Kaupunginhallitus, kokous 25.11.2019

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 451 Jalkaväkimuseosäätiön perustaminen

MliDno-2019-2183

Valmistelija

  • Ari Liikanen, hallintojohtaja, ari.liikanen@mikkeli.fi

Kuvaus

Jalkaväkimuseo on lähettänyt seuraavan kirjeen 24.9.2019:

"Jalkaväkimuseo

Jalkaväkimuseo kokoaa, taltioi, tutkii ja esittelee suomalaisen jalkaväen perinteitä ja historiaa Ruotsin vallan ajasta nykypäivään. Museota ylläpitää Jalkaväen säätiö. Jalkaväkimuoseo avattiin yleisölle 1982. Käynnissä on 38. toimintavuosi. 

Museon omaan kokoelmaan kuuluu noin 2000 museoesinettä. Sotamuseon deponoimaa materiaalia on yhteensä noin 400 esinettä. 

Jalkaväkimuseo toimii Mikkelin vanhalla kasarmialueella kahdessa 1880-luvulla rakennetussa puukasarmissa. Näyttelytilaa on käytössä noin 2000-neliötä, lisäksi on toimisto-, varasto- ja  huoltotilaa. Jalkaväkimuseon rakennukset ovat olleet Mikkelin kaupungin omistuksessa vuoden 2019 alusta.

Jalkaväkimuseo toimii puolustusvoimien Sotamuseon yhteistoimintamuseona. Nykyinen yhteistoimintasopimus on voimassa vuoden 2021 loppuun. 

Viime vuosina Jalkaväkimuseoon on vuosittain tutustunut noin 10000 museovierasta. Vieraista koululaisia on yli 10 prosenttia. Kuluvana vuonna kävijämäärä on hieman kasvussa. Jalkaväkimuseo omalta osaltaan ylläpitää ja rakentaa kansalaisten maanpuolustustahtoa. 

Resurssit

Jalkaväkimuseolla on töissä kaksi vakituista museoammatillisesti koulutettua henkilöä. Lisätyövoimaa saadaan mm. harjoittelijoista ja työllisyysvaroin palkatuista henkilöistä sekä vapaaehtoisista. 

Museon toimintamenot, yhteensä noin 110000 euroa muodostuvat henkilöstökuluista (75000 e) ja muista toimintamenoista (varsinaiset toimintamenot, hallinto-, markkinointi-, atk-, turvallisuus- yms. menot, yhteensä noin 35000 e). 

Museo saa museolain perusteella valtionapua vuosittain noin 50 000 euroa. Mikkelin kaupunki on tukenut museon toimintaa noin 20000 eurolla. Pääsylippu- ja museokauppatulot ovat noin 35000 euroa. Lisäksi museo on saanut satunnaisia avustuksia näyttelytoimintaan. Jalkaväen säätiö on kattanut mahdollisen menojen ja tulojen erotuksen. 

Tulevaisuus

Mikkelin kaupunki on ottanut vuokraisännän roolin hankittuaan museon kiinteistöt omistukseensa. Kaupunki tukee Jalkaväkimuseota kumppanuussopimuksen mukaisesti. 

Mikkeli on saanut perusrahoituksen sodan ja rauhan keskus Muistille, jonka perustaminen on käynnissä. Jatkossa Mikkelissä tulee toimimaan merkittävä sotahistoriallinen museokokonaisuus: Päämajamuseo, joka esittelee sodan johtamista, Muisti, joka esittelee sodan kokemista ja Jalkaväkimuseo, joka esittelee sodan käymistä. Mikkelissä on käynnissä museostrategian laatiminen, joka laaditaan yhteistyössä kaupungin kulttuuri- ja museotoimen sekä Jalkaväkimuseon kesken. 

Museolain uudistukseen liittyen Jalkaväen säätiö on hakenut Jalkaväkimuseolle valtionosuutta vuosille 2020-23. Jalkaväen säätiö ei ole tekemässä opetus- ja kulttuuriministeriön edellyttämää sääntömuutosta valtionosuuden saamiseksi vaan on käynnistänyt Jalkaväkimuseosäätiön perustamishankkeen. Prikaatikenraali (evp) Olli Nepponen on nimetty valmistelemaan Jalkaväkimuseosäätiön perustamista apunaan Jalkaväkimuseon johtaja. Jalkaväen säätiö siirtää perustettavalle säätiölle Jalkaväkimuseon kokoelmat ja muun omaisuuden. 

Tukipyyntö

Esitämme, että Mikkelin kaupunki tukisi Jalkaväkimuseosäätiön perustamista osallistumalla säätiön peruspääomaan 10000 eurolla, tai sopivaksi katsomallaan summalla. Perustajana Mikkeli voi nimetä edustajansa Jalkaväkimuseosäätiön hallitukseen. Jalkaväkimuseosäätiön sääntöluonnos on liitteenä."

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Timo Halonen, kaupunginjohtaja, timo.halonen@mikkeli.fi

Kaupunginhallitus päättää, että kaupunki osallistuu Jalkaväkimuseosäätiön perustamiseen ja sijoittaa peruspääomaan 10.000 euroa.

Lisäksi kaupunginhallitus päättää, että määräraha huomioidaan vuoden 2020 talousarviossa.

Päätös

Hyväksyttiin.

Tiedoksi

Jalkaväkimuseo, talouspalvelut

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus
Oikaisuvaatimuksen saa tehdä:

- se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä
- kunnan jäsen.

Oikaisuvaatimusaika
Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Oikaisuvaatimus on toimitettava Mikkelin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa katsotaan asianosaisen saaneen tiedon päätöksestä kolmantena päivänä viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä.

Kunnan jäsenen ja kuntalain 137 §:n 2 momentissa tarkoitetun kunnan katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimuksen sisältö
Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteineen ja se on tekijän allekirjoitettava.

Mikkelin kaupunki
Kaupunginhallitus
PL 33 (Raatihuoneenkatu 8-10), 50101 Mikkeli
Faksi: 015 194 2040
Sähköpostiosoite: kirjaamo@mikkeli.fi