Kaupunginhallitus, kokous 30.9.2019

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 366 Eteläisen ja Itäisen aluekoulun toteuttamistapa, jatkokäsittely

MliDno-2019-581

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Jouni Riihelä, tekninen johtaja, Jouni.Riihela@mikkeli.fi
Heikki Siira, talousjohtaja, heikki.siira@mikkeli.fi

Kuvaus

Mikkelin kaupunginvaltuusto linjasi päätöksellään (18.6.2018 § 71 Kaupunkirakenneselvityksessä esitettyjen linjausten hyväksyminen), että eteläiselle ja itäiselle alueelle rakennetaan kaksi uutta koulua. Urpolaan sijoittuva yhtenäiskoulu tulisi olemaan n. 850 oppilaan aluekoulu ja itäiselle alueelle sijoittuva koulu n. 600-650 oppilaan alakoulu. Hankearviossa koulujen yhteenlaskettu investointi olisi n. 35 miljoonaa euroa (10.12.2018 § 153 Talousarvio vuonna 2019). Uusien koulujen käyttöönotto tapahtuisi 8/2021 ja 8/2023. Laskennassa käytettiin mm. seuraavia tilasuunnittelun arvoja: 12 neliötä per lapsi, uudisrakennus 2.000 euroa per neliö, käyttökustannukset pienenevät nykytasosta 20 % ja koulusta tulee alueen toiminnallinen keskus.

Mikkelin kaupunki on perinteisesti investoinut kiinteistöihin ja rakennuksiin taselainalla. Poikkeuksen muodostaa konserniyhtiö Mikalon kanssa tehdyt kolmea päiväkotia ja Anttolan koulua koskevat kiinteistöjen vuokrasopimukset. Rakennukset eivät ole emon taseessa ja ovat siis kiinteistöinä vuokrattuna emolle. Kaupunki on itse vastannut kiinteistöjen ylläpidosta ja käytännössä ulkoistanut palveluntuottajille toiminnallisuuden.

Kuntien investoinnit voidaan toteuttaa perinteisesti omana investointina taselainalla ja omalla ylläpitovastuulla (omaa palvelutuotantoa tai ulkoa ostettua palvelutuotantoa) tai kiinteistöleasingilla (rahoittaja rahoittaa ja omistaa kohteen) ja ylläpidon palvelusopimuksella. Näiden välillä on erilaisia variaatioita.

Yleisesti elinkaarimalli on korjaus- tai uudisrakentamisen julkisten investointihankkeiden ja niihin liittyvien palveluiden hankintatapa, jossa tilahankkeiden suunnittelu, rakentaminen ja ylläpito tyypillisesti 15 – 30 vuodeksi tilataan yhdeltä palveluntuottajalta kokonaisuutena, jossa hankeriskeistä vastaa palveluntuottaja. Palvelusopimuksessa voidaan sopia esimerkiksi käyttäjäpalveluiden toteuttamisesta sekä rahoituksen järjestämisestä, mutta elinkaarimalli ei ole rahoitusmalli.

Kuntien omistamissa kiinteistöissä on viime vuosina ollut sisäilmaongelmia, myös Mikkelissä. Tämä on johtanut rakennusten korjauksiin, uusinvestointeihin, väistötilakustannuksiin ja koulutyön häiriöihin. Kunnat ovat halunneet lähteä hakemaan perinteisen rakentamisen ja ylläpidon rinnalle uusia, tilaajalle riskittömämpiä toteutusmalleja. Palvelun tuottava yritys vastaa sopimusaikana rakentamisesta ja ylläpidosta riskeineen. Viime aikoina erityisesti valtakunnalliset palveluntuottajat ovat kasvattaneet kiinteistöleasing- ja elinkaaripalvelutarjoamaa markkinoilla ja vastaavasti kunnat ja kaupungit ovat niihin tarttuneet.

Mikkelissä kaksi ajallisesti peräkkäistä ja osittain päällekkäistä investointia luo kilpailutuksen liikevaihdosta ja työkannan jatkuvuudesta johtuen hankkeesta palvelun tuottajille mielenkiintoisemman kokonaisuuden tarjota, kuin hankkeet yksittäin kilpailutettuina. Palvelun tuottajat voivat hyödyntää rakentamisessa tarvittavaa henkilökuntaa tehokkaammin. Vastaavasti, jos päädytään kilpailuttamaan kahden kohteen palvelusopimus elinkaarimallilla, on isommalla volyymillä, henkilöstön käytettävyydellä kahdessa kohteessa ja kokonaistyömäärällä oletettavasti hintoja madaltava vaikutus. Usein merkittävän kokoiset tarjouskilpailun liikevaihdot luovat valtakunnallisille yrityksille tilaa menestyä.

Perinteisesti taserahoitetussa investoinnissa kunta ottaa lainaa ja rakennuttaa tarvitsemansa tilat. Valmistuvat tilat jäävät kunnan omistukseen. Kunta kantaa kaikki tilojen toimintaan ja käyttöön liittyvät riskit. Perinteisessä toteutusmallissa kunta voi huolellisella suunnittelulla ja valinnoilla aikaansaada helposti huolettavia ja elinkaaren näkökulmasta parempia ratkaisuja. Perinteisesti Mikkelin toimintatapa on ollut tällainen. Kuntien kilpailuttaessa urakoita voi alueen pienemmillä yrityksillä olla kilpailukykyisempi asetelma hankkia tilauskantaa.

Mikkeli on myös kilpailuttanut avointa hankintamenettelyä käyttäen tarjouskilpailulla Anttolan koulutilojen vuokrauksen. Vuokrakohteessa toimittaja suunnittelee ja toteuttaa tilat. Vuokralainen vastaa rakennuksen ylläpitokustannuksista kuten ulkoalueiden hoidosta, energiasta, siivouksesta sekä pääasiallisesti kiinteistönhuoltotehtävistä. Vuokranantajalle maksetaan kohteesta pääomavuokraa.

Mikkelin kaupunki ei ole kilpailuttanut elinkaarimallin mukaista toteutusta aiemmin. Juvan kunta, Kuopion, Lahden ja Lappeenrannan kaupungit ovat kilpailuttaneet, joten heille on jo syntynyt kuntaorganisaatioon osaamispääomaa asiassa.

Kiinteistöleasing- ja elinkaaripalvelun tai niiden osien toteuttaminen edellyttää kuntien tilaajaorganisaation vahvistamista sopimuksen asiantuntijapalveluilla. Käytännössä se tarkoittaa kilpailutuksen ja sopimuksen asiantuntijapalvelujen osaamisen hankkimista juridiikassa, projektoinnissa, tekniikassa ja taloudessa.

Kaupunkirakenneselvityksen investointiosa muodostaa kaupungin investointitasolle määräaikaisen liikevaihtotason nousun suhteessa pitkänajan keskimääräiseen investointitasoon, joka on pitkällä ajalla johdannainen kaupungin poistotasoon. Kaupungilla on keskimääräisen investointitason mukainen henkilökuntamitoitus. Tämän investointitason määräaikaisen keskimääräistä suuremman kuorman hallitsemiseksi on kaupungilla menossa määräaikaisen henkilön rekrytointi. Henkilö keskittyy rakennuttamistehtäviin.

Eteläisen (Urpolan) ja Itäiseen alueen koulujen hankinta voidaan suorittaa:

  • kahtena erillisenä kaupungin taselainana ja perinteisenä rakentamisen ja ylläpidon urakointina
  • kaupungin taselainana ja elinkaarihankintasopimuksena (suunnittelu, rakentaminen ja esim. 20 vuoden mittainen ylläpito) rakennuskokonaisuudet yhdessä tai erikseen
  • yhtenä kokonaisena kiinteistöleasing (laina- tai leasingrahoitussopimus) ja elinkaarimallilla (elinkaarihankesopimus). Hankkeiden yhteenlaskettu koko ja pitkä elinkaarihankesopimus tekevät hankkeista mielenkiintoisia ja kilpailtuja markkinoilla. Käytännössä tässä vaihtoehdossa koulun kustannukset näkyvät käyttötalouden menona, mutta leasingvastuut (leasingrahoitussopimus) ovat läpinäkyviä tarkasteltaessa esim. kaupungin kriisikuntakriteeristöä.

Inspira Oy on tehnyt selvityksen Mikkelin Urpolan ja Itäisen alueen koulujen rakennusinvestoinnin toteuttamisesta. Selvityksessä on esitelty erilaisia investointien toteutustapoja. Kokonaistaloudellisesti edullisimmaksi investointitavaksi selvityksessä on arvioitu elinkaarimalli taselainalla kun huomioidaan toteutusmallien riskivaraukset.

Rahoituksen näkökulmasta elinkaarimallin toteuttaminen leasing -rahoituksella tulee arvion mukaan noin 1,3 % kalliimmaksi rahoitustapana kuin taselaina. Kuntakonsernien keskeisissä tunnuslukuvertailuissa tullaan 2022 lähtien ottamaan huomioon myös kuntakonsernien rahoitusvastuut siten, että asukasta kohden laskettu kunnan konsernitilinpäätöksen lainojen ja vuokravastuiden määrä ei saisi ylittää kuntakonsernien keskiarvoa 50 %:lla. Leasing –rahoituksen käyttäminen ilmenee siten jatkossa rahoitusvastuissa ja tunnusluvussa.

Vaihtoehtoisena, talouspalveluiden suosittelemana investoinnin toteutustapana Eteläisen (Urpolan) ja Itäiseen alueen kouluissa voidaan pitää ns. perinteistä investointitapaa taselainalla. Tällöin rakentaminen ja ylläpito toteutettaisiin perinteisin menetelmin.

Perinteinen investointi ja ylläpito tulevat kokonaisuutena halvemmaksi, jos rakentamiseen ja ylläpitoon liittyvät elinkaarimallissa arvioidut riskit eivät toteudu siinä määrin kuin elinkaarimallin hinnoittelussa riskiä on hinnoiteltu. Perinteisen rakentamisen ja ylläpidon riskiä voidaan pienentää mm. rakennusvalvonnalla. Perinteiseen investointimalliin ei sisälly elinkaarimallin hallinnointiin liittyvää kustannusta ja riskiä. Kaupungilla ei ole aiempaa kokemusta elinkaarimallin toteutuksista, jolloin investointimalliin sisältyy joiltain osin kaupungin prosessi- ja projektipäällikön osaamisriskit.

Oheismateriaalina Mikkelin Urpolan ja Itäisen alueen koulujen hankinta- ja rahoitusmallien esiselvitys ja Elinkaarihankeen starttaaminen.

Päätösehdotus

Esittelijä

Timo Halonen, kaupunginjohtaja, timo.halonen@mikkeli.fi

Kaupunginhallitus päättää antaa suunnitteluohjeeksi, että kouluhankkeet rahoitetaan kaupungin omana taselainana ja, että kiinteistöjen ylläpito toteutetaan elinkaarimallilla. Hankkeet kilpailutetaan samassa kilpailutuksessa.

Päätös

Asiasta käydyn keskustelun aikana Juha Vuori esitti Jyrki Koivikon kannattamana, että hankkeita ei kilpailuteta samassa kilpailtuksessa. Perusteluna on kaupungin nykyinen taloustilanne ja kaupungille pitää jäädä pelivaraa.

Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu esitys ja esitti asian ratkaistavaksi äänestyksellä siten, että ne, jotka kannattavat esittelijän esitystä, äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat Juha Vuoren esitystä, äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 8 jaa ääntä (Soile Kuitunen, Petri Pekonen, Minna Pöntinen, Kirsi Olkkonen, Pekka Pöyry, Jatta Juhola, Liisa Ahonen, Jarno Strengell), 2 ei ääntä (Juha Vuori, Jyrki Koivikko) ja 1 poissa (Armi Salo-Oksa).

Puheenjohtaja totesi, että esittelijän esitys on tullut kaupunginhallituksen päätökseksi.

Merkitään, että tekninen johtaja Jouni Riihelä selosti asiaa kaupunginhallitukselle.

Valmistelija

Jouni Riihelä, tekninen johtaja, Jouni.Riihela@mikkeli.fi

Kuvaus

Kaupunginvaltuusto on kokouksessaan 18.6.2018 § 71 hyväksynyt kaupunkirakenneselvityksen periaatelinjaukset, joissa on päätetty rakentaa itäiselle koulunkäyntialueelle aluekoulu, jonne ohjataan Lähemäen, Peitsarin, Rämälän ja Launialan koulujen oppilaat (314+145+61+103), yhteensä 600-650 oppilasta.

Kaupunginhallitus on kokouksessaan 1.2019 § 140 antanut suunnitteluohjeeksi uusien aluekoulujen hankinnan tapahtuvaksi taselainalla, yhteiskilpailutuksella ja elinkaarimallilla. Varsinaiset kilpailutusasiakirjat hyväksytään myöhemmin.

Asumisen ja toimintaympäristön- sekä sivistyksen ja hyvinvoinnin palvelualueet ovat yhteistyössä moniammatillisesti tarkastelleet itäiselle aluekoululle parhaiten soveltuvaa sijaintia kaupunkiympäristölautakunnassa helmikuussa käydyn keskustelun mukaisesti. Tarkastelun näkökulmaan ovat vaikuttaneet mm. oppimisen ja oppimisympäristön näkökulma, kohteen hyödyntämisen näkökulma muuhun toimintaan kuten kansalaisopisto-toimintaan, liikunnallinen näkökulma, laaja kaavoituksellinen näkökulma vaikutuksineen, kaupunkirakenteen ja kaupunkikuvan näkökulmat, uudisrakennuksen rakentamisen ja kiinteistötekniset näkökulmat sekä hankkeen investoinnin ja kaupungin kokonaistaloudelliset näkökulmat. Koulun sijaintipaikan vertailusta on laadittu matriisi (liite) ja tonttikohtainen alustava sijoittelu.

Koulun sijaintipaikan vaihtoehdoiksi ja tarkempaan tarkasteluun valittiin kaksi mahdollista koulun sijaintipaikkaa: Lähemäen koulun alue ja Peitsarin koulun alue.

Molemmissa vaihtoehdoissa:

  • kohteisiin syntyy uusi fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti terve tila, joka tukee opetussuunnitelman tavoitteita. Koulu suunnitellaan oppimisen, muuntojoustavuuden ja oppimisympäristön näkökulmasta.
  • koulurakennuksen elinkaaren n. 40 - 50 vuoden aikajaksolla kaupungistumisessa, kaupunkirakenteessa ja syntyvien lasten sijoittumisessa yksittäisiin asuntoihin on vielä tuntemattomia muuttujia, joilla voi olla vaikutusta kaupungin palveluihin ja hallinnollisiin alueisiin, kuten oppilaaksi ottoalueisiin.
  • rakennusten iltakäyttö tulee suunnitella mm. kulkujen ja saavutettavuuden näkökulmasta. Harrastetilojen mitoituksessa tulee huomioida laaja-alaisesti eri ikäryhmät ja esim. laitekannan tekniset varaukset.
  • uusi rakennus voidaan rakentaa ensin ja luopua nykyisistä rakennuksista vasta tämän jälkeen, jolloin väistötiloja tarvetta ei siksi syntyisi.
  • kohteissa on purettavia koulu- tms. käytössä olleita rakennuksia.
  • esteettömyys, liikenneturvallisuus, koulun toimintaa tukeva joukkoliikennejärjestelmä ja koulukuljetukset tulee optimoida ja suunnitella.
  • investointi omaan taseeseen kasvattaa taselainan määrää.
     

Lähemäen koulu (erityiset piirteet tai ominaisuudet):

  • toimiva piha ja kentät liikkumista varten, joka turvaisi joustavat välituntisiirtymät.
  • monitoimikenttä sijaitsee välittömässä läheisyydessä ja hiihtoladut n. 1 km etäisyydellä
  • rakentaminen edellyttää asemakaavamuutosta, mutta on jo opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. Jos, koulu ei sijoitu tähän, on nykyisen koulun kohta luontevaa kaavoituksella hyödyntää asuinpientalojen alueeksi.
  • Koulu ei näy lähiympäristöä laajemmin kaupunkikuvassa.
  • paras vaihtoehto on sijoittaa koulurakennus nykyiselle hiekkakentälle. Maaperätutkimuksen mukaan alue soveltuu maanvaraiseen perustamiseen ja on korkeusaseman vuoksi turvallinen vaihtoehto maanpäälliseen rakentamiseen. Nykyinen Lähemäen koulu puretaan uuden rakennuksen valmistuttua ja sen tilalle rakennetaan uusi liikuntakenttiä tai välituntialue koulua varten.
  • Hyvin saavutettavissa kävellen ja pyöräillen, toki yhteyspuutteita on. Ympärillä kapeahkoja, läpiajettavia tonttikatuja. Liikenteen kasvaessa lisättävä liikenneturvallisuutta parantavia elementtejä alueelle. Liikenteellisesti alueella on haasteita.
  • Rakennusinvestoinnin suuruus on n. 15 miljoonaa euroa (18.6.2018 §71 / 600 oppilasta, 12 m2/hlö, laskennallinen 2.000 €/m2), jonka lisäksi uuden, korvaavan liikuntakentän ja niitä palvelevien huoltorakennus rakentaminen maksaa n. 2 miljoonaa (karkea arvio).
     

Peitsarin koulun (erityiset piirteet tai ominaisuudet):

  • Päiväkodin läheisyys loisi mahdollisuuden yhteistyöhön koulun ja päiväkodin välille.
  • Lähemäen monitoimikenttä (jalkapallo yms. tilaavievä liikunta) sijaitsee 500 metrin (linnuntietä) etäisyydellä ja Peitsarin ulkoilureitille tulisi saavutettavuuden näkökulmasta rakentaa yhteys
  • tontti on rakennettavissa nykyisellä asemakaavalla. Suojalammen liito-orava-alueen laajuudenvaikutus tulee selvittää. Jos, koulu ei sijoitu tähän, on nykyisen koulun kohta luontevaa kaavoituksella hyödyntää asuinpientalojen alueeksi.
  • Koulu ei näy lähiympäristöä laajemmin kaupunkikuvassa.
  • Nykyinen koulurakennus puretaan ja uusi koulu sijoittuu tälle alueelle. Maaperä nousee tontilla pohjoiseen päin, joten maanrakennustyöt ovat melko mittavat. Nykyisten aluerakenteiden hyödyntämismahdollisuudet ovat marginaaliset.
  • Hyvin saavutettavissa kävellen ja pyöräillen. Kylmäaseman tontin käyttöönotto koulun tarpeisiin tulisi harkita. Koulun ajoneuvoliikenne kohdistuu päättyvälle tonttikadulle.  Liikennesuoritteet kasvavat merkittävästi, joten Juvankadun nykyinen liittymä ruuhkautuu koulun alkamis- ja päätymisaikoina. Kohteeseen tulee rakentaa kiertoliittymä.
  • Rakennusinvestoinnin suuruus on n. 15 miljoonaa euroa (18.6.2018 §71 / 600 oppilasta, 12 m2/hlö, laskennallinen 2.000 €/m2). Toimintaa palvelevan koulun tontin rakentaminen on maasto-olosuhteista johtuen astetta kalliimpaa, joten siitä koituu n. 1 miljoonan (karkea arvio) muu kustannus. Kiertoliittymän rakentamisen tarve Juvankadun risteykseen syntyy orgaanisesta kasvusta, mutta kouluratkaisu aikatauluttaa sen täsmällisesti.
     

Toimivan koulun ratkaisu edellyttää välitunti- ja liikuntatuntitilojen sekä turvallisen liikennejärjestelmän toteuttamisen.

Molemmat esitetyt koulun sijoittamisvaihtoehdot mahdollistavat toimivan koulun rakentamisen.

Uusi koulu rakennetaan nykyisen Peitsarin koulun paikalle, jonka ympäristössä on mahdollista hyödyntää noin 4,5 hehtaarin monimuotoinen alue.  Tässä ratkaisussa koulun käyttöön jää myös nykyisen Lähemäen koulun läheisyydessä olevat urheilukentät.

Uuden koulun sijoittaminen nykyisen Peitsarin koulun paikalle on teknistaloudellisesti perusteltu ratkaisu (mm. urheilukentät, saavutettavuus/liikennejärjestelyt). Lisäksi tämä ratkaisu tukee koulun ja päiväkodin yhteistyötä sekä mahdollistaa yhteisten tilojen ja piha-alueiden käytön.

Itäisen aluekoulun hankesuunnittelu aloitetaan sijoituspaikkapäätöksen jälkeen. Hankesuunnitelmassa otetaan tarkemmin kantaa koulun mitoituslukuihin, tilantarpeisiin ja rakennusten hyödynnettävyyteen sekä uudesta koulusta aiheutuviin muihin seuraamuksiin kuten liikunnalliset alueet ja liikennejärjestelmä. Tämän määrittelytyön edetessä voidaan laatia ensimmäiset luonnospiirustukset sekä niihin pohjautuva alustava kustannusarvio toteutusvaihtoehdolle. Ammatillisesti laaja-alaisesti valmisteltava aineisto ja asiakirjat ovat osa hankkeen kilpailutusasiakirjoja. Rakentamisaikataulu tarkentuu hankesuunnitteluvaiheessa.

Päätösehdotus

Esittelijä

Jouni Riihelä, tekninen johtaja, Jouni.Riihela@mikkeli.fi

Kaupunkiympäristölautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että itäinen aluekoulu sijoitetaan Peitsarin nykyisen koulun paikalle. Esitykseen liitetään kasvatus- ja opetuslautakunnan sekä hyvinvoinnin- ja osallisuuden lautakunnan lausunnot. Lausunnot toimitetaan kaupungin kirjaamoon 28.5.2019 mennessä kaupunginhallituksen päätöksentekoa varten.

Päätös

Hyväksyttiin.

Merkitään, että Marja Kauppi poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn aikana.

Valmistelija

Jouni Riihelä, tekninen johtaja, Jouni.Riihela@mikkeli.fi
Virpi Siekkinen, sivistysjohtaja, Virpi.siekkinen@mikkeli.fi
Jarkko Hyttinen, kiinteistöjohtaja, jarkko.hyttinen@mikkeli.fi
Seija Manninen, kasvatus- ja opetusjohtaja, Seija.Manninen@mikkeli.fi

Kuvaus

Kaupunginvaltuusto on kokouksessaan 18.6.2018 § 71 hyväksynyt kaupunkirakenneselvityksen periaatelinjaukset, joissa on päätetty rakentaa itäiselle koulunkäyntialueelle aluekoulu, jonne ohjataan Lähemäen, Peitsarin, Rämälän ja Launialan koulujen oppilaat (314+145+61+103), yhteensä 600-650 oppilasta.

Kaupunginhallitus on kokouksessaan 1.2019 § 140 antanut suunnitteluohjeeksi uusien aluekoulujen hankinnan tapahtuvaksi taselainalla, yhteiskilpailutuksella ja elinkaarimallilla. Varsinaiset kilpailutusasiakirjat hyväksytään myöhemmin. 

Asumisen ja toimintaympäristön- sekä sivistyksen ja hyvinvoinnin palvelualueet ovat yhteistyössä moniammatillisesti tarkastelleet itäiselle aluekoululle parhaiten soveltuvaa sijaintia kaupunkiympäristölautakunnassa helmikuussa käydyn keskustelun mukaisesti. Tarkastelun näkökulmaan ovat vaikuttaneet mm. oppimisen ja oppimisympäristön näkökulma, kohteen hyödyntämisen näkökulma muuhun toimintaan kuten kansalaisopisto-toimintaan, liikunnallinen näkökulma, laaja kaavoituksellinen näkökulma vaikutuksineen, kaupunkirakenteen ja kaupunkikuvan näkökulmat, uudisrakennuksen rakentamisen ja kiinteistötekniset näkökulmat sekä hankkeen investoinnin ja kaupungin kokonaistaloudelliset näkökulmat. Koulun sijaintipaikan vertailusta on laadittu matriisi (liite) ja tonttikohtainen alustava sijoittelu.

