Kaupunginvaltuusto, kokous 13.6.2016

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 79 Saimaa Geopark -yhdistyksen perustaminen ja Saimaan Geopark-alueen muodostaminen

MliDno-2016-1116

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Jouni Riihelä, tekninen johtaja, Jouni.Riihela@mikkeli.fi

Kuvaus

Tekninen johtaja Jouni Riihelä on osallistunut hankkeen valmisteluun Saimaan Geopark ohjausryhmässä ja Jukka Kumpusalo varsinaisessa työryhmässä. Kaupungin Geopark yhdyshenkilöksi valmisteluvaiheen aikana on nimetty Reeta Peura. Keskeiset hankkeen valmistelun resurssit on hankkeeseen osoittanut Imatran kaupunki, jossa valmisteluun ovat osallistuneet kaupunkikehitysjohtaja Topiantti Äikäs (020 617 2204) ja kehitysyhtiön projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen (020 617 2254).

Taustaa

Saimaan eteläisellä osalla, ns. Suur-Saimaan altaalla ja siihen liittyvillä vesialueilla, on merkittävää kulttuuri- ja luonnonhistoriallista arvoa. Alue on kiinnostava sekä kansallisesti että kansainvälisesti matkailun kannalta. Saimaa on noussut esiin eri tahojen kautta merkittävänä järvialueena maailmassa. Saimaan ainutlaatuista geologista perustaa ja järven syntytarinaa ei ole juurikaan tuotu matkailullisesti esiin. Saimaan potentiaali uniikkina, luonnoltaan monipuolisena, historialtaan ainutlaatuisena alueena on vielä hyödyntämättä täysipainoisesti.

Alueen julkisten toimijoiden – kuntien, kaupunkien, maakuntien – on kiinnitettävä yhdessä vielä tehokkaammin huomiota eteläisen Saimaan tulevaisuuteen. Alueen elinvoimaisuutta voi kehittää luomalla Saimaan tarinasta laaja historiallis-kulttuurinen viitekehys Saimaan kestävään matkailulliseen esiin tuomiseen ja tuot-teistamiseen. Tämä tähtää koko eteläisen Saimaan ja siihen liittyvien vesialueiden tunnettuuden nostoon sekä kansallisesti että kansainvälisesti.

Suunnitteilla oleva Saimaa Geopark -aluekokonaisuus tarjoaa toimintamallin alueen luontomatkailun edistämiseksi. Saimaa Geopark on yksi Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon maakuntaliittojen matkailustrategioiden kärkihankkeista. Myös Suomen kansallisessa matkailustrategiassa Geopark-alueet tuodaan esiin luontomatkailun avainvahvuuksina.

Geopark kestävän kehittämisen työkaluna ja kansainvälisyyden lisääjänä

Geopark-aluekokonaisuuden keskeinen ajatus on kehittää aluetta ja sen paikallistaloutta houkuttelemalla Geoparkin alueelle sen geologiasta, luonnosta ja kulttuurista kiinnostuneita uusia kävijäryhmiä. Geopark lisää koti- ja ulkomaisten matkailijoiden saapumista alueelle ja kehittää alueen omaan tarinaan liittyviä laadukkaita palveluja ja tuotteita. Alueen yrittäjät voivat hakeutua mukaan Geopark-toimintaan, jossa he saavat erityisen laatukoulutuksen. Sen jälkeen yrittäjät saavat tuotteilleen Geopark-logon, joka kertoo laadukkaasta paikallistuotteesta eri puolilla maailmaa.

Geopark linkittää yrittäjät mukaan kansainväliseen Geopark-toimintaan, jonka kaut-ta uudet ideat ja kansainvälinen yhteistyö vahvistuu. Maailmalla on yli 100 Geopark-aluekokonaisuutta ja Eurooppassakin lähes 70. Suomen toistaiseksi ainoa Geopark on Rokualla Pohjois-Suomessa.

Geopark-alueet lisäävät tutkitusti myös myös alueen asukkaiden kotiseudun tuntemusta ja arvostusta, kun oman asuinympäristön geosisältöjä ja luonnon- ja kulttuu-rihistoriaa tuodaan esille monipuolisesti. Geopark luo opetussisältöjä myös kouluopetukseen.

Geopark itsessään ei ole suojelu- tai kieltoalue. Geopark on alueen matkailun ja luontokohteiden sekä historiallisen kehityksen esittämiseen tähtäävä työkalu. Geopark ei myöskään ole ”hanke”, vaan laaja prosessinomainen toimintamalli, jolla lisätään aluekokonaisuuden elinvoimaisuutta ja tunnettuutta määrätyissä, kehittyvissä kansainvälisissä verkostoissa ja kohderyhmissä.

Geopark-verkosto syntyi Keski-Euroopassa vuonna 2000 neljän taantuvan alueen pohtiessa keinoja siihen, kuinka alueiden taloutta saataisiin nousuun. Huomattiin, että alueiden vahvuuksina ovat ainutlaatuinen luonto ja geologia sekä niihin liittyvä historia ja nykykulttuuri.

Geoparkiksi voidaan nimetä aluekokonaisuus, jolla on erityistä geologista arvoa ja joka sisältää merkittäviä geologisia maisemia, nähtävyyksiä ja käyntikohteita. Alueella voi olla myös arkeologisesti, ekologisesti, historiallisesti tai kulttuurisesti tärkeitä ja omaleimaisia kohteita. Eteläisen Saimaan luonto- ja kulttuurialue käsittää juuri nämä kriteerit.

Nykyisin Euroopan Geopark-verkostoon kuuluu lähes 70 Geoparkia ympäri Eurooppaa ja maailmanlaajuiseen verkostoon yli sata Geoparkia eri puolilla maailmaa. Matkailullisen vetovoiman näkökulmasta Geopark-alueet ovat rinnastettavissa kansallispuistoihin ja UNESCOn maailmanperintökohteisiin, vaikka Geopark ei ole suoranainen suojelualue sanan tiukimman määritelmän mukaan.

Saimaan Geopark-alueen perustaminen

Saimaan Geopark muodostetaan perustamalla Saimaan Geopark -yhdistys 1.1.2017. Yhdistyksen perustavat jäsenet ovat Geopark-alueen kaupungit ja kunnat: Imatra, Lappeenranta, Mikkeli, Juva, Puumala, Ruokolahti, Savitaipale, Sulkava ja Taipalsaari. Geopark-alue on esitetty liitteessä 1.

Saimaa Geoparkin toiminta alkaa virallisesti 1.1.2017 ja vuoden aikana haetaan ulkoista rahoitusta hankkeen käytännön toteutuksille, suunnitellaan Geopark-teemareittejä sekä rakennetaan konkreettisia geokohteita, opaskyltityksiä, organisaatiota ja muita Geopark-statuksen saamiseksi määriteltyjä asioita.

UNESCO-statuksen hakeminen Saimaan Geoparkille

Geopark-verkosto (European Geoparks Network EGN) on osa YK:n alaisen UNESCOn toimintaa, kuten maailmanperintökohteet. Kukin Geoparkiksi haluava alue hakee Geopark-jäsenyyttä UNESCOlta. Hakuprosessi kestää noin puolestatoista kahteen vuoteen.

Statuksen saatuaan alue saa käyttää UNESCOn tunnuksia ja ”UNESCO Global Geopark” -nimeä. Eteläisen Saimaan osalta nimi olisi ”Saimaa UNESCO Global Geopark”.

Geopark on pysyvää toimintaa, jonka taso arvioidaan neljän vuoden välein korkean laatutason ylläpitämiseksi. UNESCOn ja kansainvälisen Geopark-verkoston asiantuntijat, toimijat, verkostot ja ideat ovat kaikkien Geoparkien käytössä ja tietoja vaihdetaan aktiivisesti erilaisissa tapaamisissa ja kokouksissa. Geoparkin jäsenmaksu UNESCOlle on noin 1000 € vuodessa.

Saimaa Geopark -yhdistys tulee hakemaan UNESCOn Global Geopark –statusta.   Hakuprosessi on kaksivaiheinen:

Ensimmäisessä vaiheessa laaditaan luonnos jäsenhakemuksesta ja ilmoitetaan aikomus hakea jäsenyyttä. Hakemukset osoitetaan kansalliselle Geopark-toimikunnalle, joka antaa niistä lausunnon ja välittää aiehakemuksen kansainväliselle UNESCOn Geopark-sihteeristölle. Toisessa vaiheessa varsinainen UNESCOn Geopark-statuksen saamiseen tähtäävä hakemus jätetään kansalliselle Geopark-toimikunnalle, joka välittää sen edelleen UNESCO:lle.

Tämän jälkeen on odotettavissa, että UNESCOn määräämät arvioitsijat tarkastavat Saimaa Geopark-aluekokonaisuuden geologiset näkökulmat, jonka jälkeen arviointi keskittyy alueen muuhun matkailulliseen, aluetaloudelliseen ja toiminnalliseen tarkasteluun. Arviointi tehdään alueella ja kestää useampia päiviä sisältäen konkreettisia kohdevierailuja, opastuksen arviointia ja muuta tarkastustoimintaa. Erityistä huomiota arvioinnissa kiinnitetään alueen toimijoiden (kuntien) henkiseen ja taloudelliseen sitoutumiseen kokoisvaltaiseen ja pitkäntähtäimen toimivuuteen alueen hyväksi.

Saimaa Geoparkin suunnittelu alkanut vuonna 2011, jatkuu vuoden 2016 loppuun

Saimaa Geoparkin suunnittelu alkoi vuonna 2011. Vuosille 2014–16 Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon maakuntaliitot sekä eteläisen Saimaan kaupungit ja kunnat – Imatra, Lappeenranta, Mikkeli, Juva, Puumala, Ruokolahti, Savitaipale, Sulkava ja Taipalsaari – ovat myöntäneet 260 000 euron rahoituksen Etelä-Saimaan luontomatkailun kehittämiseen Geopark-alueen suunnittelun kautta.

Valmisteluhankkeen osatoteuttajana on Geologinen tutkimuskeskus GTK, joka vastaa alueen geologisten, luontomatkailuun sopivien resurssien kartoittamisesta ja määrittelystä. Hanketta hallinnoi Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy.

Hankkeen tuloksena eteläisen Saimaan alueelta on määritelty 111 hyvää geologista matkakohdetta, jotka geologisen sisältönsä puolesta sopivat matkailukäyttöön.

Jokaisen kunnan alueelta otetaan mukaan suunnitteilla olevaan Saimaa UNESCO Global Geoparkiin kunnan ja asiantuntijoiden määrittämät käyntikohteet, jotka kertovat parhaiten Saimaan luonnonhistoriasta ja siihen liittyvästä kulttuurista. Hanke valmistelee myös jäsenhakemuksen tekemisen UNESCOlle loppuvuodesta 2016. Kullakin Geoparkkiin kuuluviin kohteisiin tulee UNESCOn asettamien kriteerien mukaan liittyä jonkin asteinen suojelumerkintä (muinaisjäännös-merkintä, luonnonsuojelualue tai muu vastaava) joko suunnittelukaavoissa (maakunta- tai yleiskaava) tai muuten.

Saimaa Geopark -yhdistyksen perustaminen vuoden 2017 alusta lähtien

Kuten edellä on kuvattu, niin eteläisen Saimaan alueelle tulee perustaa Geopark-yhdistys kansainväliseen Geopark-verkostoon liittymistä ja Geopark-statuksen saamista varten. Yhdistys toimii virallisena alueellisena Geopark-toimijana ja on jä-seniensä edunvalvoja Geopark-verkostossa.

Saimaa Geopark -yhdistyksen toimintamalli on kuvattu yksityiskohtaisesti liitteessä 2. Saimaa Geopark-yhdistyksen säännöt ja perustamiskirja laaditaan valmistelu-hankkeessa vuoden 2016 aikana. Valmisteluhankkeen ohjausryhmä vastaa sääntöjen valmistelusta.

Geopark-yhdistyksen ja alueen päätoimipaikaksi (yhdistyksen kotipaikaksi) määritellään Imatran kaupunki (valmisteluhankkeen ohjausryhmän kokous 3.2.2016, Mikkeli). UNESCO-kriteerien mukaan toimipisteessä tulee työskentelemään oma henkilökuntansa (2–3 htv), joka hallinnollisesti liittyy Imatran kaupungin henkilökunnaksi. Toiminta tähtää Geopark-alueen suunnitteluun ja toteutukseen, jossa:

• luodaan tarvittavat Saimaa Geopark-aineistot,
• tuodaan Geopark-sisällöt paikallisen tason yritys- ja kehittämistoimintaan,
• tuetaan yritystoimintaa koulutuksin,
• integroidaan maakunnalliset virkistysalueorganisaatiot (Etelä-Karjalan säätiö ja Etelä-Savon yhdistys) osaksi Saimaan Geopark -toimintamallia,
• haetaan alueelle kansallisia ja kansainvälisiä rahoituksia erilaisiin kehittämishankkeisiin ja
• toimitaan alueen yhteistyöelimenä kansainväliseen toimintaan ja tutkimusyhteisöihin.

Yhdistyksen vuosittaiset jäsenmaksut, alkaen vuodesta 2017, on valmisteluhankkeessa määritelty seuraavasti seuraavan viiden vuoden suunnittelujaksolle:

• kaupungit Imatra, Lappeenranta ja Mikkeli: 30 000 €
• kunnat Juva, Puumala, Ruokolahti, Savitaipale, Sulkava ja Taipalsaari: 10 000 €

Saimaan Geopark -yhdistyksen kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma vuosille 2017–2021 on esitetty liitteessä 3. Yhdistyksen vuosittainen maksuaikataulu määritellään samalla, kun yhdistyksen säännöt kirjoitetaan.

Kuntien yhteinen rahoitusosuus vuosittain on 150 000 euroa, jonka lisäksi yhdistyksen liitännäisjäseneksi voidaan hyväksyä, vuosikokouksen määräämää jäsenmaksua vastaan, ns. Geopark-kummi- tai Geopark-yritysjäseniä. Pidemmän aikavälin tavoitteena on, että yhdistyksen vuotuinen toimintabudjetti olisi noin 200 000 euroa.

Jäsenmaksulla katetaan Geoparkin toiminnan palkka- ja muita kuluja. Yhdistyksen pääomaa voidaan käyttää myös Geoparkiin liittyvien kehittämishankkeiden omara-hoitusosuutena. Esitetty jäsenmaksuosuus huomioidaan vuosittain kuntien talousarviosuunnittelussa.

Saimaa Geopark ry on suunniteltu perustettavaksi loppuvuoden 2016 aikana niin, että rekisteröity yhdistys aloittaa toimintansa 1.1.2017. Vuonna 2017 Geopark olisi jo toiminnassa ja alueen jäsenhakemus vireillä UNESCO:ssa. 

Päätösehdotus

Esittelijä

Jouni Riihelä, tekninen johtaja, Jouni.Riihela@mikkeli.fi

Tekninen lautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle päätettäväksi, että Mikkelin kaupunki liittyy ylläesitetyllä tavalla perustettavaan Saimaa Geopark -yhdistykseen, hyväksyy esitetyt periaatteet Saimaa Geopark-aluekokonaisuuden muodostamisesta ja varautuu esitettyyn jäsenmaksuosuuteen vuosittain talousarviossaa. Samalla lautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että se nimeää kaupungin edustajan 1.1.2017 aloittavaan Saimaa Geopark -yhdistyksen hallitukseen.

 

Päätös

Hyväksyttiin. Merkittiin, että pöytäkirja tarkastettiin tämän asian osalta jo kokouksessa.

Valmistelija

Jouni Riihelä, tekninen johtaja, Jouni.Riihela@mikkeli.fi

Päätösehdotus

Esittelijä

Ari Liikanen, hallintojohtaja, ari.liikanen@mikkeli.fi

Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että Mikkelin kaupunki liittyy ylläesitetyllä tavalla perustettavaan Saimaa Geopark -yhdistykseen, hyväksyy esitetyt periaatteet Saimaa Geopark-aluekokonaisuuden muodostamisesta ja varautuu esitettyyn jäsenmaksuosuuteen vuosittain talousarviossa.

Kaupunginhallitus nimeää edustajan 1.1.2017 aloittavaan Saimaa Geopark -yhdistyksen hallitukseen.

Päätös

Hyväksyttiin.

Lisäksi kaupunginhallitus nimesi Saimaa Geopark -yhdistyksen hallitukseen Mikkelin kaupungin edustajaksi tekninen johtaja Jouni Riihelän.

Päätösehdotus

Kaupunginhallitus:
Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että Mikkelin kaupunki liittyy ylläesitetyllä tavalla perustettavaan Saimaa Geopark -yhdistykseen, hyväksyy esitetyt periaatteet Saimaa Geopark-aluekokonaisuuden muodostamisesta ja varautuu esitettyyn jäsenmaksuosuuteen vuosittain talousarviossa.

Päätös

Hyväksyttiin.

Merkitään, että tekninen johtaja Jouni Riihelä selosti asiaa kaupunginvaltuustolle.

Tiedoksi

Saimaa Geopark, tekninen johtaja Jouni Riihelä, talouspalvelut

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus
Päätökseen saa hakea muutosta:
–  se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
– kunnan jäsen.

Valitusaika
Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Käytettäessä sähköistä tiedoksiantoa katsotaan asianosaisen saaneen tiedon päätöksestä kolmantena päivänä viestin lähettämisestä.

Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet
Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että
–  päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä
–  päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa
– päätös on muuten lainvastainen.
Valittajan tulee esittää valituksen perusteet valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä.

Valitusviranomainen
Kunnallisvalitus tehdään Itä-Suomen hallinto-oikeudelle
Postiosoite: PL 1744, 70101 Kuopio
Käyntiosoite: Puistokatu 29
Sähköpostiosoite: ita-suomi.hao(at)oikeus.fi
Puhelinnumero: 029 564 2500
Hallinto-oikeuden asiakaspalvelu on avoinna arkisin 8.00 - 16.15

Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava:
– päätös, johon haetaan muutosta
– miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
– perusteet, joilla muutosta vaaditaan.
Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.
Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja muut tarvittavat yhteystiedot. Jos valitusviranomaisen päätös voidaan antaa tiedoksi sähköisenä viestinä, yhteystietona pyydetään ilmoittamaan myös sähköpostiosoite.
Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä:
– päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
– todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta
– asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

Oikeudenkäyntimaksu
Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksua, mikä on määrätty mainitun lain 2 §:ssä. Saman lain 5 §:ssä on määräys niistä asioista, joista ei peritä oikeudenkäyntimaksua.

Käsitellyt asiat