Kaupunginvaltuusto, kokous 13.11.2017

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 84 Veroprosentit vuodelle 2018

MliDno-2017-1721

Aikaisempi käsittely

Kuvaus

Kuntien on verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) ja Kiinteistöverolain (654/1992) perusteella ilmoitettava seuraavan tilivuoden veroprosentit Verohallinnolle viimeistään verovuotta edeltävän vuoden marraskuun 17 päivänä. Veroprosenttipäätöksen perustana on kaupunginjohtajan esitys vuoden 2018 talousarvioksi. Päätöksessä on huomioitu Mikkelin kaupungin verotulokertymää koskevat taloudelliset ennusteet.

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys on laadittu siten, että kaupunki pitää tuloveroprosentin ja kiinteistöveroprosentit ennallaan vuonna 2018. Kaupunginvaltuusto hyväksyy veroprosentit kokouksessaan 13.11.2017.

Mikkelin kaupungin vuoden 2018 veroprosentit:

  2017 2018
Tuloveroprosentti 20,50 % 20,50 %
Vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti 0,58 % 0,58 %
Muun kuin vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti 1,15 % 1,15 %
Yleinen kiinteistöveroprosentti 1,25 % 1,25 %
Voimalaitosrakennuksen kiinteistöveroprosentti 2,75 % 2,75 %
Yleishyödyllinen yhteisö 0,00 % 0,00 %
Rakentamaton rakennuspaikka 3,30 % 3,30 %

 

Tuloveroprosentti

Koko maan painotettu keskiarvo on 19,91 % vuonna 2017, jossa oli nousua 0,04 prosenttiyksikköä vuoteen 2016 verrattuna. Vuodesta 2015 vuoteen 2016 veroprosentti nousi keskimäärin 0,04 %. Etelä-Savon keskimääräinen tuloveroprosentti on 21,15 % vuonna 2017, jossa nousua on 0,24 prosenttiyksikköä vuoteen 2016 verrattuna. Mikkelin kaupunki säilyttää tuloveroprosentin vuoden 2017 tasolla.

 

Kiinteistöveroprosentit

Kunnat voivat päättää kiinteistöveroprosenteista seuraavalla vaihteluvälillä:

  • Vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti 0,41 % - 0,90 %
  • Muun kuin vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti 0,93 % - 2,00 %
  • Yleinen kiinteistöveroprosentti 0,93 % - 2,00 %
  • Voimalaitosrakennuksen kiinteistöveroprosentti 0,93 % - 3,10 %
  • Yleishyödyllinen yhteisö 0,00 % - 2,00 %
  • Rakentamaton rakennuspaikka 2,00 % - 6,00 %

Mikkelin kaupunki säilyttää kiinteistöveroprosentit vuoden 2017 tasolla.

Päätösehdotus

Esittelijä

Timo Halonen, kaupunginjohtaja, timo.halonen@mikkeli.fi

Kaupunginhallitus esittää, että kaupunginvaltuusto päättää vahvistaa tuloveroprosentiksi 20,50 % vuodelle 2018.

Lisäksi kaupunginhallitus esittää, että kaupunginvaltuusto vahvistaa seuraavat kiinteistöveroprosentit vuodelle 2018:

  • Vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti 0,58 %
  • Muun kuin vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti 1,15 %
  • Yleinen kiinteistöveroprosentti 1,25 %
  • Voimalaitosrakennusten kiinteistöveroprosentti 2,75 %
  • Yleishyödyllinen yhteisö 0,00 %
  • Rakentamaton rakennuspaikka 3,30 %.

Pöytäkirja tämän pykälän osalta tarkastetaan kokouksessa.

Päätös

Asiasta käydyn keskustelun aikana Minna Pöntinen esitti Liisa Ahosen kannattamana, että tuloveroprosentti nostetaan 20,75 %:iin.

Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu esitys ja esitti asian ratkaistavaksi äänestyksellä siten, että ne, jotka kannattavat esittelijän esitystä, äänestävät kyllä ja ne, jotka kannattavat Minna Pöntisen esitystä, äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 9 kyllä ääntä (Armi Salo-Oksa, Petri Pekonen, Juha Vuori, Kirsi Olkkonen, Pekka Pöyry, Markku Aholainen, Jenni Tissari, Jyrki Koivikko, Jarno Strengell) ja 2 ei ääntä (Minna Pöntinen, Liisa Ahonen).

Puheenjohtaja totesi, että esittelijän esitys on tullut kaupunginhallituksen päätökseksi.

Äänestystulokset

  • Jaa 9 kpl 82%

    Armi Salo-Oksa, Petri Pekonen, Juha Vuori, Kirsi Olkkonen, Pekka Pöyry, Markku Aholainen, Jenni Tissari, Jyrki Koivikko, Jarno Strengell

  • Ei 2 kpl 18%

    Minna Pöntinen, Liisa Ahonen

Päätösehdotus

Kaupunginhallitus:
Kaupunginhallitus esittää, että kaupunginvaltuusto päättää vahvistaa tuloveroprosentiksi 20,50 % vuodelle 2018.

Lisäksi kaupunginhallitus esittää, että kaupunginvaltuusto vahvistaa seuraavat kiinteistöveroprosentit vuodelle 2018:

  • Vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti 0,58 %
  • Muun kuin vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti 1,15 %
  • Yleinen kiinteistöveroprosentti 1,25 %
  • Voimalaitosrakennusten kiinteistöveroprosentti 2,75 %
  • Yleishyödyllinen yhteisö 0,00 %
  • Rakentamaton rakennuspaikka 3,30 %.

Päätös

Veroprosenttien käsittelyn aluksi kaupunginjohtaja ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja käyttivät yleispuheenvuorot ja valtuustoryhmien puheenjohtajat käyttivät ryhmäpuheenvuorot sekä nuorisovaltuuston puheenjohtaja käytti yleispuheenvuoron. Lisäksi useat valtuutetut käyttivät yleispuheenvuoroja.

Asiasta käydyn keskustelun aikana valtuutettu Minna Pöntinen esitti valtuutettujen Liisa Ahosen, Jukka Pöyryn ja Kerttu Hakalan kannattamana tuloveroprosentin nostamista 0,25 % -yksiköllä eli sen nostamista 20,50 %:sta 20,75 %:iin.

Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja totesi, että on tehty kaupunginhallituksen esityksestä poikkeava esitys. Puheenjohtaja esitti asian ratkaistavaksi äänestämällä siten, että ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen esitystä, äänestävät kyllä ja ne, jotka kannattavat valtuutettu Minna Pöntisen esitystä, äänestävät ei.

Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 42 kyllä-ääntä ja 9 ei-ääntä. Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallituksen esitys on tältä osin tullut hyväksytyksi.

Kaupunginvaltuusto vahvisti kiinteistöveroprosentit kaupunginhallituksen esityksen mukaisesti.

Merkitään, että äänestysluettelo liitetään pöytäkirjaan. Liite 1.

Tiedoksi

Talouspalvelut, Kunnan Taitoa Oy/kirjanpito, Verohallinto, Suomen Kuntaliitto

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus
Päätökseen saa hakea muutosta:
–  se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
– kunnan jäsen.

Valitusaika
Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Käytettäessä sähköistä tiedoksiantoa katsotaan asianosaisen saaneen tiedon päätöksestä kolmantena päivänä viestin lähettämisestä.

Kunnan jäsenen ja kuntalain 137 §:n 2 momentissa tarkoitetun kunnan katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet
Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että
–  päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä
–  päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa
– päätös on muuten lainvastainen.
Valittajan tulee esittää valituksen perusteet valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä.

Valitusviranomainen
Kunnallisvalitus tehdään Itä-Suomen hallinto-oikeudelle
Postiosoite: PL 1744, 70101 Kuopio
Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64
Sähköpostiosoite: ita-suomi.hao(at)oikeus.fi
Faksinumero: 029 56 42501
Puhelinnumero: 029 564 2500
Hallinto-oikeuden asiakaspalvelu on avoinna arkisin 8.00 - 16.15

Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava:
– päätös, johon haetaan muutosta
– miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
– perusteet, joilla muutosta vaaditaan.
Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.
Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja muut tarvittavat yhteystiedot. Jos valitusviranomaisen päätös voidaan antaa tiedoksi sähköisenä viestinä, yhteystietona pyydetään ilmoittamaan myös sähköpostiosoite.
Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä:
– päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
– todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta
– asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

Oikeudenkäyntimaksu
Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksua, mikä on määrätty mainitun lain 2 §:ssä. Saman lain 5 §:ssä on määräys niistä asioista, joista ei peritä oikeudenkäyntimaksua.