Koulun sijaintipaikan vaihtoehdoiksi ja tarkempaan tarkasteluun valittiin kaksi mahdollista koulun sijaintipaikkaa: Lähemäen koulun alue ja Peitsarin koulun alue.

Molemmissa vaihtoehdoissa:

  • kohteisiin syntyy uusi fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti terve tila, joka tukee opetussuunnitelman tavoitteita. Koulu suunnitellaan oppimisen, muuntojoustavuuden ja oppimisympäristön näkökulmasta.
  • koulurakennuksen elinkaaren n. 40 - 50 vuoden aikajaksolla kaupungistumisessa, kaupunkirakenteessa ja syntyvien lasten sijoittumisessa yksittäisiin asuntoihin on vielä tuntemattomia muuttujia, joilla voi olla vaikutusta kaupungin palveluihin ja hallinnollisiin alueisiin, kuten oppilaaksi ottoalueisiin. 
  • rakennusten iltakäyttö tulee suunnitella mm. kulkujen ja saavutettavuuden näkökulmasta. Harrastetilojen mitoituksessa tulee huomioida laaja-alaisesti eri ikäryhmät ja esim. laitekannan tekniset varaukset.
  • uusi rakennus voidaan rakentaa ensin ja luopua nykyisistä rakennuksista vasta tämän jälkeen, jolloin väistötiloja tarvetta ei siksi syntyisi.
  • kohteissa on purettavia koulu- tms. käytössä olleita rakennuksia.
  • esteettömyys, liikenneturvallisuus, koulun toimintaa tukeva joukkoliikennejärjestelmä ja koulukuljetukset tulee optimoida ja suunnitella.
  • investointi omaan taseeseen kasvattaa taselainan määrää.
     

Lähemäen koulu (erityiset piirteet tai ominaisuudet):

  • toimiva piha ja kentät liikkumista varten, joka turvaisi joustavat välituntisiirtymät.
  • monitoimikenttä sijaitsee välittömässä läheisyydessä ja hiihtoladut n. 1 km etäisyydellä
  • rakentaminen edellyttää asemakaavamuutosta, mutta on jo opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. Jos, koulu ei sijoitu tähän, on nykyisen koulun kohta luontevaa kaavoituksella hyödyntää asuinpientalojen alueeksi.
  • Koulu ei näy lähiympäristöä laajemmin kaupunkikuvassa.
  • paras vaihtoehto on sijoittaa koulurakennus nykyiselle hiekkakentälle. Maaperätutkimuksen mukaan alue soveltuu maanvaraiseen perustamiseen ja on korkeusaseman vuoksi turvallinen vaihtoehto maanpäälliseen rakentamiseen. Nykyinen Lähemäen koulu puretaan uuden rakennuksen valmistuttua ja sen tilalle rakennetaan uusi liikuntakenttiä tai välituntialue koulua varten. 
  • Hyvin saavutettavissa kävellen ja pyöräillen, toki yhteyspuutteita on. Ympärillä kapeahkoja, läpiajettavia tonttikatuja. Liikenteen kasvaessa lisättävä liikenneturvallisuutta parantavia elementtejä alueelle. Liikenteellisesti alueella on haasteita.
  • rakennusinvestoinnin suuruus on n. 15 miljoonaa euroa (18.6.2018 §71 / 600 oppilasta, 12 m2/hlö, laskennallinen 2.000 €/m2), jonka lisäksi uuden, korvaavan liikuntakentän ja niitä palvelevien huoltorakennus rakentaminen maksaa n. 2 miljoonaa (karkea arvio).
     

Peitsarin koulun (erityiset piirteet tai ominaisuudet):

  • Päiväkodin läheisyys loisi mahdollisuuden yhteistyöhön koulun ja päiväkodin välille.
  • Lähemäen monitoimikenttä (jalkapallo yms. tilaavievä liikunta) sijaitsee 500 metrin (linnuntietä) etäisyydellä ja Peitsarin ulkoilureitille tulisi saavutettavuuden näkökulmasta rakentaa yhteys
  • tontti on rakennettavissa nykyisellä asemakaavalla. Suojalammen liito-orava-alueen laajuudenvaikutus tulee selvittää. Jos, koulu ei sijoitu tähän, on nykyisen koulun kohta luontevaa kaavoituksella hyödyntää asuinpientalojen alueeksi.
  • Koulu ei näy lähiympäristöä laajemmin kaupunkikuvassa.
  • Nykyinen koulurakennus puretaan ja uusi koulu sijoittuu tälle alueelle. Maaperä nousee tontilla pohjoiseen päin, joten maanrakennustyöt ovat melko mittavat. Nykyisten aluerakenteiden hyödyntämismahdollisuudet ovat marginaaliset.
  • Hyvin saavutettavissa kävellen ja pyöräillen. Kylmäaseman tontin käyttöönotto koulun tarpeisiin tulisi harkita. Koulun ajoneuvoliikenne kohdistuu päättyvälle tonttikadulle.  Liikennesuoritteet kasvavat merkittävästi, joten Juvankadun nykyinen liittymä ruuhkautuu koulun alkamis- ja päätymisaikoina. Kohteeseen tulee rakentaa kiertoliittymä. 
  • Rakennusinvestoinnin suuruus on n. 15 miljoonaa euroa (18.6.2018 §71 / 600 oppilasta, 12 m2/hlö, laskennallinen 2.000 €/m2). Toimintaa palvelevan koulun tontin rakentaminen on maasto-olosuhteista johtuen astetta kalliimpaa, joten siitä koituu n. 1 miljoonan (karkea arvio) muu kustannus. Kiertoliittymän rakentamisen tarve Juvankadun risteykseen syntyy orgaanisesta kasvusta, mutta kouluratkaisu aikatauluttaa sen täsmällisesti.
     

Toimivan koulun ratkaisu edellyttää välitunti- ja liikuntatuntitilojen sekä turvallisen liikennejärjestelmän toteuttamisen. 

Molemmat esitetyt koulun sijoittamisvaihtoehdot mahdollistavat toimivan koulun rakentamisen. 

Uusi koulu rakennetaan nykyisen Peitsarin koulun paikalle, jonka ympäristössä on mahdollista hyödyntää noin 4,5 hehtaarin monimuotoinen alue.  Tässä ratkaisussa koulun käyttöön jää myös nykyisen Lähemäen koulun läheisyydessä olevat liikuntakentät.

Uuden koulun sijoittaminen nykyisen Peitsarin koulun paikalle on teknistaloudellisesti perusteltu ratkaisu (mm. urheilukentät, saavutettavuus/liikennejärjestelyt). Lisäksi tämä ratkaisu tukee koulun ja päiväkodin yhteistyötä sekä mahdollistaa yhteisten tilojen ja piha-alueiden käytön. 

Itäisen aluekoulun hankesuunnittelu aloitetaan sijoituspaikkapäätöksen jälkeen. Hankesuunnitelmassa otetaan tarkemmin kantaa koulun mitoituslukuihin, tilantarpeisiin ja rakennusten hyödynnettävyyteen sekä uudesta koulusta aiheutuviin muihin seuraamuksiin kuten liikunnalliset alueet ja liikennejärjestelmä. Tämän määrittelytyön edetessä voidaan laatia ensimmäiset luonnospiirustukset sekä niihin pohjautuva alustava kustannusarvio toteutusvaihtoehdolle. Ammatillisesti laaja-alaisesti valmisteltava aineisto ja asiakirjat ovat osa hankkeen kilpailutusasiakirjoja. Rakentamisaikataulu tarkentuu hankesuunnitteluvaiheessa. 

Päätösehdotus

Esittelijä

Virpi Siekkinen, sivistysjohtaja, Virpi.siekkinen@mikkeli.fi

Hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunta puoltaa ensisijaisesti itäisen aluekoulun sijoittamista Peitsarin nykyisen koulun paikalle. 

Päätös

Hyväksyttiin.

Merkitään, että pöytäkirja tämän pykälän osalta tarkastettiin kokouksessa.

Valmistelija

Jouni Riihelä, tekninen johtaja, Jouni.Riihela@mikkeli.fi
Virpi Siekkinen, sivistysjohtaja, Virpi.siekkinen@mikkeli.fi
Jarkko Hyttinen, kiinteistöjohtaja, jarkko.hyttinen@mikkeli.fi
Seija Manninen, kasvatus- ja opetusjohtaja, Seija.Manninen@mikkeli.fi

Kuvaus

Kaupunginvaltuusto on kokouksessaan 18.6.2018 § 71 hyväksynyt kaupunkirakenneselvityksen periaatelinjaukset, joissa on päätetty rakentaa itäiselle koulunkäyntialueelle aluekoulu, jonne ohjataan Lähemäen, Peitsarin, Rämälän ja Launialan koulujen oppilaat (314+145+61+103), yhteensä 600-650 oppilasta.

Kaupunginhallitus on kokouksessaan 1.2019 § 140 antanut suunnitteluohjeeksi uusien aluekoulujen hankinnan tapahtuvaksi taselainalla, yhteiskilpailutuksella ja elinkaarimallilla. Varsinaiset kilpailutusasiakirjat hyväksytään myöhemmin. 

Asumisen ja toimintaympäristön- sekä sivistyksen ja hyvinvoinnin palvelualueet ovat yhteistyössä moniammatillisesti tarkastelleet itäiselle aluekoululle parhaiten soveltuvaa sijaintia kaupunkiympäristölautakunnassa helmikuussa käydyn keskustelun mukaisesti. Tarkastelun näkökulmaan ovat vaikuttaneet mm. oppimisen ja oppimisympäristön näkökulma, kohteen hyödyntämisen näkökulma muuhun toimintaan kuten kansalaisopisto-toimintaan, liikunnallinen näkökulma, laaja kaavoituksellinen näkökulma vaikutuksineen, kaupunkirakenteen ja kaupunkikuvan näkökulmat, uudisrakennuksen rakentamisen ja kiinteistötekniset näkökulmat sekä hankkeen investoinnin ja kaupungin kokonaistaloudelliset näkökulmat. Koulun sijaintipaikan vertailusta on laadittu matriisi (liite) ja tonttikohtainen alustava sijoittelu.

Koulun sijaintipaikan vaihtoehdoiksi ja tarkempaan tarkasteluun valittiin kaksi mahdollista koulun sijaintipaikkaa: Lähemäen koulun alue ja Peitsarin koulun alue.

Molemmissa vaihtoehdoissa:

  • kohteisiin syntyy uusi fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti terve tila, joka tukee opetussuunnitelman tavoitteita. Koulu suunnitellaan oppimisen, muuntojoustavuuden ja oppimisympäristön näkökulmasta.
  • koulurakennuksen elinkaaren n. 40 - 50 vuoden aikajaksolla kaupungistumisessa, kaupunkirakenteessa ja syntyvien lasten sijoittumisessa yksittäisiin asuntoihin on vielä tuntemattomia muuttujia, joilla voi olla vaikutusta kaupungin palveluihin ja hallinnollisiin alueisiin, kuten oppilaaksi ottoalueisiin. 
  • rakennusten iltakäyttö tulee suunnitella mm. kulkujen ja saavutettavuuden näkökulmasta. Harrastetilojen mitoituksessa tulee huomioida laaja-alaisesti eri ikäryhmät ja esim. laitekannan tekniset varaukset.
  • uusi rakennus voidaan rakentaa ensin ja luopua nykyisistä rakennuksista vasta tämän jälkeen, jolloin väistötiloja tarvetta ei siksi syntyisi.
  • kohteissa on purettavia koulu- tms. käytössä olleita rakennuksia.
  • esteettömyys, liikenneturvallisuus, koulun toimintaa tukeva joukkoliikennejärjestelmä ja koulukuljetukset tulee optimoida ja suunnitella.
  • investointi omaan taseeseen kasvattaa taselainan määrää.
     

Lähemäen koulu (erityiset piirteet tai ominaisuudet):

  • toimiva piha ja kentät liikkumista varten, joka turvaisi joustavat välituntisiirtymät.
  • monitoimikenttä sijaitsee välittömässä läheisyydessä ja hiihtoladut n. 1 km etäisyydellä
  • rakentaminen edellyttää asemakaavamuutosta, mutta on jo opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. Jos, koulu ei sijoitu tähän, on nykyisen koulun kohta luontevaa kaavoituksella hyödyntää asuinpientalojen alueeksi.
  • Koulu ei näy lähiympäristöä laajemmin kaupunkikuvassa.
  • paras vaihtoehto on sijoittaa koulurakennus nykyiselle hiekkakentälle. Maaperätutkimuksen mukaan alue soveltuu maanvaraiseen perustamiseen ja on korkeusaseman vuoksi turvallinen vaihtoehto maanpäälliseen rakentamiseen. Nykyinen Lähemäen koulu puretaan uuden rakennuksen valmistuttua ja sen tilalle rakennetaan uusi liikuntakenttiä tai välituntialue koulua varten. 
  • Hyvin saavutettavissa kävellen ja pyöräillen, toki yhteyspuutteita on. Ympärillä kapeahkoja, läpiajettavia tonttikatuja. Liikenteen kasvaessa lisättävä liikenneturvallisuutta parantavia elementtejä alueelle. Liikenteellisesti alueella on haasteita.
  • Rakennusinvestoinnin suuruus on n. 15 miljoonaa euroa (18.6.2018 §71 / 600 oppilasta, 12 m2/hlö, laskennallinen 2.000 €/m2), jonka lisäksi uuden, korvaavan liikuntakentän ja niitä palvelevien huoltorakennus rakentaminen maksaa n. 2 miljoonaa (karkea arvio).
     

Peitsarin koulun (erityiset piirteet tai ominaisuudet):

  • Päiväkodin läheisyys loisi mahdollisuuden yhteistyöhön koulun ja päiväkodin välille.
  • Lähemäen monitoimikenttä (jalkapallo yms. tilaavievä liikunta) sijaitsee 500 metrin (linnuntietä) etäisyydellä ja Peitsarin ulkoilureitille tulisi saavutettavuuden näkökulmasta rakentaa yhteys
  • tontti on rakennettavissa nykyisellä asemakaavalla. Suojalammen liito-orava-alueen laajuudenvaikutus tulee selvittää. Jos, koulu ei sijoitu tähän, on nykyisen koulun kohta luontevaa kaavoituksella hyödyntää asuinpientalojen alueeksi.
  • Koulu ei näy lähiympäristöä laajemmin kaupunkikuvassa.
  • Nykyinen koulurakennus puretaan ja uusi koulu sijoittuu tälle alueelle. Maaperä nousee tontilla pohjoiseen päin, joten maanrakennustyöt ovat melko mittavat. Nykyisten aluerakenteiden hyödyntämismahdollisuudet ovat marginaaliset.
  • Hyvin saavutettavissa kävellen ja pyöräillen. Kylmäaseman tontin käyttöönotto koulun tarpeisiin tulisi harkita. Koulun ajoneuvoliikenne kohdistuu päättyvälle tonttikadulle.  Liikennesuoritteet kasvavat merkittävästi, joten Juvantien nykyinen liittymä ruuhkautuu koulun alkamis- ja päätymisaikoina. Kohteeseen tulee rakentaa kiertoliittymä. 
  • Rakennusinvestoinnin suuruus on n. 15 miljoonaa euroa (18.6.2018 §71 / 600 oppilasta, 12 m2/hlö, laskennallinen 2.000 €/m2). Toimintaa palvelevan koulun tontin rakentaminen on maasto-olosuhteista johtuen astetta kalliimpaa, joten siitä koituu n. 1 miljoonan (karkea arvio) muu kustannus. Kiertoliittymän rakentamisen tarve Juvantien risteykseen syntyy orgaanisesta kasvusta, mutta kouluratkaisu aikatauluttaa sen täsmällisesti.
     

Toimivan koulun ratkaisu edellyttää välitunti- ja liikuntatuntitilojen sekä turvallisen liikennejärjestelmän toteuttamisen. 

Molemmat esitetyt koulun sijoittamisvaihtoehdot mahdollistavat toimivan koulun rakentamisen. 

Uusi koulu rakennetaan nykyisen Peitsarin koulun paikalle, jonka ympäristössä on mahdollista hyödyntää noin 4,5 hehtaarin monimuotoinen alue.  Tässä ratkaisussa koulun käyttöön jää myös nykyisen Lähemäen koulun läheisyydessä olevat liikuntakentät.

Uuden koulun sijoittaminen nykyisen Peitsarin koulun paikalle on teknistaloudellisesti perusteltu ratkaisu (mm. urheilukentät, saavutettavuus/liikennejärjestelyt). Lisäksi tämä ratkaisu tukee koulun ja päiväkodin yhteistyötä sekä mahdollistaa yhteisten tilojen ja piha-alueiden käytön. 

Itäisen aluekoulun hankesuunnittelu aloitetaan sijoituspaikkapäätöksen jälkeen. Hankesuunnitelmassa otetaan tarkemmin kantaa koulun mitoituslukuihin, tilantarpeisiin ja rakennusten hyödynnettävyyteen sekä uudesta koulusta aiheutuviin muihin seuraamuksiin kuten liikunnalliset alueet ja liikennejärjestelmä. Tämän määrittelytyön edetessä voidaan laatia ensimmäiset luonnospiirustukset sekä niihin pohjautuva alustava kustannusarvio toteutusvaihtoehdolle. Ammatillisesti laaja-alaisesti valmisteltava aineisto ja asiakirjat ovat osa hankkeen kilpailutusasiakirjoja. Rakentamisaikataulu tarkentuu hankesuunnitteluvaiheessa. 

Päätösehdotus

Esittelijä

Virpi Siekkinen, sivistysjohtaja, Virpi.siekkinen@mikkeli.fi

Kasvatus- ja opetuslautakunta puoltaa ensisijaisesti itäisen aluekoulun sijoittamista Peitsarin nykyisen koulun paikalle.

Päätös

Hyväksyttiin.

Merkitään, että pöytäkirja tämän pykälän osalta tarkastettiin kokouksessa.

Valmistelija

Jouni Riihelä, tekninen johtaja, Jouni.Riihela@mikkeli.fi

Päätösehdotus

Esittelijä

Timo Halonen, kaupunginjohtaja, timo.halonen@mikkeli.fi

Kaupunginhallitus päättää,​ että itäinen aluekoulu sijoitetaan Peitsarin nykyisen koulun paikalle.

Päätös

Asiasta käydyn keskustelun aikana Jarno Strengell teki seuraavan muutosesityksen:

"Itäisen koulun paikka on nykyisen Lähemäenkoulun viereinen hiekkakenttä. Lähemäki on keskeisemmällä paikalla kuin Peitsari, Lähemäen ympärillä on Peitsari, Saksala, Tuppuralla, Launiala ja Lähemäen ympäristö.

Lähemäen hiekkakenttä on pohjaltaan rakentamiseen soveltuva sekä koulurakennukselle, välituntipihalle ja parkkipaikoille riittävän iso ja avara, Peitsarin koulun ympäristö on isolle koululle ja oppilasmäärälle ahdas.

Jos uusi koulu rakennetaan Lähemäen hiekkakentälle, voidaan vanhan Lähemäen koulun tilalle rakentaa uusi hiekkakenttä. Näin alueen liikuntamahdollisuudet asukkaiden ja koululaisten osalta pysyvät ennallaan.

Lähemäen koulun viereisen hiekkakentän muuttaminen koulurakennusalueeksi edellyttää kaavamuutosta. Koulupaikan päätös ei voi kuitenkaan pohjautua sille pelolle, että Lähemäen hiekkakentän muuttaminen koulualueeksi voisi saada aikaan kaavamuutosvalituksia. Kyse on koulusta, joka rakennetaan alueen lapsille vuosikymmenien ajaksi, päätös pitää olla huolellinen, perusteltu eikä vain poliittisen kiireen aikaansaama.

Jarno Strengell on asunut lapsuuden Peitsarissa ja käynyt ala-asteen Lähemäen koulussa, joten esitys pohjautuu myös alueen asukkaan ja opiskelijan kokemuksiin, jonka perusteella paras paikka uudelle koululle on Lähemäen hiekkakenttä."

Koska kukaan ei kannattanut esitystä, se raukesi.

Hyväksyttiin.

Merkitään, että tekninen johtaja Jouni Riihelä selosti asiaa kaupunginhallitukselle.

Jarno Strengell jätti eriävän mielipiteen edellä mainituilla perusteilla.

Valmistelija

  • Jouni Riihelä, tekninen johtaja, Jouni.Riihela@mikkeli.fi
  • Heikki Siira, talousjohtaja, heikki.siira@mikkeli.fi

Kuvaus

Mikkelin kahden aluekoulun (Eteläinen aluekoulu ja Itäinen aluekoulu) kokonaisinvestointiarvoksi on arvioitu Kaupunginvaltuuston kokouksessa 18.6.2018 liitteenä olleessa materiaalissa yhteensä 37,1 milj. euroa. Laskennassa on käytetty oletusta 2 200 €/brm2.

Kaupunki on teettänyt Inspira Oy:llä selvityksen erilaisista aluekoulujen rahoitusmalleista. Selvitys esiteltiin kaupunginhallitukselle 1.4.2019. Kaupunginhallitus päätti hankinnan jatkaa valmistelua elinkaarimallin pohjalta.

Kaupunginhallitus käsitteli asiaa uudelleen 10.6.2019 ja linjasi, että rahoitusmalleja arvioidaan uudelleen. Vaihtoehtoja on kolme: elinkaari- ja leasingmalli sekä taselaina.

Kaupungin johtoryhmä käsitteli erilaisia vaihtoehtoja kokouksessaan ja päätti esittää seuraavaa ratkaisumallia: Koulut kilpailutetaan erikseen, jolloin Urpolaan sijoittuvaa Eteläistä aluekoulua voidaan edistää yhteiskilpailutusta nopeammalla mallilla. Koulun tilaohjelmaa on viety pidemmälle ja nykyiseen koulurakennukseen liittyvät sisäilma-asiat ovat olleet akuutissa selvitysvaiheessa. Kouluun sijoittuva yläaste on jo väistötiloissa Otavankadun varressa.

Kouluinvestoinnit tehdään kaupungin omaan taseeseen ja rahoitetaan kaupungin omalla taselainalla, jolloin kaupungin edullinen rahoitus voidaan täysimääräisesti hyödyntää.
Koulut rakennetaan perinteisillä urakkamuodoilla, jolloin aluetaloudellisten vaikutusten arvioidaan kilpailutustilanteessa mahdollistuvan parhaiten. Koulut rakennutetaan ja ylläpidetään pääsääntöisesti kaupungin omana työnä, jolloin elinkaarimalliin sisältyvä laskennallinen riskivara voidaan sijoittaa omaan toimintaan, joka ennaltaehkäisee riskien toteutumista pitkällä aikavälillä.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Timo Halonen, kaupunginjohtaja, timo.halonen@mikkeli.fi

Kaupunginhallitus päättää, että kaksi aluekoulua valmistellaan ja kilpailutetaan erikseen, kouluinvestoinnit tehdään kaupungin omaan taseeseen ja rahoitetaan kaupungin omalla taselainalla. Koulut rakennetaan perinteisillä urakkamuodoilla ja ne rakennutetaan sekä ylläpidetään pääsääntöisesti kaupungin omana työnä. Laskennallinen riskivara (150 t euroa / vuosi 20 vuoden ajan) varataan talousarviovaiheessa rakennuttamisen ja ylläpidon kustannuspaikalle.

Päätös

Hyväksyttiin.

Tiedoksi

Tilapalvelut Jarkko Hyttinen, projektipäällikkö Juha Härkönen, talousjohtaja Heikki Siira, tekninen johtaja Jouni Riihelä

Muutoksenhaku

Valmistelua tai täytäntöönpanoa koskevaan päätökseen ei saa hakea muutosta. Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §.