Kaupunginvaltuusto, kokous 14.11.2016

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 135 Mikkelin kaupungin hallintorakenneuudistus

MliDno-2016-136

Aikaisempi käsittely

Kuvaus

Pääministeri Sipilän hallitus on valmistelemassa laajaa aluehallinnon sekä sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän uudistamista, jonka vaikutukset kuntien tehtäviin, rahoitukseen, hallintorakenteiseen ja johtamisjärjestämään ovat erittäin suuret. Kysymys tulevaisuuden kunnan sisällöstä ja olemuksesta on ajankohtainen kaikkialla Suomessa. Se on sitä myös Mikkelissä, jonka työllisyystilanne, ikärakenne, koulutustaso ja elinkeinorakenne haastavat kaupunkia, kuntalaisia ja alueen yrityksiä edellä todettujen uudistusten ohella pohtimaan mikkeliläisiä ratkaisuja tulevaisuuden tekemiseksi.

Mikkelin kaupunkistrategiaan sisältyy näkemys tavoiteltavasta Mikkelistä kestävästi uudistuvana  kasvukeskuksena Saimaan rannalla. Strategian toimeenpano on haastanut kaupungin poliittisen johdon ja viranhaltijajohdon pohtimaan myös kaupungin hallintorakenteen ja johtamisjärjestelmän uudistamisesta tavalla, joka mahdollistaa tulevaisuuden tavoitetilan toteutumisen.  Konkreettisia kuvauksia hyvinvointilähtöisestä rakenteesta luonnosteltiin alkukeväällä 2015 Aulangolla kaupunginhallituksen ja virkamiesjohtoryhmän seminaarissa. Lisäksi ajatukset Mikkelin ratkaisujen valmistelemiseksi kaupungin tulevaisuuden tehtävien, palveluiden, hallintorakenteen ja johtamisjärjestämän osalta nousivat esiin strategian väliarvioinnissa v. 2015 syksyllä sekä edelleen kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen puheenjohtajien puheenvuoroissa. Alustavana lähtökohta-ajatuksena on suunnitella ja toteuttaa uudistusprosessi, jonka aikana luodaan edellytykset Mikkelin omille ratkaisuille tulevaisuuden kuntana.

Keskeiset uudistamisprosessin kysymykset ovat seuraavat:
- millainen on tulevaisuuden Mikkeli ja millaisen organisaation ja johtamisjärjestelmän se tarvitsee?
- millainen rooli on poliittisella ja toisaalta viranhaltijajohtamisella?
- millainen henkilöstö tarvitaan toteuttamaan muutos ja Mikkelin tulevaisuuden ratkaisut?
- miten toteutetaan kuntalaisten osallistaminen?

Tulevaisuuden Mikkelin uudistamisprosessin tavoitteena on
- avoimella, innostavalla ja osallistavalla tekemisellä luoda ja toteuttaa Mikkelin omat ratkaisut kaupungin tehtävien, palveuiden, hallintorakenteen ja johtamisjärjestelmän uudistamiseksi tavalla, joka mahdollistaa vaikuttavammin, tehokkaammin ja ketterämmin toimivan kaupungin;
- valmistella uudistukset vuoden 2016 kevään ja syksyn aikana niin, että kaupunginvaltuusto päättää uudesta hallintorakenteesta ja johtamisjärjestelmästä marraskuussa 2016 osana vuoden 2017 talousarviota; uuden hallintorakenteen perusperiaatteista on tarkoitus päättää kaupunginvaltuuston kokouksessa 23.5.2016.
- valmistella uuden hallintorakenteen ja johtamisjärjestelmän toimeenpano niin, että ne niiden mukainen toiminta käynnistyy vuoden 2017 kuntavaalien jälkeen 1.6.2017 käynnistyvän valtuustokauden alusta lukien.

Uudistusprosessin operatiivisen valmistelun ohjauksesta vastaa ohjausryhmä, jossa jäseninä ovat valtuuston puheenjohtaja, kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja valtuustoryhmien puheenjohtajat sekä pääsopijajärjestöjen edustaja.  Operatiivisesta valmistelusta vastaa kaupunginjohtoryhmä ja kehityspäällikkö Aki Kauranen. Kaupunginhallitus ja –valtuusto vastaavat omissa rooleissaan uudistuksen poliittisesta johtamisesta. Uudistamisprosessin aikatauluehdotus on liitteenä.

Seppo Määttä Broadscope Oy:stä on kokouksessa selvittämässä uudistusprosessin keskeisiä periaatteita sekä aikataulua.

Päätösehdotus

Esittelijä

Timo Halonen, kaupunginjohtaja, timo.halonen@mikkeli.fi

Kaupunginhallitus hyväksyy hallintorakenneuudistuksen käynnistämisen esitetyssä aikataulussa ja nimeää sille ohjausryhmän, johon kuuluvat kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, kaupunginhallituksen puheenjohtaja, valtuustoryhmien puheenjohtajat ja pääsopijajärjestöjen edustaja. Kaupunginhallitus pyytää pääsopijajärjestöjä nimeämään oman edustajan ohjausryhmään. Lisäksi kaupunginhallitus valtuuttaa kaupunginjohtajan tilaamaan prosessin tueksi tarvittavan konsulttiavun.

Päätös

Hyväksyttiin.

Kaupunginhallitus nimesi ohjausryhmään kaupunginvaltuuston puheenjohtajan, kaupunginhallituksen puheenjohtajan, valtuustoryhmien puheenjohtajat ja heille varajäseniksi valtuustoryhmien varapuheenjohtajat ja kaksi pääsopijajärjestöjen edustajaa ja heille varajäsenet sekä nimesi ohjausryhmän puheenjohtajaksi kaupunginhallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajaksi kaupunginvaltuuston puheenjohtajan.

Kaupunginhallitus pyytää pääsopijajärjestöjä nimeämään omat edustajat ja varajäsenet ohjausryhmään.

Lisäksi kaupunginhallitus valtuutti kaupunginjohtajan tilaamaan prosessin tueksi tarvittavan konsulttiavun.

Merkitään, että kehityspäällikkö Aki Kauranen ja Seppo Määttä Broadscope Oy:stä selosti asiaa kaupunginhallitukselle.

Juha Ropponen ja Timo Talo poistuivat kokouksesta tämän pykälän käsittelyn jälkeen klo 16.03.

Kuvaus

Mikkelin hallintorakenneuudistuksen valmistelua on jatkettu 2.2.2016 valtuustoseminaarissa, 7.-8.3.2016 kaupunginhallituksen seminaarissa sekä valmisteluryhmän toimesta. Ensimmäinen ohjausryhmän kokous on 11.4.2016.

Startegia- ja kehityspäällikkö Aki Kauranen antaa kokouksessa selvityksen valmistelun tiämänhetkisestä tilanteesta.

Päätösehdotus

Esittelijä

Timo Halonen, kaupunginjohtaja, timo.halonen@mikkeli.fi

Merkitään tiedoksi.

Päätös

Merkittiin.

Merkitään, että strategia- ja kehityspäällikkö Aki Kauranen selosti asiaa kaupunginhallitukselle.

Kuvaus

Mikkelin kaupungin hallintorakenteen valmistelua on kaupungin johtoryhmän kokousten lisäksi kevään 2016 aikana tehty mm. seuraavissa tilaisuuksissa:

22.2. valtuustoseminaari
25.2. valmisteluryhmän työpaja
7.8.3. KH-seminaari
31.3. valmisteluryhmän työpaja
11.4. hankkeen ohjausryhmä
19.4. valtuustoryhmien puheenjohtajien kokous
25.4. valtuustoryhmien puheenjohtajien kokous
2.5. hankkeen ohjausryhmän kokous
10.5. valmisteluryhmän työpaja

Lisäksi hallintorakenteen valmistelusta on kevään aikana kerrottu mm. kaupunginhallituksen, pääluottamusmiesten, aluejohtokuntien sekä kylien neuvottelukunnan ja eri puolueiden valtuustoryhmien kokouksissa sekä koko kaupungin henkilöstöinfossa. Yt-neuvottelukunnalle hallintorakenteen valmistelusta pidetään info maanantaina 16.5.2016.

Valmisteluryhmän esitys Mikkelin kaupungin hallintorakenteen pääperiaatteiksi :

Kaupunginvaltuuston koko on 51 vaaleilla valittua valtuutettua, joiden keskuudesta valitaan puheenjohtaja ja 2 varapuheenjohtajaa. Valtuuston tehtävänä on vastata kunnan toiminnasta ja taloudesta.

Kaupunginhallitukseen kuuluu 11 valittua hallituksen jäsentä. Kaupunginhallituksen tehtävänä on vastata kaupungin hallinnosta, taloudesta ja elinvoimasta kaupunginvaltuuston hyväksymien tavoitteiden, suunnitelmien ja päätösten mukaisesti.

Kaupunginhallituksen alaisuudessa on konsernijaosto, jossa on 5 jäsentä. Konsernijaoston tehtävänä on:

  • vastata kaupungin henkilöstö- ja työnantajapolitiikasta,
  • vastaa henkilöstösuunnittelusta,
  • vastata kunnallisen virka- ja työehtosopimuslainsäädännön edellyttämästä valvonnasta,
  • huolehtia kaupungin yhteistoimintajärjestelmän, työsuojelutoiminnan sekä työterveyshuollon keskitetystä järjestämisestä työnantajan edustajana,
  • määrätä kaupungin edustajat yhteisöjen ja säätiöiden yhtiö- ja vuosikokouksiin ja antaa heille toimiohjeet,
  • nimetä kuntayhtymien toimintaa seuraavat viranhaltijat,
  • huolehtia tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta koskevien kysymysten seurannasta ja paikallisten ohjeiden valmistelusta,
  • vastata osaltaan kaupungin henkilöstön koulutustoiminnan järjestämisestä,
  • vastata kaupungin työllistämispolitiikasta ja seurata työllisyyttä.

Konsernijaostoa laajennetaan ryhmien puheenjohtajilla silloin kun käsitellään seuraavia asioita:

  • vastata konsernin omistajapolitiikan ja konserniohjeiden valmistelusta,
  • valmistella ja tunnistaa luottamuselinten päätöksenteon perustaksi kaavoitus- ja maapolitiikan strategisia polkuja elinkeinopolitiikan ja kaupunkikehityksen tukemiseksi,
  • valmistella ja tehdä esityksiä kaupunginhallitukselle talouden linjauksia ja toimenpiteitä koskeviksi toimenpiteiksi kaupungin ja konsernin tuloksen pitämiseksi positiivisena ja velkaantumisen hillitsemiseksi,
  • valmistella tytäryhteisöjen kanssa tehtävät tavoite- ja tulossopimukset,
  • seurata tytäryhteisöjen ja konserniin kuuluvien säätiöiden toimintaa ja käsitellä niiden seurantaraportit,
  • huolehtia muutoinkin omistaja- ja konserniohjauksen kehittämisestä ja omistajuuteen liittyvästä edunvalvonnasta

Konsernijaoston ja laajennetun konsernijaoston kokousaikataulu on erillään kaupunginhallituksen kokouksista.

Mikkelin kaupungissa on kolme palvelualuetta: Sivistyksen ja hyvinvoinnin palvelualue, Asumisen ja toimintaympäristön palvelualue sekä Konsernipalveluiden palvelualue.

Sivistyksen ja hyvinvoinnin palvelualueella on kaksi lautakuntaa: Kasvatus ja opetuslautakunta sekä Hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunta, joissa molemmissa on 11 jäsentä.

Kasvatus ja opetuslautakunta päättää varhaiskasvatuksen – ja opetuspalveluiden (perusopetus; lukiokoulutus, kansalaisopisto) osalta toimeenpanossa noudatettavista perusteista ja yleisistä ohjeista jne.

Hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunta päättää liikunta- ja nuorisopalveluiden, kulttuuripalveluiden, kirjastopalveluiden, museopalveluiden, kaupunginorkesterin toimeenpanossa noudatettavista perusteista ja yleisistä ohjeista jne.  Osallisuuden ja lähidemokratian osalta lautakunnan tehtävät tarkentuvat jatkovalmistelussa kun esim. lähidemokratiaan liittyvät linjaukset ovat tiedossa.

Asumisen ja toimintaympäristön palvelualueella on kaupunkiympäristölautakunta, jossa on 11 valittua lautakunnan jäsentä. Lautakunta päättää palvelualueellaan toimeenpanossa noudatettavista perusteista ja yleisistä ohjeista jne.  Tällä hetkellä odotetaan Kuntaliiton lakimiehen tulkintaa erillisen ”lupajaoston” perustamisen pakollisuudesta ja valmistelua jatketaan saadun vastauksen perusteella.

Konsernipalveluiden palvelualueen yleisenä tehtävänä on toimia kaupunginjohtajan apuna kaupungin johtamis-, kehittämis- ja edunvalvontatehtävissä, strategiatyössä, hyvinvoinnin koordinoinnissa sekä taloudenhoidossa sekä konserni- ja sisäinen valvonta. Yhteiset tukipalvelut luo edellytyksiä toimialojen tulokselliselle toiminnalle ja seuraa asetettujen tavoitteiden toteuttamista (ml. liikelaitokset, kuntayhtymät ja konserniyhtiöt). Keskusvaali- , tarkastus, Mikkelin seudun ympäristö ja Etelä-Savon pelastuslautakunta ovat toiminnallistaloudellisesti sijoitettuna konsernipalveluiden palvelualueille.

Yhteenveto esitetystä rakenteesta on liitteenä. Lähidemokratiaan liittyvät kysymykset valmistellaan erikseen syksyn 2016 aikana.

Valmistelua jatketaan valtuuston 23.5. päätöksen jälkeen aiemmin hyväksytyn aikataulun mukaan, jossa tavoitteena on saada uudistettu hallintorakenne päätettäväksi myöhemmin syksyllä vuoden 2017 talousarviokäsittelyn yhteydessä. Seuraava ohjausryhmän kokous on sovittu pidettäväksi 6.6. ja kaupunginhallituksen katselmointi aiheeseen liittyen on merkitty pidettäväksi 20.6..

Päätösehdotus

Esittelijä

Timo Halonen, kaupunginjohtaja, timo.halonen@mikkeli.fi

Kaupunginhallitus esittää, että kaupunginvaltuusto hyväksyy hallintorakenteen valmistelun jatkamista edellä esitettyjen ja liitteenä olevien linjausten pohjalta. Hallintorakenne tulee päätettäväksi 2017 talousarviokäsittelyn yhteydessä.

Päätös

Asiasta käydyn keskustelun aikana esittelijä esitti seuraavat muutokset:

  • Konsernijaostolle esitetyistä tehtävistä poistetaan työllisyyden hoito sekä henkilöstöön liittyvät asiat.
  • Laajennettu konsernijaosto poistetaan ja sille ajatellut tehtävät lisätään säilytettyyn konsernijaostoon.
  • Uutena jaostona perustetaan elinvoimajaosto, johon kuuluvat valtuustoryhmien puheenjohtajat sekä kaupunginhallituksen puheenjohtajisto. Elinvoimajaoston tehtävänä on tarpeen mukaan käsitellä kaupungin talouteen ja elinvoimaan liittyviä kysymyksiä. 

Nämä muutokset huomioidaan myös liitteessä.

Vesa Himanen esitti Kati Kähkösen kannattamana, että valtuuston koko olisi 55 jäsentä, kaupunginhallituksessa ja lautakunnissa 13 jäsentä. Lisäksi konsernijaostossa tulisi taata kaikkien ryhmien osallistumismahdollisuus. 

Lisäksi Vesa Himanen esitti, että asia palautetaan uuteen valmisteluun. Koska kukaan ei kannattanut esitystä, se raukesi. 

Jaakko Väänänen esitti Petri Pekosen kannattamana, että kaupunkiympäristön lautakunnassa olisi 13 jäsentä. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä kaksi poikkeavaa kannatettua esitystä ja esitti asian ratkaistavaksi äänestyksellä siten, että ensin äänestetään Vesa Himasen ja Jaakko Väänäsen esityksistä. Ne jotka kannattavat Väänäsen esitystä äänestävät "kyllä" ja ne, jotka kannattavat Himasen esitystä, äänestävät "ei" ja sen jälkeen voittanut esitys asetetaan esittelijän esitystä vastaan. Äänestysesitys hyväksyttiin. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 8 "kyllä"-ääntä (Arto Seppälä, Outi Kauria, Jaana Vartiainen, Jaakko Väänänen, Hannu Kilkki, Seija Kuikka, Minna Pöntinen, Petri Pekonen), 2 "ei"- ääntä (Kati Kähkönen, Vesa Himanen), 4 tyhjää ääntä (Sari Teittinen, Olli Nepponen, Raine Lehkonen, Juha Vuori) ja 1 poissa (Armi Salo-Oksa).

Puheenjohtaja totesi, että Jaakko Väänäsen esitys on voittanut, ja se asetetaan esittelijän esitystä vastaan siten, että ne jotka kannattavat esittelijän esitystä, äänestävät "kyllä", ja ne, jotka kannattavat Jaakko Väänäsen esitystä, äänestävät "ei". Äänestysesitys hyväksyttiin. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 6 "kyllä" -ääntä (Arto Seppälä, Raine Lehkonen, Seija Kuikka, Olli Nepponen, Sari Teittinen, Juha Vuori), 7 "ei" -ääntä (Outi Kauria, Petri Pekonen, Jaakko Väänänen, Minna Pöntinen, Hannu Kilkki, Jaana Vartiainen, Vesa Himanen) ja 2 poissa (Armi Salo-Oksa, Kati Kähkönen).

Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallitus on hyväksynyt kaupunginjohtajan muutetun esityksen sillä tarkennuksella, että kaupunkiympäristölautakunnassa olisi 13 jäsentä.

Merkitään, että strategia- ja kehityspäällikkö Aki Kauranen selosti asiaa kaupunginhallitukselle. 

Merkitään, että Armi Salo-Oksa, Kirsi Olkkonen ja Kati Kähkönen poistuivat kokouksesta tämän pykälän käsittelyn aikana.

Päätösehdotus

Kaupunginhallitus:
Kaupunginhallitus esittää, että kaupunginvaltuusto hyväksyy hallintorakenteen valmistelun jatkamista edellä esitettyjen ja liitteenä olevien linjausten pohjalta. Hallintorakenne tulee päätettäväksi 2017 talousarviokäsittelyn yhteydessä.

Päätös

Hyväksyttiin.

Merkitään, että kokouksessa pidettiin neuvottelutauko klo 19.34-19.49.

Merkitään, että valtuutetut Eero Aho ja Jaana Strandman poistuivat kokouksesta klo 19.36.

Kuvaus

Mikkelin kaupungin hallintorakenneuudistuksen ohjausryhmä on vuoden 2016 aikana kokoontunut seitsemän kertaa. Kokousten pöytäkirjat sekä viimeisen ohjausryhmän kokouksen linjausten pohjalta päivitetty alustava hallintosääntöluonnos ovat liitteenä yhtenä liitekoontina.

Ohjausryhmän kokouksissa on käsitelty kaupungin poliittis-hallinnollista hallintorakennetta 1.6.2017 alkaen, rakenteen mukaisita hallintosääntöä sekä henkilöstöorganisaation perusrakennetta ja tulevan henkilöstöorganisaation muodostamisen perusperiaatteita. Ohjausryhmän kokouksissa ei ole syntynyt yksimielistä kanataa mm. seuraaviin asioihin liittyen:

  • hallituksen jäsenten lukumäärä (11 tai 13 jäsentä)
  • kasvatus- ja opetuslautakunta (11 tai 13 jäsentä)
  • hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunta (11 tai 13 jäsentä)
  • aluejohtokuntien lukumäärä (4 tai 5) ja aluejohtokuntajako
  • aluejohtokuntien jäsenten lukumäärä (5 tai 7)
  • valtuuston kyselytunnin toteuttamistapa

Ohjausryhmä on linjannut seuraavat henkilöstöorganisaation muodostamisen pääperiaatteet:

  • prosessien ja toimintamallien tarkastelu asiakaslähtöisesti, toimintojen keventäminen
  • kokeilevan ja vuorovaikutteisen toimintakulttuurin korostaminen
  • resurssien kohdentaminen palvelurakenteen mukaisesti, elinvoimatehtävän korostaminen
  • tietojärjestelmien täysimääräinen hyödyntäminen, roolien rakentaminen muuttavan tarpeen mukaisiksi
  • palvelualueiden yhteistyön kehittäminen edelleen: ei siiloja, ei tiukkoja raja-aitoja, vaan työtä yhteisen tavoitteen eteen
  • päällikkö- ja esimiestehtävien tarkastelu: vältetään turhaa byrokratiaa ja päällekkäisyyksiä, resurssien kohdentaminen uudelleen todellisen tarpeen mukaisesti
  • tehtävien uudelleentarkastelu henkilöstöpoistuman myötä ja muuttuvan palvelutarpeen mukaisesti
  • sisäisen liikkuvuuden edistäminen ja urakierron rakentaminen
  • hyvinvointijohtamisen ja muutosjohtamisen korostaminen

Siltä osin kuin ohjausryhmä ei ole saanut muodostettua yksimielistä kantaa, kaupunginjohtaja on tehnyt oman esityksen kaupungin poliittis-hallinnolliseksi hallintorakenteeksi sekä hallintosäännöksi. Kaupunginjohtaja esittää:

  • kaupunginhallituksen, kasvatus- ja opetuslautakunnan  sekä hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunnan jäsenmääräksi 11 kuhunkin toimielimeen.
  • aluejohtokuntien lukumääräksi viisi tiensuuntien mukaan nimettynä (Anttolan- Haukivuoren-, Otavan-, Ristiinan ja Suomennniemen suunnan aluejohtokunnat). Liitteenä on luonnos aluejaosta, joka ennen lopullisen aluejaon vahvistamista valmistelussa lähetetään lausunnolle nykyisiin aluejohtokuntiin sekä kylien neuvottelukuntaan
  • aluejohtokuntien jäsenten lukumääräksi seitsemän
  • valtuuston kyselytunnin toteuttamistavaksi liitteenä olevan hallintosäännön 132 § mukaista mallia

Liitteenä ovat kaupunginjohtajan esitys Mikkelin kaupungin poliittis-hallinnolliseksi hallintorakenteeksi, hallintosäännöksi sekä luonnos aluejohtokuntien aluejaoksi.

Hallintorakenneuudistusta on käsitelty YT-neuvottelukunnan kokouksessa edellisen kerran 25.10.2016 ja ko. kokouksessa tehdyn päätöksen mukaisesti henkilöstöpalveluiden ja pääluottamusmiesten yhteisessä kokouksessa 1.11.2016.

Strategia- ja kehityspäällikkö Aki Kauranen selostaa asiaa kaupunginhallituksen kokouksessa.

Päätösehdotus

Esittelijä

Timo Halonen, kaupunginjohtaja, timo.halonen@mikkeli.fi

Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle hyväksyttäväksi seuraavat hallintorakenneuudistukseen liittyvät asiat:

  • Mikkelin kaupungin valtuuston koko on seuraavalla valtuustokaudella 51 valtuutettua
  • poliittis-hallinnollinen hallintorakenne liitteen mukaisesti siten, että muutokset tulevat voimaan 1.6.2017 alkaen
  • nykyinen hallintorakenne lakkaa toimielimineen uuden hallintorakenteen tullessa voimaan
  • hallintosääntö liitteen mukaisesti siten, että muutokset tulevat voimaan 1.6.2017 alkaen

Lisäksi kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle esittelytekstissä mainittujen linjausten hyväksymistä uuden henkilöstöorganisaation muodostamisen keskeisiksi periaatteiksi.

Kaupunginhallitus nimeää valtuustopäätöksen jälkeen valmisteluryhmän, jonka tehtävänä on uuden hallintorakenteen mukaisen ja edellä mainittujen periaatteiden mukaisen henkilöstöorganisaation valmistelu.

Pöytäkirja tämän pykälän osalta tarkastetaan kokouksessa.

Päätös

Asiasta käydyn keskustelun aikana Vesa Himanen esitti Kati Kähkösen kannattamana, että kaupunginhallituksessa olisi 13 jäsentä. Puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu esitys ja esitti asian ratkaistavaksi äänestyksellä siten, että ne jotka kannattavat esittelijän esitystä äänestävät kyllä ja ne, jotka kannattavat Vesa Himasen esitystä, äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 10 kyllä ääntä (Sari Teittinen, Seija Kuikka, Armi Salo-Oksa, Arto Seppälä, Raine Lehkonen, Juha Vuori, Jaana Vartiainen, Olli Nepponen, Hannu Kilkki, Minna Pöntinen) ja 5 ei ääntä (Kati Kähkönen, Jaakko Väänänen, Outi Kauria, Vesa Himanen, Petri Pekonen). Puheenjohtaja totesi, että esittelijän esitys on tullut kaupunginhallituksen päätökseksi.

Vesa Himanen esitti Kati Kähkösen kannattamana, että kasvatus- ja opetuslautakunnassa, hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunnassa sekä kaupunkiympäristölautakunnassa kussakin olisi 13 jäsentä. Puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu esitys ja esitti asian ratkaistavaksi äänestyksellä siten, että ne jotka kannattavat esittelijän esitystä äänestävät kyllä ja ne, jotka kannattavat Vesa Himasen esitystä, äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 8 kyllä ääntä (Sari Teittinen, Arto Seppälä, Seija Kuikka, Olli Nepponen, Juha Vuori, Armi Salo-Oksa, Raine Lehkonen, Hannu Kilkki) ja 7 ei ääntä (Vesa Himanen, Jaana Vartiainen, Outi Kauria, Minna Pöntinen, Jaakko Väänänen, Kati Kähkönen, Petri Pekonen).  Puheenjohtaja totesi, että esittelijän esitys on tullut kaupunginhallituksen päätökseksi.

Jaakko Väänänen esitti Petri Pekosen kannattamana, että kaupungin alueelle perustetaan aluejohtokunnat Ristiinan, Suomenniemen, Anttolan, Haukivuoren, pääosin pitäjien alueille sekä Otavan aluejohtokunta korvaamaan lakkautettavan kyläasian neuvottelukunnan toimintaa sekä liitteenä oleva kartta poistetaan. Puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu esitys ja esitti asian ratkaistavaksi äänestyksellä siten, että ne jotka kannattavat esittelijän esitystä äänestävät kyllä ja ne, jotka kannattavat Jaakko Väänäsen esitystä, äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 8 kyllä ääntä (Sari Teittinen, Arto Seppälä, Armi Salo-Oksa, Seija Kuikka, Minna Pöntinen, Juha Vuori, Olli Nepponen, Raine Lehkonen) ja 7 ei ääntä (Jaana Vartiainen, Vesa Himanen, Kati Kähkönen, Outi Kauria, Hannu Kilkki, Jaakko Väänänen, Petri Pekonen). Puheenjohtaja totesi, että esittelijän esitys on tullut kaupunginhallituksen päätökseksi.

Vesa Himanen esitti Kati Kähkösen ja Jaana Vartiaisen kannattamana, että aluejohtokunnissa olisi 9 jäsentä. Puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu esitys ja esitti asian ratkaistavaksi äänestyksellä siten, että ne jotka kannattavat esittelijän esitystä äänestävät kyllä ja ne, jotka kannattavat Vesa Himasen esitystä, äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 10 kyllä ääntä (Arto Seppälä, Raine Lehkonen, Seija Kuikka, Hannu Kilkki, Minna Pöntinen, Outi Kauria, Olli Nepponen, Juha Vuori, Sari Teittinen, Petri Pekonen) ja 5 ei ääntä (Jaana Vartiainen, Armi Salo-Oksa, Vesa Himanen, Kati Kähkönen, Jaakko Väänänen). Puheenjohtaja totesi, että esittelijän esitys on tullut kaupunginhallituksen päätökseksi. 

Jaakko Väänänen esitti Vesa Himasen kannattamana, että lupa- ja valvontajaostossa olisi 7 jäsentä. Puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu esitys ja esitti asian ratkaistavaksi äänestyksellä siten, että ne jotka kannattavat esittelijän esitystä äänestävät kyllä ja ne, jotka kannattavat Jaakko Väänäsen esitystä, äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 10 kyllä ääntä (Olli Nepponen, Arto Seppälä, Seija Kuikka, Raine Lehkonen, Jaana Vartiainen, Minna Pöntinen, Juha Vuori, Armi Salo-Oksa, Hannu Kilkki, Sari Teittinen) ja 5 ei ääntä (Vesa Himanen, Kati Kähkönen, Jaakko Väänänen, Outi Kauria, Petri Pekonen). Puheenjohtaja totesi, että esittelijän esitys on tullut kaupunginhallituksen päätökseksi. 

Jaana Vartiainen esitti Jaakko Väänäsen kannattamana aluejohtokuntien tehtävien toinen kohta (hallintosääntö 44 §) muutetaan seuraavaan muotoon: "- päättää valtuuston myöntämän toimintamäärärahan käyttösuunnitelmasta ja avustusten jaosta paikallisiin kehittämishankkeisiin sekä asukkaita aktivoivaan, palvelevaan ja kulttuuria vaalivaan toimintaan". Puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu esitys ja esitti asian ratkaistavaksi äänestyksellä siten, että ne jotka kannattavat esittelijän esitystä äänestävät kyllä ja ne, jotka kannattavat Jaana Vartiaisen esitystä, äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 9 kyllä ääntä (Olli Nepponen, Arto Seppälä, Raine Lehkonen, Seija Kuikka, Minna Pöntinen, Hannu Kilkki, Sari Teittinen, Armi Salo-Oksa, Juha Vuori) ja 6 ei ääntä (Jaakko Väänänen, Kati Kähkönen, Vesa Himanen, Jaana Vartiainen, Petri Pekonen, Outi Kauria). Puheenjohtaja totesi, että esittelijän esitys on tullut kaupunginhallituksen päätökseksi. 

Lisäksi esittelijä täydensi esitystään siten, että samasta ajankohdasta, kun uusi hallintosääntö tulee voimaan, kumotaan aikaisempi hallintosääntö ja muut johtosäännöt. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko esittelijän täydennetty esitys hyväksyä yksimielisesti. Hyväksyttiin.

Merkitään, että strategia- ja kehityspäällikkö Aki Kauranen selosti asiaa kaupunginhallitukselle.

Pöytäkirja tämän pykälän osalta tarkastettiin kokouksessa.

Päätösehdotus

Kaupunginhallitus:
Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle hyväksyttäväksi seuraavat hallintorakenneuudistukseen liittyvät asiat:

  • Mikkelin kaupungin valtuuston koko on seuraavalla valtuustokaudella 51 valtuutettua
  • poliittis-hallinnollinen hallintorakenne liitteen mukaisesti siten, että muutokset tulevat voimaan 1.6.2017 alkaen
  • nykyinen hallintorakenne lakkaa toimielimineen uuden hallintorakenteen tullessa voimaan
  • hallintosääntö liitteen mukaisesti siten, että muutokset tulevat voimaan 1.6.2017 alkaen ja samasta ajankohdasta, kun uusi hallintosääntö tulee voimaan, kumotaan aikaisempi hallintosääntö ja muut johtosäännöt.

Lisäksi kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle esittelytekstissä mainittujen linjausten hyväksymistä uuden henkilöstöorganisaation muodostamisen keskeisiksi periaatteiksi.

Päätös

Asiasta käydyn keskustelun aikana tehtiin seuraavat esitykset:

  1. Valtuutettu Petri Tikkanen esitti valtuutettujen mm. Kirsi Olkkosen ja Jaana Vartiaisen kannattamana, että aluejohtokuntien tehtävien toinen kohta (hallintosääntö 44 §) muutetaan seuraavaan muotoon: "- päättää valtuuston myöntämän toimintamäärärahan käyttösuunnitelmasta ja avustusten jaosta paikallisiin kehittämishankkeisiin sekä asukkaita aktivoivaan, palvelevaan ja kulttuuria vaalivaan toimintaan".
     
  2. Valtuutettu Vesa Himanen esitti valtuutettujen Rauni Berdntin ja Raimo Heinäsen kannattamana, että kaupunginhallituksessa olisi 13 jäsentä.
     
  3. Valtuutettu Vesa Himanen esitti valtuutettujen Rauni Berdntin, Raimo Heinäsen ja Päivi Ylösen kannattamana, että kasvatus- ja opetuslautakunnassa, hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunnassa sekä kaupunkiympäristölautakunnassa kussakin olisi 13 jäsentä.
     
  4. Valtuutettu Vesa Himanen esitti valtuutettu Raimo Heinäsen ja varavaltuutettu Jorma Harmoisen kannattamana, että aluejohtokunnissa olisi 9 jäsentä.
     
  5. Valtuutettu Vesa Himanen esitti valtuutettu Raimo Heinäsen kannattamana, että lupa- ja valvontajaostossa olisi 7 jäsentä.
     
  6. Valtuutettu Heikki Nykänen esitti mm. valtuutettujen Pekka Pöyryn ja Petri Pekosen kannattamana, että liitteenä oleva kartta poistetaan.
     
  7. Valtuutettu Kirsi Olkkonen esitti valtuutettujen Jaakko Väänäsen, Pekka Pöyryn, Jaana Vartiaisen ja Keijo Siitarin kannattamana, että kaupungin alueelle perustetaan aluejohtokunnat Ristiinan, Suomenniemen, Anttolan, Haukivuoren, pääosin pitäjien alueille sekä Mikkelin pitäjän aluejohtokunta korvaamaan lakkautettavan kyläasian neuvottelukunnan toiminnan.
     
  8. Valtuutettu Jari Roivas esitti valtuutettu Päivi Ylösen kannattamana, että palkkiosääntöön ei lisätä kolmen tunnin sääntöä korotetusta kokouspalkkiosta.

Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja totesi, että valtuutetut Petri Tikkanen, Vesa Himanen, Kirsi Olkkonen ja Jari Roivas ovat tehneet kannatetut kaupunginhallituksen esityksestä poikkeavat esitykset ja esitti asiat ratkaistavaksi seuraavasti:

  1. Puheenjohtaja esitti asian ratkaistavaksi äänestyksellä siten, että ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen esitystä äänestävät kyllä ja ne, jotka kannattavat valtuutettu Petri Tikkasen esitystä, äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 39 kyllä-ääntä, 16 ei-ääntä ja kaksi tyhjää ääntä. 2 poissa. Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallituksen esitys on tullut kaupunginvaltuuston päätökseksi. Liite 4.
     
  2. Puheenjohtaja esitti asian ratkaistavaksi äänestyksellä siten, että ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen esitystä äänestävät kyllä ja ne, jotka kannattavat valtuutettu Vesa Himasen esitystä, äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 41 kyllä-ääntä ja 16 ei-ääntä. 2 poissa. Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallituksen esitys on tullut kaupunginvaltuuston päätökseksi. Liite 5.
     
  3. Puheenjohtaja esitti asian ratkaistavaksi äänestyksellä siten, että ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen esitystä äänestävät kyllä ja ne, jotka kannattavat valtuutettu Vesa Himasen esitystä, äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 33 kyllä-ääntä ja 24 ei-ääntä. 2 poissa. Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallituksen esitys on tullut kaupunginvaltuuston päätökseksi. Liite 6.
     
  4. Puheenjohtaja esitti asian ratkaistavaksi nimenhuutoäänestyksellä siten, että ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen esitystä äänestävät kyllä ja ne, jotka kannattavat valtuutettu Vesa Himasen esitystä, äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 44 kyllä-ääntä ja 13 ei-ääntä. 2 poissa. Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallituksen esitys on tullut kaupunginvaltuuston päätökseksi. Liite 7.
     
  5. Puheenjohtaja esitti asian ratkaistavaksi nimenhuutoäänestyksellä siten, että ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen esitystä äänestävät kyllä ja ne, jotka kannattavat valtuutettu Vesa Himasen esitystä, äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 51 kyllä-ääntä ja 6 ei-ääntä. 2 poissa. Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallituksen esitys on tullut kaupunginvaltuuston päätökseksi. Liite 8.
     
  6. Puheenjohtaja tiedusteli, että voidaanko valtuutettu Heikki Nykäsen esitys liitteenä olevan kartan poistamisesta hyväksyä yksimielisesti. Esitys hyväksyttiin.
     
  7. Puheenjohtaja esitti asian ratkaistavaksi nimenhuutoäänestyksellä siten, että ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen esitystä äänestävät kyllä ja ne, jotka kannattavat valtuutettu Kirsi Olkkosen esitystä, äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 15 kyllä-ääntä ja 42 ei-ääntä. 2 poissa. Puheenjohtaja totesi, että Kirsi Olkkosen esitys on tullut kaupunginvaltuuston päätökseksi. Liite 9.
     
  8. Puheenjohtaja esitti asian ratkaistavaksi äänestyksellä siten, että ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen esitystä äänestävät kyllä ja ne, jotka kannattavat valtuutettu Jari Roivaksen esitystä, äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 41 kyllä-ääntä, 15 ei-ääntä ja yksi tyhjä ääni. 2 poissa. Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallituksen esitys on tullut kaupunginvaltuuston päätökseksi. Liite 10.

Puheenjohtaja totesi, että kaupunginvaltuusto hyväksyi yksimielisesti muut kohdat kaupunginhallituksen esityksen mukaisesti.

Merkitään, että äänestysluettelot liitetään pöytäkirjaan. Liitteet 4-10.

Merkitään, että kokouksessa pidettiin neuvottelutauko klo 17.27-17.40.

Merkitään, että valtuutetut Markku Tissari ja Matti Piispa poistuivat kokouksesta tämän pykälän käsittelyn aikana.

Äänestystulokset

  • Kyllä 39 kpl 68%

    Olli Nepponen, Veli Liikanen, Minna Pöntinen, Jyrki Koivikko, Hannu Toivonen, Jari Roivas, Marita Hokkanen, Juha Kontinen, Marianne Huoponen, Kalle Nieminen, Armi Salo-Oksa, Juhani Oksman, Arto Seppälä, Elina Hölttä, Mali Soininen, Satu Pulkkinen, Erkki Rantalainen, Marja Kauppi, Heikki Pyrhönen, Liisa Ahonen, Ari Kuikka, Seija Kuikka, Tero Puikkonen, Jari Sihvonen, Outi Kauria, Petri Pekonen, Rauni Berndt, Markku Turkia, Olli Miettinen, Hannu Mielonen, Juha Vuori, Satu Taavitsainen, Pekka Moilanen, Mauri Miettinen, Heikki Nykänen, Pekka Pöyry, Jaana B. Strandman, Paavo Barck, Jukka Pöyry

  • Ei 16 kpl 28%

    Osmo Ukkonen, Petri Tikkanen, Vesa Himanen, Tapani Korhonen, Leena Teittinen, Jaana Vartiainen, Sami Järvinen, Jorma Harmoinen, Jussi Marttinen, Hannu Tullinen, Keijo Siitari, Kirsi Olkkonen, Mikko Siitonen, Anne Korhola, Päivi Ylönen, Raimo Heinänen

  • Tyhjä 2 kpl 4%

    Taina Harmoinen, Jaakko Väänänen

  • Kyllä 41 kpl 71%

    Olli Nepponen, Jyrki Koivikko, Jari Sihvonen, Osmo Ukkonen, Marja Kauppi, Seija Kuikka, Taina Harmoinen, Juha Kontinen, Satu Pulkkinen, Päivi Ylönen, Kalle Nieminen, Arto Seppälä, Elina Hölttä, Armi Salo-Oksa, Hannu Toivonen, Outi Kauria, Tero Puikkonen, Marianne Huoponen, Mali Soininen, Heikki Pyrhönen, Mauri Miettinen, Ari Kuikka, Pekka Pöyry, Hannu Tullinen, Hannu Mielonen, Pekka Moilanen, Leena Teittinen, Jaana B. Strandman, Satu Taavitsainen, Markku Turkia, Heikki Nykänen, Juha Vuori, Kirsi Olkkonen, Tapani Korhonen, Jukka Pöyry, Olli Miettinen, Petri Pekonen, Paavo Barck, Jaana Vartiainen, Marita Hokkanen, Juhani Oksman

  • Ei 16 kpl 28%

    Rauni Berndt, Veli Liikanen, Minna Pöntinen, Mikko Siitonen, Erkki Rantalainen, Raimo Heinänen, Vesa Himanen, Liisa Ahonen, Jorma Harmoinen, Jussi Marttinen, Petri Tikkanen, Jaakko Väänänen, Jari Roivas, Sami Järvinen, Keijo Siitari, Anne Korhola

  • Tyhjä 1 kpl 2%

     

  • Kyllä 33 kpl 57%

    Olli Nepponen, Juha Vuori, Juha Kontinen, Marita Hokkanen, Outi Kauria, Tero Puikkonen, Hannu Tullinen, Marianne Huoponen, Jyrki Koivikko, Markku Turkia, Ari Kuikka, Arto Seppälä, Satu Pulkkinen, Heikki Nykänen, Petri Pekonen, Mali Soininen, Osmo Ukkonen, Seija Kuikka, Hannu Mielonen, Mauri Miettinen, Jaakko Väänänen, Taina Harmoinen, Olli Miettinen, Juhani Oksman, Armi Salo-Oksa, Jukka Pöyry, Kirsi Olkkonen, Jari Sihvonen, Pekka Moilanen, Paavo Barck, Hannu Toivonen, Jaana B. Strandman, Pekka Pöyry

  • Ei 24 kpl 41%

    Rauni Berndt, Veli Liikanen, Elina Hölttä, Jari Roivas, Marja Kauppi, Petri Tikkanen, Minna Pöntinen, Jorma Harmoinen, Vesa Himanen, Kalle Nieminen, Satu Taavitsainen, Raimo Heinänen, Leena Teittinen, Erkki Rantalainen, Päivi Ylönen, Keijo Siitari, Jussi Marttinen, Jaana Vartiainen, Heikki Pyrhönen, Tapani Korhonen, Liisa Ahonen, Sami Järvinen, Mikko Siitonen, Anne Korhola

  • Tyhjä 1 kpl 2%

     

  • Kyllä 26 kpl 87%

    Outi Kauria, Juha Kontinen, Elina Hölttä, Satu Taavitsainen, Armi Salo-Oksa, Juha Vuori, Erkki Rantalainen, Sami Järvinen, Petri Pekonen, Liisa Ahonen, Minna Pöntinen, Seija Kuikka, Jyrki Koivikko, Tero Puikkonen, Marianne Huoponen, Kirsi Olkkonen, Pekka Pöyry, Veli Liikanen, Mali Soininen, Olli Miettinen, Marja Kauppi, Heikki Nykänen, Jari Sihvonen, Marita Hokkanen, Jorma Harmoinen, Paavo Barck

  • Ei 3 kpl 10%

    Jari Roivas, Raimo Heinänen, Jaakko Väänänen

  • Tyhjä 1 kpl 3%

     

  • Kyllä 41 kpl 72%

    Seija Kuikka, Marita Hokkanen, Rauni Berndt, Juha Kontinen, Petri Pekonen, Hannu Tullinen, Pekka Moilanen, Leena Teittinen, Veli Liikanen, Minna Pöntinen, Outi Kauria, Armi Salo-Oksa, Taina Harmoinen, Jaana Vartiainen, Olli Nepponen, Juha Vuori, Mali Soininen, Mikko Siitonen, Elina Hölttä, Jaakko Väänänen, Ari Kuikka, Pekka Pöyry, Osmo Ukkonen, Satu Pulkkinen, Satu Taavitsainen, Jyrki Koivikko, Kalle Nieminen, Mauri Miettinen, Petri Tikkanen, Raimo Heinänen, Markku Turkia, Jari Sihvonen, Tapani Korhonen, Jaana B. Strandman, Jussi Marttinen, Arto Seppälä, Olli Miettinen, Kirsi Olkkonen, Heikki Nykänen, Paavo Barck, Jorma Harmoinen

  • Ei 15 kpl 26%

    Marja Kauppi, Tero Puikkonen, Erkki Rantalainen, Heikki Pyrhönen, Marianne Huoponen, Sami Järvinen, Hannu Toivonen, Jari Roivas, Päivi Ylönen, Juhani Oksman, Vesa Himanen, Liisa Ahonen, Keijo Siitari, Hannu Mielonen, Jukka Pöyry

  • Tyhjä 1 kpl 2%

    Anne Korhola

Tiedoksi

Talouspalvelut/Aki Kauranen, tekninen toimi/Jouni Riihelä, sivistystoimi/Virpi Siekkinen, Mikkelin Vesiliikelaitos/Reijo Turkki, Otavan Opiston Liikelaitos/Harri Jokinen, aluejohtokunnat/Olli Lahti

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus
Päätökseen saa hakea muutosta:
–  se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
– kunnan jäsen.

Valitusaika
Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Käytettäessä sähköistä tiedoksiantoa katsotaan asianosaisen saaneen tiedon päätöksestä kolmantena päivänä viestin lähettämisestä.

Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet
Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että
–  päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä
–  päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa
– päätös on muuten lainvastainen.
Valittajan tulee esittää valituksen perusteet valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä.

Valitusviranomainen
Kunnallisvalitus tehdään Itä-Suomen hallinto-oikeudelle
Postiosoite: PL 1744, 70101 Kuopio
Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64
Sähköpostiosoite: ita-suomi.hao(at)oikeus.fi
Faksinumero: 029 56 42501
Puhelinnumero: 029 564 2500
Hallinto-oikeuden asiakaspalvelu on avoinna arkisin 8.00 - 16.15

Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava:
– päätös, johon haetaan muutosta
– miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
– perusteet, joilla muutosta vaaditaan.
Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.
Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja muut tarvittavat yhteystiedot. Jos valitusviranomaisen päätös voidaan antaa tiedoksi sähköisenä viestinä, yhteystietona pyydetään ilmoittamaan myös sähköpostiosoite.
Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä:
– päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
– todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta
– asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

Oikeudenkäyntimaksu
Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksua, mikä on määrätty mainitun lain 2 §:ssä. Saman lain 5 §:ssä on määräys niistä asioista, joista ei peritä oikeudenkäyntimaksua.