Kaupunginvaltuusto, kokous 16.3.2020

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 16 Eteläisen aluekoulun hankesuunnitelma

MliDno-2019-581

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Juha Härkönen, projektipäällikkö, juha.harkonen@mikkeli.fi
Jarkko Hyttinen, kiinteistöjohtaja, jarkko.hyttinen@mikkeli.fi

Kuvaus

Eteläisen aluekoulun hankesuunnitelmasta on pyydetty lausunnot kasvatus- ja opetuslautakunnalta, hyvinvoinnin- ja osallisuuden lautakunnalta, nuorisovaltuustolta, vammaisneuvostolta sekä vanhusneuvostolta.

Lausuntojen yhteenveto:

Kaupunkiympäristölautakunta, §157, 17.12.2019

  • Hanke toteutetaan jaettuna urakkana ja uusi koulu sijoitetaan nykyisen Urpolan koulun paikalle.

Kasvatus- ja opetuslautakunta, § 7, 23.01.2020 ja Hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunta, § 7, 22.01.2020

  • hankesuunnitelma on laadittu yhteistyössä käyttäjien ja tilapalvelun edustajien kanssa
  • lautakunnat pitävät tärkeänä rakennushankeen käynnistymistä mahdollisimman pikaisesti, jotta käyttäjät saisivat terveelliset, turvalliset ja opetussuunnitelman mukaiset tilat käyttöönsä

Nuorisovaltuusto, §154, 16.12.2019

  • Nuorisovaltuusto esittää näkemyksiä, joita tulisi huomioida suunnittelussa
  • Nuorisovaltuusto toivoo kustannusten pysyvän arvioiduissa

Vammaisneuvosto, § 8 / liite 1, 29.01.2020 ja Vanhusneuvosto, § 12 / liite 1, 24.01.2020

  • hankkeesta tulee laatia esteettömyyssuunnitelma, jossa huomioidaan kokonaisvaltaisesti esteettömyyden eri osa-alueet
  • esteettömyysratkaisut on hyväksytettävä Mikkelin kaupungin esteettömyystyöryhmällä

Lausuntokierroksella ei tullut kannatettuja muutosehdotuksia hankesuunnitelmaan. Nuorisovaltuuston tulevat esitykset huomioidaan mahdollisuuksien mukaan toteutussuunnittelussa ja vammais- ja vanhusneuvostojen esteettömyyssuunnitelma laaditaan toteutussuunnittelun yhteydessä. 

Päätösehdotus

Esittelijä

Timo Halonen, kaupunginjohtaja, timo.halonen@mikkeli.fi

Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se hyväksyy Eteläisen aluekoulun hankesuunnitelman.

Pöytäkirja tämän pykälän osalta tarkastetaan kokouksessa.

Päätös

Asiasta käydyn keskustelun aikana Pekka Pöyry esitti Kirsi Olkkosen kannattamana asian palauttamista uuteeen valmisteluun seuraavilla perusteilla: 

"Eteläisen aluekoulun runkomateriaalin valinnassa on puu pidettävä vielä tässä suunnitteluvaiheessa tasavertaisena rakennusmateriaalina betonin kanssa. Puukoulun kustannus- sekä aluevaikutukset on selvitettävä nykyisiä arvioita tarkemmin. Valtion tuki puurakentamisen tukemiseen on myös selvitettävä.

Aluekoulujen rakentamisessa tulee pyrkiä puurakentamisen edistämiseen.

Puu on noussut viime vuosina nopeasti esille terveellisenä ja ekologisena rakennusmateriaalina. Suomessa puurakentamisen alalla on pitkät perinteet ja korkea osaaminen. Puurakentaminen osana biotalouden kehittämistä on keskeinen osa Suomen talouden ja työllisyyden hoitoa tulevaisuudessa. Puurakentamisen aluetaloudelliset vaikutukset tukevat koko Suomen kehittämistä mitä parhaimmalla tavalla. Puurakentamista ja puun käyttöä kehittämällä edistetään metsien kestävää käyttöä. Rakenteissa ja kalusteissa puun sitoma hiili säilyy kymmeniä vuosia poissa ilmakehästä, tämä tukee ilmastotavoitteitamme.

Nykyisten sisäilmaongelmien hallinta valitsemalla ”hengittävä puu” rakennusmateriaaliksi helpottuu oleellisesti. 

Lukuisten tutkimusten mukaan puu- ja hirsitalojen vahvuuksia ovat hyvä äänieristys, viihtyvyys ja kauneus sekä lämminhenkisyys ja kodikkuus verrattuna betoni- ja teräsrakenteisiin. Voisiko puu olla rakennusmateriaalina uusissa aluekouluissamme?"

Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu esitys ja esitti asian ratkaistavaksi äänestyksellä siten, että ne, jotka kannattavat esittelijän esitystä, äänestävät Jaa ja ne, jotka kannattaat Pekka Pöyryn esitystä, äänestävät Ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 5 jaa-ääntä (Jyrki Koivikko, Olli Miettinen, Mali Soininen, Arto Seppälä, Jukka Pöyry) ja 6 ei-ääntä (Kirsi Olkkonen, Soile Kuitunen, Minna Pöntinen, Petri Pekonen, Jarno Strengell, Pekka Pöyry).

Puheenjohtaja totesi, että Pekka Pöyryn esitys on tullut kaupunginhallituksen päätökseksi ja asia palautetaan uuteen valmisteluun.

Merkitään, että pöytäkirjaan liitetään kasvatus-​ ja opetuslautakunnan,​ hyvinvoinnin​ ja osallisuuden lautakunnan,​ nuorisovaltuuston,​ vammaisneuvoston sekä vanhusneuvoston lausunnot.  

Merkitään, että projektipäällikkö Juha Härkönen selosti asiaa kaupunginhallitukselle. 

Valmistelija

Jarkko Hyttinen, kiinteistöjohtaja, jarkko.hyttinen@mikkeli.fi
Juha Härkönen, projektipäällikkö, juha.harkonen@mikkeli.fi

Kuvaus

Kaupunkiympäristölautakunta on käsitellyt asiaa 5.3.2020 kokouksessaan. 

Päätösehdotus

Esittelijä

Timo Halonen, kaupunginjohtaja, timo.halonen@mikkeli.fi

Päätösehdotus annetaan kokouksessa.

Pöytäkirja tämän pykälän osalta tarkastetaan kokouksessa.

Päätös

Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että Eteläinen aluekoulu suunnitellaan hankesuunnitelman mukaisella tilaohjelmalla jaettuna urakkana kaupungin omaan taseeseen. Uusi aluekoulu tulee kuitenkin toteuttaa materiaaliratkaisultaan puun ja betonin parhaita ominaisuuksia hyödyntäen. Valtatien suuntaan näkyvän liikuntasalin ulkovaippa rakennetaan massiivipuusta. Lisäksi puuta hyödynnetään mahdollisimman paljon rakennuksen sisätiloissa pintamateriaalina sekä täydentävissä rakennusosissa ja kalusteissa.

Asiasta käydyn keskustelun aikana Jyrki Koivikko esitti Armi Salo-Oksan kannattamana, että asia jätetään pöydälle. 

Puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu esitys asian jättämisestä pöydälle ja esitti asian ratkaistavaksi äänestyksellä siten, että ne, jotka kannattavat asian käsittelyn jatkamista tässä kokouksessa, äänestävät Jaa ja ne, jotka kannattavat Jyrki Koivikon esitystä asian jättämisestä pöydälle, äänestävät Ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 7 jaa ääntä (Kirsi Olkkonen, Petri Pekonen, Arto Seppälä, Minna Pöntinen, Soile Kuitunen, Pekka Pöyry, Jarno Strengell) ja 4 ei ääntä (Jyrki Koivikko, Armi Salo-Oksa, Mali Soininen, Jukka Pöyry).  Puheenjohtaja totesi, että asian käsittelyä jatketaan tässä kokouksessa. 

Jukka Pöyry esitti, että koulu rakennetaan betonista. Koska kukaan ei kannattanut esitystä, se raukesi.

Pekka Pöyry esitti Kirsi Olkkosen, Jarno Strengellin, Minna Pöntisen ja Soile Kuitusen kannattamana, että "Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että Urpolan uuden aluekoulun on oltava kaupunkiympäristölautakunnan päätöksen ja perustelujen mukaisesti puukoulu. Koulusta on suunniteltava toimiva ja nykyaikainen koulukiinteistö. Muita materiaaleja käytetään mahdollistamaan rakennustekniset seikat sekä korostamaan kokonaisuuden toimivuutta ja nykyaikaisuutta. Materiaalien yhdistäminen ja uudet kombinaatiot ovat avainasemassa. Puun osuuden on oltava niin suuri, että voidaan aidosti puhua puukoulusta."

Puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu esitys ja esitti asian ratkaistavaksi äänestyksellä siten, että ne, jotka kannattaat esittelijän esitystä, äänestävät Jaa ja ne, jotka kannattavat Pekka Pöyryn esitystä, äänestävät Ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 4 jaa ääntä (Mali Soininen, Armi Salo-Oksa, Jyrki Koivikko, Jukka Pöyry) ja 7 ei ääntä (Soile Kuitunen, Minna Pöntinen, Kirsi Olkkonen, Petri Pekonen, Pekka Pöyry, Arto Seppälä, Jarno Strengell).  Puheenjohtaja totesi, että Pekka Pöyryn esitys on tullut kaupunginhallituksen päätökseksi.

Merkitään, että projektipäällikkö Juha Härkönen ja rakennuttajapäällikkö Heidi Vanhanen selostivat asiaa kaupunginhallitukselle. 

Merkitään, että Armi Salo-Oksa, Mali Soininen ja Jyrki Koivikko jättivät asiasta eriävän mielipiteen. 

Merkitään, että pöytäkirja tämän pykälän osalta tarkastettiin kokouksessa.

Eriävä mielipide

Jyrki Koivikko, Armi Salo-Oksa ja Mali Soininen:

Päätös ei huomio Mikkelin kaupungin yhä haastavampaa taloustilannetta eikä pysy annetussa raamissa. Myös kaupunkiympäristölautakunnan asiaan liittyvissä aluetalousvaikutuksen arvioinneissa on itsessään ristiriitaisia perusteluja.

Kuvaus

Kaupunginhallitus on kokouksessaan 10.02.2020, § 51 päättänyt palauttaa Eteläisen aluekoulun hankesuunnitelman uudelleen valmisteltavaksi.

Hankesuunnitelmaan on pyydetty lisälausuntoja ja näkemyksiä betoni- ja massiivipuurakenteiden mahdollisuuksista sekä kustannusvaikutuksista. Selvitettyjä asioita ovat mm.

  • teknisten ominaisuuksien vertailu (Sitowise Oy) ja puurakentamisen ekologisuus (Mikkelin kaupungin ilmastokoordinaattori Harri Hakala),
  • investointi- ja elinkaarikustannukset (Suomen Controlteam Oy),
  • aluetaloudelliset vaikutukset (Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy),
  • vaikutus sisäilmaan sekä
  • mahdollinen puurakentamisen valtiontuki (ARA, Hannu Rossilahti).
     

Yleistä

Mikkeliin on rakennettu puurankaisina kohteina viime aikoina mm. Ihastjärven koulu, Naisvuoren päiväkoti, Vanhalan koulun lisäosa, Otavan päiväkodin lisäosa, Haukivuoren päiväkoti, Ristiinan päiväkodin lisäosa 2018 ja meneillään on Kattilansillan päiväkoti. Massiivipuurunkoisia kohteita ei ole tehty.

Betonielementtirunkoisia rakennuksia on rakennettu Mikkeliin viime vuosina mm. Rantakylän yhtenäiskoulu ja Kalevankankaan päiväkoti.

Kaupunginhallitus esitti, että puu on pidettävä suunnitteluvaiheessa tasavertaisena rakennusmateriaalina betonin kanssa. Runkomateriaali tulee kuitenkin päättää ennen kuin hankkeen toteutussuunnittelu aloitetaan eli hankesuunnitelman hyväksymisen yhteydessä. Runkomateriaali vaikuttaa suunnittelijavalintoihin ja tulee olla valittuna hankesuunnitteluvaiheessa, koska ratkaisu vaikuttaa mm. rakenteiden mitoitukseen, palo-osastointeihin ja tilojen muunneltavuuteen sekä tekniikan suunnitteluun. 

Eteläinen aluekoulu on noin 10 000 m² ja 3-4 kerrokseen rakentuva yhtenäiskoulu. Moniammatillinen hankesuunnittelutyöryhmä asetti hankkeen tavoitteeksi suunnitella kohde mahdollisimman turvallisilla, varmoilla ja huollettavilla rakenteilla, jotta investointivaiheessa huomioidaan rakennuksen koko elinkaaren kustannukset, minkä perusteella työryhmä esittää runkorakenteeksi uretaanieristeisiä betonielementtejä.

Hankesuunnitelmassa on esitetty, että puuta hyödynnetään niissä rakennusosissa, joihin se ominaisuuksiltaan soveltuu parhaiten, esim. julkisivuissa ja täydentävissä rakennusosissa kuten ovissa, ikkunoissa ja pintamateriaaleissa. Lisäksi puuta voidaan käyttää kalusteissa. Puuta voidaan käyttää monissa eri käyttötarkoituksissa, vaikka runko olisi jotain muuta materiaalia kuin puuta.

Tilapalveluiden näkemyksen mukaan puu soveltuu runkomateriaaliksi parhaimmillaan yksikerroksisiin alle 1000 m² kohteisiin. Suomessa ei ole vielä toteutettu yhtään näin suurta (yli 10 000 brm²) massiivipuurakenteista koulua, joten suunnittelusta ja toteutuksesta ei ole kokemuksia, mikä osaltaan on iso laatu- ja kustannusriski.

Betoni- ja massiivipuurakenteen vertailu ja puurakentamisen ekologisuus

Betoni on paloturvallinen, massiivisena rakenteena hyvin ääntä eristävä ja soveltuu pitkien jännevälien kohteisiin, kuten uusiin avoimiin oppimisympäristöihin. Betonirakenne on tiivis ja eristeen kanssa energiatehokas. Lisäksi betonielementti- että paikallavalurakentamisesta on paikallista osaamista sekä tuotannossa että urakoitsijoissa.

Sitowise Oy:n ja Suomen Controlteam Oy:n lausuntojen mukaan betonirakenteet voidaan toteuttaa yksinkertaisesti ja varmasti. Runkojärjestelmälle on kehitetty ajan saatossa ja kokemusten perusteella vakioidut ja kustannustehokkaat suunnittelu- ja toteutusratkaisut. Lisäksi rungon detaljeille on vakiintuneet käytännöt.

Puu on ekologinen rakennusmateriaali, jota on helppo työstää. Kuitenkin puulla on betoniin verrattuna heikompi ääneneristävyys, heikompi kosteudensieto ja vaativampi paloturvallisuus. Orgaanisena aineena puu elää, mikä voi aiheuttaa epätiiveyttä rakenneliitoksiin. Massiivipuurakenne tarvitsee lisälämmöneristystä tai rakennetta pitää kompensoida energiatehokkuuslaskelmissa. Massiivipuurakenteen heikompi lämmöneristävyys on sallittu, koska materiaali itsessään toimii ns. hiilinieluna.

Mikkelin kaupungin ilmastokoordinaattori Harri Hakalan mukaan puurakentamisen rakentamisvaiheen kasvihuonekaasupäästöt ovat kirjallisuudessa luokkaa 20-70 % pienempiä kuin betonirakentamisen, koska puu sitoo hiilen itseensä koko rakennuksen käyttöajan eikä puuraaka-aineen tuotannossa synny hiilipäästöjä kuten betonin tuotannossa. Lisäksi puurakentamisella on myönteinen imagovaikutus ilmastotavoitteiden saavuttamisessa.

Kustannukset

Suomen Controlteam Oy:n laatimassa kustannusvertailussa massiivipuurunkorakentamisen investointikustannukset ovat 8 % korkeammat kuin betonirakenteen, eli eteläisessä aluekoulussa noin 2,2 miljoonaa euroa. Hintaero investointivaiheessa koostuu:

  • runkorakenteiden ääni- ja paloteknisten ominaisuuksien erosta, eli puurakenteita joudutaan rakenteellisesti palosuojaamaan ja äänieristämään enemmän
  • välipohjarakenteen kalleudesta
  • laajemmasta sääsuojauksesta
  • hankkeen kestosta sekä urakoitsijoiden suuremmista riskivarauksista tarjousvaiheessa
  • automaattisesta sammutusjärjestelmästä (sprinkler)
     

Hintavaikutuksessa ei ole huomioitu suunnitteluvaiheen mahdollista kustannuseroa. Massiivipuurakenteen suunnittelijoita on valtakunnallisesti vähän, joka saattaa vaikuttaa hintoihin korottavasti. Massiivipuurakentamisen kustannusvaikutusta ei ole huomioitu talousarviossa ja -suunnitteluvuosissa.

Suomen Controlteam Oy:n tekemässä selvityksessä massiivipuurakenteisin rakennuksen elinkaarikustannukset on arvioitu 23 % korkeammiksi betonirakenteisiin verrattuna. Kuitenkin uusista massiivipuurakenteisista rakennuksista ei ole vielä saatu pitkän aikavälin kustannustietoa.

Aluetaloudelliset vaikutukset

Massiivipuurakentaminen tai puurakentaminen tässä mittakaavassa on vielä marginaalista, joten valtakunnallistakaan osaamista ei ole ehtinyt kertyä suunnittelijoille eikä urakoitsijoille. Muualla Suomessa tehdyistä uuden sukupolven puurunkoisista kohteista ei ole vielä pitkän aikavälin kokemuksia. Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n projektipäällikkö Aki Hakalan lausunnon mukaan Mikkelissä ja naapurikunnissa on betonielementtituotantoa, mutta hirsi- tai liimapuurunkotuotantolaitoksia ei ole Mikkelissä tai naapurikunnissa. Hakalan mukaan Mikkelin seudulla ja Etelä-Savossa toimii osaavia rakennusliikkeitä sekä betoni- että puurakentamiseen.

