköpostiosoite: ita-suomi.hao@oikeus.fi
Faksinumero: 029 56 42501
Puhelinnumero: 029 56 42500
Hallinto-oikeuden asiakaspalvelu on avoinna arkisin 8.00–16.15

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa
https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet.

Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava:

  1. päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);
  2. miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);
  3. vaatimuksen perustelut;
  4. mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja yhteystiedot. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä:

  1. valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;
  2. selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta;
  3. asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksen tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

Asiamiehen on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, kuten laissa oikeudenkäynnistä hallintoasioissa (808/2019) 32 §:ssä säädetään.

Oikeudenkäyntimaksu
Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksu, mikä on määrätty mainitun lain 2 §:ssä. Saman lain 5 §:ssä on määräys niistä asioista, joista ei peritä oikeudenkäyntimaksua.

Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä voi pyytää Mikkelin kaupungin kirjaamosta.

Käyntiosoite: Raatihuoneenkatu 8–10
Postiosoite: PL 33, (Raatihuoneenkatu 8–10), 50101 Mikkeli
Faksinumero: 015 36 6583
Puhelinnumero: 044 794 2033 / 015 1941 (vaihde)
Sähköpostiosoite: kirjaamo@mikkeli.fi

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 9–15.

Käsitellyt asiat