Kaupunginhallitus, kokous 6.2.2017

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 53 Valtuustoaloite / Kiinteistöveroprojekti - rakennustietojen täydentäminen ja eheyttäminen

MliDno-2016-2126

Aikaisempi käsittely

Kuvaus

Perussuomalaisten valtuustoryhmä esitti 10.10.2016 valtuustoaloitteenaan otsikkoasiasta seuraavaa:

"Useista eri syistä johtuen Mikkelin kaupungissa on jäänyt kiinteistöveron ulkopuolelle huomattava määrä rakennusmassaa, joka ei sisälly minkään viranomaistahon rekisteritietoihin. Rekisteritietojen puutteiden ja virheiden seurauksena jopa yli 20 % Mikkelin vuosittaisista kiinteistöverotuloista saattaa jäädä perimättä.

Rekisteritietojen puutteellisuuden vuoksi kiinteistön omistajat - niin yksityiset kuin yrityksetkin - ovat eriarvoisessa asemassa verotuksen suhteen. Jotta kiinteistön omistajien verokohtelu saadaan tasapuoliseksi, on Mikkelin kaupungin aloitettava välittömästi kiinteistöveroprojekti. Kiinteistöveropohjan laajenemisella paine korottaa kaupungin kiinteistöveroprosenttia entisestään vähenee.

Heinolan kaupungissa toteutettiin projekti (v 2012 - 2016) lähettämällä kiinteistön omistajille tiedot projektista ja ohjeistus rakennustietojen ilmoituslomakkeen palauttamisesta. Lisäksi kaupunki lupasi auttaa tietojen täydentämisessä. Lomakkeen palautti 83 % kiinteistön omistajista. Viiden vuoden aikana Heinolan kaupungin tuloihin tuli yli miljoonan euroa kiinteistöverotuloa lisää.

Jämsän kaupungissa on valmistumassa FCGn suorittama kiinteistöveroprojekti, jonka elokuisen väliraportin mukaan Jämsän kiinteistöveroihin on tulossa lisää jopa 20 - 25 %, sillä aineistoanalyysin perusteella kaupungin rekisteristä puuttuu vähintään 25 000 rakennusta. Myös verottajan tiedoista puuttui 43 % kokonaiskerrosneliöistä.

Rekisteritietojen eheyttämistä ovat jo alkaneet toteuttaa tai toteuttaneet em. kaupunkien lisäksi mm. Asikkala, Hämeenlinna, Salo, Keuruu, Masku ja Kangasniemi.

Kuntaliitto lähettää kunnille ohjeistuksia 15.11.2016 kirjelmässään.

Etelä-Savon maakuntaliiton toteuttama (24.11.2015 - 31.12.2016) KUTITA -hanke (Kuntien kiinteistötietojen tarkistushanke) tarkoituksenaan luoda toimintamalli ja ohjeistus Etelä-Savon kunnille rakennustietoja sisältävien rekisterien tarkistukseksi ja ylläpitämiseksi valmistuu lähiaikoina.

Perussuomalaisten valtuustoryhmä esittää, että Mikkelin kaupunki aloittaa välittömästi kiinteistöveroprojektin, jossa verovelvollinen vapaaehtoisesti ilmoittaa kaikki yli 5 m2 rakennukset ja rakennelmat Verohallinolle ja kaupunki puolestaan opastaa tietojen tallentamisessa digitaalisesti. Samalla myös rakennusvalvonnan työ tehostuu entisestään, kun tiedetään kuinka paljon rakennusoikeutta kohteessa on käytetty ja paljonko sitä on jäljellä.

Anne Korhola ja PerusS valtuustoryhmä
Vesa Himanen, Jussi Marttinen,
Raimo Heinänen, Harri Kivinen”

Päätös

Kaupunginvaltuusto päätti lähettää aloitteen kaupunginhallitukselle valmisteltavaksi.

Päätösehdotus

Esittelijä

Timo Halonen, kaupunginjohtaja, timo.halonen@mikkeli.fi

Kaupunginhallitus päättää lähettää aloitteen teknisen toimen valmisteltavaksi. Lisäksi kaupunginhallitus päättää, että vastaus aloitteeseen tulee käsitellä kaupunginhallituksessa viimeistään helmikuussa 2017.

Päätös

Hyväksyttiin.

Valmistelija

Sari Valjakka, johtava rakennustarkastaja, Sari.Valjakka@mikkeli.fi

Kuvaus

Valtuustoaloite kiinteistöveroprojektin käynnistämisestä Mikkelissä

Verotuksen ulkopuolella jää rakennuksia ja rakennelmia, jotka eivät ole rakennusrekisterissä tai joita kiinteistön omistaja ei ole ilmoittanut verottajalle kiinteistöverotusta varten. Verotukseen tulisi ilmoittaa 5 m2:ä suuremmat rakennelmat ja rakennukset. Osa rekisteristä puuttuvista rakennuksista ja rakennelmista ei rakennusjärjestyksen mukaan vaadi lainkaan lupaa eikä ole tämän vuoksi rakennusvalvonnan rekisterissä. Myös rekisterivirheistä johtuen osa puuttuu rekisteristä ja ehkä myös verotuksen piiristä. Pieni osa puutteista voi johtua luvattomasta rakentamisesta tai luvattomista käyttötarkoituksen muutoksista. Muutamissa kunnissa on tehty rekisteritietojen tarkastusta ja tämän myötä verotuksen piiriin on saatu paljon uusia rakennuksia ja kunnan kiinteistöverotuottoa nostettua.

On myös havaittu, että tonttialueita on laajennettu ilman lupaa kaupungin omistamille puisto- tai muille alueille ja jopa rakennuksia ja rakennelmia on sijoitettu tällaisille alueille.

Taustaa ja nykytila

Rakennuslupahakemusten yhteydessä hakija ilmoittaa rakennusten laajuuden ja varustetiedot. Rakennusvalvonta välittää tiedot edelleen maistraattiin ja edelleen verottajan käyttöön. Tiedot on aikaisemmin toimitettu paperilomakkeilla ja tietoa on syötetty eri järjestelmiin eri viranomaisten toimesta, jolloin virheitä on mahdollisesti tullut. Maistraatti ja verottaja ovat aikaisemmin korjanneet rekisteritietoja kiinteistön omistajan ilmoituksesta, jolloin rekistereihin on tullut eroavaisuuksia ja virheitä. Kaupungissa ja liitoskunnissa on ollut käytössä kiinteistörekisterinpidossa eri ohjelmatoimittajien järjestelmiä. Kuntaliitoksien yhteydessä rekistereiden yhdistämisessä tai järjestelmien vaihdon yhteydessä rekisteritietoja on jäänyt siirtymättä. Kiinteistöjen koordinaattitiedot eli paikkatiedot on aikaisemmin syötetty käsin. Pitkien numerosarjojen syötöissä on tullut virheitä ja tällöin rakennukset eivät ole kartalla oikeassa paikassa. Vanhat rakennusluvat eivät ole kaupungin sähköisessä järjestelmässä (Facta). Liitoskunnissa luvat on arkistoitu lupatunnuksittain järjestykseen hakupäivän mukaan. Osassa vanhoista luvista löytyy listauksia hakijan nimen mukaan. Vanhojen lupien löytäminen on työlästä ja aikaa vievää. Ellei luvan hakuvuotta tai hakijan nimeä ole tiedossa, lupa voi jäädä löytymättä arkistosta.

SGI Suomi Oy on tehnyt vertailun väestötietojärjestelmän (VTJ) ja kunnan rekisteriin (Facta) rekisterissä olevien rakennusten kesken. Selvityksen perusteella tietosisällöt poikkeavat toisistaan.

Ilmoituksenvaraisia rakennelmia ei ole kirjattu rekisteriin ja osa rakennelmista/talousrakennuksista on rakennusjärjestyksen mukaisesti vapautettu rakennusvalvonnan lupa- ja ilmoitusmenettelystä, jolloin kunnalla ei ole näistä tietoja ilmoittaa. Luvanhakijan laiminlyönneistä johtuen myös luvanvaraisten rakennelmien aloitusilmoituksia ja valmistumisilmoituksia on kirjaamatta. Tämä tarkoittaa sitä, että ellei hakija ole ilmoittanut valmistumista verottajalle itse suoraan, verotiedot puuttuvat. Keskeneräisiä rakennuksia, joihin luvanhakija ei ole pyytänyt lupaehtojen mukaan määrättyä loppukatselmusta, on rakennusvalvonnan rekisterissä noin 1800 kpl. Kehotuskirjeitä on lähetetty asioiden tullessa ilmi, mutta luparekisterin systemaattiseen perkaamiseen henkilöresurssit eivät ole riittäneet. Väestörekisterikeskuksen (VRK) aineistossa keskeneräisiä rakennuksia on n. 4500.

Verottajalle tulisi ilmoittaa yli 5 m2 suuremmat rakennukset ja rakennelmat. Verottajan ohjeistuksista asiaa on vaikea löytää ja kuntalaisista osa on tulkinnut ilmoitusvelvollisuuden luvanvaraisiin rakennuksiin liittyväksi. Mikkelissä rakennusvalvonnan rekisteristä verottajalle on ilmoitettu yli 15 m2 suuremmat luvanvaraiset rakennukset, jos niihin luvanhakija on ilmoittanut töiden aloittamisen. Luvanvaraisuus ja rekisteripito tältä osin ovat ristiriitaiset tavoitteidensa osalta. Uusittavaan rakennusjärjestykseen on kirjattu lisää normien purkua eli vapautusta lupamenettelystä, joka osaltaan jatkossa kasvattaa rekisterin puutteita pienten rakennusten ja rakennelmien osalta.

Pysyvä rakennustunnus (VTJ-PRT) on otettu käyttöön äskettäin myös Mikkelissä. Jokaiselle olemassa olevalle rakennukselle on luotu automaattisessa ajossa yhdeksänmerkkinen tunnus, joka on rakennuskohtainen ja pysyvä. Tämä helpottaa tulevaisuudessa rekistereiden ylläpitoa. VTJ:n ja kunnan rakennus- ja kiinteistörekisterien täsmäytys tehtiin lokakuussa 2015. Rekistereitä pyrittiin yhdenmukaistamaan. Täsmäytyksen jälkeen Mikkelin rakennusrekisteriin kirjatuista rakennuksista noin 91 % sai pysyvän rakennustunnuksen eli noin 4 400 rakennusta ei saanut tätä tunnusta. Jokainen puuttuva kohde tulee tutkia tapauskohtaisesti yksi kerrallaan. Korjaustyö on aikaa vievää ja rekisterikorjausta on pystytty tekemään vain vähäisesti rakennusvalvonnassa. Vuoden aikana korjauksia on tehty noin 130 rakennukseen. Rakennusvalvonnan henkilökunnan työpanoksesta ei normaalin lupavalmistelun, valvontatyön ja asiakasneuvonnan lisäksi ole riittänyt resursseja systemaattiseen rekisterikorjauksiin. Rakennusrekisterin puutteet ovat tulleet selkeämmin esille sähköisen lupa-asiointikanavan käyttöönoton myötä. Luvanhakijan tulee kohdistaa muutostyö tai laajennus olemassa olevaan rakennukseen, joka saattaa puuttua rekisteristä tai sen tiedot ovat virheelliset. Rakennuksiin kohdistuvan muutos- ja laajennusluvan yhteydessä rakennusvalvonnassa korjataan jatkuvasti rakennusrekisterin puutteita. Vanhat lupa-asiakirjat etsitään arkistoista ja selvitetään olemassa olevan rakennuksen tiedot. Tämä hidastaa lupakäsittelyä.

Mikkelin kaupungin rakennusvalvonta on siirtynyt äskettäin (VTJ) rakennus- ja huoneistorekisterin pitäjäksi, jolloin tietoja voidaan korjata ja siirtää kunnan rekistereistä valtion tietojärjestelmään suoraan eikä muilla viranomaisilla ole mahdollisuutta muuttaa rekisteritietoa.

Aikaisemmat selvitykset ja inventoinnit

Etelä-Savon maakuntaliiton KUTITA – Kuntien kiinteistötietojen tarkistushankkeessa 24.11.2015-31.12.2016 on kehitetty Etelä-Savon kunnille toimintamallia rakennustietojen eheyttämiseen. Hankkeeseen osallistui Mikkelin lisäksi 12 muuta Etelä-Savon kuntaa sekä verohallinnon, väestörekisterikeskuksen, maanmittauslaitoksen ja maistraatin edustajat. Toimintaohje liitteenä.

Hämeenlinnassa paikkatieto- ja mittaustoimen yksikön hankkeena suoritettussa projektissa on toteutettu rakennustietotojen tarkistamista. Hämeenlinnan rakennusrekisterissä rakennuksia on ollut noin 55 000 kpl. Tietoa Hämeenlinnasta: Väkiluku (30.9.2016): 67 845, maapinta-ala: 1785,83 km2, vesipinta-ala: 245,77 km2. Projektityöntekijältä saadun selvityksen mukaan hanke on kestänyt kolme vuotta ja henkilötyövuosia on käytetty seitsemän. Kiinteistöille on lähetetty kyselykirje ja lisäksi tapauskohtaisesti kiinteistöillä on suoritettu mittauskäyntejä. Tänä aikana kiinteistöveron lisäys on ollut 1,5 miljoonaa euroa. Suurin osa rakennuksista on ollut talousrakennuksia tai haja-asutusalueen rakennuksia, jotka on rakennettu aikana, jolloin lupaa ei ole tarvittu. Luvattomia rakennuksia on löytynyt noin 400 kpl, joiden lupamenettelyt ratkaisee rakennusvalvonta. Rakennusvalvonnan osalta työ on kesken.

Kangasniemellä on aloitettu vastaava hanke viime vuonna. Projektin vetäjältä saadun tiedon mukaan vuonna 2016 käytiin läpi 300 kiinteistöä ja niistä löytyi verottajan rekisteriin lisättäviä rakennuksia 258 kpl, joista suurin osa oli talousrakennuksia. Työskentelemässä oli kaksi projektihenkilöä, joista toinen oli töissä 1.6.-31.8.2016 ja toinen oli töissä 1.6.-30.11.2016.

Mikkelin kaupungille on opinnäytetyönä tehty rakennuskannan inventoinnista toimintamalli sekä koeinventointi 63 kiinteistöllä (opinnäytetyö liitteenä). Kiinteistöille lähetettiin kyselykaavake, joista palautui vastattuna 95 %. Kiinteistöillä suoritettiin tämän jälkeen mittauskäynnit. Lomakkeilla ilmoitettiin tiedot 158 rakennuksesta ja rakennelmasta. Lisäys tällä suhteellisen pienellä alueella Factan rekisteriin oli 25 rakennusta. Enimmäkseen rekisteristä puuttuvat tiedot koskivat talousrakennuksia. Suurin osa rakennelmista oli sellaisia, että niille ei lupaa olisi tarvinnut hakeakaan. Opinnäytetyössä ei tehty vertailua siitä, oliko nämä tiedot ilmoitettu verottajalle. Alueelta löytyi myös rakennuksia, joiden käyttötarkoitus oli muutettu, mutta lupaa ei ollut haettu. Mitatuissa ja ilmoitetuissa laajuustiedoissa havaittiin suuria poikkeamia. Selvitystyön jälkeen puuttuvat ja virheelliset tiedot tulee syöttää rekisteriin ja luvattomat rakennukset saattaa lupamenettelyn piiriin. Tämä työllistää myös rakennusviranomaista, koska luvattomassa rakentamisessa tulee kehottaa kiinteistön omistajaa luvan hakemiseen tai rakennuksen poistamiseen. Mikäli kehotuksia ei noudateta, viranomainen voi ryhtyä hallintopakkomenettelyyn. Tämä vie aikaa rakennusvalvontaviranomaisen työpanoksesta niiltä luvanhakijoilta, jotka ovat hoitamassa lupa-asiaansa sääntöjen mukaisesti.

Tarkistushanke Mikkelissä

Mikkelin rakennusrekisterissä (Facta) on tiedot noin 52 000 rakennuksesta. Samassa järjestelmässä on myös rakennuslupatiedot. Rakennettuja kiinteistöjä on noin 25 000. Mikkelin väkiluku on 54 559 asukasta. Mikkelin maapinta-ala on lähes 1,5 -kertainen verrattuna Hämeenlinnaan ja vesistöjen rikkoma, mikä asettaa haasteita maastokäynneille.
Muiden kuntien kokemusten pohjalta ja opinnäytetyön pienen otanta-alueen perusteella voinee todeta, että Mikkelissäkin olisi todennäköisesti odotettavissa verotulojen merkittävää kasvua tarkistushankkeen myötä. Lisäykset ovat todennäköisemmin talousrakennuksia, jotka ovat olleet kiinteistön omistajan ilmoitusvelvollisuudessa verottajalle. Mahdollisesti myös rakennusvalvonnan työpanosta tarvitaan lupatarpeen harkinnan osalta joissakin tapauksissa. Hanke tulisi toteuttaa omana projektina, johon varataan määrärahat projektihenkilön sekä kesäaikaisten mittaushenkilöiden palkkaukseen 4-6 vuoden ajaksi. Kuluja tulee matkakustannuksista, postituskuluista ja mittaus- ja muiden laitteiden ja koneiden hankinnasta. Palkkakustannukset voisivat olla n. 85 000 € / vuosi sivukuluineen. Lisäksi rakennusvalvonnan rekisteripuutteet tulisi saada korjattua. Tämä helpottaa tarkistushankkeen suorittamista. Koska rakennusvalvonnan resurssit eivät ole riittäneet aiemmin virheiden ja puutteiden korjaamiseen, rakennusvalvontaan tulisi palkata määräaikainen rekisterinpitäjän selvittämään rekisteritilannetta. Palkkakustannus sivukuiluineen arviolta n. 40 000€ / vuosi.

Muiden kuntien hanketulosten perusteella voinee arvioida, että panostus hankkeeseen tuottaa kustannuksiin verrattuna moninkertaisen kiinteistöverotulojen kasvun vuosittain kaupungille sekä helpottaa ja nopeuttaa rakennusvalvonnan lupakäsittelyä ja neuvontaa.

Tarkistushankkeen yhteydessä löytyy todennäköisesti myös lisää tapauksia, joissa tonttialueita on laajennettu luvattomasti kaupungin omistamille puisto- tai muille alueille ja tällaisille alueille sijoitettuja rakennuksia ja rakennelmia. Vaihtoehtoisesti voidaan joko velvoittaa tontin omistaja tai haltija palauttamaan kaupungin alue alkuperäiseen käyttöön ja poistamaan sieltä rakennukset ja rakennelmat tai sitten alue vuokrataan tai myydään, jolloin käyttöä voi jatkaa luvallisesti. Jälkimmäisessä vaihtoehdossa kaupunki saisi mahdollisten kiinteistöverotulojen kasvun lisäksi alueesta vuokra- tai myyntituloja. Tällaisen toiminnan edistämiseksi toimivaltaa ainakin vähäisten alueiden vuokraamisen osalta tulisi delegoida lautakunta- tai jopa viranhaltijatasolle.

Päätösehdotus

Esittelijä

Sari Valjakka, johtava rakennustarkastaja, Sari.Valjakka@mikkeli.fi

Rakennuslautakunta päättää antaa edellä olevan vastauksen valtuustoaloitteeseen ja lähettää sen kaupunginhallitukselle edelleen toimitettavaksi kaupunginvaltuustolle.

Päätös

Hyväksyttiin.

Valmistelija

  • Sari Valjakka, johtava rakennustarkastaja, Sari.Valjakka@mikkeli.fi

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Timo Halonen, kaupunginjohtaja, timo.halonen@mikkeli.fi

Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se merkitsee tietoonsa saatetuksi rakennuslautakunnan vastauksen Perussuomalaisten valtuustoryhmän valtuustoaloitteeseen ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi.

Päätös

Asiasta käydyn keskustelun aikana esittelijä muutti esitystään siten, että aloite palautetaan uudelleen valmisteltavaksi.

Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko esittelijän muutettu esitys hyväksyä yksimielisesti. Hyväksyttiin. 


Käsitellyt asiat