Kaupunginhallitus, kokous 29.10.2018

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 383 Kaupunginhallituksen lausunto Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalveluiden vuoden 2019 talousarviosta ja 2019-2021 taloussuunnitelmasta

MliDno-2018-2100

Valmistelija

  • Maria Närhinen, ympäristöpalvelujen johtaja, Maria.Narhinen@mikkeli.fi
  • Heikki Siira, talousjohtaja, heikki.siira@mikkeli.fi

Kuvaus

Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Essote pyytää perussopimuksen mukaisesti lausuntoa jäsenkunnilta kuntayhtymän vuoden 2019 talousarviosta ja vuosien 2019 - 2021 taloussuunnitelmasta.

Essoten talousarvioehdotus sekä päätös lausuntojen pyytämisestä jäsenkunnilta löytyy osoitteesta http://esshp-internet.oncloudos.com/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetingitem&id=20181311-7

Mikkelin kannanotot talousarvioon ja taloussuunnitelmaan on alla merkitty kursiivilla.

Vuosi 2019 on Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän (Essote) kolmas toiminta-/talousarviovuosi. Perussopimuksen mukaan kuntayhtymä järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut seitsemälle jäsenkunnalleen. Nämä jäsenkunnat ovat Hirvensalmi, Juva, Kangasniemi, Mikkeli, Mäntyharju, Pertunmaa ja Puumala. Pieksämäelle ja Joroisille kuntayhtymä järjestää erikoissairaanhoidon. Mikkeli on jäsenkunnista suurin. Kuntayhtymän järjestämisvastuuseen ei kuulu työterveys- eikä ympäristöterveydenhuolto. Kuntayhtymään integroitiin vuoden 2018 alusta myös A-klinikka ja Tuustaipaleen päihdehuollon kuntayhtymän toiminta.

Maakunta- ja soteuudistus tulee voimaan aikaisintaan 1.1.2021. Näin ollen kuntayhtymä toimii nykyisellä tavalla ainakin vuoden 2020 loppuun. Vähintään reilun kahden vuoden toiminta-ajan muutos antaa perusteet tarkistaa joiltakin osin kuntayhtymän perussopimusta. Jäsenkunnat päättävät muutosesityksestä alkuvuodesta 2019. Tarkistamisen tarvetta on ainakin seuraavissa kohdissa: kuntayhtymän tehtävät, kuntien kustannustenjaon perusteet ja raportointi sekä kiinteistöjen omistamisen ja vuokraamisen periaatteet.

Perussopimuksen muutoksen sisältöön ei tässä lausunnossa oteta kantaa vaan oletetaan, että valmistelun edetessä asia tuodaan erillisenä asiana jäsenkuntien käsiteltäväksi jo valmisteluvaiheessa ennen varsinaista päätöksentekoa.

Erikoissairaanhoidon päivystystä ja keskittämistä koskevat asetukset tulivat voimaan vuoden 2018 alusta. Keskittämisasetuksen 7 §:ään sisältyvien leikkaustoimenpidemäärien vähimmäisvaatimukset astuivat voimaan 1.7.2018. Keskittämisasetuksen 6 §:n mukaiset kirurgiset toimenpiteet siirtyvät Mikkelin keskussairaalasta erityisvastuualueen yliopistolliseen keskussairaalaan tai vastaavan tasoiseen laajan päivystyksen keskussairaalaan. Asetuksen 7 §:n mukaisten toimenpiteiden toteuttamista ryhdyttiin Essotessa valmistelemaan ja neuvottelemaan loppuvuodesta 2017 alueen keskussairaaloiden välillä.

Mikkelin kaupungin mielestä on tärkeää varmistaa, ettei Etelä-Savon maakunnan II-tason päivystävästä Mikkelin keskussairaalasta siirretä muihin keskussairaaloihin keskittämisasetuksen 7 §:n mukaisia tekonivel-, selkä- tai rintarauhaskirurgisia toimenpiteitä. Kaupunki yhtyy myös Essoten näkemykseen siitä, että keskittämisasetuksen 7 §:n mukaisista leikkaustoimenpiteistä Mikkelin keskussairaalan tulee vahvistaa omaa ortopedistä leikkaustoimintaansa niin, että lonkka- ja polvitekonivelleikkausten määrä vuositasolla täyttää keskittämisasetuksen määrällisen kriteerin (yhteensä vähintään noin 600 leikkausta).

Talous- ja muutosohjelma

Perustamissuunnitelman mukaan kuntayhtymän tavoitteena on saavuttaa keskiarvoisesti ennakoitavaan kustannuskehitykseen nähden noin 12 miljoonan euron alenema vuoteen 2021 mennessä. Tämän edellytyksenä on noin 0,5 prosenttia vuosittainen tuottavuuden parantuminen. Vuoden 2019 talousarvion lähtökohta on, että jäsenkuntien maksuosuudet kokonaisuutena kasvavat 1,7 prosenttia verrattuna vuoden 2018 talousarvioon. Vuoden 2018 talousarvion vastaava kasvuprosentti on -0,5 prosenttia. Vuoden 2018 taloustavoitteen saavuttaminen on Essoten mukaan vaikeaa, koska etenkin palkkaratkaisu oli odotettua kalliimpi ja yleinen hintataso on noussut arvioitua enemmän.

Essoten uusi tasapainottamisohjelma on nimeltään talous- ja muutosohjelma vuosille 2018–2020, jonka mukaisesti kuntayhtymän toimintaa tehostetaan ja tiivistetään. Ohjelmasta päätetään yhtä aikaa vuoden 2019 talousarvion kanssa. Talous- ja muutosohjelmassa esitetään tavoitteet, joilla saavutetaan ja ylläpidetään kuntayhtymän talouden tasapaino sekä toimet, joilla tavoitteiden suuntaiset kustannusvaikutukset voidaan saada. Talous- ja muutosohjelmaan sisältyy osakokonaisuuksia, jotka ovat:

  1. Henkilöstövoimavarojen ja -menojen hallinnan tehostaminen
  2. Ostopalvelujen hallinnan tehostaminen
  3. Palvelurakenteen muutokset ja palvelutasojen uudelleen määritykset
  4. Palveluverkot ja toimitilamuutokset
  5. Hallinto ja palveluorganisaation muutokset mukaan lukien tukipalvelujen järjestelyt
  6. Erilliset kehittämishankkeet

Essote on käsitellyt talouden tasapainotustoimet henkilöstövoimavarojen näkökulmasta kuntayhtymän hallituksessa syksyllä 2018 ja päättänyt että toimenpiteet jatkuvat myös vuoden 2019 aikana. Tasapainotustoimenpiteet kohdistuvat lomapalkkavelan hallintaan, lisä- ja ylitöiden vähentämiseen, työkyvyttömyyden kustannusten vähentämiseen, rekrytointien tarkkaan harkintaan sekä maltilliseen palkkapolitiikkaan.

Kaupunginhallitus pitää tärkeänä, että tasapainotustoimenpiteet jatkuvat vuonna 2019. Tasapainottamiseen tulee kuitenkin liittyä myös kehittämistoimenpiteitä, joiden tavoitteena on lisätä Essoten houkuttelevuutta työpaikkana erityisesti niiden ammattiryhmien osalta, joiden rekrytoinnissa on ollut ongelmia. Toimivat ehkäisevät palvelut ja perustason palvelut ovat ensiarvoisen tärkeitä kun erikois- ja erityispalveluita on tasapainottamisohjelman mukaan tarkoitus supistaa esim. vähentämällä ostopalveluja vuonna 2019. Palkkapolitiikan pitäminen maltillisena on hyvä asia.

Palvelu- ja tilaverkkoa koskevat linjaukset

Kuntayhtymän alueet ja niiden toimintapaikkakunnat tiivistyvät kolmeen ryhmään:

  1. hyvinvointiasemapaikkakunnat: Anttola, Haukivuori, Hirvensalmi, Pertunmaa, Puumala ja Suomenniemi
  2. hyvinvointikeskuspaikkakunnat: Juva, Kangasniemi ja Mäntyharju sekä Mikkelin kaupunginosana Ristiina
  3. Mikkelin hyvinvointikeskus/keskussairaala


Lähipalveluina järjestetään kaikilla toimintapaikkakunnilla kotihoidon palvelut ja tarvittava määrä muita kotona asumista tukevia palveluja, joita ovat osa asumispalveluista, päivätoiminta, perhehoito ja omaishoidon tukeminen. Liikkuvia vastaanottopalveluja sekä neuvontaa ja ohjausta tarjotaan kaikilla toimintapaikkakunnilla, muttei välttämättä jokaisena arkinpäivänä. Myös päivittäiset lähipalvelujen vastaanotto- ja toiminta-ajat määritellään joustavasti. Fyysisestä palveluverkosta ja toimipisteistä riippumattomia palveluja ovat sähköiset ja/tai kiertävät turva- ja muut palvelut sekä etälääkäri- ja etähoitajapalvelut. Näiden palvelujen kehittäminen ja laajentaminen korostuu kehittämistoiminnassa. Tehostetun palveluasumisen ohella palveluasuminen voi olla kotona asumista tukevaa kotihoidon palveluasumista. Tämä ei edellytä hoito- ja palveluhenkilöstön 24/7 läsnäoloa. Tällöin yöaikaan apua saadaan tarvittaessa paikalle. Palveluasumiseen voidaan kytkeä perhehoitopalveluja.

Alueellisesti järjestettävien palvelujen lähtökohtana pääsääntöisesti ovat kuntayhtymän yli 5.000 asukkaan toimintapaikkakunnat. Näillä toimintapaikkakunnilla on monipalvelupisteissä toimivia hyvinvointikeskuksia, joissa ovat palvelujen eri vastuualueiden vastaanottopalvelut. Hyvinvointikeskuksiin sijoittuvien monipalvelupisteiden palvelujen sisältö ja laajuus määritellään alueen palvelujen ja erityispiirteiden sekä muiden palvelujen saavutettavuuden perusteella. Niissä voi olla myös kuntien ja muiden yhteisöjen palveluja, jotka tukevat julkisia sosiaali- ja terveyspalveluja. Akuuttia terveyskeskussairaalapalveluja edustavia lähikuntoutuksen laitospalveluja on tarjolla yli 5.000 asukkaan hyvinvointikeskustoimintapaikkakunnilla.

Yhteiset palvelut tarjotaan pääsääntöisesti yhdessä monialaisessa toimintayksikkökokonaisuudessa. Yhteisiä palveluja ovat sairaalapalvelut ja erityisvastaanotot, monitoimijapäivystys, maahanmuuttajapalvelut, nuorten vastaanottoyksikkö, turvakoti, sijais- ja jälkihuoltoyksikkö ja lasten kehityksen tukiyksikkö (perheneuvola).

Kuntayhtymän talous- ja muutosohjelmalle asetetaan tavoitteet ja toimet perusterveydenhuollon lähikuntoutuksen laitospalvelujen muutoksille.

Mikkelin kaupunki pitää Essoten lähestymistapaa palveluiden luokittelussa lähtökohtaisesti onnistuneena. Anttola, Haukivuori ja Suomenniemi sopivat hyvinvointiasemiksi ja Ristiina on merkitty hyvinvointikeskukseksi. Ristiinassa on palveluvalikoimassa mahdollista ottaa huomioon hyvinvointikeskuksen muita keskuksia lyhyempi etäisyys keskussairaalaan. Essoten palveluverkon kehittäminen Mikkelissä voisi tapahtua yhteistyössä kaupungin kanssa ottaen huomioon, että Essoten ja kaupungin lähipalveluita osittain voidaan tuottaa yhteistyössä ja yhteisiä tiloja hyödyntäen. Palvelujen tuottamisessa on syytä ottaa käyttöön uudenlaisia toimintatapoja, esimerkiksi liittyen sähköisiin ja liikkuviin palveluihin. Mikkelin keskussairaalan/hyvinvointiaseman roolia sekä Essoten että koko maakunnan keskuspaikkana mm soteuudistuksen yhteydessä tulee vahvistaa niin kuin Essote suunnitelmissaan tuokin esille. Koska Essotessa ja Etelä-Savon maakunnassa edelleen joiltakin osin on valtakunnan suosituksiin nähden liian paljon laitospaikkoja, on hyvä että asiaa tarkastellaan koko Essoten toiminta-alueella. Mikkelin kaupungin alueella laitospaikkoja vähennettiin merkittävästi jo ennen Essoten alkua.

Jäsenkuntalaskutus

Perussopimuksen mukaisesti kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon kuluina käytetään tilastokeskuksen kolmen edellisen vuoden kunnittaisia sosiaali- ja terveystoimen keskikuluja (36 prosenttia perustoiminnan kuluista), kapitaation osuus vuonna 2019 on 14 prosenttia sekä toteutuneiden kulujen ennuste 2018 on 50 prosenttia. Erikoissairaanhoidon osalta kuntajako on erilainen ja sen osalta käytetään vuoden 2018 toteumaennustetta 88 prosenttia ja kapitaatiota 12 prosenttia, kuten perussopimuksessa mainitaan. Lisäksi on huomioitava Pieksämäen erikoissairaanhoidon käytön muuttuminen kesäkuusta 2016 alkaen kokonaan kuntayhtymän järjestettäväksi. Jäsenkuntaennakkolaskutuksen perusteita on perussopimuksen mukaisesti käsitelty kuntajohtajakokouksessa 20.6.2018. Mikkelin kuntaosuus vuodelle 2019 on talousarvioehdotuksen mukaan 183 161 700 €.

Kaupunginhallitus on valmis hyväksymään suunnitellun jäsenkuntalaskutustason vuodelle 2019 Mikkelin osalta. Vaikka kyseessä onkin ennakkolaskutus, niin tässä laskutustasossa tulisi kuitenkin pysyä. Suunnitellun jäsenkuntalaskutustason myötä vuodelle 2019 suunniteltu ja vuonna 2018 kertyvä alijäämä tulisi kuitenkin saada tasapinotettua suunnitelmakauden aikana uuden talous- ja muutosohjelman toimeenpanon myötä.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Timo Halonen, kaupunginjohtaja, timo.halonen@mikkeli.fi

Kaupunginhallitus antaa yllä olevan lausunnon Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen vuoden 2019 talousarviosta ja toimintasuunnitelmasta.

Päätös

Asiasta käydyn keskustelun aikana:

  • Esittelijä muutti esitystään "Palkkapolitiikan pitäminen maltillisena on hyvä asia." siten, että "Palkkapolitiikka pidetään järkevänä ja linjakkaana." 
     
  • Esittelijä esitti lisäyksen laitospaikkoja koskevaan kohtaan: "Mikkelin kaupungnhallitus uskoo, että kaupungin toimialueella ei ole mahdollista laitospaikkoja enää radikaalisti vähentää." 
     
  • Esittelijä esitti lisättäväksi palvelujen tuottamiskohtaan: "Essoten täytyy myös toimia vahvassa yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa." 
     
  • Petri Pekonen esitti Pekka Pöyryn kannattamana, että lausuntoon tehdään lisäys "Palveluverkkotarkastelu tulee tehdä yhdessä Mikkelin kaupungin kanssa." 
     
  • Esittelijä esitti lausuntoon seuraavat lisäykset:
    • Mikkelin kaupunki edellyttää, että Essote huolehtii mikkeliläisille järjestettävien palvelujen saatavuudesta, tarpeesta, määrästä ja laadusta asukkaidemme tarpeiden mukaisesti. Lääkäreitä ja hoitajia on palkattava asukkaiden tarpeita vastaava määrä. Henkilöstöhallinto ei saa olla joustamatonta, vaan mahdollistaa osaavan työvoiman tarpeen mukainen rekrytointi.
    • Mikkelin kaupunki edellyttää, että Essote luopuu kansainvälisen perintäyhtiön käyttämisestä asiakasmaksujen perijänä ja käyttää palvelun tuottamiseen Taitoan Kuntaperintää. Taitoan omistajana Essote voi tehdä palvelun hankinnan ilman kilpailuttamista in-house hankintana.


Lisäksi asiasta käydyn keskustelun aikana

Soile Kuitunen esitti Jarno Strengellin kannattamana lausuntoon seuraavat lisäykset:

1."Mikkelin kaupunki edellyttää Essotelta varhaiseläkemenoperusteista eläkemaksujen tiukkaa seurantaa. Jokainen kaupungilta siirtynyt työntekijä on varhe-maksujen osalta kaupungin vastuulla vuodet 2017, 2018 ja 2019. Vuodelta 2017 Essote on aiheuttanut kaupungille 133 000 euron lisäkustannukset varhe-maksuihin, koska Essote ei ole kyennyt tukemaan työntekijöidensä työssä jatkamista ja tarjoamaan vaihtoehtoja varhaiseläkkeille. Työkyvyttömyyseläkkeestä koituva varhe-maksu voidaan usein välttää, jos työntekijän työkyvyn menetyksen uhkaan kiinnitetään huomiota hyvissä ajoin. Työtä keventämällä tai työtehtäviä muuttamalla työkykyä voidaan ylläpitää, ja työntekijä voi jatkaa työssä pidempään."
 

2."Mikkelin kaupunki edellyttää, että Essoten talous- ja muutosohjelmaan sisällytetään konkreettiset toimenpiteet työkykyjohtamiselle. Työkykyjohtamiseen kuuluvat työn ja työympäristön kehittäminen, työkykyriskien varhainen tunnistaminen ja niihin puuttuminen sekä kuntoutusmahdollisuuksien laajamittainen käyttö. Työkykyjohtaminen edellyttää aina aktiivista vuoropuhelua ja yhteistyötä työnantajan, työntekijöiden ja työterveyshuollon kesken. Mikkeli edellyttää Essoten ryhtyvän seuraaviin toimenpiteisiin:

  • Essoten tulee ennalta vaikuttaa sairauspoissaoloihin tarjoamalla työntekijöilleen sisäilmaltaan terveelliset tilat.
  • Essote ottaa käyttöön systemaattisen työkykyjohtamisen mallin, joka sisältää varhaisen, tehostetun ja laaja-alaisen tuen sekä näihin liittyvät vaikuttaviksi todennetut toimintatavat ja -käytännöt.
  • Essote ottaa käyttöön työkykykoordinaattoritoiminnan, jossa työkykyyn ja osatyökykyisten palvelujärjestelmään sekä mahdollisuuksiin perehtyneet asiantuntijat auttavat löytämään ratkaisuja työntekijöiden työssä jatkamiseen sekä vaikuttavat näin ennenaikaisen eläköitymisen ja sairauspoissaolojen määrän pienentämiseen.
  • Essote alkaa painottaa työterveyshuollon kanssa laadittavassa toimintasuunnitelmassa ennaltaehkäisevää, työkyvyn vahvistamiseen tähtäävää toimintaa ja edellyttää työterveyshuollolta tähän myös uusia, vaikuttavia toimenpiteitä. Tavoitteena tulee olla ennaltaehkäisevän toiminnan korostuminen sairauden hoidon sijaan.
  • Essote alkaa hyödyntää nykyistä aktiivisemmin ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuuksia ja palveluita, joita on saatavissa erityisesti Kevan ja joiltain osin Kelan kautta.
  • Essoten tulee raportoida kaupungille henkilöstönsä sairauspoissaolojen ja ennenaikaisen eläköitymisen kustannuksista, työterveyshuollon kustannuksista, työhyvinvoinnin ja työnimun parantumisesta, kuntoutussuunnitelmien ja ammatillisessa kuntoutuksessa olevien työntekijöiden määrästä sekä työkykyneuvottelujen ja varhaisen välittämisen mallin käytöstä."


3. Soile Kuitunen esitti Jarno Strengellin kannattamana, että lisäksi kaupunki ottaa järjestöavustukset 1.1.2019 alkaen hoidettavakseen mikkeliläisten sote-järjestöjen osalta."

4. Pekka Pöyry esitti Kirsi Olkkosen kannattamana, että lausuntoon tulee tehdä lisäys "Palveluasumisen laitospaikat tulee sijaita lähellä asukasta, kantakaupungin ohella myös entisissä kuntataajamissa."

Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja tiedusteli voidaanko edellä olevat esittelijän muutosesitykset ja lisäykset hyväksyä yksimielisesti. Hyväksyttiin.

Lisäksi puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä 4 poikkeavaa kannatettua esitystä:

  1. Puheenjohtaja esitti asian ratkaistavaksi äänestämällä siten, että ne, jotka kannattavat esittelijän esitystä, änestävät jaa ja ne, jotka kannattavat Soile Kuitusen esitystä, äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 8 jaa-ääntä (Jyrki Koivikko, Petri Pekonen, Minna Pöntinen, Armi Salo-Oksa, Juha Vuori, Pekka Pöyry, Kirsi Olkkonen, Liisa Ahonen) ja 3 ei-ääntä (Soile Kuitunen, Jarno Strengell, Jatta Juhola). Puheenjohtaja totesi, että esittelijän esitys on tullut kaupunginhallituksen päätökseksi.
     
  2. Puheenjohtaja esitti asian ratkaistavaksi äänestämällä siten, että ne, jotka kannattavat esittelijän esitystä, änestävät jaa ja ne, jotka kannattavat Soile Kuitusen esitystä, äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 8 jaa-ääntä (Jyrki Koivikko, Minna Pöntinen, Liisa Ahonen, Armi Salo-Oksa, Petri Pekonen, Juha Vuori, Pekka Pöyry, Kirsi Olkkonen) ja 3 ei-ääntä (Jarno Strengell, Soile Kuitunen, Jatta Juhola). Puheenjohtaja totesi, että esittelijän esitys on tullut kaupunginhallituksen päätökseksi.
    Merkitään, että Soile Kuitunen (Liite 1, joka liitetään pöytäkirjaan) ja Jarno Strengell jättivät eriävän mielepiteeen.
     
  3. Puheenjohtaja esitti asian ratkaistavaksi äänestämällä siten, että ne, jotka kannattavat esittelijän esitystä, änestävät jaa ja ne, jotka kannattavat Soile Kuitusen esitystä, äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 8 jaa-ääntä (Jyrki Koivikko, Minna Pöntinen, Liisa Ahonen, Armi Salo-Oksa, Petri Pekonen, Juha Vuori, Pekka Pöyry, Kirsi Olkkonen), 2 ei-ääntä (Jarno Strengell, Soile Kuitunen) ja 1 poissa (Jatta Juhola). Puheenjohtaja totesi, että esittelijän esitys on tullut kaupunginhallituksen päätökseksi.
     
  4. Puheenjohtaja esitti asian ratkaistavaksi äänestämällä siten, että ne, jotka kannattavat esittelijän esitystä, änestävät jaa ja ne, jotka kannattavat Pekka Pöyryn esitystä, äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 3 jaa-ääntä ( Jyrki Koivikko, Juha Vuori, Armi Salo-Oksa), 7 ei-ääntä (Soile Kuitunen, Petri Pekonen, Kirsi Olkkonen, Pekka Pöyry, Jarno Strengell, Liisa Ahonen, Minna Pöntinen) ja 1 poissa (Jatta Juhola). Puheenjohtaja totesi, että Pekka Pöyryn esitys on tullut kaupunginhallituksen päätökseksi.


Merkitään, että Jatta Juhola poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn aikana.

Tiedoksi

kirjaamo@essote.fi, vesa.vestala@essote.fi

Muutoksenhaku

Valmistelua tai täytäntöönpanoa koskevaan päätökseen ei saa hakea muutosta. Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §.

Käsitellyt asiat