Kaupunginhallitus, kokous 21.9.2015

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 288 Anttola, Haukivuori, Ristiina ja Suomenniemi kaupunginosa nimen muuttaminen pitäjä nimeksi

MliDno-2015-644

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Olli Lahti, kehityspäällikkö, Olli.Lahti@mikkeli.fi

Kuvaus

Mikkelin kaupunkiin liitettiin vuonna 2000 Mikkelin maalaiskunta ja Anttolan kunta. Vuonna 2007 Haukivuoren kunta liitettiin Mikkeliin ja vuonna 2013 Ristiina ja Suomenniemi.  Liitoksien yhteydessä on ryhdytty käyttämään entisten kuntien alueista nimeä kaupunginosa. Liittyvistä alueista Mikkelin maalaiskunta oli tiivisti Mikkelin kaupungin yhteydessä. Anttola, Haukivuori, Ristiina ja Suomenniemi ovat jo etäämmällä Mikkelin ydinkeskusta, joten kaupunginosa nimi kuulostaa jonkin verran harhaanjohtavalta. Viime aikoina nimike asia on ollut alustavasti esillä aluejohtokunnissa ja pitäjä nimike on saanut myönteisen vastaanoton.

Päätösehdotus

Esittelijä

Jari Viitikka, users@mikkeli.fi

Ristiinan aluejohtokunta esittää Mikkelin kaupunginhallitukselle ja edelleen –valtuustolle, että luovutaan kaupunginosan nimestä ja tilalle otettaisiin käyttöön ”pitäjä” sana.Nykyisin käytössä oleva sana kaupunginosa ei kuvaa entisiä maaseutukuntia, koska ne eivät ole niin tiiviisti ydinkaupungin yhteydessä, kuin mitä jo olemassa olevat kaupunginosat ovat.

Päätös

Hyväksyttiin.

Valmistelija

  • Olli Lahti, kehityspäällikkö, Olli.Lahti@mikkeli.fi

Kuvaus

Ristiinan aluejohtokunta teki aloitteen 8.4.2015 (§ 43). Tämän aloitteen ovat Anttolan (21.4.2015 § 28), Haukivuoren (21.5.2015 § 21) ja Suomenniemen (15.4.2015 § 21) aluejohtokunnat käsitelleet omissa kokouksissaan. Pitäjä nimen käyttöön ottamista entisten kuntien alueilla suosittelivat käyttöön otettavaksi Ristiinan ohella myös Anttola ja Haukivuori. Suomenniemi ei suhtautunut nimen muutokseen kielteisesti mutta ei nähnyt sitä tarpeelliseksi. Ristiinan aluejohtokunta on esittänyt muutosta Mikkelin kaupunginhallitukselle ja tarvittaessa edelleen kaupunginvaltuustolle.

Aluejohtokuntien esityksen perusteluna on se, että nykyisin käytössä oleva sana kaupunginosa ei kuvaa entisiä maaseutukuntia, koska ne eivät ole niin tiiviisti ydinkaupungin yhteydessä, kuin mitä jo olemassa olevat kaupunginosat ovat. Pitäjä nimen käyttöön ottamisen tarkoituksena on nostaa esille Mikkelin kaupunkiin liittyneiden kuntien alueita, jotka ei välittömästi liity nykyiseen kaupunkitaajamaan, erityisasema niin palvelujen säilymisen, alueen elinvoiman kehittämisen kannalta ja ylipäänsä alueella asuvien kuntalaisten hyvinvoinnin ja tulevaisuuden uskon turvaamisessa. Aluejohtokunnat uskovat pitäjänimityksen vahvistavan alueen asukkaiden identiteettiä ja tuovan lisääntyvän yhteisöllisyyden vahvemmaksi voimavaraksi.

Kaupungin hallinnossa tai kuntaliitossopimuksissa ei ole erikseen päätetty entisten kuntien alueista käytettävistä nimistä. Alueita on yleiskielen mukaisesti nimitetty entisiksi kuntataajamiksi tai kaupunginosiksi. Nimityksellä ei sinällään on merkistystä aluiden hallinnolliseen tai taloudelliseen asemaan.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Timo Halonen, kaupunginjohtaja

Kaupunginhallitus päättää, että entisten kuntien aluieta ei erikseen hallinnollisesti nimetä pitäjiksi, mutta antaa luvan aluejohtokunnille niin harkitessaan omilla päätöksillään käyttää entisen kunnan alueestaan nimitystä pitäjä.

Päätös

Keskustelun aikana Jaakko Väänänen esitti Vesa Himasen ja Jaana Vartiaisen kannattamana, että kaikista liitoskunnista ryhdytään käyttämään pitäjä nimitystä myös hallinnollisesti vuoden 2016 alusta alkaen.

Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu esitys ja esitti asian ratkaistavaksi kädennostoäänestyksellä siten, että ne, jotka kannattavat esittelijän esitystä, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Jaakko Väänäsen esitystä, äänestävät "ei". Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 12 jaa-ääntä (Veli Liikanen, Kati Kähkönen, Sari Teittinen, Petri Pekonen, Armi Salo-Oksa, Olli Nepponen, Arto Seppälä, Seija Kuikka, Juha Vuori, Hannu Kilkki, Markku Turkia, Outi Kauria) ja 3 ei-ääntä (Jaana Vartiainen, Jaakko Väänänen, Vesa Himanen). Puheenjohtaja totesi, että esittelijän esitys on tullut kaupunginhallituksen päätökseksi.

Lisäksi Markku Turkia esitti Arto Seppälän kannattamana ponnen, ettei päätöksestä saa aiheutua juridisia eikä taloudellisia seuraamuksia.

Puheenjohtaja totesi, että Markku Turkia on esittänyt kannatetun ponsiesityksen ja esitti asian ratkaistavaksi kädennostoäänestyksellä siten, että ne, jotka kannattavat ponsiesityksen hylkäämistä äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat ponsiesityksen hyväksymistä äänestävät "ei". Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin kahdeksan jaa-ääntä ( Veli Liikanen, Seija Kuikka, Petri Pekonen, Outi Kauria, Jaana Vartiainen, Sari Teittinen, Vesa Himanen, Jaakko Väänänen) ja seitsemän ei-ääntä (Olli Nepponen, Markku Turkia, Kati Kähkönen, Armi Salo-Oksa, Arto Seppälä, Hannu Kilkki, Juha Vuori). Puheenjohtaja totesi, että ponsiesitystä ei hyväksytty.

Edelleen keskustelun aikana Sari Teittinen esitti, että pitäjänimitystä käytettäisiin vain Anttolan, Haukivuoren, Ristiinan ja Suomenniemen osilta. Kukaan ei kannattanut esitystä, joten se raukesi.

Tiedoksi

Aluejohtokunnat