Kaupunginvaltuusto, kokous 13.11.2017

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 88 Valtuustoaloite Mikkelin kaupungista ja kaupunkikonsernista työkykyjohtamisen mallikaupunki (lisäpykälä)

MliDno-2017-2366

Kuvaus

Valtuutettu Soile Kuitunen esitti 13.11.2017 SDP:n valtuustoryhmän ym. valtuustoaloitteena otsikko asiasta seuraavaa:

"Väestön ikääntyessä, työelämän muutosten kiihtyessä ja tuottavuuspaineiden kasvaessa työkykyjohtamisesta on tullut keskeinen menestystekijä organisaatioille. Työkykyjohtamiseen kuuluu työn ja työympäristön kehittäminen mutta myös työkykyriskien varhainen tunnistaminen ja niihin puuttuminen. Työkykyjohtamisessa hyödynnetään muun muassa varhaisen välittämisen malleja, puheeksi ottamista, sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyden seurantaa sekä monia eri toimia työhön paluun tukemisessa.

Tarjolla on iso määrä erilaisia käytännön toimia ja mahdollisuuksia työntekijöiden tukemiseen. Nämä voivat liittyä varhaisvaiheen hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen esimerkiksi liikunta- ja virkistysmahdollisuuksia tukemalla, varsinaiseen työ- ja toimintakyyn vahvistamiseen tähtäävään kuntoutukseen, työkykykoordinaattorin antamaan tukeen sekä työn ja työtehtävien muokkaamiseen olemassa olevaa työkykyä vastaaviksi. Työkykyyn ja organisaation toiminnan tuloksellisuuteen vaikuttavat hyvä johtaminen ja työntekijöiden kokema työnimu – myönteinen tunne- ja motivaatiotila työssä.

Työkykyjohtaminen edellyttää aina aktiivista vuoropuhelua ja yhteistyötä työnantajan, työntekijöiden ja työterveyshuollon kesken. Työeläkeyhtiöt ovat kumppaneina työkykyjohtamisen kehittämisessä ja toteuttamisessa.

Työkyvyttömyys tulee suomalaiselle yhteiskunnalle kalliiksi. Se maksaa yli neljä miljardia euroa vuosittain, kun huomioidaan sosiaalivakuutuksen työkyvyttömyyskustannukset. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyy vuosittain lähes 19 000 ihmistä ja työkyvyttömyyseläkettä saa lähes 170 000 ihmistä. Kelan tuoreen selvityksen mukaan työkyvyttömyyseläkettä saavien alle 25-vuotiaiden määrä on lisääntynyt huomattavasti 2010-luvun aikana.

Jopa 1,9 miljoonalla suomalaisella on jokin sairaus tai vamma, ja heistä 600 000 arvioi, että tämä sairaus tai vamma haittaa heidän työllistymistään tai työssä jatkamistaan. Käytännössä osatyökykyisiä on paljon kuvattua enemmän, sillä esimerkiksi merkittävästi lisääntyneet mielenterveyden ongelmat voivat alentaa työkykyä tilapäisesti tai pysyvästi.

On todettu, että osatyökykyisten työssä jatkamisen isoimmat haasteet eivät liity osatyökykyisyyteen sinänsä, vaan siihen, että osatyökykyisiä kohtaan on paljon ennakkoluuloja ja kielteisiä asenteita. Osatyökykyisten työssä jatkamisen ratkaisut, etuudet ja mahdollisuudet tunnetaan myös huonosti.

Mikkelin kaupungin työntekijöiden laskennallisten sairauspoissaolojen määrä työntekijää kohden kasvoi 2015-2016. Vuonna 2015 laskennallisia sairauslomapäiviä oli 15,8, vuonna 2016 17,1 kalenteripäivää/työntekijä. Sairauspoissaoloista aiheutui kaupungille kustannuksia reilut 2,6 miljoonaa euroa vuonna 2016. Tuki- ja liikuntaelin sairauksien jälkeen toiseksi merkittävin sairauspoissaolojen selittäjä ovat mielenterveysongelmat.

Mikkelin kaupungin maksamat, ennenaikaisesta eläköitymisestä aiheutuvat varhemaksut kasvoivat 400 000 eurolla 2015-2016, noin 1,2 miljoonasta eurosta vajaaseen 1,6 miljoonaan euroon.

Työterveyshuollon kustannukset nousivat yhdeksällä prosentilla vuodesta 2015. Työterveyshuollon menot olivat reilut 1,9 miljoonaa euroa vuonna 2016. Erityisesti kasvoivat luokan kaksi, eli sairauksien hoidosta aiheutuvat menot. Näissä menoissa kasvua oli lähes viidennes, kun ennaltaehkäisevän ja työkykyä ylläpitävän toiminnan kustannukset kasvoivat alle viisi prosenttia.

Ammatillista kuntoutusta käytetään työkyvyn palauttamiseen ja vahvistamiseen Mikkelin kaupunkiorganisaatiossa harvoin. Vuonna 2016 ammatillista kuntoutusta sai 46 henkilöä, mikä tarkoitti 1,4 prosenttia kaupungin koko henkilöstöstä. Kuntoutus sisälsi työkokeilua, kuntoutusselvityksiä, koulutusta ja oppisopimuksia. Kuntoutushakemusten määrä kuitenkin kasvoi edellisvuodesta. Vuonna 2015 hakemuksia tehtiin 20, vuonna 2016 29 kappaletta. 

SDP:n valtuustoryhmä ja muut aloitteen allekirjoittaneet esittävät, että Mikkelin kaupungista ja kaupunkikonsernista kehitetään työkykyjohtamisen mallikaupunki. Tähän pääsemiseksi ehdotamme, että kaupunki ryhtyy mm. seuraaviin toimenpiteisiin:

  • Mikkelin kaupungin tulee ennalta vaikuttaa sairauspoissaoloihin mm. tarjoamalla työntekijöilleen sisäilmaltaan terveelliset tilat
     
  • Mikkelin kaupunki ottaa käyttöön systemaattisen työkykyjohtamisen mallin, joka sisältää varhaisen, tehostetun ja laaja-alaisen tuen sekä näihin liittyvät vaikuttaviksi todennetut toimintatavat ja -käytännöt
     
  • Mikkelin kaupunki ottaa käyttöön työkykykoordinaattori/case manager-toiminnan, jossa työkykyyn ja osatyökykyisten palvelujärjestelmään sekä mahdollisuuksiin perehtyneet asiantuntijat auttavat löytämään ratkaisuja työntekijöiden työssä jatkamiseen sekä vaikuttavat näin ennenaikaisen eläköitymisen ja sairauspoissaolojen määrän pienentämiseen
     
  • Mikkelin kaupunki alkaa painottaa työterveyshuollon kanssa laadittavassa toimintasuunnitelmassa ennaltaehkäisevää, työkyvyn vahvistamiseen tähtäävää toimintaa ja edellyttää työterveyshuollolta tähän myös uusia, vaikuttavia toimenpiteitä. Tavoitteena tulee olla ennaltaehkäisevän toiminnan korostuminen sairauden hoidon sijaan
     
  • Mikkelin kaupunki alkaa hyödyntää nykyistä aktiivisemmin ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuuksia ja palveluita, joita on saatavissa erityisesti Kevan ja joiltain osin Kelan kautta.
     
  • Mittareina onnistumisesta tulee olla sairauspoissaolojen ja ennenaikaisen eläköitymisen kustannusten laskeminen, työterveyshuollon ja sen kustannusten painottuminen ennaltaehkäisevään toimintaan, työhyvinvoinnin ja työnimun todennettu parantuminen, kuntoutussuunnitelmien ja ammatillisessa kuntoutuksessa olevien henkilöiden määrän kasvu sekä näiden kautta kaupungin toiminnan parempi tuottavuus, asiakaspalvelun laatu ja vaikuttavuus.

Mikkelissä 13.11.2017

Soile Kuitunen /sd.
Satu Taavitsainen, Raine Lehkonen, Jatta Juhola,
Jenni Tissari, Jaana Vartiainen, Petri Tikkanen,
Marita Hokkanen, Hannu Tullinen, Paavo Barck,
Markku Aholainen, Jarno Strengell, Tapani Korhonen,
Veli Liikanen, Minna Pöntinen, Kerttu Hakala,
Mikko Siitonen, Nina Jussi-Pekka, Heli Kauppinen,
Satu Soivanen, Liisa Ahonen, Outi Kauria"

Päätös

Kaupunginvaltuusto päätti lähettää aloitteen kaupunginhallituksen valmisteltavaksi.


Muutoksenhaku

Valmistelua tai täytäntöönpanoa koskevaan päätökseen ei saa hakea muutosta. Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §.