Kaupunginhallitus, kokous 30.9.2019

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 377 Kantelu kaavoitusinsinöörin poikkeamislupapäätöksestä kiinteistölle 491-5-12-345, Jääkärinkatu 3

MliDno-2017-752

Valmistelija

  • Juha Ruuth, hallintopäällikkö, juha.ruuth@mikkeli.fi

Kuvaus

Kaksi kuntalaista ovat tehneet kaupunginhallitukselle hallintokantelun kaavoitusinsinöörin päätöksistä §14/26.7.2017 ja § 6/27.2.2019, joilla Asunto Oy Talo 2000 -nimiselle yhtiölle on myönnetty poikkeamislupa asuinkerrostalon rakentamiseen tontille 491-5-12-345.

Oikeus kantelun tekemiseen hallintopäätöksestä on kenellä tahansa eikä sitä ole sidottu mihinkään määrämuotoon tai määräaikaan. Kantelun voi tehdä ylemmälle valvovalle viranomaiselle tai yleiselle lainvalvontaviranomaiselle. Kaupunginhallituksen voidaan katsoa olevan toimivaltainen viranomainen kantelun käsittelyyn, vaikka sillä ei olekaan toimivaltaa poikkeamisasioiden käsittelyssä. Kantelu ei tässä tapauksessa ole muutoksenhakukeino eikä sen kautta voi vaikuttaa tehtyyn päätökseen.

Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisista poikkeamisluvista päättää Mikkelissä kaupungin hallintosäännön ja asumisen ja toimintaympäristön palvelualueen toimintasäännön mukaan kaavoitusinsinööri. Päätösvalta on delegoitu viranhaltijalle, jotta käsittely saadaan joustavammaksi ja nopeammaksi. Otto-oikeutta ei kuntalain mukaan voi käyttää lupapäätöksissä. Oikaisuvaatimukset kaavoitusinsinöörin poikkeamispäätöksistä käsittelee kaupunkiympäristölautakunnan lupa- ja valvontajaosto, jonka päätöksestä voi valittaa hallinto-oikeuteen.

Kantelun johdosta on hankittu kaavoitusinsinöörin ja johtavan rakennustarkastajan yhteinen vastine sekä alueellisen Ely-keskuksen lausunto.

Kantelun pääkysymys on se, onko rakennushankkeen rakennusoikeuden ylittäminen ja käyttötarkoituksen muutos voitu käsitellä poikkeamismenettelyssä vai olisivatko ne vaatineet asemakaavamuutoksen.

Tontin kokonaisrakennusoikeudeksi on poikkeamislupapäätöksessä todettu 977,5 kerrosneliömetriä. Tästä 750 kerrosneliömetriä on tontin pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaista tilaa ja 225,5 kerrosneliömetriä pääkäyttötarkoitusta palvelevia yhteistiloja sekä rakennuksen sisäiseen liikenteeseen käytettäviä tiloja. Ely-keskus on lausunnossaan tulkinnut asemakaavan mukaista rakennusoikeutta samalla tavalla.

Kun rakennuksen käytetty rakennusoikeus on 1073 kerrosneliömetriä, on asemakaavan mukainen kokonaisrakennusoikeus ylitetty 95,5, kerrosneliömetrillä eli ylitys on alle 10 % sallitusta rakennusoikeudesta. Tällaista ylitystä ei voi pitää merittävänä ja ainakin pienempien rakennusten kohdalla suhteellisesti saman suuruiset ylitykset on vallitsevan käytännön mukaan voitu myöntää suoraan rakennusluvan yhteydessä vähäisinä poikkeamisina. Kokonaisrakennusoikeuden ylittäminen ei tässä tapauksessa ole ollut niin merkittävää, että se olisi vaatinut poikkeamismenettelyn sijaan asemakaavamuutoksen. Pelkän kokonaisrakennusoikeuden ylityksen osalta olisi jopa rakennusluvan yhteydessä myönnettävä vähäinen poikkeaminen ollut mahdollinen. 

Rakennushanke poikkeaa asemakaavasta myös siinä, että merkittävä osa rakennuksen kerrosalasta tulee eri käyttötarkoitukseen kuin asemakaavassa on tarkoitettu. Asemakaavan mukaan tontille saa rakentaa 225,5 kerrosneliömetriä pääkäyttötarkoitusta palvelevia yhteistiloja sekä rakennuksen sisäiseen liikenteeseen käytettäviä tiloja. Poikkeamisluvalla on sallittu myös näiden tilojen rakentaminen asuinkäyttöön niin, että pohjakerrokseen tulee kaksi asuntoa ja ylimpään (ullakkokerrokseen) myös kaksi asuntoa. Tältä osin poikkeaminen asemakaavasta on katsottu niin merkittäväksi, ettei sitä ole voitu käsitellä vähäisenä poikkeamisena rakennusluvan yhteydessä vaan se on edellyttänyt erillistä poikkeamismenettelyä. Poikkeaminen ei vaikuta rakennuksen korkeuteen tai muuhun ulkomuotoon. Ainoat ulospäin näkyvät muutokset ovat asuintilojen kookkaammat ikkunat. Varastoissa, yhteissaunoissa ja muissa yhteistiloissa ikkunat olisivat todennäköisesti olleet pienemmät.

Vuonna 2017 tehty poikkeamispäätös on kumottu uudella poikkeamispäätöksellä 27.2.2018, koska aikaisempaa sisältyi epäselvistä hakemusasiakirjoista seurannut asiavirhe. Kumoaminen on tehty hakijan suostumuksella hallintolain 50 §:n mukaisesti. Päätökseen olisi tullut selkeämmin kirjata aiemman päätöksen kumoamisen syy.

Ely-keskuksen ja rakennusvalvonnan kanta poikkeamishakemukseen on ilmoitettu vain suullisesti, joten siitä ei ole voitu ottaa kirjallista dokumenttia päätökseen. Vastineen mukaan ely-keskus ja rakennusvalvonta ovat katsoneet poikkeamisen edellytysten täyttyvän.

Saadun selvityksen mukaan naapureiden kuulemisen yhteydessä saadut muistutukset on huomioitu asian käsittelyssä asianmukaisella tavalla. Se, että naapuri vastustaa jotakin hakemuksen kohtaa, ei ole riittävä syy hylätä hakemusta tältä osin. Päätöksessä tulee kuitenkin tarkemmin perustella sellaiset osat, jotka poikkeavat hakijan tai muistutuksen tekijän kannasta.

Kummastakaan poikkeamispäätöksestä ei jätetty oikaisuvaatimusta lupa- ja valvontajaostolle.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Timo Halonen, kaupunginjohtaja, timo.halonen@mikkeli.fi

Kaupunginhallitus päättää, ettei kaavoitusinsinöörin päätöksistä §14/26.7.2017 ja § 6/27.2.2019 tehty kantelu anna aihetta toimenpiteisiin päätöksen tehnyttä viranhaltijaa kohtaan eikä toimivaltajaon uudelleen tarkastelemiseen maankäyttö- ja rakennuslain mukaisten poikkeamisasioiden osalta.

Poikkeamispäätöksiä tekevien ja valmistelevien tietoon kuitenkin saatetaan, että päätösten perustelemiseen, asianosaisten kuulemiseen ja lausuntojen dokumentointiin tulee kiinnittää erityistä huomiota.

Päätös

Hyväksyttiin.

Tiedoksi

Kantelun tekijät, kaavoitusinsinööri

Muutoksenhaku

Valmistelua tai täytäntöönpanoa koskevaan päätökseen ei saa hakea muutosta. Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §.