Kaupunginvaltuusto, kokous 16.3.2020

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 22 Valtuustoaloite ulkomaisten elintarvikkeiden kulutuksen puolittamiseksi vuoteen 2025 mennessä

MliDno-2019-1877

Aikaisempi käsittely

Kuvaus

Valtuutettu Pekka Pöyry esitti 7.10.2019 Keskustan valtuustoryhmän valtuustoaloitteena otsikkoasiasta seuraavaa:

"Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Mikkelin kaupunki ottaa tavoitteeksi puolittaa ulkomailta tuotavien raaka-aineiden kulutuksen kaupunkikonsernissa vuoteen 2025 mennessä. Tavoitteen tukemiseksi valmistellaan kattava suunnitelma ja ohjeistus.

Ilmansaasteet, ilmastonmuutos ja sen seuraukset ovat merkittävimpiä uhkia ihmisten hyvinvoinnille ja ympäristölle. Liikennesektori on ylivoimaisesti suurin yksittäinen hiilidioksidipäästöjen tuottaja niin suomessa kuin globaalilla tasolla. Esimerkiksi EU-28 maissa liikenteen päästöt tuottavat 27% kaikesta CO2 päästöistä ja päästöt ovat tavoitteista huolimatta kasvussa kaikilla liikenteen sektoreilla. Sektorin sisällä maantieliikenteen osuus on edelleen suurin, kasvavin on puolestaan lentoliikenteen osuus. (EEA, 2018) Muita merkittäviä päästölähteitä ovat mm. rahtilaivaliikenne, joka tuottaa paitsi CO2 päästöjä, mutta myös muita ilmansaasteita kuten rikki ja typpioksidipäästöjä. Myös rahtilaivaliikenteen osuus on ennusteiden mukaan kasvava, eikä kuljetusmuotoa juurikaan ole tarkasteltu ilmastonmuutoskeskustelussa (Trimmer & Godar, 2019).

Näitä suurimpia liikenteen päästölähteitä voidaan hillitä tehokkaimmin vähentämällä ulkomailta tuotavien tuotteiden määrää ja vastaavasti suosimalla mahdollisimman lähellä tuotettuja tuotteita, jolloin kuljetusmatkat jäävät lyhyiksi. Helpommin tämä ilmastovastuun kantaminen onnistuu, kun kaupunkimme edistää voimallisesti ja konkreettisesti hankintojen kautta liikenteeseen liittyvien päästöjen vähentämistä. Ulkomaisista tuotteista ei tarvitse luopua kokonaan, mutta niiden merkittävä vähentäminen on mahdollista. Kotimaisia raaka-aineita suosimalla päästövaikutukset pienenevät, ja samalla vaikutamme kotimaiseen työllisyyteen, eettisiin tuotantotapoihin, ympäristön monimuotoisuuteen ja terveellisyyteen. Suomessa tuotantoeläinten hyvinvointi ja hyvä terveystilanne mahdollistaa antibioottien vähäisen käytön. Näin mikrobilääkeresistenssitilanne on kansainvälisessä vertailussa poikkeuksellisen hyvä (LUKE). Kotimaisessa ruoantuotannossa esimerkiksi torjunta-ainejäämät ovat merkittävästi tuontiruokaa pienemmällä tasolla Eurooppalaiseenkin verrattuna ja niiden peltokäyttö on Euroopan pienimpiä. Lannoitteiden raskasmetallipitoisuuden on Euroopan tiukimmin säädeltyjä. Erityisesti kannattaa välttää kaukomaiden tuotteita kuten riisiä ja soijaa, sillä niiden tuotannossa käytetään paljon torjunta-aineita, jotka ovat meillä kiellettyjä vaarallisten ympäristövaikutusten tai esimerkiksi syöpäriskin vuoksi. Soija ja riisi ovat myös yleisimpiä geenimuunneltuja kasveja.

Lähteet:
IMO: https://eiimediadatabase.wordpress.com/tag/imo-sulphur-limit/
EEA, 2018 https://www.eea.europa.eu/data-and-maps/indicators/transport-emissions-of-greenhouse-gases/transport-emissions-of-greenhouse-gases-11
Liikennefakta: https://www.liikennefakta.fi/ymparisto/paastot_ja_energiankulutus
LUKE: https://www.luke.fi/ruokafakta/etusivu/suomen-hyvat-ruoantuotantotavat-ovat-myyntivalttia/
https://www.luke.fi/ruokafakta/peltomaan_kasvit/torjunta-ainejaamat/
EUn sallitut torjunta-aineet: https://ec.europa.eu/food/plant/pesticides/eu-pesticides-database/public/?event=homepage&language=EN
Trimmer, C. and Godar, J. (2019). Calculating Maritime Shipping Emissions per Traded Commodity. SEI Brief. Stockholm Environment Institute. https://www.sei.org/publications/shipping-emissions-per-commodity/

Mikkelissä 7.10.2019
Allekirjoitukset:

Pekka Pöyry, Kirsi Olkkonen, Heikki Nykänen,
Liisa Pulliainen, Petri Pekonen, Jaakko Väänänen,
Marja Kauppi, Jaana Strandman, Outi Kauria,
Taina Harmoinen, Risto Rouhiainen, Laura Hämäläinen,
Keijo Siitari, Harri Kivinen, Seija Kuikka"

Päätös

Kaupunginvaltuusto päätti lähettää aloitteen kaupunginhallitukselle valmisteltavaksi.

Päätösehdotus

Esittelijä

Timo Halonen, kaupunginjohtaja, timo.halonen@mikkeli.fi

Kaupunginhallitus päättää lähettää aloitteen ruoka- ja puhtauspalveluiden valmisteltavaksi.
Lisäksi kaupunginhallitus päättää, että vastaus aloitteeseen tulee käsitellä kaupunginhallituksessa helmikuussa 2020.

Päätös

Hyväksyttiin.

Valmistelija

Mia Hassinen, palvelujohtaja, Mia.Hassinen@mikkeli.fi

Kuvaus

Aloitteessa esitetään, että Mikkelin kaupunki ottaa tavoitteeksi puolittaa ulkomailta tuotavien raaka-aineiden kulutus kaupunkikonsernissa vuoteen 2025 mennessä. Tavoitteen tukemiseksi valmistellaan kattava suunnitelma ja ohjeistus.

Elintarvikehankintojen kilpailutus

Mikkelin kaupunki ja sen konserniosat Otavia ja Esedu ovat osa Mikkelin seudun suurtalouksien hankintarengasta, joka yhdessä kilpailuttaa elintarvikehankinnat poislukien tuoreet juurekset, vihannekset, marjat ja hedelmät. Tuoretuotteiden osalta jokainen hankintarenkaan organisaatio tekee omat hankintaratkaisunsa. Yhteistyössä kilpailutettavien elintarvikkeiden tarjouspyyntöjen laadinnassa huomioidaan hankintarenkaan eri organisaatioiden tarpeet.

Hankintarenkaan elintarvikehankintojen arvo on noin 6 M€/v, jonka vuoksi elintarvikehankinnat on jaettu useampaan hankintakokonaisuuteen. Osa sopimuksista on puitejärjestelyjä, joissa on osatarjousmahdollisuus. Tällä toimintatavalla annetaan myös alueellisille toimijoille mahdollisuus tarjota tuotteitaan. Puitejärjestelyissä ei ole vaadittu kaikkien pyydettyjen tuotteiden tarjoamista kaikkiin hankintarenkaan yksiköihin vaan toimijalla on ollut mahdollisuus tarjota valitsemaansa määrää tuotteita haluamilleen keittiöille. Em. puitejärjestelyn haasteena on se, että kaikkien sopimuskumppaneiden tuotteita ei saada kaikkiin keittiöihin. Monelle sopimuskumppanille hajautettu hankinta myös sitoo ostamiseen enemmän henkilöresursseja ja vaatii ostajilta enemmän osaamista kuin hankintojen keskittäminen yhdelle tai muutamalle sopimuskumppanille. Tähän mennessä toteutetuissa puitejärjestelyn alaisissa kilpailutuksissa kaikki tarjouksen jättäneet tavarantoimittajat ovat päässeet sopimuskumppaneiksi. Kaikissa tuoteryhmissä olisi ollut mahdollisuus ottaa enemmän sopimuskumppaneita, jos tarjouksia olisi saatu.

Sopimuskumppaneiden valintakriteereinä on käytetty kokonaistaloudellisuutta, joka koostuu hinnasta, toiminnallisista tekijöistä sekä erilaisista tuoteryhmä- tai tuotekohtaisista laatu- ja arvostustekijöistä. Tarjouspyynnöt kokonaisuudessaan ja tuoteryhmäkohtaiset kriteeristöt on pyritty laatimaan niin, että hankintapäätösten perusteet ovat mahdollisimman yksiselitteiset ja valitukset hankintapäätöksistä saataisiin siten ennaltaehkäistyä.

Pakollisina kriteereinä on käytetty tuote- tai tuoteryhmäkohtaisia laatukriteereitä liittyen mm. ravitsemukseen, tuoteturvallisuuteen tai ympäristöystävällisyyteen. Pakolliset kriteerit on valittu niin, että niillä taataan tarjottavien tuotteiden vähimmäislaatutaso. Toisaalta kriteereitä valittaessa on huomioitu alueellisten toimijoiden resurssit eikä näissä tuoteryhmissä edellytetä esim. maksullisia laatu- tai ympäristösertifikaatteja tai laajoja raportointijärjestelmiä.

Laki julkisista hankinnoista kieltää käyttämästä hankintaperusteena tuotteen alkuperää, jonka vuoksi alkuperää ei voi käyttää pakollisena kriteerinä. Tästä johtuen osassa tarjouspyynnöistä (esim. liha ja lihajalosteet) on pisteytettävänä arvostustekijänä käytetty kotimaisen raaka-aineen osuutta tarjotuista tuotteista (ts. mitä enemmän tarjotuissa tuotteissa on käytetty kotimaista raaka-ainetta, sitä enemmän on saanut pisteitä). Tuotteissa, joissa tarvitaan mm. ruokaturvallisuuden vuoksi ehdottomasti kotimaisia raaka-aineita, on pyydetty tarjousta sekä kotimaisesta tuotteesta että ulkolaisesta rinnakkaistuotteesta (esim. pakastemarjojen kilpailutus).

Ennen tarjouspyyntöjen julkaisua käydään markkinavuoropuhelu ja tarjouspyyntöluonnokset ovat kaikkien tarjoajien julkisesti kommentoitavissa. Mikkelin kaupunki toimii hankintarenkaan puolesta juridisena hankintayksikkönä ja kaupunginhallitus hyväksyy sekä tarjouspyyntöasiakirjat että tekee viralliset hankintapäätökset.

Elintarvikehankintojen sopimuskumppanit

Voimassa olevat hankintasopimukset mahdollistavat sen, että eläinkunnasta peräisin olevat tuotteet ovat 100 % kotimaisia. Liha ja lihajalosteet toimittaa Atria Oy ja maidon ja maitotaloustuotteet Valio Oy (kaupunginhallitus 23.11.2015, §389 ja §391). Päiväkoteihin, joissa on valmistuskeittiö, samat em. tuotteet hankintaan Palvelutukku Itä-Suomen kautta (kaupunginhallitus 20.1.2020, §9).

Keskustukkuliikkeenä on 1.4.2020 alkaen Meira Nova Oy (kaupunginhallitus 20.1.2020, §8). Keskustukkuliikkeeltä hankittavat päätuoteryhmät ovat erilaiset kuivatuotteet kuten hiutaleet, jauhot ja mausteet ym., pakasteet ja säilykkeet. Puitesopimusjärjestelyllä (kaupunginhallitus 20.1.2020, §8 ja §10) ostetaan 1.4.2020 alkaen marjapakasteet (6 sopimuskumppania), tuore kala ja kalapakasteet (7 sopimuskumppania), valmisruoka ja mehukeitot (5 sopimuskumppania), leipomopakasteet (5 sopimuskumppania) sekä tuore leipä ja leipomotuotteet (8 sopimuskumppania).

Elintarvikehankintojen toteutus Mikkelin kaupunkikonsernissa

Mikkelin kaupunkikonsernissa elintarvikehankintoja tekevät ruoka- ja puhtauspalvelut, Esedu ja Otavia, joilla jokaisella on oma ruokapalveluorganisaationsa. Organisaatiot suunnittelevat itsenäisesti ruokalistansa ja niiden perusteella tehtävät elintarvikeostot.

Käyttöön valittavien elintarvikkeiden valintaan vaikuttaa mm. keittiön kokonaisasiakasmäärä, valmistettavien ruokalajien määrä, käytössä olevat valmistustavat ja tuotteiden soveltuvuus niihin, laitekanta sekä henkilöresurssit. Lisäksi huomioidaan mm. ravitsemuksellinen laatu, saatavuus, toimituspäivät, yksikköhinta ja käytön kokonaiskustannukset sekä mahdollisuuksien mukaan tuotantotapa ja alkuperä.

Liitteissä on kuvattu ruoka- ja puhtauspalveluiden, Esedun ja Otavian suunnitelmat, kuinka kukin organisaatio pyrkii toteuttamaan ulkolaisten elintarvikkeiden kulutuksen vähentämisen vuoteen 2025 mennessä vuoden 2019 tasosta.

Päätösehdotus

Esittelijä

Timo Halonen, kaupunginjohtaja, timo.halonen@mikkeli.fi

Kaupunginhallitus esittää, että kaupunginvaltuusto merkitsee tiedoksi ruoka- ja puhtauspalveluiden vastauksen Keskustan valtuustoryhmän valtuustoaloitteeseen ja toteaa aloitteen loppuunkäsitellyksi.

Pöytäkirja tämän pykälän osalta tarkastetaan kokouksessa.

Päätös

Asiasta käydyn keskustelun aikana esittelijä esitti asian palauttamista uuteen valmisteluun ja asiasta pyydetään vielä ilmastokoordinaattorin lausunto.

Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko esittelijän muutosesitys hyväksyä yksimielisesti. Hyväksyttiin. 

Valmistelija

Mia Hassinen, palvelujohtaja, Mia.Hassinen@mikkeli.fi

Päätösehdotus

Esittelijä

Timo Halonen, kaupunginjohtaja, timo.halonen@mikkeli.fi

Kaupunginhallitus esittää,​ että kaupunginvaltuusto merkitsee tiedoksi ruoka-​ ja puhtauspalveluiden vastauksen Keskustan valtuustoryhmän valtuustoaloitteeseen ja toteaa aloitteen loppuunkäsitellyksi.

Pöytäkirja tämän pykälän osalta tarkastetaan kokouksessa.

Päätös

Hyväksyttiin.

Päätösehdotus

Kaupunginhallitus:
Kaupunginhallitus esittää,​ että kaupunginvaltuusto merkitsee tiedoksi ruoka-​ ja puhtauspalveluiden vastauksen Keskustan valtuustoryhmän valtuustoaloitteeseen ja toteaa aloitteen loppuunkäsitellyksi.

Päätös

Hyväksyttiin.


Muutoksenhaku

Päätöksen, joka koskee valmistelua tai täytäntöönpanoa ei saa kuntalain (410/2015) 136 §:n perusteella hakea muutosta.