Sisäilmaongelmien ehkäisy

Pyydetyissä lausunnoissa on otettu kantaa runkorakenteiden sisäilmavaikutuksiin. Suomen Controlteam Oy:n antamassa lausunnossa on esitetty, että rakennuksen runko on vain yksi rakennuksen sisäolosuhteisiin vaikuttavista tekijöistä. Käsittelemättömän puun vaikutuksia tilojen estetiikkaan ja viihtyisyyteen on tutkittu ja niistä on positiivisia kokemuksia. Kuitenkin Sitowise Oy:n lausunnossa on nostettu esiin, että puurakenne vaatii paloturvallisuuden takia palosuojaverhouksia, jolloin käsittelemätöntä puuta joudutaan peittämään joko palosuojakäsittelyllä tai verhouksilla.

Mahdollinen puurakentamisen valtiontuki

ARA:n ylijohtaja Hannu Rossilahden mukaan ARA-rahoitustukea ei voi saada kouluhankkeeseen, koska tuki rajoittuu vain asuntotuotantoon. Tässä aikataulussa ei ehditty selvittämään muita tukivaihtoehtoja ja selvitys vaatisi enemmän aikaa. Itäisen aluekoulun osalta tullaan selvittämään voisiko hankkeelle saada tukea esimerkiksi konseptisuunnitteluun.

Päätösehdotus

Esittelijä

Jouni Riihelä, tekninen johtaja, Jouni.Riihela@mikkeli.fi

Kaupunkiympäristölautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että Eteläinen aluekoulu suunnitellaan hankesuunnitelman mukaisesti betonirunkoisena.

Pöytäkirja tämän pykälän osalta päätetään tarkastaa jo kokouksessa, jotta asia ehtii seuraavaan kaupunginhallituksen kokoukseen.

Päätös

Keskustelun aikana Jaakko Väänänen esitti, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi, koska valmistelu on tehty betoniratkaisun pohjalta ja puuratkaisun edut on sivuutettu. Ratkaisu tulisi tehdä vasta, kun on käyty tutustumassa Imatran puukouluhankkeeseen. Vesa Himanen kannatti Jaakko Väänäsen esitystä.

Puheenjohtaja totesi, että keskustelun aikana oli tehty esitys asian palauttamisesta uuteen valmisteluun, jota oli kannatettu, joten asiasta oli äänestettävä. Äänestys suoritetaan kättennostoäänestyksenä. Käsittelyn jatkamista tässä kokouksessa kannattavat äänestävät jaa ja asian palauttamista uuteen valmisteluun kannattavat ei. Lautakunta hyväksyi yksimielisesti esityksen kättennostolla tapahtuvasta äänestyksestä.

Suoritetussa äänestyksessä annettiin 7 jaa ääntä (Pekka Heikkilä, Kerttu Hakala, Marita Hokkanen, Paavo Puhakka, Keijo Siitari, Tarja Gråsten-Tarkiainen ja Hannu Tullinen), 5 ei ääntä (Jaakko Väänänen, Vesa Himanen, Jaana Vartiainen, Risto Pöntinen ja Raimo Ruotsalainen) ja yksi oli poissa (Jaana Strandman).

Puheenjohtaja totesi, että asian käsittelyä jatketaan tässä kokouksessa.

Keskustelun aikana Jaakko Väänänen esitti, että Eteläinen koulu rakennetaan puusta. Puukoulut ovat todettu sisäilmaltaan turvallisiksi, puurakentaminen sitoo hiiltä ja on ilmaston kannalta paras vaihtoehto. Suomessa on viimeaikoina rakennettu runsaasti kouluja ja päiväkoteja puusta, eikä hintataso poikkea betonirakentamisesta. Perustelut että rakentamisella olisi kiire, hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, yli kahdenkymmenen miljoonan investointi ei saa olla muutamasta kuukaudesta kiinni, jos saadaan terveellinen ja ilmasto ystävällinen ratkaisu. Eteläinen koulu on Mikkelin näköalapaikalla viitostien laidassa, ja luo Mikkelille myönteisen imagon. Metsä on Mikkelin ja Etelä Savon vahvuus, metsällä ja metsäteollisuudella on suurin aluetaloudellinen merkitys, Mikkelin on rakennusratkaisuillaan suosittava alueen työllisyyttä ja elinvoimaa. Sementin valmistus on ilmaston suurimpia saastuttaja ja hiilidioksiidi päästöjen aiheuttaja .Suomessa on betonikouluja jotka jo parin käyttövuoden jälkeen on rakennusvirheiden takia jouduttu korjaamaan, Urpolan nykyinen koulu on betonikoulu ja tuloksena purkaminen toiseen betonikouluun ei veronmaksajilla ole varaa.

Vesa Himanen kannatti Jaakko Väänäsen esitystä.

Puheenjohtaja totesi, että keskustelun aikana oli tehty esittelijän päätösehdotuksesta poikkeava esitys, jota oli kannatettu, joten asiasta oli äänestettävä. Äänestys suoritetaan kättennostoäänestyksenä. Esittelijän päätösehdotusta kannattavat äänestävät jaa ja Jaakko Väänäsen vastaesitystä kannattavat ei. Lautakunta hyväksyi yksimielisesti esityksen kättennostolla tapahtuvasta äänestyksestä.

Suoritetussa äänestyksessä annettiin 4 jaa ääntä (Marita Hokkanen, Paavo Puhakka, Tarja Gråsten-Tarkiainen ja Hannu Tullinen), 8 ei ääntä (Pekka Heikkilä, Kerttu Hakala, Jaakko Väänänen, Vesa Himanen, Jaana Vartiainen, Keijo Siitari, Risto Pöntinen ja Raimo Ruotsalainen) ja yksi oli poissa (Jaana Strandman).

Puheenjohtaja totesi Jaakko Väänäsen esityksen tulleen lautakunnan päätökseksi.

Merkitään, että pöytäkirja tämän pykälän osalta tarkastettiin kokouksessa.

Merkitään, että kaupunginhallituksen puheenjohtaja Arto Seppälä, rakennuttajapäällikkö Heidi Vanhanen ja projektipäällikkö Juha Härkönen poistuivat kokouksesta tämän pykälän käsittelyn jälkeen.

Valmistelija

  • Jarkko Hyttinen, kiinteistöjohtaja, jarkko.hyttinen@mikkeli.fi
  • Juha Härkönen, projektipäällikkö, juha.harkonen@mikkeli.fi

Kuvaus

Kaupunginvaltuusto on 18.6.2018 § 71 hyväksynyt kaupunkirakenneselvityksen, jossa on esitetty, että perusopetuksen kouluverkko tiivistetään Kouluverkko 2023 -mallin pohjalta lukuvuoden 2023-2024 alkuun mennessä. Toimenpiteenä on päädytty muun muassa siihen, että uusi eteläisen alueen aluekoulu rakennetaan Urpolan koulun tontille. Uuteen yhtenäiskouluun yhdistetään Urpolan koulun luokat 1-6, Moision koulu ja Olkkolan koulu sekä näiden koulujen yläkoululaiset, Sairilan ja Rahulan koulujen yläkoululaiset sekä osa Päämajakoulun yläkoululaisista. Lisäksi Urheilupuiston koulu yhdistetään uuteen eteläisen alueen aluekouluun.

Kaupungin tilapalvelut on koonnut laaja-alaisen käyttäjistä, suunnittelijoista ja asiantuntijoista koostuvan työryhmän laatimaan Eteläisen aluekoulun hankesuunnitelman. Hankesuunnitelman laatiminen on käynnistetty syksyllä 2018. 

Eteläinen aluekoulu on 1-9 luokkien yhtenäiskoulu, joka on mitoitettu 850 oppilaalle ja 100 henkilön työyhteisölle. Koulutoimintojen lisäksi tiloissa on iltapäivä- ja nuorisotoimintaa.
Rakennuksen huoneala on tilaohjelman, 6.11.2019 mukaan, 9 903 m2 ja arvioitu bruttoala 10 900 m2.

Eteläisen aluekoulun hankesuunnitelmasta on pyydetty lausunnot kasvatus- ja opetuslautakunnalta, hyvinvoinnin- ja osallisuuden lautakunnalta, nuorisovaltuustolta, vammaisneuvostolta sekä vanhusneuvostolta.

Lausuntojen yhteenveto:

Kaupunkiympäristölautakunta, §157, 17.12.2019

  • Hanke toteutetaan jaettuna urakkana ja uusi koulu sijoitetaan nykyisen Urpolan koulun paikalle.

 

Kasvatus- ja opetuslautakunta, § 7, 23.01.2020 ja Hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunta, § 7, 22.01.2020

  • hankesuunnitelma on laadittu yhteistyössä käyttäjien ja tilapalvelun edustajien kanssa
  • lautakunnat pitävät tärkeänä rakennushankkeen käynnistymistä mahdollisimman pikaisesti, jotta käyttäjät saisivat terveelliset, turvalliset ja opetussuunnitelman mukaiset tilat käyttöönsä

 

Nuorisovaltuusto, §154, 16.12.2019

  • Nuorisovaltuusto esittää näkemyksiä, joita tulisi huomioida suunnittelussa
  • Nuorisovaltuusto toivoo kustannusten pysyvän arvioiduissa

 

Vammaisneuvosto, § 8 / liite 1, 29.01.2020 ja Vanhusneuvosto, § 12 / liite 1, 24.01.2020

  • hankkeesta tulee laatia esteettömyyssuunnitelma, jossa huomioidaan kokonaisvaltaisesti esteettömyyden eri osa-alueet
  • esteettömyysratkaisut on hyväksytettävä Mikkelin kaupungin esteettömyystyöryhmällä

 

Hankesuunnittelutyöryhmä esittää, että koulu toteutetaan betonielementtirakenteisena ja uretaanieristeillä. Kaupunginhallitus palautti hankesuunnitelman uudelleen valmisteltavaksi 10.2.2020 § 51, niin että puukoulun kustannus- ja aluevaikutukset on selvitettävä nykyisiä arvioita tarkemmin sekä valtion tuki puurakentamisen tukemiseen. Asiantuntijalausuntojen jälkeen kaupunkiympäristölautakunta esitti kaupunginhallitukselle 5.3.2020 § 28, että eteläinen aluekoulu rakennetaan puusta. Laaditut lausunnot ovat tämän pykälän liitteenä.

Hankesuunnitelman mukaisen betonirakenteisen uudisrakennuksen kustannusarvio on noin 26,7 milj. euroa (alv 0 %) ja irtaimistohankintojen (kalusteet + varusteet) 1,7 milj. euroa (alv 0 %).

Hankkeen toteutukseen on kaupunginvaltuuston 9.12.2019 hyväksymässä talousarviossa 3 milj. euroa vuodelle 2020 ja 16 milj. euroa sekä 8,5 milj. euroa taloussuunnitelmavuosille 2021 - 2022. Yhteensä 27,5 milj. euroa.

Mikäli hanke toteutetaan massiivipuisena, tulee kasvanut kustannus huomioida taloussuunnitteluvuosilla. Arvio kasvavasta investointikustannuksesta on noin 2,2 miljoonaa euroa. Lisäksi ylläpitokustannusten osuus 25 vuoden laskenta-ajalla on noin 150 000 euroa enemmän vuodessa massiivipuisena, kuin betonirakenteisena. Lopullisen kustannustason määrittää mm. suunnittelu- ja toteutusratkaisu, vallitseva markkinatilanne ja toteutusaika.

Päätösehdotus

Kaupunginhallitus:
Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että Urpolan uuden aluekoulun on oltava kaupunkiympäristölautakunnan päätöksen ja perustelujen mukaisesti puukoulu. Koulusta on suunniteltava toimiva ja nykyaikainen koulukiinteistö. Muita materiaaleja käytetään mahdollistamaan rakennustekniset seikat sekä korostamaan kokonaisuuden toimivuutta ja nykyaikaisuutta. Materiaalien yhdistäminen ja uudet kombinaatiot ovat avainasemassa. Puun osuuden on oltava niin suuri, että voidaan aidosti puhua puukoulusta.

Päätös

Asiasta käydyn keskustelun aikana valtuutettu Pekka Pöyry esitti valtuutettujen Armi Salo-Oksan, Soile Kuitusen ja Jyrki Koivikon kannattamana, että "Kaupunginvaltuusto hyväksyy laaditun hankesuunnitelman (3.12.2019) muilta osin kuin päämateriaalin osalta. Urpolaan rakennettavasta eteläisestä aluekoulusta tulee puukoulu. Uusi aluekoulu toteutetaan hybridikonseptina, puun ja betonin parhaita ominaisuuksia hyödyntäen. Suunnittelun lähtökohtana on, että kustannustaso säilytetään alkuperäisen hankesuunnitelman mukaisena 28,5 meur irtaimistohankintoineen.”

Asiasta käydyn keskustelun aikana valtuutettu Jaakko Väänänen esitti valtuutettu Raimo Heinäsen, varavaltuutettu Jaana Strandmanin ja valtuutettujen Jukka Pöyryn ja Jussi Marttisen kannattamana asian palauttamista uuteen valmisteluun.

Puheenjohtaja totesi, että on tehty kaupunginhallituksen esityksestä poikkeava kannatettu esitys asian palauttamisesta uuteen valmisteluun ja esitti asian ratkaistavaksi äänestyksellä siten, että ne, jotka kannattavat asian käsittelyn jatkamista tässä kokouksessa äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat valtuutettu Jaakko Väänäsen esitystä asian palauttamisesta uuteen valmisteluun äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 43 jaa ääntä ja 8 ei ääntä. Puheenjohtaja totesi, että asian käsittelyä jatketaan tässä kokouksessa. Liite 7.

Asiasta käydyn keskustelun aikana valtuutettu Marita Hokkanen esitti valtuutettu Hannu Tullisen kannattamana, että aluekoulu rakennetaan alkuperäisen hankesuunnitelman mukaisesti betonista. 

Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja totesi, että on tehty kaupunginhallituksen esityksestä kaksi poikkeavaa kannatettua esitystä ja esitti asian ratkaistavaksi äänestyksellä siten, että ensin äänestetään valtuutettujen Pekka Pöyryn ja Marita Hokkasen esityksistä. Ne jotka kannattavat Pekka Pöyryn esitystä äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat Marita Hokkasen esitystä äänestävät ei ja sen jälkeen voittanut esitys asetetaan kaupunginhallituksen esitystä vastaan. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 42 jaa ääntä, 8 ei ääntä ja yksi tyhjä ääni. Liite 8.

Puheenjohtaja totesi, että Pekka Pöyryn esitys on voittanut ja se asetetaan kaupunginhallituksen esitystä vastaan siten, että ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen esitystä äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat Pekka Pöyryn esitystä äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 16 jaa ääntä, 34 ei ääntä ja yksi tyhjä ääni. Liite 9.

Puheenjohtaja totesi, että Pekka Pöyryn esitys on tullut kaupunginvaltuuston päätökseksi.

Merkitään, että äänestysluettelot liitetään pöytäkirjaan. Liitteet 7-9.

Merkitään, että tekninen johtaja Jouni Riihelä selosti asiaa kaupunginvaltuustolle.

Merkitään, että kiinteistöjohtaja Jarkko Hyttinen ja projektipäällikkö Juha Härkönen poistuivat kokouksesta tämän pykälän käsittelyn jälkeen. 

Tiedoksi

Asumisen ja toimintaympäristön palvelualue/Jouni Riihelä, Jarkko Hyttinen, Juha Härkönen, Heidi Vanhanen, sivistyksen ja hyvinvoinnin palvelualue/Virpi Siekkinen, Seija Manninen

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus
Päätökseen saa hakea muutosta:

  • se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä
  • kunnan jäsen.

Valitusaika
Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan päättymistä.

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa katsotaan asianosaisen saaneen tiedon päätöksestä kolmantena päivänä viestin lähettämisestä.

Kunnan jäsenen ja kuntalain (410/2015) 137 §:n 2 momentissa tarkoitetun kunnan katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet
Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että

  • päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä,
  • päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai
  • päätös on muuten lainvastainen.

Valittajan tulee esittää valituksen perusteet valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä.

Valitusviranomainen

Kunnallisvalitus tehdään Itä-Suomen hallinto-oikeudelle.

Postiosoite: PL 1744, 70101 Kuopio
Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64
Sähköpostiosoite: ita-suomi.hao@oikeus.fi
Faksinumero: 029 56 42501
Puhelinnumero: 029 56 42500
Hallinto-oikeuden asiakaspalvelu on avoinna arkisin 8.00–16.15

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa
https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet.

Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava:

  1. päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);
  2. miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);
  3. vaatimuksen perustelut;
  4. mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja yhteystiedot. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä:

  1. valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;
  2. selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta;
  3. asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksen tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

Asiamiehen on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, kuten laissa oikeudenkäynnistä hallintoasioissa (808/2019) 32 §:ssä säädetään.

Oikeudenkäyntimaksu
Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksu, mikä on määrätty mainitun lain 2 §:ssä. Saman lain 5 §:ssä on määräys niistä asioista, joista ei peritä oikeudenkäyntimaksua.

Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä voi pyytää Mikkelin kaupungin kirjaamosta.

Käyntiosoite: Raatihuoneenkatu 8–10
Postiosoite: PL 33, (Raatihuoneenkatu 8–10), 50101 Mikkeli
Faksinumero: 015 36 6583
Puhelinnumero: 044 794 2033 / 015 1941 (vaihde)
Sähköpostiosoite: kirjaamo@mikkeli.fi

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 9–15.