Kaupunginhallitus, kokous 4.11.2019

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 407 Kaupunginhallituksen lausunto Essotelle v. 2020 talousarviosta ja v. 2021-2022 taloussuunnitelmasta

MliDno-2019-1896

Valmistelija

  • Heikki Siira, talousjohtaja, heikki.siira@mikkeli.fi

Kuvaus

Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Essote pyytää perussopimuksen mukaisesti lausuntoa jäsenkunnilta kuntayhtymän vuoden 2020 talousarviosta ja vuosien 2020 - 2022 taloussuunnitelmasta.

Essoten talousarvioehdotus sekä päätös lausuntojen pyytämisestä jäsenkunnilta löytyy osoitteesta http://esshp-internet.oncloudos.com/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetingitem&id=20191388-7. Essote on myöntänyt lisäaikaa lausunnon antamiseen 12.11.2019 saakka.

Mikkelin kannanotot talousarvioon ja taloussuunnitelmaan on alla merkitty tummenetulla ja kursivoidulla fontilla.

Vuosi 2020 on Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän (Essote) neljäs toiminta-/talousarviovuosi. Perussopimuksen mukaan kuntayhtymä järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut seitsemälle jäsenkunnalleen. Nämä jäsenkunnat ovat Hirvensalmi, Juva, Kangasniemi, Mikkeli, Mäntyharju, Pertunmaa ja Puumala. Pieksämäelle ja Joroisille kuntayhtymä järjestää erikoissairaanhoidon. Mikkeli on jäsenkunnista suurin. Kuntayhtymän järjestämisvastuuseen ei kuulu työterveys- eikä ympäristöterveydenhuolto. Joroinen liittyy Pohjois-Savon maakuntaan vuoden 2021 alusta.

Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen  sote-uudistuksen valmistelun lähtökohdat

Sote-uudistus tulee voimaan aikaisintaan 1.1.2023. Näin ollen kuntayhtymä toimii nykyisellä tavalla ainakin vuoden 2022 loppuun asti.

Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä ja sairaanhoitopiiri omalta osaltaan asettaa ensisijaisiksi seuraavat tavoitteet etenemiselle sote-uudistuksen valmistelussa Etelä-Savon maakunnassa.

  • Essote-kuntayhtymän/sairaanhoitopiirin jäsenkunnat ja kuntayhtymä ehdottavat, että maan hallituksen sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksen valmistelu tehdään koko Etelä-Savon maakunnan alueen kattavana kokonaisuutena niin, että mukana ovat Etelä-Savon ja Itä-Savon sote-kuntayhtymät/sairaanhoitopiirit mukaan lukien Pieksämäen kaupungin peruspalvelut.
  • Tätä puoltaa erityisesti se, että edellisen hallituksen aikana tehdyssä toimeenpanevassa sote-valmistelussa saavutettiin valmius aloittaa maakunnan laajuisen sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastuspalvelujen järjestämisen ja tuottamisen organisaation toiminta sote-integraatiota tukevasti.
  • Lisäksi ehdotetaan maakunnan kunnille päätettäväksi linjauksesta, että maakunnan kaksi sote-kuntayhtymää ja sairaanhoitopiiriä ml. Pieksämäen peruspalvelut yhdistyvät ja yhdistyminen voidaan toimeenpanna ennen sote-maakuntauudistusta.
  • Linjaus vahvistaa osaltaan KYS-erityisvastuualueen eheyttä erityispalveluissa. Tämä tarjoaa edellytykset sille, että Pohjois-Savon, Keski-Suomen, Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon maakuntien yhteis-toiminta-alueella voidaan siirtyä asteittain aiempaa vahvempaan yhteiseen toimintaan erityispal-veluissa, joista laajin on erikoissairaanhoidon palvelut. Vaalijalan kuntayhtymän palvelut liittyvät osaksi KYS-erityisvastuualueen erityispalvelujen valmistelua niin, että valmisteluvastuu on Etelä-Savon maakunnan sote-valmistelulla.
     

Edellä mainitut tavoitteet ja ehdotukset vastaavat hallitusohjelmaa ja etenemisellä varmistetaan, että Etelä-Savon maakunta on yksi 18:sta sote-maakunnasta. Maakunnan ja sen alueen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen alue on yhtenevä.

Sote-uudistuksen valmistelua on perusteltua jatkaa edellä esitetyllä tavalla, hakea edelleen sote-integraatiota maakunnan laajuisesti ja vahvistaa neljän maakunnan Erva-alueen muodostumista. Mikäli Etelä-Savon maakunnan sote-alueesta ei muodostu yhteistä maakunnallista kokonaisuutta on tilannetta arvioitava uudelleen.

Perussopimuksen tarkistaminen

Vuosina 2018–2019 aikana selvitettiin valmiuksia kuntayhtymän perussopimuksen muuttamiseksi. Vähintään reilun kolmen vuoden Essoten toiminta-ajan muutos nykyisellä järjestämisvastuulla antaa perusteet tarkistaa joiltakin osin kuntayhtymän perussopimusta. Tarkistamisen tarvetta on ainakin seuraavissa kohdissa: kuntayhtymän tehtävät, kuntien kustannustenjaon perusteet ja raportointi sekä kiinteistöjen omistamisen ja vuokraamisen periaatteet. Lisäksi kuntayhtymän omistajaohjauksen muutoksia olisi mahdollisuus arvioida.

Perussopimuksen muutoksen sisältöön ei tässä vaiheessa oteta kantaa, mutta valmistelua on syytä edistää ja asia tuodaan erillisenä asiana jäsenkuntien käsiteltäväksi jo valmisteluvaiheessa ennen varsinaista päätöksentekoa.

ESPER-hanke, mielenterveys- ja päihdepalvelut

ESPER-hankkeen viimeistä vaihetta, Mielentaloa, on suunniteltu vuodesta 2015 alkaen eri sijoituspaikkoihin sairaalakampuksella. Vuoden 2018 lopulla päädyttiin siihen, että rakennus on uudisrakennus Pirtin ja Pultin tontilla sairaalakampuksen pohjoispuolella ja että rakennukseen suunnitellaan myös Kyyhkylässä sijaitsevat kuntoutusosastot ja saattohoito.

Syyskuun lopulla 2019 ESPER-hankkeen kustannusarvio oli 141 miljoonaa euroa, mikä sisältää vielä vahvistamattoman Mielen- ja kuntoutuksentalon investoinnin, jonka arvio on noin 44 miljoonaa euroa. ESPER-hankkeen alkuperäinen kustannusarvio 105,73 miljoonaa euroa vuodelta 2015 on kasvanut 2017 valtuuston tekemien päätösten (Kuuman sairaalan, vastaanottoalueen, välinehuollon ja pääaulan alkuperäistä suunnitelmaa laajemmat tai kalliimmat toteutukset, kasvaneet väistökustannukset), suunnitteilla olevan Mielen- ja kuntoutuksentalon sekä indeksinousun seurauksena. Perhetalon ja Kuuman sairaalan taloudellinen loppuselvitys tuodaan valtuustolle joulukuussa 2019, jolloin selviää kummankin rakennusosan toteutuneet kustannukset.

Mielen- ja kuntoutuksentalon uudisrakennuksen suunnittelu on ollut perustana mielenterveys- ja päihdepalvelujen uudistamiseen Etelä-Savossa. Mielen- ja kuntoutuksentalon rakentaminen nähdään mahdollisuutena integroida sosiaalipalvelut sekä perus- ja erikoispalvelut. Tavoitteena on suunnitella uusia palvelujen toimintamalleja, joissa organisaatiorajat ylittävät palveluketjut ovat sujuvia. ESPER -hanke on tärkeä osa mielenterveys- ja päihdepalvelujen toiminnan kehittämistä, uudistamista sekä tulevaisuuden palvelujen rakentamista. Hankkeessa suunnitellaan turvalliset, toimivat ja asiakaslähtöiset tilat päihde- ja mielenterveystyölle. Tavoitteena on, että vuonna 2022 toiminta voi alkaa uudessa Mielen- ja kuntoutuksentalossa.

ESPER-hankeen tulisi parantaa Essoten tuottavuutta. Hankkeiden kustannusten ylitys heikentää tuottavuuden nousua. ESPER-hanke ja Essoten erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon integraatio ei ole ilmentynyt tuottavuuden parantumisena  eikä kuntalaskutuksen nousua hillitsevästi. Vuonna 2017 Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelujen tarvevakioidut kustannukset olivat hyvin Essoten kuntalaskutuksen mukaiset. Vuosina 2018 ja 2019 Essoten kustannusten nousu on ollut Mikkelille ka. 5 % tasolla, jolloin tuottavuuden ei voi arvioida parantuneen vuosina 2018–2019 tavoitellun mukaisesti.

Essoten on varmistettava muutosten johtaminen siten, että ESPER-hankkeella tavoitellut palveluiden kehittämis- ja tuottavuuden parantamistavoitteet toteutuvat ja Essoten palvelujen kustannuskehitys on keskimäärin parempi kuin muissa sairaanhoitopiireissä. Muutosten tuottavuuden lisäämisvaikutuksista on esitettävä riittävän yksityiskohtaiset laskelmat, jotta tavoitteiden toteutumista voidaan seurata. Mikkelin kaupunki ei hyväksy sellaisia Essoten investointeja, jotka eivät selvästi paranna palvelujen tuottavuutta.

Talous- ja muutosohjelma

Joulukuussa 2018 hyväksyttiin talous- ja muutosohjelma vuosille 2018–2020, jonka mukaisesti kuntayhtymän toimintaa tehostetaan ja tiivistetään. Talous- ja muutosohjelmassa esitetään tavoitteet, joilla saavutetaan ja ylläpidetään kuntayhtymän talouden tasapaino sekä toimet, joilla tavoitteiden suuntaiset kustannusvaikutukset voidaan saada. Talous- ja muutosohjelmaan sisältyy osakokonaisuuksia, jotka ovat:

  1. henkilöstövoimavarojen ja -menojen hallinnan tehostaminen
  2. ostopalvelujen hallinnan tehostaminen
  3. palvelurakenteen muutokset ja palvelutasojen uudelleen määritykset
  4. palveluverkot ja toimitilamuutokset
  5. hallinto ja palveluorganisaation muutokset mukaan lukien tukipalvelujen järjestelyt
  6. erilliset kehittämishankkeet.
     

Talous- ja muutosohjelmaa päivitettiin huhtikuussa 2019 ja sitä tarkennettiin edelleen kesäkuussa 2019. Tämän ohjelman tavoitteena on saada aikaan pysyviä kustannusvaikutuksia noin seitsemän miljoonan euron edestä. Vuoden 2019 kuntien maksuosuudeksi on vuoden 2019 talousarviossa arvioitu 309,9 miljoona euroa. Elokuun talousennusteen perusteella kuntaosuus on 334 miljoona euroa. Koko kuntayhtymän talousarvio ylittyy arvioilta 22 miljoonaa euroa. Talousennusteen tammi-kesäkuun perusteella kuntayhtymä aloitti yt -menettelyn, jolla haetaan pysyviä rakennemuutoksia yhdeksän miljoonaa euroa. Syksyn 2019 kuntien kanssa pidetään yhteistyöneuvotteluja koskien talous- ja muutosohjelman toimenpiteitä, yt -menettelyn lisätoimenpiteitä ja palveluverkkoselvitystä.

Yt -menettely on kesken tämän kuntayhtymän johtajan talousarvioesityksen aikana, joten sen vaikutuksia ei ole huomioitu. Yt -menettely on käsitelty arviolta lokakuun lopussa, jonka jälkeen talousarviota muutetaan saavutettujen säästötoimenpiteiden mukaisesti. Talous- ja muutosohjelman toteutetut toimenpiteet on huomioitu vuodelle 2020.

Essoten talouden sopeutus on toimeenpantava nopealla aikataululla. Kuntien tulot eivät ole kehittyneet viimeisimpien vuosien aikana samassa suhteessa kuin sote-kustannukset ovat nousseet. Etelä-Savon kuntien taloudellinen kantokyky ei kestä nykyistä Essoten jäsenkuntalaskutuksen tasoa ja kehitystä.

Palveluiden tulevaisuuden suunnittelu ja mitoitus on tehtävä harkitusti mm. ESPER -hankkeessa. Palveluverkkoa on tiivistettävä ja toimipisteitä vähennettävä koko Essoten aluella erityisesti, kun uusia investointeja toteutetaan. Palveluverkkoselvityksen perusteella esille tulevat säästötoimenpiteet ja yt-neuvottelujen tuloksena saatavat henkilöstövähennysmahdollisuudet on sisällytettävä vuoden 2020 talousarvioon ja taloussuunnitelmaan 2020–2022 täysimääräisesti.

Jäsenkuntalaskutus

Essoten jäsenkuntalaskutusarvio on seuraava:

  TP 2017 TP 2018 TP enn. 2019 TA 2020
Mikkeli 179 980 518 191 046 571 199 400 000

201 450 000


Vuosien 2018–2019 tasoinen kustannuskehitys ei voi enää jatkua, vaan liiallinen kustannusnousu näiltä vuosilta on oikaistava talouden tasapainotusohjelmalla välittömästi. Jäsenkuntalaskutusarviossa kustannusten nousu on hillitty vuodelle 2020, mutta Essoten jäsenkunnilla ei ole rahoitusmahdollisuuksia nykyiseen kustannustasoon. Talouden sopeuttamistoimenpiteet on käynnistettävä välittömästi.

Essoten talouden ennustettavuutta ja talousarvion tavoitteiden toteuttamista on parannettava, koska kuntalaskutus on toistuvasti ylittänyt Essoten talousarvion niin merkittävästi, että talouden ennustettavuus näyttää puuttuvan. Kunnille on kyettävä tuottamaan kunnollista seurantatietoa myös perusterveydenhuollon kustannusten kehityksestä sekä toimenpiteistä, joilla kustannuksia voidaan hillitä. Kunnille on tuotettava luotettavaa vertailutietoa ja kehitystä suhteessa muiden kuntien ja sote -kuntayhtymien sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannuksissa (vrt. kehitys suurimpien kuntien sote-menoissa). Essoten kustannusnousu on ollut 5,6 % edelliseen vuoteen verrattuna tammi-huhtikuun ajalta, kun keskimääräinen kustannustason nousu on ollut alle 3 %. Essote ei ole kyennyt saavuttamaan kuntayhtymän toiminnalle perustamisvaiheessa asetettuja tehostamis- ja integraatiotavoitteita.

Kaupunginhallitus ei voi hyväksyä suunniteltua jäsenkuntalaskutustasoa vuodelle 2020 Mikkelin kaupungin osalta, koska se ylittää kaupungin taloudellisen kantokyvyn. Essoten on kyettävä tuottamaan sosiaali- ja terveyspalvelut Mikkelin kaupungille siten, että keskimääräinen kustannustason nousu on enintään 3 % vuodesta 2017 alkaen, jolloin jäsenkuntalaskutus saa olla enintään 196,7 miljoonaa euroa vuonna 2020.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Timo Halonen, kaupunginjohtaja, timo.halonen@mikkeli.fi

Kaupunginhallitus antaa yllä olevan lausunnon Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän vuoden 2020 talousarviosta ja vuosien 2020 - 2022 taloussuunnitelmasta.

Päätös

Hyväksyttiin.

Tiedoksi

Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä, talousjohtaja Heikki Siira

Muutoksenhaku

Valmistelua tai täytäntöönpanoa koskevaan päätökseen ei saa hakea muutosta. Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §.