Kaupunginvaltuusto, kokous 14.11.2016

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 134 Veroprosentit vuodelle 2017

MliDno-2016-2272

Aikaisempi käsittely

Kuvaus

Kuntien on verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) perusteella ilmoitettava seuraavan tilivuoden veroprosentit verottajalle viimeistään edeltävän vuoden marraskuun 17 päivänä. Veroprosenttipäätöksen perustana on kaupungin nykyinen hyväksytty strategia ja hyvinvointiohjelmat sekä kaupunginjohtajan esitys vuoden 2017 talousarvioksi. Päätöksessä on huomioitu myös kilpailukykysopimuksen mukaisten palkansaajamaksujen muutosten sekä arvioidun palkkakehityksen vaikutukset verokertymään.

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys on laadittu siten, että kaupunki korottaa tuloveroprosenttia 0,25% prosenttiyksikköä 20,25 prosenttiin. Vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti nostetaan 0,05 prosenttiyksikköä 0,60 prosenttiin, muun kuin vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti nostetaan 0,10 prosenttiyksikköä 1,20 prosenttiin, yleinen kiinteistöveroprosentti nostetaan 0,10 prosenttiyksikköä 1,30 prosenttiin, voimalaitosrakennuksen kiinteistöveroprosentti nostetaan 0,25 prosenttiyksikköä 2,75 prosenttiin ja rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöveroprosentti nostetaan 0,30 prosenttiyksikköä 3,30 prosenttiin. Kaupunginvaltuusto hyväksyy veroprosentit kokouksessaan 14.11.2016.

Mikkelin kaupungin vuoden 2017 veroprosentit:

  2016 2017
Kunnallisveroprosentti 20,00 % 20,25 %
Vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti 0,55 % 0,60 %
Muun kuin vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti 1,10 % 1,20 %
Yleinen kiinteistöveroprosentti 1,20 % 1,30 %
Voimalaitosrakennuksen kiinteistöveroprosentti 2,50 % 2,75 %
Yleishyödyllinen yhteisö 0,00 % 0,00 %
Rakentamaton rakennuspaikka 3,00 % 3,30 %


 

 

 

Kunnallisveroprosentti

Koko maan painotettu keskiarvo on 19,87 % vuonna 2016, jossa oli nousua 0,04 prosenttiyksikköä vuoteen 2015 verrattuna. Vuodesta 2014 vuoteen 2015 veroprosentti nousi keskimäärin 0,10 %. Etelä-Savon keskimääräinen tuloveroprosentti on 20,92 % vuonna 2016, jossa nousua on 0,19 prosenttiyksikköä vuoteen 2015 verrattuna. Mikkelin kaupunki nostaa kunnallisveroprosenttia 0,25% prosenttiyksikköä 20,25 prosenttiin. Noston vaikutus kaupungin verotulokertymään on noin 2,4 milj. euroa.

Kiinteistöveroprosentit

Kunnat voivat päättää kiinteistöveroprosenteista seuraavalla vaihteluvälillä:

  • Vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti 0,41 % - 0,90 %
  • Muun kuin vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti 0,93 % - 1,80 %
  • Yleinen kiinteistöveroprosentti 0,93 % - 1,80 %
  • Voimalaitosrakennuksen kiinteistöveroprosentti 0,93 % - 3,10 %
  • Yleishyödyllinen yhteisö 0,00 % - 1,80 %
  • Rakentamaton rakennuspaikka 2,00 % - 6,00 %

Kiinteistöverojen 0,05 - 0,30 prosenttiyksikön noston vaikutus kaupungin verotulokertymään on noin 1,6 milj. euroa.

Päätösehdotus

Esittelijä

Timo Halonen, kaupunginjohtaja, timo.halonen@mikkeli.fi

Kaupunginhallitus esittää, että kaupunginvaltuusto päättää vahvistaa tuloveroprosentiksi 20,25 % vuodelle 2017.

Lisäksi kaupunginhallitus esittää, että kaupunginvaltuusto vahvistaa seuraavat kiinteistöveroprosentit vuodelle 2017:

  • Vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti 0,60 %
  • Muun kuin vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti 1,20 %
  • Yleinen kiinteistöveroprosentti 1,30 %
  • Voimalaitosrakennusten kiinteistöveroprosentti 2,75 %
  • Yleishyödyllinen yhteisö 0,00 %
  • Rakentamaton rakennuspaikka 3,30 %

Pöytäkirja tämän pykälän osalta tarkastetaan kokouksessa.

Päätös

Asiasta käydyn keskustelun aikana esittelijä muutti esitystään siten, että tuloveroprosentti on 20,50 % vuonna 2017. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko esittelijän muutettu esitys hyväksyä yksimielisesti. Hyväksyttiin.

Edelleen esittelijä muutti esitystään siten, että kiinteistöveroprosentit vuodelle 2017 ovat seuraavat:

  • Vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti 0,58 %
  • Muun kuin vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti 1,15 %
  • Yleinen kiinteistöveroprosentti 1,25 %
  • Voimalaitosrakennusten kiinteistöveroprosentti 2,75 %
  • Yleishyödyllinen yhteisö 0,00 %
  • Rakentamaton rakennuspaikka 3,30 %

Asiasta käydyn keskustelun aikana Vesa Himanen esitti Jaakko Väänäsen kannattamana, ettei kiinteistöveroprosentteja koroteta. Outi Kauria esitti Petri Pekosen kannattamana muun kuin vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentiksi 1,20 % ja yleiseksi kiinteistöveroprosentiksi 1,22 % ja muut kiinteistöveroprosentit kaupunginjohtajan muutetun esityksen mukaan.

Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän muutetusta esityksestä kaksi poikkeavaa kannatettua esitystä ja esitti asian ratkaistavaksi äänestyksellä siten, että ensin äänestetään Vesa Himasen ja Outi Kaurian esityksistä. Ne, jotka kannattavat Outi Kaurian esitystä, äänestävät kyllä ja ne jotka kannattavat Vesa Himasen esitystä, äänestävät ei ja sen jälkeen voittanut esitys asetetaan esitteiljän muutettua esitystä vastaan. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 6 kyllä ääntä (Arto Seppälä, Outi Kauria, Petri Pekonen, Raine Lehkonen, Hannu Kilkki, Jaana Vartiainen), 4 ei ääntä (Kati Kähkönen, Seija Kuikka, Vesa Himanen, Jaakko Väänänen) ja 5 tyhjää ääntä (Sari Teittinen, Armi Salo-Oksa, Olli Nepponen, Minna Pöntinen, Juha Vuori).

Puheenjohtaja totesi, että Outi Kaurian esitys on voittanut ja se asetetaan esittelijän muutettua esitystä vastaan siten, että ne jotka kannattavat esittelijän muutettua esitystä, äänestävät kyllä ja ne, jotka kannattavat Outi Kaurian esitystä, äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 11 kyllä ääntä  (Arto Seppälä, Olli Nepponen, Sari Teittinen, Seija Kuikka, Raine Lehkonen, Juha Vuori, Kati Kähkönen, Armi Salo-Oksa, Minna Pöntinen, Hannu Kilkki, Jaana Vartiainen), 3 ei ääntä (Outi Kauria, Jaakko Väänänen, Petri Pekonen)  ja 1 tyhjä ääni (Vesa Himanen).

Puheenjohtaja totesi, että esittelijän muutettu esitys on tullut kaupunginhallituksen päätökseksi.

Merkitään, että talousjohtaja Heikki Siira selosti asiaa kaupunginhallitukselle.

Pöytäkirja tämän pykälän osalta tarkastettiin kokouksessa.

Päätösehdotus

Kaupunginhallitus:
Kaupunginhallitus esittää, että kaupunginvaltuusto päättää vahvistaa tuloveroprosentiksi 20,50 % vuodelle 2017.

Lisäksi kaupunginhallitus esittää, että kaupunginvaltuusto vahvistaa seuraavat kiinteistöveroprosentit vuodelle 2017:

  • Vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti 0,58 %
  • Muun kuin vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti 1,15 %
  • Yleinen kiinteistöveroprosentti 1,25 %
  • Voimalaitosrakennusten kiinteistöveroprosentti 2,75 %
  • Yleishyödyllinen yhteisö 0,00 %
  • Rakentamaton rakennuspaikka 3,30 %

Päätös

Veroprosenttien käsittelyn aluksi kaupunginjohtaja ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja käyttivät yleispuheenvuorot ja valtuustoryhmien puheenjohtajat käyttivät ryhmäpuheenvuorot. Lisäksi useat valtuutetut käyttivät yleispuheenvuoroja.

Ryhmäpuheenvuoron aikana valtuutettu Vesa Himanen esitti, että kiinteistöveroja ei koroteta. Keskustelun aikana mm. valtuutetut Jari Roivas ja Raimo Heinänen kannattivat Himasen esitystä. Keskustelun aikana valtuutettu Outi Kauria esitti mm. valtuutettujen Petri Pekosen, Jaakko Väänäsen ja Kirsi Olkkosen kannattamana muun kuin vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentiksi 1,20 % ja yleiseksi kiinteistöveroprosentiksi 1,22 %.

Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja totesi, että valtuutetut Vesa Himanen ja Outi Kauria ovat tehneet kannatetut kaupunginhallituksen esityksestä poikkeavat esitykset ja esitti ratkaistavaksi kiinteistöveroa koskevat esitykset siten, että ensin äänestetään Vesa Himasen ja Outi Kaurian esityksistä. Ne, jotka kannattavat Outi Kaurian esitystä, äänestävät kyllä ja ne, jotka kannattavat Vesa Himasen esitystä, äänestävät ei ja sen jälkeen voittanut esitys asetetaan kaupunginhallituksen esitystä vastaan. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 34 kyllä-ääntä, 8 ei-ääntä ja 17 tyhjää ääntä. Puheenjohtaja totesi, että Outi Kaurian esitys on voittanut ensimmäisen äänestyksen. Liite 1.

Seuraavaksi puheenjohtaja esitti, että ne jotka kannattavat kaupunginhallituksen esitystä äänestävät kyllä ja ne, jotka kannattavat Outi Kaurian esitystä, äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 41 kyllä-ääntä ja 14 ei-ääntä ja 4 tyhjää ääntä. Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallituksen esitys on tullut kaupunginvaltuuston päätökseksi. Liite 2.

Puheenjohtaja totesi, että kaupunginvaltuusto vahvisti yksimielisesti tuloveroprosentin ja muut kiinteistöveroprosentit kaupunginhallituksen esityksen mukaisesti.

Merkitään, että äänestysluettelot liitetään pöytäkirjaan. Liitteet 1-2.

Merkitään, että kokouksesa pidettiin tauko klo 14.35-15.00.

Merkitään, että varavaltuutettu Sirkka Härkönen poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn aikana ja kokoukseen saapui valtuutettu Marianne Huoponen.

Merkitään, että valtuutettu Lenita Toivakka poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn jälkeen ja kokoukseen saapui hänen tilalleen varavaltuutettu Ari Kuikka.

Äänestystulokset

  • Kyllä 34 kpl 58%

    Olli Nepponen, Marja Kauppi, Jaana B. Strandman, Jari Sihvonen, Osmo Ukkonen, Pekka Pöyry, Outi Kauria, Petri Tikkanen, Petri Pekonen, Taina Harmoinen, Arto Seppälä, Kalle Nieminen, Jorma Harmoinen, Hannu Tullinen, Jaakko Väänänen, Kirsi Olkkonen, Sami Järvinen, Veli Liikanen, Tero Puikkonen, Pekka Moilanen, Jaana Vartiainen, Päivi Ylönen, Marita Hokkanen, Satu Taavitsainen, Matti Piispa, Liisa Ahonen, Markku Turkia, Hannu Mielonen, Erkki Rantalainen, Heikki Nykänen, Keijo Siitari, Jukka Pöyry, Paavo Barck, Rauni Berndt

  • Ei 8 kpl 14%

    Vesa Himanen, Seija Kuikka, Olli Miettinen, Jussi Marttinen, Anne Korhola, Markku Tissari, Raimo Heinänen, Jari Roivas

  • Tyhjä 17 kpl 29%

    Hannu Toivonen, Juha Kontinen, Minna Pöntinen, Armi Salo-Oksa, Mali Soininen, Elina Hölttä, Juha Vuori, Lenita Toivakka, Satu Pulkkinen, Sirkka Härkönen, Tapani Korhonen, Leena Teittinen, Jyrki Koivikko, Mauri Miettinen, Mikko Siitonen, Heikki Pyrhönen, Juhani Oksman

  • Kyllä 41 kpl 69%

    Olli Nepponen, Seija Kuikka, Kalle Nieminen, Veli Liikanen, Jyrki Koivikko, Mauri Miettinen, Arto Seppälä, Satu Pulkkinen, Jorma Harmoinen, Mali Soininen, Lenita Toivakka, Juha Vuori, Juha Kontinen, Elina Hölttä, Jaana Vartiainen, Rauni Berndt, Marita Hokkanen, Osmo Ukkonen, Minna Pöntinen, Liisa Ahonen, Mikko Siitonen, Hannu Tullinen, Tapani Korhonen, Leena Teittinen, Armi Salo-Oksa, Pekka Moilanen, Heikki Pyrhönen, Olli Miettinen, Sirkka Härkönen, Satu Taavitsainen, Petri Tikkanen, Hannu Toivonen, Keijo Siitari, Erkki Rantalainen, Hannu Mielonen, Sami Järvinen, Juhani Oksman, Paavo Barck, Markku Turkia, Heikki Nykänen, Jukka Pöyry

  • Ei 14 kpl 24%

    Outi Kauria, Jari Sihvonen, Tero Puikkonen, Marja Kauppi, Raimo Heinänen, Jari Roivas, Kirsi Olkkonen, Pekka Pöyry, Matti Piispa, Jaana B. Strandman, Taina Harmoinen, Petri Pekonen, Jaakko Väänänen, Päivi Ylönen

  • Tyhjä 4 kpl 7%

    Anne Korhola, Jussi Marttinen, Markku Tissari, Vesa Himanen

Tiedoksi

Talouspalvelut, Verohallinto, Suomen Kuntaliitto

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus
Päätökseen saa hakea muutosta:
–  se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
– kunnan jäsen.

Valitusaika
Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Käytettäessä sähköistä tiedoksiantoa katsotaan asianosaisen saaneen tiedon päätöksestä kolmantena päivänä viestin lähettämisestä.

Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet
Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että
–  päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä
–  päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa
– päätös on muuten lainvastainen.
Valittajan tulee esittää valituksen perusteet valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä.

Valitusviranomainen
Kunnallisvalitus tehdään Itä-Suomen hallinto-oikeudelle
Postiosoite: PL 1744, 70101 Kuopio
Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64
Sähköpostiosoite: ita-suomi.hao(at)oikeus.fi
Faksinumero: 029 56 42501
Puhelinnumero: 029 564 2500
Hallinto-oikeuden asiakaspalvelu on avoinna arkisin 8.00 - 16.15

Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava:
– päätös, johon haetaan muutosta
– miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
– perusteet, joilla muutosta vaaditaan.
Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.
Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja muut tarvittavat yhteystiedot. Jos valitusviranomaisen päätös voidaan antaa tiedoksi sähköisenä viestinä, yhteystietona pyydetään ilmoittamaan myös sähköpostiosoite.
Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä:
– päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
– todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta
– asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

Oikeudenkäyntimaksu
Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksua, mikä on määrätty mainitun lain 2 §:ssä. Saman lain 5 §:ssä on määräys niistä asioista, joista ei peritä oikeudenkäyntimaksua.