Kaupunginhallitus, kokous 14.10.2019

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 394 Yhteistoimintamenettelyn käynnistäminen Mikkelin kaupungissa

MliDno-2019-1883

Valmistelija

  • Maria Närhinen, henkilöstöjohtaja, Maria.Narhinen@mikkeli.fi

Kuvaus

Kuluvan vuoden 2019 tilinpäätösennuste on noin 20 milj. euroa alijäämäinen. Tulosennusteen heikkeneminen on merkittäviltä osin seurausta verotulokertymää koskevien ennusteiden jyrkästä heikkenemisestä vuodelle 2019 arvioituun nähden ja sosiaali- ja terveysmenojen arvioitua suuremmasta kasvusta. Vuonna 2019 verotukseen tuli kolme uudistusta; verotuksen joustava valmistuminen, tulorekisteri sekä verokorttiuudistus. Näistä verokorttiuudistus on aiheuttanut eniten viivettä kunnallisverotulojen kertymisessä.

Vuoden 2020 talousarviota laaditaan parhaillaan. Talouden suunnittelu on osoittautunut erityisen haasteelliseksi menokasvun nopeutumisen ja tulopohjan heikkenemisen johdosta. Ennusteen mukaan verotulot ja valtionosuudet ovat kasvamassa yhteensä ensi vuodelle 17 milj. euroa eli noin 5,3 %:lla, mutta vuoden 2019 heikon tilanteen ja menokasvun nopeutumisen johdosta kasvu ei riitä tasapainottamaan kaupungintaloutta. Lisäksi kaupungin investoinnit ovat viime vuosina olleet tulorahoituksen tasoon nähden liian korkeat ja kaupunki on velkaantunut voimakkaasti. Myös kaupungin tulevat investointitarpeet ovat liian korkealla tasolla ja velkaantumisen pysäyttäminen edellyttää investointien priorisointia ja aikataulujen tarkentamista. Lisäksi Essoten kustannukset ovat kasvussa eikä vuoden 2019 talousarviossa ole varauduttu menojen ylitykseen.

Vuoden 2020 talousarviokehyksessä kunnan rahoitusvastuulla olevia palveluita on tarkasteltu yhdenmukaisesti. Tavoitteena on oman toiminnan ja Essoten menojen kasvun pysäyttäminen. Oman toiminnan osalta talousarviokehyksessä on huomioitu vain välttämättömät, tiedossa olevat muutokset (mm. kiky-sopimukseen sisältyvän lomarahaleikkauksen päättyminen ja virka- ja työehtosopimuksen mukaiset palkankorotusvaraukset). Toiminnan menokasvun hillitsemiseksi edellytetään vuodelle 2020 yhteensä 5,5 milj. euron talouden sopeutustoimenpiteet omassa palvelutoiminnassa. Tästä huolimatta vuoden 2020 talousarvio on 12 milj. euroa alijäämäinen ilman verojen korotusta. Tavoitteena on, että talous tasapainotetaan vuoteen 2021 mennessä. Kaupungin talouden sopeuttamista ei ole mahdollista toteuttaa yhden vuoden aikana, vaan se on jaksotettava usealle vuodelle.

Kaupungilla oli tilinpäätöksessä 2018 taseen kumulatiivista alijäämää 8,5 milj. euroa. Toimintatuottojen ja toimintakulujen välillä vallitsee edelleen selvä epäsuhde. Tulot eivät riitä kattamaan toiminnasta aiheutuvia menoja. Talouden sopeuttaminen vaatii kokonaistarkastelua, jossa tarkastellaan tulopohjan lisäksi toimintakuluja, esimerkiksi henkilötyövuosien kehitystä. Kokonaistarkastelussa on kiinnitettävä huomiota mm. palveluiden saatavuuteen ja toimitilojen määrään ja laatuun, tukipalvelujen ja hallinnon toimivuuteen sekä toimintatapojen uudistamiseen. Myös yhteistyötä on lisättävä ja tehostettava eri palvelualueiden ja toimintayksiköiden välillä. Hankinnat ovat yhtä lailla tarkastelun kohteena.

Henkilöstömenoja tulee pystyä vähentämään siten, ettei vaaranneta asiakasturvallisuutta ja lakisääteisten palvelujen järjestämistä ja tuottamista. Lisäksi on kiinnitettävä huomioita henkilöstön jaksamiseen. Henkilötyövuosissa voidaan saavuttaa säästöjä mm. tarkoituksenmukaisenmukaisella työnjaolla, eläköitymisen ja muun vaihtuvuuden hyödyntämisellä sekä tehtävien uudelleen järjestelyillä. Tavoitteen saavuttamiseksi jouduttaneen henkilöstöä osa-aikaistamaan, irtisanomaan ja myöntämään vapaaehtoisia virka –ja työvapaita. Kaupunginhallitus edellytti vuoden 2019 talousarvion hyväksymisen yhteydessä henkilöstön nykytilakartoitusta ja mahdollisuuksia eläkepoistuman hyödyntämiseen. Mikkelin kaupungin talouden tervehdyttämiseksi kaupungin tulee hakea yhdessä henkilöstön ja henkilöstöjärjestöjen kanssa pitkävaikutteisia rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia ja uudistuksia, jotka johtavat tehtävien ja työmäärän vähenemiseen.

Edellä todetusta johtuen on syytä käynnistää henkilöstöjärjestöjen kanssa työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa annetun lain 4 §:n 1-4 kohtien mukaiset neuvottelut talouden tasapainottamiseen tarvittavista toimenpiteistä vuosille 2020 -2021 Mikkelin kaupungissa, taseyksiköissä ja liikelaitoksissa. Työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa(449/2007) säädetyn lain (yt-laki) 4 §:n 1 momentin mukaan työnantajan ja henkilöstön välisessä yhteistoiminnassa käsitellään ainakin sellaiset asiat, jotka koskevat muun muassa (1) henkilöstön asemaan merkittävästi vaikuttavia muutoksia työn organisoinnissa ja kunnan palvelurakenteessa, kuntajaossa tai kuntien välisessä yhteistyössä; (2) palvelujen uudelleen järjestämisen periaatteita, jos asialla voi olla olennaisia henkilöstövaikutuksia, kuten ulkopuolisen työvoiman käyttöä tai liikkeenluovutusta sekä (4) taloudellisista tai tuotannollisista syistä toimeenpantavaa osa-aikaistamista, lomauttamista tai irtisanomista.

Yt-lain 5 §:n 1 momentin mukaan ennen kuin työnantaja ratkaisee 4 §:ssä 4 a §:ssä tarkoitetun asian, hänen on neuvoteltava yhteistoiminnan hengessä yksimielisyyden saavuttamiseksi valmisteilla olevan toimenpiteen perusteista, vaikutuksista ja vaihtoehdoista ainakin niiden työn tekijöiden kanssa, joita asia koskee. Neuvottelut on aloitettava niin ajoissa kuin mahdollista.

Yt-lain 6 §:n 1 momentin mukaan ennen yhteistoimintamenettelyn aloittamista työnantajan tulee antaa asianomaisille työntekijöille sekä heidän edustajilleen yhteistoimintamenettelyssä käsiteltävän asian käsittelyn kannalta tarpeelliset tiedot siten, että he voivat riittävästi perehtyä ja valmistautua käsiteltävään asiaan.

Yt-lain 7 §:n mukaan, jos työnantaja harkitsee 4 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettua toimenpidettä, työnantajan on annettava kirjallinen neuvotteluesitys yhteistoimintaneuvottelujen käynnistämiseksi viimeistään viisi päivää ennen neuvottelujen aloittamista. Harkitessaan vähintään kymmenen työntekijän irtisanomista, lomauttamista yli 90 päiväksi tai osa-aikaistamista, työnantajan on annettava näiden työntekijöiden edustajille kirjallisesti käytettävissä olevat tiedot:

  1. aiottujen toimenpiteiden perusteista;
  2. alustava arvio irtisanomisten, lomauttamisten tai osa-aikaistamisten määrästä,
  3. selvitys periaatteista, joiden mukaan irtisanomisen, lomauttamisen tai osa-aikaistamisen kohteeksi joutuvat työntekijät määräytyvät; sekä
  4. arvio ajasta, jonka kuluessa irtisanomiset, lomauttamiset ja osa-aikaistamiset tehdään.


Yt-lain 8 §:n mukaan työnantajan esittäessä käsiteltäväksi yhteistoimintaneuvotteluissa toimenpiteitä, jotka voivat johtaa työntekijän irtisanomiseen, lomauttamiseen tai osa-aikaistamisen, on 7 §:n 1 momentissa tarkoitettu neuvotteluesitys tai siitä ilmenevät tiedot toimitettava kirjallisesti myös työ- ja elinkeinotoimistolle viimeistään yhteistoiminta neuvottelujen alkaessa, jollei näitä tietoja ole toimitettu sille aikaisemmin muussa yhteydessä.

Yt-lain 13 §:n mukaan, jos työnantajan harkitsema irtisanominen, osa-aikaistaminen tai 90 päivää pidempi lomauttaminen kohdistuu vähintään kymmeneen työntekijään, työnantajan katsotaan täyttäneen neuvotteluvelvoitteensa, kun neuvotteluja on käyty vähintään kuuden viikon ajanjaksona niiden alkamisesta lukien, ellei yhteistoimintaneuvotteluissa toisin sovita.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Timo Halonen, kaupunginjohtaja, timo.halonen@mikkeli.fi

Kaupunginhallitus päättää käynnistää tuotannollisin ja taloudellisin perustein työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa annetun lain (449/2007) mukaiset, koko kaupungin henkilöstöä koskevat yhteistoimintaneuvottelut talouden tasapainottamiseen tarvittavien toimenpiteiden toteuttamiseksi vuosina 2020 ja 2021 Mikkelin kaupungissa. Neuvotteluissa käsitellään em. lain 4 §:n 1 momentin kohtien 1-4 mukaisia asioita. Neuvotteluilla tavoitellaan ensisijassa pysyviä säästöjä ja tarvittaessa niitä tukevia kertaluontoisia säästöjä. Henkilöstömenojen vähentämisessä ensisijaisena tavoitteena on säästöjen saavuttaminen eläke- ja muun poistuman, määräaikaisen henkilöstön vähentämisen, työ- ja työaikajärjestelyjen, toiminnan ja prosessien kehittämisen sekä vapaaehtoisten keinojen avulla. Mikäli on todennäköistä, että säästötavoite ei muutoin toteudu, vaihtoehtona on henkilöstön lomauttaminen ja/tai irtisanominen.

Pysyvien säästöjen osalta tavoitellaan kaupungin omassa palvelutoiminnassa kokonaisuudessaan vuosien 2020 ja 2021 aikana yhteensä 9,2 milj. euron säästöjä, joista 5,5 milj. euroa kohdistuisi vuodelle 2020 ja 3,7 milj. euroa vuodelle 2021, mistä henkilöstömenojen tavoiteltava osuus on 4,6 milj. euroa.  Neuvottelumenettelystä työnantajan edustajana vastaa henkilöstöjohtaja. Henkilöstön vähentämistarve olisi enintään 140 henkilöä (120 HTV). Mikäli neuvottelussa löydettävät ratkaisut edellyttävät erillisten päätösten tekemistä, tehdään ne hallintosäännön toimintavaltuuksien mukaisesti.

Lisäksi kaupunginhallitus nimeää työnantajan edustajat käynnistettäviin yhteistoimintaneuvotteluihin.

Pöytäkirja tämän pykälän ostalta tarkastetaan kokouksessa.

Päätös

Asiasta käydyn keskustelun aikana Jarno Strengell esitti, että päätösesityksen lauseesta ”Mikäli on todennäköistä, että säästötavoite ei muutoin toteudu, vaihtoehtona on henkilöstön lomauttaminen ja/tai irtisanominen” poistetaan sana irtisanominen. Strengell perusteli esitystään seuraavasti: Mikkelin kaupungin säästöt tulee tehdä ilman irtisanomisia. Kaupungin henkilöstö on jo nykyisillä työtehtävillä ylikuormittunutta, vuosittain 80 Mikkelin kaupungin työntekijää eläköityy ja voimassa on rekrytointikieltoja. Lisäksi aikaisemmin sovitusti henkilöstösäästöjä haetaan muun muassa palvelurakennemuutoksesta, sijaisista, määräaikaisista, johtamisesta, talkoovapaista, säästövapaista, erilliskorvauksista ja päivärahoista.

Koska kukaan ei kannattanut Jarno Strengellin esitystä, se raukesi.

Puheenjohtaja totesi, että esittelijän esitys on tullut kaupunginhallituksen päätökseksi.

Jarno Strengell jätti eriävän mielipiteen.

Lisäksi kaupunginhallitus nimesi työantajan edustajiksi yhteistoimintaneuvotteluihin  kaupunginjohtaja Timo Halosen, henkilöstöjohtaja Maria Närhinsen sekä hallituksen jäsenet Pekka Pöyryn, Soile Kuitusen ja Juha Vuoren.

 


Muutoksenhaku

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus
Oikaisuvaatimuksen saa tehdä:

- se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä
- kunnan jäsen.

Oikaisuvaatimusaika
Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Oikaisuvaatimus on toimitettava Mikkelin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa katsotaan asianosaisen saaneen tiedon päätöksestä kolmantena päivänä viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä.

Kunnan jäsenen ja kuntalain 137 §:n 2 momentissa tarkoitetun kunnan katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimuksen sisältö
Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteineen ja se on tekijän allekirjoitettava.

Mikkelin kaupunki
Kaupunginhallitus
PL 33 (Raatihuoneenkatu 8-10), 50101 Mikkeli
Faksi: 015 194 2040
Sähköpostiosoite: kirjaamo@mikkeli.fi