Kaupunginhallitus, kokous 4.11.2019

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 404 Mikkelin kaupungin hakeutuminen työllisyyden kuntakokeiluun

MliDno-2019-1888

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Helena Skopa, helena.skopa@mikkeli.fi
Ari Liikanen, hallintojohtaja, ari.liikanen@mikkeli.fi

Kuvaus

Hallitusohjelmassa kuntien roolia työllisyyspalveluiden järjestäjänä tullaan vahvistamaan ja siihen liittyvät kuntakokeilut käynnistyvät keväällä 2020 ja kestävät vuoden 2022 loppuun asti. Kokeiluun liittyvä työ- ja elinkeinoministeriön lähettämä kirje on liitteenä ja siitä on luettavissa tarkemmat ministeriön lähettämät tiedot.

Kuntien roolin vahvistamisen toimeenpano on vaiheistettu seuraavasti;

  • Lähtötilanteessa hyödynnetään jo olemassa olevia ja käynnistyviä sopimuksellisia ja muita yhteistyömalleja valtion ja kuntien kesken.
  • Keväällä 2020 käynnistetään työllisyyden kuntakokeilut, joissa jatketaan ja laajennetaan vuoden 2018 lopussa päättyneiden alueellisten työllisyyskokeilujen toimintamallia (pois lukien työelämäkokeilu). Kokeiluja varten säädetään erillinen kokeilulaki. Mikkeli ei ole ollut aiemmissa kokeiluissa mukana.
  • Jatkossa kuntien järjestämisvastuuta laajennetaan edelleen. Tällöin otetaan huomioon kaupunkien ja kuntien erityistarpeet (esim. uudet kohderyhmät, palveluhankintojen menettelyt, vahvempi päätösvalta resurssien käytöstä). Hallitus linjaa työvoimapolitiikan pysyvästä palvelurakenteesta hallituskauden aikana.


Kokeilujen tavoitteena on nykyistä tehokkaammin edistää työttömien työnhakijoiden työllistymistä ja koulutukseen ohjautumista ja tuoda uusia ratkaisuja työvoiman saatavuuteen. Kokeilujen tarkoituksena on parantaa erityisesti pidempään työttömänä olleiden ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien pääsyä työmarkkinoille.

Kokeilussa kehitetään työnhakijoille tarjottavia työllistymistä tukevia palveluita ja palvelumalleja, joiden avulla voidaan nykyistä paremmin tunnistaa ja ratkaista asiakkaiden yksilölliset palvelutarpeet, työllistymisen esteet sekä osaamisen kehittämistarpeet. Kokeilussa tehostetaan palveluohjausta ja palveluihin pääsyä (mukaan lukien monialaiset palvelut)

Toimivalta tulisi jakautumaan seuraavasti:

Kaupunki vastaa

  • Asiakkaan palveluprosessista
  • Julkisten työvoima- ja yrityspalvelujen lain (JTYPL) -mukaisten palveluiden tarjoamisesta määrärahojen puitteissa.


TE-toimisto vastaa

  • Asiakkaiden ohjaamisesta kokeiluun
  • Työttömyysturvalain mukaisista sanktioista
  • Palkkatukipäätöksistä kunnalle
  • Tosiasiallinen järjestämisvastuu


Ely vastaa JTYPL-palveluiden kilpailuttamisesta

  • Puitejärjestely kokeilulle
  • Yhteensovittaminen kunnan yleisen toimialan mukaisiin palveluihin


Kokeiluissa avainasemassa on asiakasprosessin kokonaisvaltainen kehittäminen sekä kuntien ja valtion resurssien yhteensovittaminen. Kuntien edellytetään tuovan omia panoksia palvelutason nostamiseksi ja palveluiden kehittämiseksi. Resursoinnin viitearvona käytetään vuositasolla vähintään 15 % tasoa vuoden 2018 työmarkkinatukimenoista käsittäen kokeiluun kohdentuvan henkilötyöpanoksen, kehittämispanoksen sekä muut kuin lakisääteiset palvelut kokeilun asiakkaille. Valtiolta siirtyy kuntien työnjohdon alle henkilöstöresursseja sekä päätösoikeus työllisyysmäärärahojen käyttöön hankkeiden asiakasvolyymien mukaisesti. Mikkelissä asiakkaita olisi noin 2500 mikä tarkoittaa noin 19 % osuutta kohderyhmän asiakkaista ja tämä tarkoittaisi yhteensä noin 17-26 henkilön resurssia, josta puolet tulisi valtiolta ja puolet kunnalta, joten resursseihin tulisi tehdä merkittävä lisäys myös kunnan puolelta. Rahallisesti kokeilu tarkoittaa noin 480 000 € panostusta vuosittain kokeilun ajan. Ennen lopullista kaupunginhaliltuksen päätöstä tulee vielä selvittää, että tarkoittaako kokeiluun osallistuminen nettolisäystä työllisyyden määrärahoihin. Kokeilu kuitenkin tähtää siihen, että tämä panostus tulee takaisin työmarkkinatuen kuntaosuusmaksujen vähentymisenä.

Kokeiluun voi hakea ELY-alueella yksittäinen kunta tai useampi kunta yhdessä siten, että kokeiluun mukaan tulevien kuntien asukasmäärä yhteensä on vähintään 30 000. Ympäryskunnat voivat hakea mukaan keskuskaupunkien kanssa. Tässä voisi olla järkevää miettiä hakeutua joko pelkästään keskuskaupunkina tai yhdessä koko työssäkäyntialueena, muutoin voi kokeilu mennä kovin sekavaksi.

Positiivista;

  • Tässä on aidosti uusi ja erilainen tapa lähteä ratkaisemaan työllisyyshaastetta ja onnistuessaan tuo merkittäviä säästöjä kunnalle tulevaisuudessa.
  • Kunnan ja valtion resurssien yhteensovittaminen
  • Kunta pääsee aidosti vaikuttamaan asiakasprosessin sisältöön
  • Olemme tehneet päätöksen Kasvo -pilotin kumppanuudesta. Ministeröstä on vahvistettu, että pilotti voi toimia kokeilun rinnalla eivätkä sulje toisiaan pois.


Haasteena;

  • Kokeiluun sisältyy merkittävä taloudellinen riski
  • Eri organisaatioiden töiden yhteensovittaminen ja työnohjaus


Jos valtion hallitus linjaa kokeilujen jälkeen, että pysyvä palvelurakenne tulee olemaan kokeiluissa luotujen prosessien mukainen niin lähdemme pitkältä takamatkalta uuteen palvelurakenteeseen, jos kaupunki ei ole mukana pilotissa. Mikäli kaupunki ei pääse mukaan kokeiluun, on huomioitava, että kaupunki on kuitenkin mukana Kasvo -pilotissa Elyn ja TE-tomistion kanssa. Lisäksi kaupunki on hakenuyt ESR-hanketta, joka tukee sekä pilottia että kokeiluja.

Hakemukset tulee toimittaa työ- ja elinkeinoministeriöön viimeistään 19.11.2019 mennessä.

Päätösehdotus

Esittelijä

Timo Halonen, kaupunginjohtaja, timo.halonen@mikkeli.fi

Kaupunginhallitus merkitsee asian tiedoksi ja antaa jatkovalmisteluohjeet

Päätös

Kaupunginhallitus merkitsi asian tiedoksi: Lisäksi kaupunginhallitus totesi, että asiaan palataan marraskuun aikana, kun asiaan vaikuttavista seikoista on saatu lisätietoa.

 

Valmistelija

  • Helena Skopa, helena.skopa@mikkeli.fi

Kuvaus

Arvio kuntakokeilun tuomasta lisäsäästöstä Mikkelin kaupungille on 230.000 euroa vuodessa.  Laskennassa on huomioitu viimeisimpien kokeilujen keskiarvoiset säästöt suhteutettuna Mikkeliin. Arvioon on lisätty muita kun tmt-säästöjä Mikko Kesä Oy;n tekemän mikrosimulaation perusteella (mikrosimulaatiotutkimus toteutettu vuonna 2018).  Arviossa on n. 70 % tmt-säästöjä ja 30 % verotulolisäystä sekä toimeentulo- ja sotesäästöjä.  Laskelma on varovainen, esimerkiksi työllisyysvaikutuksia uusien työpaikkkojen osalta ei ole huomioitu.

Tarkkoja vaikuttavuuslaskelmia on haasteellista saada, koska kyseessä on uusi kokeilu. Kokeiluja on ollut aiemminkin, mutta sisällöt ovat vaihdelleet, myös toiminta-alueet ovat valtakunnallisesti hyvin erilaisia, joka tuo oman haasteensa vertailuun. Viimeisimmät työllisyydenhoidon kuntakokeilut toteutettiin 8/2017 – 12/2018, mukana  oli 3 maakunnallista (Keski-Pohjanmaa, Keski-Suomi ja Pohjois-Karjala), ja 6 kahden tai useamman kunnan alueella toteutettavaa kokeilua (Satakunta, Pohjois-Savo, Pohjois-Pohjanmaa;  Lappi, Pirkanmaa, Varsinais-Suomi). Kokeiluja ovat olleet tekemässä sekä kunnat että TE-toimisto tiiviisti yhdessä, tämä toimintamalli on avainasemassa myös tulevassa kokeilussa.

Kuntien odotetaan tuovan omia panoksia palvelutason nostamiseksi ja palveluiden kehittämiseksi. Resursoinnin viitearvona käytetään vuositasolla vähintään 15 %:n tasoa vuoden 2018 työmarkkinatukimenoista käsittäen kokeiluun kohdentuvan henkilötyöpanoksen, kehittämispanoksen sekä muut kuin lakisääteiset palvelut kokeilun asiakkaille. Tämä ei tarkoita sitä, että Mikkelin tulisi panostaa lisärahoitusta 15 % verran, vaan resursointiin lasketaan mukaan nykyiset työllisyydenhoitoon osoitetut panostukset. Kokeiluun ei kuitenkaan kannata hakeutua ilman lisäresursointia, koska  kysymys on asiakkaan kohtaamisen laatuun panostamisesta jolloin kyseessä on erittäin merkittävä henkilöresurssikysymys.

Kokeilu alkaa vuoden 2020 keväällä ja sen kesto on noin 2,5 vuotta.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Timo Halonen, kaupunginjohtaja, timo.halonen@mikkeli.fi

Kaupunginhallitus päättää, että Mikkelin kaupunki hakee mukaan työllisyydenhoidon kuntakokeiluun. Kokeiluun otetaan mukaan myös muut Mikkelin seudun ja lähialueen kunnat, joilla on halukkuutta osallistua. Kokeiluun osoitetaan vuosittainen 150 000 euron lisämääräraha kolmen määräaikaisen lisäresurssin kustannuksia varten, mikä huomioidaan vuoden 2020 talousarviossa.

Päätös

Hyväksyttiin.

Merkitään, että vt. palvelupäällikkö Helena Skopa selosti asiaa kaupunginhallitukselle ja poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn jälkeen.

Tiedoksi

Työllisyyspalvelut/Helena Skopa, talouspalvelut

Muutoksenhaku

Valmistelua tai täytäntöönpanoa koskevaan päätökseen ei saa hakea muutosta. Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §.