Kaupunginhallitus, kokous 23.3.2020

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 97 Yhteistoimintamenettelyn käynnistäminen Mikkelin kaupungissa

MliDno-2020-670

Valmistelija

  • Jukka Savolainen, kaupunginlakimies, jukka.savolainen@mikkeli.fi
  • Sari Häkkinen, HR-päällikkö, sari.hakkinen@mikkeli.fi

Kuvaus

Koronavirusepidemiasta johtuvat poikkeusolot vähentävät merkittävästi monien kaupungin tarjoamien palvelujen kysyntää ja tarvetta. Joidenkin toimialojen työmäärä on poikkeusoloista johtuen lisääntynyt. Henkilöresurssityöryhmä on aloittanut toimintansa, ryhmän tehtävänä on koordinoida henkilöresursseja. Mikkelin kaupungilla ei kuitenkaan ole poikkeusoloista johtuen edellytyksiä tarjota kaikille kaupungin työntekijöille/viranhaltijoille työtä.

Työnantaja voi keskeyttää palkanmaksun työsopimuslain 2 luvun 12 §:n perusteella, jos työntekijä on estynyt tekemästä työtään työpaikkaa kohdanneen tulipalon, poikkeuksellisen luonnontapahtuman tai muun sen kaltaisen hänestä tai työnantajasta riippumattoman syyn vuoksi. Hallituksen linjaus on aiheuttanut poikkeuksellisen ennalta arvaamattoman tilanteen. Osa toimintayksiköistä (esim. museot, uima- ja urheiluhallit jne.) joudutaan sulkemaan. Mikäli korvaavaa työtä näiden toimintayksiköiden palkansaajille ei ole tarjolla, työnantaja voi keskeyttää palkanmaksun 14 päivän jälkeen. Palkanmaksun keskeyttämistä koskevan päätöksen tekee työntekijän esimies. 

Palkanmaksun keskeyttäminen ei ole kuitenkaan kaikissa tapauksissa mahdollista, vaikka työntekijän/viranhaltijan tekemä työ olisi poikkeusoloista johtuen tosiasiallisesti vähentynyt tai loppunut. Tästä johtuen Mikkelin kaupungin on aiheellista käynnistää tuotannollisin perustein työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa annetun lain (449/2007) mukaiset, koko kaupungin henkilöstöä koskevat yhteistoimintaneuvottelut. Neuvotteluilla tavoitellaan niiden työntekijöiden/viranhaltijoiden lomauttamista osa- tai kokoaikaisesti, joiden työ on tilapäisesti vähentynyt.  

Lomauttamista koskevat määräykset ovat työsopimuslain (55/2001) 5 luvussa ja kunnallisesta viranhaltijasta säädetyn lain (304/2003) 7 luvussa.

Lomauttamisella tarkoitetaan väliaikaista työnteon ja palkanmaksun keskeyttämistä. Virantoimitus/työnteko keskeytetään lomautuksen ajaksi, mutta muutoin virka-/työsuhde pysyy voimassa. Työnantaja saa lomauttaa viranhaltijan/työntekijän, jos hänellä on taloudellinen tai tuotannollinen peruste virkasuhteen/työsopimuksen irtisanomiseen taikka työ tai työnantajan edellytykset tarjota työtä ovat vähentyneet tilapäisesti.

KVTES:n VIII luvun 1 §:n 1 momentin mukaan viranhaltijan lomauttaminen määräytyy kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain (304/2003) lomauttamista koskevien säännösten (omaksumismääräys), työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa annetun lain (449/2007) säännösten (viittausmääräys) ja kyseisen luvun 2 §:n määräysten mukaisesti. Määräaikainen viranhaltija voidaan lomauttaa kuitenkin vain, jos virkasuhde on jatkunut keskeytymättä vähintään kuusi kuukautta.

KVTES:n VIII luvun 1 §:n 2 momentin mukaan työntekijän lomauttaminen määräytyy kulloinkin voimassa olevan työsopimuslain, työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa annetun lain säännösten (viittausmääräys) sekä kyseisen luvun 2 §:n määräysten mukaisesti.

Kunnallisen viranhaltijalain 7 luvun 30 §:n 1 momentin mukaan työnantajalla  on oikeus lomauttaa viranhaltija siten, että virantoimitus ja palkanmaksu keskeytetään toistaiseksi tai määräajaksi joko kokonaan tai osittain virkasuhteen muutoin pysyessä voimassa, jos työnantajalle on 37 §:n mukainen peruste irtisanoa virkasuhde.

Viranhalitjalain 7 luvun 30 §:n 2 momentin mukaan viranhaltija voidaan 1 momentissa mainitulla tavalla lomauttaa enintään 90 päivän ajaksi, jos tehtävät tai työnantajan edellytykset tarjota työtä ovat tilapäisesti vähentyneet eikä työnantaja voi kohtuudella järjestää muita tehtäviä tai työnantajan tarpeisiin sopivaa koulutusta.

Työsopimuslain (55/2001) 5 luvun 2 §:n 2 kohdan mukaan työnantaja saa lomauttaa työntekijän, jos työ tai työnantajan edellytykset tarjota työtä ovat vähentyneet tilapäisesti eikä työnantaja voi kohtuudella järjestää työntekijälle muuta sopivaa työtä tai työnantajan tarpeita vastaavaa koulutusta; työn tai työn tarjoamisedellytysten katsotaan lomauttamisen perusteena vähentyneen tilapäisesti, jos niiden voidaan arvioida kestävän enintään 90 päivää.

Työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa annetun lain (449/2007) 7 §.n mukaan jos työnantaja harkitsee 4 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettua toimenpidettä, työnantajan on annettava kirjallinen neuvotteluesitys yhteistoimintaneuvottelujen käynnistämiseksi viimeistään viisi päivää ennen neuvottelujen aloittamista.

Yt-lain 8 §:n mukaan työnantajan esittäessä käsiteltäväksi yhteistoimintaneuvotteluissa toimenpiteitä, jotka voivat johtaa työntekijän irtisanomiseen, lomauttamiseen tai osa-aikaistamisen, on 7 §:n 1 momentissa tarkoitettu neuvotteluesitys tai siitä ilmenevät tiedot toimitettava kirjallisesti myös työ- ja elinkeinotoimistolle viimeistään yhteistoiminta neuvottelujen alkaessa, jollei näitä tietoja ole toimitettu sille aikaisemmin muussa yhteydessä.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Timo Halonen, kaupunginjohtaja, timo.halonen@mikkeli.fi

Kaupunginhallitus merkitsee tiedoksi palkanmaksuvelvollisuuden keskeyttämistä koskevat periaatteet.

Lisäksi kaupunginhallitus päättää käynnistää tuotannollisin perustein työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa annetun lain (449/2007) mukaiset, koko kaupungin henkilöstöä koskevat yhteistoimintaneuvottelut. Neuvotteluissa käsitellään em. lain 4 §:n 1 momentin kohdan 4 mukaisia asioita. Neuvotteluilla tavoitellaan niiden työntekijöiden/viranhaltijoiden lomauttamista osa- tai kokoaikaisesti, joiden työ on tilapäisesti vähentynyt. 

Lisäksi kaupunginhallitus nimeää työnantajan edustajat käynnistettäviin yhteistoimintaneuvotteluihin.

Pöytäkirja tämän pykälän osalta tarkastetaan kokouksessa.

Päätös

Asiasta käydyn keskustelun aikana esittelijä täydensi esitystään siten, että neuvotteluiden kohteena eivät ole irtisanomiset tuotannollisilla perusteilla.

Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko esittelijän täydennetty esitys hyväksyä yksimielisesti. Hyväksyttiin.

Lisäksi kaupunginhallitus nimesi työnantajan edustajaksi yhteistoimintaneuvotteluihin Pekka Pöyryn, Mali Soinisen ja Arto Seppälän. 

 


Muutoksenhaku

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus
Oikaisuvaatimuksen saa tehdä:

  • se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä
  • kunnan jäsen.

Oikaisuvaatimusaika
Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimus on toimitettava Mikkelin kaupungin kirjaamoon viimeistään määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä. Oikaisuvaatimuksen voi toimittaa myös postitse tai sähköisesti. Postiin oikaisuvaatimusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen oikaisuvaatimusajan päättymistä.

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa katsotaan asianosaisen saaneen tiedon päätöksestä kolmantena päivänä viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä.

Kunnan jäsenen ja kuntalain (410/2015) 137 §:n 2 momentissa tarkoitetun kunnan katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen
Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Mikkelin kaupunki/Kaupunginhallitus.

Käyntiosoite: Raatihuoneenkatu 8–10, 50100
Postiosoite: PL 33, (Raatihuoneenkatu 8–10), 50101 Mikkeli
Faksinumero: 015 36 6583
Sähköpostiosoite: kirjaamo@mikkeli.fi

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 9–15.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö
Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteineen, ja se on tekijän allekirjoitettava. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava:

  • päätös, johon haetaan oikaisua,
  • se, millaista oikaisua vaaditaan,
  • millä perusteella oikaisua vaaditaan.

Oikaisuvaatimuksessa on lisäksi ilmoitettava tekijän nimi, kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero.

Jos oikaisuvaatimuspäätös voidaan antaa tiedoksi sähköisenä viestinä, yhteystietona pyydetään ilmoittamaan myös sähköpostiosoite.

Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä voi pyytää Mikkelin kaupungin kirjaamosta.

Käyntiosoite: Raatihuoneenkatu 8–10, 50100 Mikkeli
Postiosoite: PL 33, (Raatihuoneenkatu 8–10), 50101 Mikkeli
Faksinumero: 015 36 6583
Puhelinnumero: 044 794 2033 / 015 1941 (vaihde)
Sähköpostiosoite: kirjaamo@mikkeli.fi

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 9–15.