Kaupunginhallitus, kokous 2.9.2019

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 340 Valtuustoaloite Mikkelin kaupungin liikuntatilat ilmaiseksi alle 18-vuotiaiden käyttöön

MliDno-2017-2068

Aikaisempi käsittely

Kuvaus

Valtuutettu Jarno Strengell ym. esittivät 9.10.2017 valtuustoaloitteenaan otsikkoasiasta seuraavaa:

”Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Mikkelin kaupunki antaa maksutta liikuntatilansa alle 18-vuotiaiden käyttöön 1.1.2019 alkaen. Edellytyksenä, että maksuista vapautusta hakeva yhteisö on rekisteröitynyt, sekä toimittaa toimintasuunnitelman ja talousarvion, josta ilmenee kuinka liikuntatilavuoromaksuista säästyneet rahat käytetään täysimääräisesti vähävaraisten lasten liikuntatoiminnan tukemiseen tai koko liikuntaryhmän toiminnan tukemiseen.

Jotta tiloja olisi mahdollista saada uudelleen ilmaiseen käyttöön, tulee rekisteröidyn liikuntaseuran toimittaa myös toimintakertomus ja tilinpäätös, josta ilmenee että maksuvapautuksen ehtoja on noudatettu.

Jos ehdoissa ilmenee epäselvyyksiä, on liikuntatoimistolla tai tilan vuokraajalla oikeus pyytää liikuntaseuralta lisäselvitys ja tarvittaessa hylätä liikuntaseuran maksuvapautusta koskeva hakemus.

Mahdollisuuksien mukaan sama ohjeistus tai osittainen vuokra-alennus annetaan niille Mikkelin kaupungin konserniyhtiöille, jotka vuokraavat tilojaan alle 18-vuotiaiden liikuntatoimintaan, eikä maksuvapautus tai vuokranalennus haittaa merkittävästi konserniyhtiön tulosta.

Taustat
Kokemus on osoittanut, että vähävaraisille perheille ja opiskelijoille kuuden kuukauden 40 euron ohjattu harrastusmaksu tai varustehankinnat voivat olla esteenä harrastuksen aloittamiselle tai jatkamiselle.

Monessa lapsiperheessä ei kaikkina lapsen vapaa-aikoina ole aikuista ihmistä kotona tai aikuinen ei ole kykenevä antamaan riittäviä elämän lähtökohtia lapselle.

Vapaa-ajan ohjatulla liikuntaharrastuksella on mahdollista estää lapsen syrjäytyminen yhteiskunnasta. Väestöliiton mukaan yksi syrjäytynyt lapsi maksaa yhteiskunnalla 30 000 euroa vuodessa ja koko elämänsä aikana keskimäärin 1,4 miljoona euroa.

Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että liikunta parantaa nuoren oppimiskykyä, fyysistä- ja psyykkistä terveyttä, sekä liikuntaan sijoitettu euro tulee viisinkertaisesti vähentyneinä terveys- ja sosiaalimaksuina takaisin.

Taloudelliset vaikutukset
Esimerkki: Kahdeksalla aktiivisella käyttökuukaudella laskettuna, Rantakeitaassa rahallinen vaikutus on noin 7 000 €, Haukihallin ja Kisakaaren yhteisvaikutus 3 000 € vuodessa.

Pelkästään tällä 10 000 € rahalla liikuntaseurat voivat avustaa kahdensadan nuoren harrastusmaksuja, kilpailumatkoja tai varusteita 50 €/harrastaja.

Jarno Strengell

Markku Aholainen, Arto Seppälä, Kalle Nieminen,
Jatta Juhola, Hannu Tullinen, Raine Lehkonen,
Soile Kuitunen, Jenni Tissari, Laura Hämäläinen,
Tapani Korhonen, Jaana Vartiainen, Petri Tikkanen,
Paavo Barck”

Päätös

Kaupunginvaltuusto päätti lähettää aloitteen kaupunginhallituksen valmisteltavaksi.

Päätösehdotus

Esittelijä

Timo Halonen, kaupunginjohtaja, timo.halonen@mikkeli.fi

Kaupunginhallitus päättää lähettää aloitteen sivistyksen ja hyvinvoinnin palvelualueelle valmisteltavaksi.
Lisäksi kaupunginhallitus päättää, että vastaus aloitteeseen tulee käsitellä kaupunginhallituksessa viimeistään helmikuussa 2018.

Päätös

Hyväksyttiin.

Valmistelija

Tarja Sinioja, vs. liikunta- ja nuorisojohtaja, tarja.sinioja@mikkeli.fi

Kuvaus

Valtuustoaloitteessa ehdotetaan, että Mikkelin kaupungin ja soveltuvin osin konserniyhtiöiden liikuntatilat annettaisiin maksutta alle 18-vuotiaiden käyttöön. Näin säästyvillä käyttömaksumenoilla liikuntaseurat voisivat tukea vähävaraisten lasten liikkumista.

Lasten ja nuorten liikkumisen edistäminen monipuolisin tavoin on hyvin tärkeää. Korkeat harrastusmaksut rasittavat lapsiperheiden taloutta ja voivat jopa estää harrastukseen osallistumisen. Tästä syystä Mikkelissä on käytössä tukimuotoja, joiden tavoitteena on auttaa seuroja järjestämään junioriliikuntaa kohtuullisin kustannuksin. Tällaisia ovat muun muassa useimpien liikuntapaikkojen alennetut käyttömaksut junioreille, alle 19-vuotiaiden ohjaustoimintaan osoitetut ohjaaja-avustukset sekä muut lasten ja nuorten liikunnan järjestämiseen myönnetyt kohdeavustukset.  Syksyllä 2019 Saimaa Stadiumilla alkaa kolme kertaa viikossa seurojen järjestämänä liikunnallinen iltapäivätoiminta, jonka edullisen osallistumismaksun mahdollistaa se, että ”kaupungin kiintiöön” sisältyvää käyttövuoroa ei laskuteta seuroilta. Lisäksi kaupunki järjestää lapsille ja nuorille maksutonta liikuntatoimintaa esimerkiksi koulujen kerhoissa, IIIK! –mikä meno –toiminnoissa sekä Ohjaamo Olkkarin nuorten ryhmissä. Näillä kaikilla toimilla pyritään siihen, että lapsilla ja nuorilla olisi mahdollisuus ohjattuun liikkumiseen perheen tulotasosta riippumatta.

Lähiliikuntapaikat, toimivat ja turvalliset kevyen liikenteen väylät sekä hyvin suunnitellut koulujen pihat ja leikkipuistot ovat erittäin tärkeitä lasten omaehtoisen liikkumisen mahdollistajia, mikä on tärkeää ottaa huomioon liikuntapaikka- ja kaupunkisuunnittelussa.

Vaikka juniorivuoroille on useimmissa liikuntapaikoissa määritelty alemmat käyttömaksumaksut kuin aikuisille, on kaupungin ”junnuvuoroista” saama tuotto kuitenkin huomattava. Nurmikenttien, tekonurmikenttien, jalkapallohallin ja jäähallien tuotto juniorivuoroista vuoden 2018 hinnoittelulla ja käyttötunneilla on yhteensä 180 000 euroa. Lisäksi uimahallien lastenlippujen tuotto vuonna 2018 oli 67 000 euroa (liite). Rantakeitaan liikuntasalissa, Kisakaaressa ja Hauki-Hallissa sekä koulujen liikuntasaleissa ei ole erikseen määriteltyä hintaa junioriliikunnalle, josta syystä juniorivuorojen määrää ja niistä saatavaa tuottoa ei tilastoida. Edellisen taksankorotuksen yhteydessä vuonna 2017 juniorivuorojen ja lastenlippujen hintoja ei nostettu.

Koska kaupungin heikon taloudellisen tilanteen vuoksi hallintokunnilta edellytetään tulojen lisääntymistä ja menojen vähentymistä, on merkittäviä maksuvapautuksia mahdoton antaa. Muita käytettävissä olevia keinoja lasten liikkumisen tukemiseksi jatketaan ja mahdollisuuksien mukaan tehostetaan.

Päätösehdotus

Esittelijä

Virpi Siekkinen, sivistysjohtaja, Virpi.siekkinen@mikkeli.fi

Hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunta antaa kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle edellä olevan vastauksen tehtyyn valtuustoaloitteeseen.

Päätös

Reijo Hämäläinen teki esityksen, että aloite palautetaan uudelleen valmisteluun. Kukaan ei kannattanut Reijo Hämäläisen esitystä.

Keskustelun jälkeen hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunta päätti antaa kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle edellä olevan vastauksen tehtyyn valtuustoaloitteeseen. Lisäksi lautakunta päätti, että se ottaa aloitteen huomioon mahdollisesti käynnistettävän "Liikkuva Mikkeli 2030” -strategian tekemisen yhteydessä.

Valmistelija

  • Virpi Siekkinen, sivistysjohtaja, Virpi.siekkinen@mikkeli.fi

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Timo Halonen, kaupunginjohtaja, timo.halonen@mikkeli.fi

Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se merkitsee tiedoksi hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunnan vastauksen valtuutettu Jarno Strengellin ym. valtuustoaloitteeseen ja toteaa aloitteen loppuunkäsitellyksi.

Lisäksi kaupunginhallitus päättää, että aloite otetaan huomioon käynnistettävän "Liikkuva Mikkeli 2030” -strategian tekemisen yhteydessä.

Päätös

Hyväksyttiin.

Tiedoksi

Sivistyksen ja hyvinvoinnin palvelualue / Tarja Sinioja, Virpi Siekkinen

Muutoksenhaku

Valmistelua tai täytäntöönpanoa koskevaan päätökseen ei saa hakea muutosta. Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §.