Kaupunginvaltuusto, kokous 14.11.2016

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 130 Lausuntopyyntö hallituksen esitysluonnoksesta eduskunnalle maakuntauudistukseksi ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisuudistukseksi sekä niihin liittyviksi laeiksi

MliDno-2016-1694

Aikaisempi käsittely

Kuvaus

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta ja siihen liittyvää maakuntahallinnon perustamista valmistellaan sosiaali- ja terveysministeriön ja valtionvarainministeriön yhteisessä hankkeessa. Sosiaali- ja terveysministeriö sekä valtiovarainministeriö pyytävät jakelussa mainituilta tahoilta lausunnot luonnoksesta hallituksen esitykseksi. Myös muut kuin jakelussa mainitut tahot voivat antaa asiassa lausuntonsa.

Pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelman sekä hallituksen tekemien linjausten mukaan Suomessa toteutetaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja maakuntauudistus. Suomeen perustetaan 18 maakuntaa, joilla on omat vaalit ja valtuustot. Vuoden 2019 alusta alkaen maakunnat järjestävät kaikki alueensa sosiaali- ja terveyspalvelut eli maakunnilla on vastuu siitä, että väestö saa lain mukaiset sosiaali- ja terveyspalvelut.

Maakunnille kootaan sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi myös muita tehtäviä: työ- ja elinkeinopalvelut sekä aluekehittäminen, ympäristöterveydenhuolto, liikennejärjestelmäsuunnittelu, maaseudun kehittäminen ja pelastustoimi. Valtio rahoittaa maakuntien toiminnan, eli jatkossa kunnilla ei ole enää vastuuta sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä tai rahoituksesta.

Lausuntopyynnön kohteena olevalla hallituksen esityksellä on tarkoitus muun muassa perustaa uudet maakunnat sekä säätää maakuntien hallinnosta ja taloudesta, siirtää järjestämisvastuu sosiaali- ja terveyspalveluista kunnilta maakunnille, säätää maakuntien saamasta rahoituksesta, rahoituksen keräämisen veroperusteista, uudistuksen voimaanpanosta, henkilöstön asemasta sekä omaisuusjärjestelyistä. Lisäksi tarkoitus on kuntiin jäljelle jäävien peruspalvelujen osalta säätää uusi kuntien peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmä. Muiden kuin sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien siirrosta maakunnille sekä rahoituksesta valmistellaan erillinen hallituksen esitys.

Lausuntopyyntöön vastataan sähköisellä kyselyllä, jossa on kohdennettuja kysymyksiä luonnoksesta hallituksen esitykseksi. Kyselyyn annettuja vastauksia on mahdollista perustella, minkä lisäksi kyselyyn on varattu runsaasti tilaa myös vapaamuotoiselle kommentoinnille.

Hallituksen esitysluonnos ja siihen liittyvä laajempi aineisto on tutustuttavissa internet-osoitteessa http://alueuudistus.fi/hallituksen-esitysluonnos-31-8-2016

Esityslistan liitteenä on Mikkelin kaupungin lausunto, lausuntopyyntökirje, tiivistelmät lakiluonnosten keskeisistä asioista sekä Suomen Kuntaliiton ja muiden toimijoiden lausunnot.

Päätösehdotus

Esittelijä

Timo Halonen, kaupunginjohtaja, timo.halonen@mikkeli.fi

Kaupunginhallitus päättää antaa liitteen 1 mukaisen lausunnon sote- ja maakuntauudistusta koskevasta hallituksen esitysluonnoksesta.

Päätös

Asiasta käydyn keskustelun aikana: Kysymys 1. Veli Liikanen esitti vastauksen tilalle: "Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuun siirtäminen 18 maakunnan tehtäväksi nykyisten kuntien ja kuntayhtymien sijaan tarjoaa järjestämiselle alueellisesti nykyistä vahvemman perustan. Nopea ja laajamittainen palveluiden avaaminen valinnanvapauden piiriin voi vaikeuttaa hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamistavoitteen saavuttamista. Tämän vuoksi valinnanvapauden suhteen pitäisi edetä varovaisesti, asteittain ja kokemuksia keräten ja niistä oppien." Koska kukaan ei kannattanut esitystä, se raukesi.

Markku Turkia esitti Kati Kähkösen kannattamana: "Terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen nyt esitetyllä mallilla ei tule onnistumaan. Esitetty malli julkisen palvelutuotannon pakkoyhtiöittämisestä ja julkisen asettamista täyteen kilpailuun yksityisen palvelun kanssa ei edistä kestävästi palvelujen yhdenvertaista saatavuutta. Myöskään esitykseen keskeisesti sisältyvä uuden hallintotason luominen ja verotus- omaisuus yms. muutokset eivät ole ratkaisu terveys- ja hyvinvointieroihin." Puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu esitys ja esitti asian ratkaistavaksi äänestyksellä siten, että ne, jotka kannattavat esittelijän esitystä, äänestävät kyllä ja ne, jotka kannattavat Markku Turkian esitystä, äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 9 kyllä-ääntä (Petri Pekonen, Sari Teittinen, Vesa Himanen, Outi Kauria, Juha Vuori, Olli Nepponen, Jaakko Väänänen, Armi Salo-Oksa, Seija Kuikka) ja 6 ei-ääntä (Veli Liikanen, Petri Tikkanen, Arto Seppälä, Markku Turkia, Kati Kähkönen, Hannu Kilkki). Puheenjohtaja totesi, että esittelijän esitys on tullut kaupunginhallituksen päätökseksi.

Kysymys 2. Veli Liikanen esitti Kati Kähkösen kannattamana toisen virkkeen tilalle: "Pirstaleisen rakenteen ja järjestäjän ja tuottajan tiukan erottamisen johdosta hoitopolkujen rakentaminen ja kustannuskehityksen hallinta tulee olemaan vaativaa. Uudistuksessa tulisi edetä alkuperäisen suunnitelman mukaan, jossa ensin toteutetaan palveluiden täysi integraatio, sitten monikanavaisen rahoitusjärjestelmän purkaminen ja vasta lopuksi arvioidaan asteittain valinnanvapauden lisäämistä järjestelmään."

Markku Turkia esitti Arto Seppälän kannattamana: "Hallituksen ajama palvelutuotannon valinnanvapausmalli on nyt aiheuttamassa suuren haasteen kustannusten hillinnälle. Asiantuntija-arvioiden mukaan säästöä ei voida saavuttaa ilman että palveluiden saatavuutta rajataan tai asiakasmaksuja nostetaan. Kustannusten hillitsemiseen olennaisesti liittyvä integraatiotavoite on esityksessä hajoamassa toisaalta lukuisten eri palvelutuottajien ja toisaalta järjestämisvastuiselle maakunnalle, jonka pitää kilpailuttaa kaikki perustason ja monet erityistason palvelunsa. Maakunnan on lisäksi joka tapauksessa varauduttava palveluiden tuottamiseen ja ylläpidettävä tätä varten osaamista ja henkilöstöä."

Puheenjohtaja esitti ratkaistavaksi edellä mainitut esitykset siten, että ensin äänestetään Veli Liikasen ja Markku Turkian esityksistä. Ne, jotka kannattavat Veli Liikasen esitystä, äänestävät kyllä ja ne, jotka kannattavat Markku Turkian esitystä, äänestävät ei ja sen jälkeen voittanut esitys asetetaan esittelijän esitystä vastaan. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 7 kyllä-ääntä (Veli Liikanen, Kati Kähkönen, Sari Teittinen, Petri Pekonen, Vesa Himanen, Outi Kauria, Seija Kuikka), 4 ei-ääntä (Petri Tikkanen, Arto Seppälä, Hannu Kilkki, Markku Turkia) ja 4 tyhjää ääntä (Jaakko Väänänen, Olli Nepponen, Juha Vuori, Armi Salo-Oksa). Puheenjohtaja totesi, että Veli Liikasen esitys on voittanut ensimmäisen äänestyksen.

Seuraavaksi puheenjohtaja esitti, että ne jotka kannattavat esittelijän esitystä äänestävät kyllä ja ne, jotka kannattavat Veli Liikasen esitystä, äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 8 kyllä-ääntä (Sari Teittinen, Olli Nepponen, Seija Kuikka, Juha Vuori, Outi Kauria, Petri Pekonen, Armi Salo-Oksa, Jaakko Väänänen) ja 7 ei-ääntä (Arto Seppälä, Veli Liikanen, Hannu Kilkki, Petri Tikkanen, Kati Kähkönen, Markku Turkia, Vesa Himanen). Puheenjohtaja totesi, että esittelijän esitys on tullut kaupunginhallituksen päätökseksi.

Kysymys 4. Arto Seppälä esitti Markku Turkian kannattamana vastaukseksi c) vaihtoehtoa ja perustelutekstiksi: "Maakuntalailla ollaan luomassa Suomeen uudenlainen oikeushenkilö. Tähän liittyy hankalia, myös perustuslaillisia kysymyksiä. Mikäli uusi oikeushenkilö perustetaan tavallisella lainsäädännöllä ilman perustuslakikäsittelyä, se voidaan tarvittaessa myös tavallisella lainsäädännöllä purkaa. Tämä olisi ongelmallista kansalaisten yhdenvertaisuuden ja yleisen oikeusturvan kannalta. Näkemyksemme mukaan järjestämisvastuullinen alueellinen toimija tulisi perustaa kuntalain pohjalta aluekuntana." Puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu esitys ja esitti asian ratkaistavaksi äänestyksellä siten, että ne, jotka kannattavat esittelijän esitystä, äänestävät kyllä ja ne, jotka kannattavat Arto Seppälän esitystä, äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 11 kyllä-ääntä (Veli Liikanen, Jaakko Väänänen, Seija Kuikka, Olli Nepponen, Armi Salo-Oksa, Juha Vuori, Petri Pekonen, Sari Teittinen, Vesa Himanen, Outi Kauria, Kati Kähkönen) ja 4 ei-ääntä (Hannu Kilkki, Petri Tikkanen, Arto Seppälä, Markku Turkia). Puheenjohtaja totesi, että esittelijän esitys on tullut kaupunginhallituksen päätökseksi.

Kysymys 5. Veli Liikanen esitti Markku Turkian kannattamana, että lausunnosta poistetaan: "Jatkovalmistelussa tulisi selvittää mahdollisuudet koota ELY-keskuksen ympäristötehtäviä luonnoksessa esitettyä laajemmin maakuntien vastuulle." Puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu esitys ja esitti asian ratkaistavaksi äänestyksellä siten, että ne, jotka kannattavat esittelijän esitystä, äänestävät kyllä ja ne, jotka kannattavat Veli Liikasen esitystä, äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 9 kyllä-ääntä (Sari Teittinen, Olli Nepponen, Juha Vuori, Outi Kauria, Petri Pekonen, Jaakko Väänänen, Vesa Himanen, Seija Kuikka, Armi Salo-Oksa) ja 6 ei-ääntä (Arto Seppälä, Markku Turkia, Kati Kähkönen, Petri Tikkanen, Hannu Kilkki, Veli Liikanen). Puheenjohtaja totesi, että esittelijän esitys on tullut kaupunginhallituksen päätökseksi.

Esittelijä esitti lisättäväksi lausuntoon teksti: "Maakunnille ja kunnille tarjottavien pelastustoimen palvelujen näkökulmasta pelastustoimen järjestäminen 18 maakunnalliseen pelastuslaitokseen on parempi ratkaisu kuin pelastustoimen järjestäminen 5 maakunnan tehtävänä. Pelastustoimella on vahvaa osaamista hallinnonalat ylittävästä yhteistyöstä häiriö- ja poikkeusoloihin varautumisessa, valmiussuunnittelusta ja harjoittelusta. Tätä on pysyttävä hyödyntämään riittävästi varautumisessa myös maakuntauudistuksen jälkeenkin. Lainsäädännössä on pelastuslaitosten määrästä riippumatta turvattava pelastuslaitosten mahdollisuus toimia ensihoidon palveluntuottajana. Ensihoito on yksi tärkeimpiä lähipalveluita. Ensihoidon palvelut ovat linkittyneet kiinteäksi osaksi alueellisia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluketjuja eikä toimivia toimintatapoja ole syytä muuttaa. Sairaanhoitopiirit ovat voineet hoitaa ensihoitopalvelun itse, yhdessä pelastuslaitosten tai toisten sairaanhoitopiirien kanssa tai ostaa palvelun muulta palveluntuottajalta. Ensihoitoa on toteutettu kiinteässä yhteistyössä alueen pelastuslaitoksen sekä sosiaali- ja terveyshuollon toimintayksiköiden kanssa. Alueella on kehitetty yhteisiä toimintamalleja siten, että ensihoito on kiireellisen hoidon antamista hoitolaitosten ulkopuolella ja vain tarvittaessa potilas kuljetetaan hoitoyksikköön. Lisäksi ajoittain on voitu avustaa perusterveydenhuollon tukitehtävissä. Tämän vuoksi ensihoidon järjestämisvastuun tulee jatkossa olla 18 maakunnalla (järjestämislain 9 §)." Puheenjohtaja tiedusteli, että voidaanko esittelijän lisäys esitykseen hyväksyä yksimielisesti. Hyväksyttiin.

Kysymys 6. Markku Turkia esitti Arto Seppälän kannattamana vastaukseksi c) vaihtoehtoa ja perustelutekstiksi: "Asukkaan demokraattisina oikeuksina maakuntahallinnossa ovat äänioikeus sekä oikeus asettua ehdokkaaksi maakuntavaalissa, sekä äänioikeus maakunnallisessa kansanäänestyksessä. Lisäksi asukkaalla on oikeus tehdä aloitteita maakuntaa koskevissa asioissa. Käytännössä päätöksenteko lähipalveluista karkaa kauemmas ihmisestä. Hyvinvointipalvelujen tuottaminen ollaan siirtämässä palvelulaitokseen ja yhtiöihin, joiden hallinnosta on rajattu pois demokraattisesti valitut luottamushenkilöt, jotka vastaisivat päätöksistä suoraan alueen ihmisille. Näin ollen niiden päätöksenteko ei ole suoraan yhteydessä kansalaisiin. Ihminen tulee nostaa palvelutuotannon keskiöön. Palvelujen käyttäjät on otettava mukaan jo palvelujen suunnitteluvaiheessa. Kunnissa jo nyt kehitetyt hyvät käytännöt osallisuuden edistämiseen, kuten asiakasraadit ym. on otettava tehokkaasti käyttöön. Myös kansalaisjärjestöt on otettava mukaan tiiviiseen yhteistyöhön päätöksenteossa." Puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu esitys ja esitti asian ratkaistavaksi äänestyksellä siten, että ne, jotka kannattavat esittelijän esitystä, äänestävät kyllä ja ne, jotka kannattavat Markku Turkian esitystä, äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 10 kyllä-ääntä (Sari Teittinen, Seija Kuikka, Armi Salo-Oksa, Jaakko Väänänen, Olli Nepponen, Outi Kauria, Vesa Himanen, Petri Pekonen, Juha Vuori, Kati Kähkönen) ja 5 ei-ääntä (Arto Seppälä, Markku Turkia, Petri Tikkanen, Veli Liikanen, Hannu Kilkki). Puheenjohtaja totesi, että esittelijän esitys on tullut kaupunginhallituksen päätökseksi.

Kysymys 7. Seija Kuikka esitti Petri Pekosen kannattamana vastaukseksi b) vaihtoehtoa ja perustelutekstiksi: "Maakunnan yhteyteen perustettava palvelulaitos on tarpeen, mutta sen toteuttamisessa on otettava huomioon, ettei se saa aikaan raja-aitaa, joka luo esteitä toiminnan johtamiselle tai maakunnan toiminnan ja talouden kokonaisuuden hallinnalle. Demokratian toteutuminen on turvattava. Valinnanvapauden toteuttaminen liittyy keskeisesti palvelulaitoksen sääntelyyn ja sen vuoksi on otettava huomioon miten ja missä laajuudessa valinnanvapaus tullaan toteuttamaan." Puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu esitys ja esitti asian ratkaistavaksi äänestyksellä siten, että ne, jotka kannattavat esittelijän esitystä, äänestävät kyllä ja ne, jotka kannattavat Seija Kuikan esitystä, äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 7 kyllä-ääntä (Arto Seppälä, Veli Liikanen, Hannu Kilkki, Petri Tikkanen, Markku Turkia, Kati Kähkönen, Vesa Himanen), 7 ei-ääntä (Sari Teittinen, Armi Salo-Oksa, Juha Vuori, Petri Pekonen, Outi Kauria, Jaakko Väänänen, Seija Kuikka) ja yksi tyhjä ääni (Olli Nepponen). Puheenjohtaja totesi, Seija Kuikan esitys on tullut kaupunginhallituksen päätökseksi, koska tasatuloksen tilanteessa puheenjohtajan ääni ratkaisee.

Kysymys 14. Seija Kuikka esitti Outi Kaurian kannattamana vastaukseksi b) vaihtoehtoa ja perustelutekstiksi: "Lakiesitys ei saa johtaa monimutkaiseen hallintojärjestelmään. Moniportainen järjestelmä luo laajan hallinto-organisaation erilaisine tehtäväkokonaisuuksineen ja nostaa hallinnon kustannuksia." Puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu esitys ja esitti asian ratkaistavaksi äänestyksellä siten, että ne, jotka kannattavat esittelijän esitystä, äänestävät kyllä ja ne, jotka kannattavat Seija Kuikan esitystä, äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 10 kyllä-ääntä (Veli Liikanen, Petri Tikkanen, Olli Nepponen, Vesa Himanen, Juha Vuori, Arto Seppälä, Markku Turkia, Armi Salo-Oksa, Hannu Kilkki, Kati Kähkönen), 4 ei-ääntä (Petri Pekonen, Seija Kuikka, Jaakko Väänänen, Outi Kauria) ja yksi tyhjä ääni (Sari Teittinen). Puheenjohtaja totesi, että esittelijän esitys on tullut kaupunginhallituksen päätökseksi.

Kysymys 15. Seija Kuikka esitti vastaukseksi b) vaihtoehtoa ja perustelutekstiksi: "Lakiesitys ei saa johtaa monimutkaiseen hallintojärjestelmään. Markkinatilanteen syntymiselle pitää määritellä tarkat kriteerit varsinkin, kun maakuntakonsernien toimiala on laaja. Jos vain kapea osakokonaisuus on markkinaehtoista, ei ole tarkoituksenmukaista yhtiöittää koko toimintaa." Koska kukaan ei kannattanut esitystä, se raukesi.

Kysymys 21. ja 22. Arto Seppälä esitti Markku Turkian kannattamana vastaukseksi d) vaihtoehtoa ja perustelutekstiksi: "Esitys on ongelmallinen. Kiinteistöomaisuuteen liittyvät riskit tulee järjestelyssä kohdentaa sille osapuolelle (maakunta, perustettava maakuntien toimitilayhtiö), joka omilla toimillaan pystyy vaikuttamaan kiinteistöjen käyttötarpeeseen. Kunnan maankäytön kehittämisen ja elinvoimaisuuden varmistamiseksi olisi perusteltua, että kuntayhtymien maapohjat jäisivät kuntien omistukseen. Lakiesityksen tulisi mahdollistaa maapohjien ja alueiden jääminen kuntayhtymien/jäsenkuntien omistukseen sekä vuokraamisen maakunnille pitkäaikaisilla käyttötarkoitukseen sidotuilla vuokrasopimuksilla. Mikäli edetään lakiesityksen mukaisesti, kuntayhtymien maapohjaa tulee siirtää vain sote- toiminnan edellyttämä määrä." Puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu esitys ja esitti asian ratkaistavaksi äänestyksellä siten, että ne, jotka kannattavat esittelijän esitystä, äänestävät kyllä ja ne, jotka kannattavat Arto Seppälän esitystä, äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 7 kyllä-ääntä (Sari Teittinen, Veli Liikanen, Olli Nepponen, Juha Vuori, Seija Kuikka, Vesa Himanen, Armi Salo-Oksa) ja 8 ei-ääntä (Arto Seppälä, Hannu Kilkki, Petri Tikkanen, Outi Kauria, Petri Pekonen, Jaakko Väänänen, Markku Turkia, Kati Kähkönen). Puheenjohtaja totesi, että Arto Seppälän esitys on tullut kaupunginhallituksen päätökseksi.

Kysymys 26. Esittelijä täydensi perusteluja siten, että "Maakunnalla tulee olla verotusoikeus." Puheenjohtaja tiedusteli, että voidaanko esittelijän täydennetty esitys hyväksyä yksimielisesti. Hyväksyttiin.

Kysymys 27. Veli Liikanen esitti Markku Turkian ja Petri Pekosen kannattamana vastaukseksi c) vaihtoehtoa ja perustelutekstiksi: "Maakuntien taloudellinen liikkumavara muodostuu vähäiseksi, ja rahoitusaseman heikkeneminen voi johtaa palveluiden leikkaamisiin ja/tai asiakasmaksujen korotuksiin." Puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu esitys ja esitti asian ratkaistavaksi äänestyksellä siten, että ne, jotka kannattavat esittelijän esitystä, äänestävät kyllä ja ne, jotka kannattavat Veli Liikasen esitystä, äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 4 kyllä-ääntä (Olli Nepponen, Sari Teittinen, Seija Kuikka, Juha Vuori), 10 ei-ääntä (Arto Seppälä, Kati Kähkönen, Veli Liikanen, Petri Tikkanen, Vesa Himanen, Petri Pekonen, Outi Kauria, Jaakko Väänänen, Markku Turkia, Hannu Kilkki) ja yksi poissa (Armi Salo-Oksa). Puheenjohtaja totesi, että Veli Liikasen esitys on tullut kaupunginhallituksen päätökseksi.

Kysymys 36. Markku Turkia esitti Arto Seppälä kannattamana vastaukseksi c) vaihtoehtoa ja perustelutekstiksi: "Kansainvälisten vertailujen mukaan paikallis- tai aluehallinnolla on yleensä vähintäänkin osittainen omaan verotusoikeuteen perustuva verorahoitus. Täyden valtionrahoituksen mallit ovat harvinaisia, ja niitä on lähinnä maissa, joissa kuntien ja alueiden tehtävät ovat vähäisiä. Verotusoikeus lisäisi päätöksenteon vastuunkantoa ja läpinäkyvyyttä. Esityksessä on lähdetty siitä rajauksesta, että rahoitus maakuntien toimintaan kerätään kokonaisuudessaan valtion verotuksen kautta. Lähtökohta on ongelmallinen maakuntien itsehallinnon sekä järjestelmän kannustimien kannalta. Kannustimilla on merkittävä rooli toiminnan tehostamisessa, jota uudistuksella tavoitellaan. Jos valtio ulosmittaa kunkin alueen aikaansaaman tehokkuushyödyn pois alueelta itseltään, alueella ei ole kannustimia tehostaa toimintaansa. Verotusoikeuden kanssa alueen tehokkuuden kasvaminen hyödyttää alueiden asukkaita enemmän, koska alueen päättäjät ovat vastuussa oman alueensa asukkaille ja oman alueen verotus pyritään pitämään mahdollisimman alhaisena. Siltä osin, kun rahoitus päädytään keräämään valtion verotuksen kautta, valtionveron veroperusteisiin esitettyjä muutoksia voidaan pitää perusteltuina. Ehdotus verokaton asettamisesta kunnille on kuitenkin kestämätön kunnallisen itsehallinnon ja tulevaisuuden kunnan rahoituksen kannalta. Esitykseen sisältyy myös mekaaninen kustannusten kasvun leikkuri, joka sopii mielestämme hyvin huonosti näin isoon ja vaikeasti ennustettavissa olevaan uudistukseen. On olennaista, että kansalaiset saavat leikkurista huolimatta perustuslaissa jokaiselle turvatut sosiaali- ja terveyspalvelut. Ne tulee järjestää viime kädessä kustannuksista riippumatta." Puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu esitys ja esitti asian ratkaistavaksi äänestyksellä siten, että ne, jotka kannattavat esittelijän esitystä, äänestävät kyllä ja ne, jotka kannattavat Markku Turkian esitystä, äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 10 kyllä-ääntä (Olli Nepponen, Seija Kuikka, Sari Teittinen, Juha Vuori, Outi Kauria, Veli Liikanen, Vesa Himanen, Jaakko Väänänen, Kati Kähkönen, Petri Pekonen), 4 ei-ääntä (Arto Seppälä, Petri Tikkanen, Hannu Kilkki, Markku Turkia) ja yksi poissa (Armi Salo-Oksa). Puheenjohtaja totesi, että esittelijän esitys on tullut kaupunginhallituksen päätökseksi.

Kysymys 37. Petri Pekonen esitti Outi Kaurian kannattamana perustelutekstiksi: "Kansainvälisten vertailujen mukaan paikallis- tai aluehallinnolla on yleensä vähintäänkin osittainen omaan verotusoikeuteen perustuva verorahoitus. Täyden valtionrahoituksen mallit ovat harvinaisia, ja niitä on lähinnä maissa, joissa kuntien ja alueiden tehtävät ovat vähäisiä. Verotusoikeus lisäisi päätöksenteon vastuunkantoa ja läpinäkyvyyttä." Puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu esitys ja esitti asian ratkaistavaksi äänestyksellä siten, että ne, jotka kannattavat esittelijän esitystä, äänestävät kyllä ja ne, jotka kannattavat Petri Pekosen esitystä, äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 4 kyllä-ääntä (Seija Kuikka, Sari Teittinen, Juha Vuori, Olli Nepponen), 10 ei-ääntä (Hannu Kilkki, Petri Tikkanen, Arto Seppälä, Veli Liikanen, Outi Kauria, Petri Pekonen, Vesa Himanen, Jaakko Väänänen, Markku Turkia, Kati Kähkönen) ja yksi poissa (Armi Salo-Oksa). Puheenjohtaja totesi, että Petri Pekosen esitys on tullut kaupunginhallituksen päätökseksi.

Lisäksi esittelijä täydensi esitystään siten, että päätös toimitetaan tiedoksi kaupunginvaltuustolle. Puheenjohtaja tiedusteli, että voidaanko esittelijän täydennetty esitys hyväksyä yksimielisesti. Hyväksyttiin.

Muut vastaukset kysymyksiin hyväksyttiin yksimielisesti.

Merkitään, että Armi Salo-Oksa ja Kirsi Olkkonen poistuivat kokouksesta tämän pykälän käsittelyn aikana.

Merkitään, että terveysvalvonnan johtaja Maria Närhinen ja vt. sosiaali- ja terveysjohtaja Timo Talo poistuivat kokouksesta tämän pykälän käsittelyn jälkeen.

Kuvaus

Liitteenä on Mikkelin kaupungin lausunto, lausuntopyyntökirje ja tiivistelmät lakiluonnosten keskeisistä asioista. Muiden toimijoiden lausunnot jaetaan oheismateriaalina.

Päätösehdotus

Kaupunginhallitus:
Kaupunginhallitus esittää, että kaupunginvaltuusto merkitsee Mikkelin kaupungin lausunnon sosiaali- ja terveysministeriölle tietoonsa saatetuksi.

Päätös

Asiasta käydyn keskustelun aikana valtuutettu Markku Turkia esitti valtuutettu Arto Seppälän kannattamana lausuntoon seuraavat muutokset:

  • Kysymys 1: peustelutekstiksi "Terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen nyt esitetyllä mallilla ei tule onnistumaan. Esitetty malli julkisen palvelutuotannon pakkoyhtiöittämisestä ja julkisen asettamista täyteen kilpailuun yksityisen palvelun kanssa ei edistä kestävästi palvelujen yhdenvertaista saatavuutta. Myöskään esitykseen keskeisesti sisältyvä uuden hallintotason luominen ja verotus- omaisuus yms. muutokset eivät ole ratkaisu terveys- ja hyvinvointieroihin."
     
  • Kysymys 6: "vastaukseksi c) vaihtoehto ja perustelutekstiksi: Asukkaan demokraattisina oikeuksina maakuntahallinnossa ovat äänioikeus sekä oikeus asettua ehdokkaaksi maakuntavaalissa, sekä äänioikeus maakunnallisessa kansanäänestyksessä. Lisäksi asukkaalla on oikeus tehdä aloitteita maakuntaa koskevissa asioissa. Käytännössä päätöksenteko lähipalveluista karkaa kauemmas ihmisestä. Hyvinvointipalvelujen tuottaminen ollaan siirtämässä palvelulaitokseen ja yhtiöihin, joiden hallinnosta on rajattu pois demokraattisesti valitut luottamushenkilöt, jotka vastaisivat päätöksistä suoraan alueen ihmisille. Näin ollen niiden päätöksenteko ei ole suoraan yhteydessä kansalaisiin. Ihminen tulee nostaa palvelutuotannon keskiöön. Palvelujen käyttäjät on otettava mukaan jo palvelujen suunnitteluvaiheessa. Kunnissa jo nyt kehitetyt hyvät käytännöt osallisuuden edistämiseen, kuten asiakasraadit ym. on otettava tehokkaasti käyttöön. Myös kansalaisjärjestöt on otettava mukaan tiiviiseen yhteistyöhön päätöksenteossa."
     
  • Kysymys 36: vastaukseksi c) vaihtoehto ja perustelutekstiksi: "Kansainvälisten vertailujen mukaan paikallis- tai aluehallinnolla on yleensä vähintäänkin osittainen omaan verotusoikeuteen perustuva verorahoitus. Täyden valtionrahoituksen mallit ovat harvinaisia, ja niitä on lähinnä maissa, joissa kuntien ja alueiden tehtävät ovat vähäisiä. Verotusoikeus lisäisi päätöksenteon vastuunkantoa ja läpinäkyvyyttä. Esityksessä on lähdetty siitä rajauksesta, että rahoitus maakuntien toimintaan kerätään kokonaisuudessaan valtion verotuksen kautta. Lähtökohta on ongelmallinen maakuntien itsehallinnon sekä järjestelmän kannustimien kannalta. Kannustimilla on merkittävä rooli toiminnan tehostamisessa, jota uudistuksella tavoitellaan. Jos valtio ulosmittaa kunkin alueen aikaansaaman tehokkuushyödyn pois alueelta itseltään, alueella ei ole kannustimia tehostaa toimintaansa. Verotusoikeuden kanssa alueen tehokkuuden kasvaminen hyödyttää alueiden asukkaita enemmän, koska alueen päättäjät ovat vastuussa oman alueensa asukkaille ja oman alueen verotus pyritään pitämään mahdollisimman alhaisena. Siltä osin, kun rahoitus päädytään keräämään valtion verotuksen kautta, valtionveron veroperusteisiin esitettyjä muutoksia voidaan pitää perusteltuina. Ehdotus verokaton asettamisesta kunnille on kuitenkin kestämätön kunnallisen itsehallinnon ja tulevaisuuden kunnan rahoituksen kannalta. Esitykseen sisältyy myös mekaaninen kustannusten kasvun leikkuri, joka sopii mielestämme hyvin huonosti näin isoon ja vaikeasti ennustettavissa olevaan uudistukseen. On olennaista, että kansalaiset saavat leikkurista huolimatta perustuslaissa jokaiselle turvatut sosiaali- ja terveyspalvelut. Ne tulee järjestää viime kädessä kustannuksista riippumatta."

Edelleen keskustelun aikana valtuutettu Rauni Berndt esitti valtuutettu Veli Liikasen kannattamana ensimmäiseen kysymykseen vastaukseksi: "Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuun siirtäminen 18 maakunnan tehtäväksi nykyisten kuntien ja kuntayhtymien sijaan tarjoaa järjestämiselle alueellisesti nykyistä vahvemman perustan. Nopea ja laajamittainen palveluiden avaaminen valinnanvapauden piiriin voi vaikeuttaa hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamistavoitteen saavuttamista. Tämän vuoksi valinnanvapauden suhteen pitäisi edetä varovaisesti, asteittain ja kokemuksia keräten ja niistä oppien."

Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja totesi, että valtuutetut Markku Turkia ja Rauni Berndt ovat tehneet kannatetut kaupunginhallituksen esityksestä poikkeavat esitykset ja esitti asiat ratkaistavaksi seuraavasti:

  • 1. kysymystä koskevat esitykset siten, että ensin äänestetään Markku Turkian ja Rauni Berdntin esityksistä. Ne, jotka kannattavat Markku Turkian esitystä, äänestävät kyllä ja ne, jotka kannattavat Rauni Berdntin esitystä, äänestävät ei ja sen jälkeen voittanut esitys asetetaan kaupunginhallituksen esitystä vastaan. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 20 kyllä-ääntä, 21 ei-ääntä ja 18 tyhjää ääntä. Puheenjohtaja totesi, että Rauni Berdtin esitys on voittanut ensimmäisen äänestyksen. Liite 4.

    Seuraavaksi puheenjohtaja esitti, että ne jotka kannattavat kaupunginhallituksen esitystä äänestävät kyllä ja ne, jotka kannattavat Rauni Berdntin esitystä, äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 38 kyllä-ääntä ja 19 ei-ääntä ja kaksi tyhjää. Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallituksen esitys on tullut kaupunginvaltuuston päätökseksi. Liite 5.
     
  • 6. kysymyksen osalta siten, että ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen esitystä, äänestävät kyllä ja ne, jotka kannattavat Markku Turkian esitystä, äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 38 kyllä-ääntä ja 19 ei-ääntä ja kaksi tyhjää. Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallituksen esitys on tullut kaupunginvaltuuston päätökseksi. Liite 6.
     
  • 36. kysymyksen osalta siten, että ne, jotka kannattavat kaupunginjohtajan esitystä, äänestävät kyllä ja ne, jotka kannattavat Markku Turkian esitystä, äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 43 kyllä-ääntä ja 16 ei-ääntä. Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallituksen esitys on tullut kaupunginvaltuuston päätökseksi. Liite 7.

Puheenjohtaja totesi, että kaupunginvaltuusto merkitsi yksimielisesti muut vastaukset tiedoksi.

Merkitään, että äänestysluettelot liitetään pöytäkirjaan. Liitteet 4-7.

Merkitään, että valtuutettu Elina Hölttä saapui kokoukseen tämän pykälän käsittelyn aikana.

Merkitään, että valtuutettu Harri Kivinen poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn jälkeen ja hänen tilalleen saapui kokoukseen varavaltuutettu Jussi Marttinen.

Äänestystulokset

  • Kyllä 20 kpl 34%

    Jari Roivas, Raimo Heinänen, Jorma Harmoinen, Osmo Ukkonen, Satu Taavitsainen, Markku Turkia, Heikki Pyrhönen, Arto Seppälä, Elina Hölttä, Marita Hokkanen, Sirkka Härkönen, Sami Järvinen, Petri Tikkanen, Jaana Vartiainen, Kalle Nieminen, Hannu Tullinen, Tapani Korhonen, Leena Teittinen, Paavo Barck, Jukka Pöyry

  • Ei 21 kpl 36%

    Veli Liikanen, Petri Pekonen, Minna Pöntinen, Jari Sihvonen, Rauni Berndt, Olli Nepponen, Heikki Nykänen, Erkki Rantalainen, Pekka Moilanen, Pekka Pöyry, Mikko Siitonen, Marja Kauppi, Jyrki Koivikko, Tero Puikkonen, Kirsi Olkkonen, Liisa Ahonen, Hannu Mielonen, Keijo Siitari, Mauri Miettinen, Outi Kauria, Juhani Oksman

  • Tyhjä 18 kpl 31%

    Seija Kuikka, Päivi Ylönen, Mali Soininen, Armi Salo-Oksa, Satu Pulkkinen, Taina Harmoinen, Juha Kontinen, Matti Piispa, Juha Vuori, Olli Miettinen, Jaakko Väänänen, Lenita Toivakka, Vesa Himanen, Jaana B. Strandman, Anne Korhola, Hannu Toivonen, Harri Kivinen, Markku Tissari

  • Kyllä 38 kpl 64%

    Seija Kuikka, Olli Nepponen, Jari Roivas, Matti Piispa, Armi Salo-Oksa, Mali Soininen, Petri Pekonen, Raimo Heinänen, Vesa Himanen, Satu Pulkkinen, Pekka Moilanen, Taina Harmoinen, Tero Puikkonen, Kirsi Olkkonen, Heikki Nykänen, Anne Korhola, Marja Kauppi, Outi Kauria, Jaana B. Strandman, Jaakko Väänänen, Hannu Toivonen, Harri Kivinen, Juhani Oksman, Lenita Toivakka, Juha Vuori, Jari Sihvonen, Arto Seppälä, Olli Miettinen, Jyrki Koivikko, Juha Kontinen, Mauri Miettinen, Pekka Pöyry, Hannu Mielonen, Päivi Ylönen, Keijo Siitari, Markku Tissari, Sirkka Härkönen, Tapani Korhonen

  • Ei 19 kpl 32%

    Marita Hokkanen, Kalle Nieminen, Veli Liikanen, Markku Turkia, Minna Pöntinen, Osmo Ukkonen, Petri Tikkanen, Rauni Berndt, Satu Taavitsainen, Erkki Rantalainen, Jaana Vartiainen, Hannu Tullinen, Liisa Ahonen, Jorma Harmoinen, Heikki Pyrhönen, Mikko Siitonen, Sami Järvinen, Paavo Barck, Jukka Pöyry

  • Tyhjä 2 kpl 3%

    Elina Hölttä, Leena Teittinen

  • Kyllä 38 kpl 64%

    Olli Nepponen, Marja Kauppi, Mali Soininen, Elina Hölttä, Seija Kuikka, Tero Puikkonen, Matti Piispa, Satu Pulkkinen, Petri Pekonen, Juha Kontinen, Taina Harmoinen, Lenita Toivakka, Kirsi Olkkonen, Raimo Heinänen, Vesa Himanen, Jaakko Väänänen, Keijo Siitari, Jaana B. Strandman, Outi Kauria, Leena Teittinen, Pekka Pöyry, Juha Vuori, Juhani Oksman, Erkki Rantalainen, Jyrki Koivikko, Mauri Miettinen, Liisa Ahonen, Jari Sihvonen, Hannu Toivonen, Armi Salo-Oksa, Pekka Moilanen, Hannu Mielonen, Päivi Ylönen, Heikki Nykänen, Markku Tissari, Harri Kivinen, Olli Miettinen, Anne Korhola

  • Ei 19 kpl 32%

    Veli Liikanen, Jaana Vartiainen, Hannu Tullinen, Jari Roivas, Sami Järvinen, Satu Taavitsainen, Paavo Barck, Marita Hokkanen, Kalle Nieminen, Petri Tikkanen, Heikki Pyrhönen, Rauni Berndt, Arto Seppälä, Osmo Ukkonen, Tapani Korhonen, Jorma Harmoinen, Sirkka Härkönen, Jukka Pöyry, Markku Turkia

  • Tyhjä 2 kpl 3%

    Minna Pöntinen, Mikko Siitonen

  • Kyllä 43 kpl 72%

    Olli Nepponen, Armi Salo-Oksa, Hannu Toivonen, Mali Soininen, Tero Puikkonen, Marja Kauppi, Elina Hölttä, Satu Pulkkinen, Rauni Berndt, Pekka Moilanen, Seija Kuikka, Jaana B. Strandman, Matti Piispa, Lenita Toivakka, Kirsi Olkkonen, Veli Liikanen, Juha Kontinen, Outi Kauria, Juha Vuori, Hannu Mielonen, Jari Sihvonen, Päivi Ylönen, Jaakko Väänänen, Keijo Siitari, Mikko Siitonen, Jyrki Koivikko, Mauri Miettinen, Heikki Nykänen, Vesa Himanen, Petri Pekonen, Juhani Oksman, Minna Pöntinen, Liisa Ahonen, Olli Miettinen, Harri Kivinen, Paavo Barck, Taina Harmoinen, Pekka Pöyry, Erkki Rantalainen, Sami Järvinen, Markku Tissari, Raimo Heinänen, Anne Korhola

  • Ei 16 kpl 27%

    Kalle Nieminen, Petri Tikkanen, Jorma Harmoinen, Hannu Tullinen, Satu Taavitsainen, Markku Turkia, Arto Seppälä, Jaana Vartiainen, Osmo Ukkonen, Marita Hokkanen, Jukka Pöyry, Heikki Pyrhönen, Sirkka Härkönen, Leena Teittinen, Tapani Korhonen, Jari Roivas

  • Tyhjä 1 kpl 2%

     


Muutoksenhaku

Valmistelua tai täytäntöönpanoa koskevaan päätökseen ei saa hakea muutosta. Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 91 §.