Kaupunginhallitus, kokous 12.10.2015

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 324 Valtuustoaloite perintätoimistojen käytön laillisuuden selvittämiseksi ja niiden käytöstä luopumiseksi

MliDno-2015-1999

Aikaisempi käsittely

Kuvaus

Valtuutettu Markku Aholainen esitti 28.9.2015 SDP:n valtuustoryhmän valtuustoaloitteena otsikkoasiasta seuraavaa:

"Kunnat käyttävät perintätoimistoja vaihtelevasti. Perintätoimistojen käyttämiseen liittyy erityisesti kunnissa kuitenkin ongelmia. Perintätoimistot ovat liiketoiminnallisia yrityksiä, jotka hakevat merkittävät tuottonsa perimällä palveluksistaan tuntuvia lisämaksuja. Niiden maksajiksi joutuvat pääosin pieni- ja keskituloiset veronmaksajat.

Raha siirtyy pienituloisilta ihmisiltä suurten kansainvälisten yritysten taskuun ja vieläpä turhaan, kun kunta voisi periä maksut itse halvemmalla ja tehokkaasti. Mikkelissäkin maksuja peritään usein vähävaraisilta ihmisiltä. Suomen johtavia perintätoimistoja ovat Tukholman pörssiin listattu Intrum Justitia Oy, joka toimii 20 maassa sekä Ruotsiin rekisteröity Lindorff Oy, jonka tuotot 11 maasta olivat toissa vuonna 500 miljoonaa euroa. Kunnat ruokkivat tällaisia yhtiöitä aivan turhaan, kun ne ulkoistavat maksujensa perinnän. Se ei ole oikein kuntien asukkaita eikä varsinkaan maksujen maksajia kohtaan, jotka rahoittavat perintäfirmojen toiminnan. Koska maksuja peritään etupäässä pienituloisilta ihmisiltä, asiaan liittyy pelkän rahan lisäksi myös sosiaalinen ulottuvuus.

Vuonna 2014 Kuntaliitto selvitti kuntien perintätoimistojen käyttöä. Selvityksen mukaan kunnat käyttävät perintätoimistoja periäkseen suoraan ulosottokelpoisia saatavia, kuten päivähoitomaksuja. Tällaisia maksuja ei perintätoimisto voi kuitenkaan lähettää lain mukaan ulosottoon. Näin kuitenkin tehdään. Selvityksen mukaan yli puolet kunnista, 55 prosenttia, kiertää lakia niin, että perintätoimisto lähettää laskun ulosottoon kunnan nimissä teknisenä toimijana.

Kunnat perivät kolmenlaisia maksuja
1.    Julkisoikeudelliset maksut, jotka perustuvat erityislakiin. Niitä on kaikkiaan noin 20. Näitä ovat esimerkiksi terveydenhuollon asiakasmaksut tai jätemaksut. Kunta voi periä maksuja itse ja jos maksua ei kuulu, ne voi siirtää ulosottoviraston perittäviksi.
2.    Yksityisoikeudelliset maksut, joiden asettaminen ulosottoon vaatii oikeuden päätöksen. Näitä ovat vesi-, sähkö-, jäte- ja huoneenvuokramaksut.
3.    Rangaistusluonteiset maksut, kuten joukkoliikenteen tarkistusmaksut ja pysäköintivirhemaksut. Kunta ei voi periä näitä perintätoimiston kautta, vaan se perii maksut itse, lähettää yhden tai kaksi karhukirjettä ja siirtää tarvittaessa perinnän ulosottovirastolle.

Suoraan ulosottokelpoisista maksuista on päivähoitomaksuja perinyt perintätoimistojen kautta 66 prosenttia kunnista, terveyskeskusmaksuja 37 prosenttia, sairaalamaksujakin 21 prosenttia.

Perintätoimisto ei saisi lähettää näitä maksuja suoraan ulosottovirastoon jatkoperintään, vaan maksut pitäisi palauttaa kuntaan, joka päättäisi niiden perinnästä itse. Mutta kunnat ovat lain vastaisesti antaneet perintätoimistojen lähettää maksuja ulosottoon kunnan puolesta ns. teknisenä toimijana.

Mikkelin sosialidemokraattinen valtuustoryhmä esittää, että:
1.    Mikkelin kaupunki selvittää, onko kaupunki ja sen konserni toiminut lainvastaisesti käyttämällä perintätoimistoja ns. teknisenä toimijana eli onko niiden kautta lähetetty suoraan ulosottokelpoisia maksuja ulosottoon.
2.    Mikkelin kaupunki ja sen konsernitoimijat irtisanovat perintätoimistojen sopimukset ja ryhtyvät perimään itse maksut. Samalla huolehditaan siitä, että kaupungin sosiaalitoimi osallistuu perintäpäätösten tekoon.

Mikkelissä 28.9.2015

Markku Aholainen                    
Satu Taavitsainen
Raine Lehkonen                        
Marianne Huoponen
Leena Teittinen                         
Osmo Ukkonen
Markku Lahikainen                   
Tapani Korhonen
Heikki Pyrhönen                        
Hannu Tullinen
Jorma Harmoinen                     
Markku Turkia
Petri Tikkanen                                                         
Jaana Vartiainen”

Päätös

Kaupunginvaltuusto päättää lähettää aloitteen kaupunginhallituksen valmisteltavaksi.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Timo Halonen, kaupunginjohtaja

Kaupunginhallitus päättää lähettää aloitteen konsernipalveluiden/talouspalveluiden valmisteltavaksi. Lisäksi kaupunginhallitus päättää, että vastaus aloitteeseen tulee käsitellä kaupunginhallituksessa viimeistään tammikuussa 2016.

Päätös

Hyväksyttiin.

Tiedoksi

Talouspalvelut / Jari Laitinen