Kaupunginhallitus, kokous 11.6.2018

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 261 Valtuustoaloite sosiaalisen luototuksen jatkamiseksi Mikkelissä

MliDno-2018-423

Aikaisempi käsittely

Kuvaus

Valtuutettu Satu Taavitsainen esitti 12.2.2018 SDP:n valtuustoryhmän valtuustoaloitteena otsikko asiasta seuraavaa:

"Vuonna 2003 voimaan tulleessa laissa sosiaalisesta luototuksesta (1133/2002) todetaan, että sosiaalisen luototuksen tarkoituksena on ehkäistä taloudellista syrjäytymistä ja ylivelkaantumista sekä edistää ihmisen itsenäistä suoriutumista taloudestaan. Luotonannon perusteina mainitaan talouden hallinta, velkakierteen katkaiseminen, kodin hankinnat sekä kuntoutumisen, työllistymisen ja asumisen edistäminen ja sosiaalisen kriisin yli pääseminen. Valtakunnallisesti yli puolet sosiaalisten luottojen saajista on palkansaajia, seuraavaksi suurin ryhmä ovat eläkeläiset.

Sosiaaliselle luototukselle on selkeä tarve, sillä yhteiskunnassamme elää paljon heikossa taloustilanteessa olevia ihmisiä. Heidän mahdollisuutensa saada kohtuuehtoista luottoa tavanomaisilta markkinoilta ovat vähäiset tai olemattomat.

Noin kolmekymmentä kuntaa tarjoaa asukkailleen sosiaalisia luottoja. Mikkeli on ollut yksi näistä. Kunta voi järjestää sosiaalista luototusta päättämässään laajuudessa. Mikkelissä sosiaalinen luototus oli käytössä vuosina 2006-2016. Vuoden 2010 alkaen määräraha oli 40 000 euroa/vuosi.

Sosiaalisen luoton saamisen ongelma Mikkelissä on ollut, että on edellytetty henkilön käytettävissä olevien varojen olevan 536 euroa välttämättömien elinkustannusten eli vuokran ja sähkön jälkeen. Tämä on käytännössä rajannut pois avuntarvitsijoita, koska jos pienituloisella jäisi tuollainen summa, niin hänellä ei lienee olisi maksuvaikeuksia.

Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän aloittaessa toimintansa 1.1.2017 alkaen päädyttiin siihen, että sosiaalinen luototus ei siirry ESSOTEn toiminnaksi, vaan se jää Mikkelin kaupungille. Perusteluna tälle oli se, että sosiaalista luototusta ei ollut muissa ESSOTEn kunnissa ja ESSOTElla ei ole käytössä antolainaukseen soveltuvia tietokoneohjelmistoja.

ESSOTE on ehdottanut Mikkelin kaupungille, että Mikkeli vastaa keskeneräisistä sosiaalisen luototuksen päätöksistä, mutta ei tekisi enää uusia päätöksiä vuonna 2017. Mielestämme tämä ei ole oikein. ESSOTEn perustaminen ei tarkoita sitä, että mikkeliläisten asukkaiden palveluiden annetaan heikentyä. Lisäksi valtion päätösten myötä talous- ja velkaneuvonta siirtyy ensi vuoden alussa oikeusaputoimistojen työksi pois ESSOTEn tehtävistä.

SDP:n valtuustoryhmä esittää, että Mikkelin kaupunki jatkaa sosiaalista luototusta kuntalaisilleen ja määrittelee luoton myöntämisen perusteet, kehittää palvelua sekä varaa vuoden 2019 budjettiin sille riittävän määrärahan.

Mikkelissä 12.2.2018

Satu Taavitsainen
Raine Lehkonen, Jatta Juhola, Jarno Strengell
Paavo Barck, Markku Aholainen, Ulla Leskinen
Marita Hokkanen, Arto Seppälä, Hanne Vainio
Jenni Tissari, Petri Tikkanen, Jaana Vartiainen
Hannu Tullinen"

Päätös

Kaupunginvaltuusto päätti lähettää aloitteen kaupunginhallituksen valmisteltavaksi.

Päätösehdotus

Esittelijä

Timo Halonen, kaupunginjohtaja, timo.halonen@mikkeli.fi

Kaupunginhallitus päättää lähettää aloitteen talous- ja elinvoimapalveluiden valmisteltavaksi. Lisäksi kaupunginhallitus päättää, että vastaus aloitteeseen tulee käsitellä kaupunginhallituksessa viimeistään kesäkuussa 2018.

Päätös

Hyväksyttiin.

Valmistelija

Heikki Siira, talousjohtaja, heikki.siira@mikkeli.fi
Maria Närhinen, ympäristöpalvelujen johtaja, Maria.Narhinen@mikkeli.fi

Kuvaus

Valtuustoaloitteessa (KV 12.2.2018 § 20) SDP:n valtuustoryhmä esittää, että Mikkelin kaupunki jatkaa sosiaalista luototusta kuntalaisilleen ja määrittelee luoton myöntämisen perusteet, kehittää palvelua sekä varaa vuoden 2019 budjettiin sille riittävän määrärahan.

Sosiaalihuollolla tarkoitetaan laissa sosiaalipalveluja, toimeentulotukea, sosiaaliavustuksia, sosiaalista luottoa ja niihin liittyviä toimintoja, joiden tarkoituksena on edistää ja ylläpitää yksityisen henkilön, perheen sekä yhteisön sosiaalista turvallisuutta ja toimintakykyä.

Sosiaalihuoltolain (1301/2014) 14 §:n mukaan tuen tarpeisiin vastaavat sosiaalipalvelut on järjestettävä kunnallisina sosiaalipalveluina sen sisältöisenä ja siinä laajuudessa kuin tässä tai muussa laissa säädetään. Sosiaalihuoltolain (1301/2014) 14 §:n 2 momentin mukaan kunnallisina sosiaalipalveluina on huolehdittava myös sosiaalisen luoton myöntämisestä kunnan asukkaille. Laissa sosiaalisesta luototuksesta (20.12.2002/ 1133 § 2) säädetään, että kunta voi järjestää sosiaalista luototusta päättämässään laajuudessa. Jos kunta päättää järjestää sosiaalista luototusta, kunnan tulee määritellä sosiaalisen luoton myöntämisen perusteet ottaen huomioon, mitä tässä laissa säädetään. Tämän lain mukaisia tehtäviä hoitaa kunnassa sosiaalihuoltolain (710/1982) 6 §:n 1 momentissa tarkoitettu kunnan määräämä monijäseninen toimielin.

Mikkelin kaupunki on valtuuston 25.1.2016 § 13 kokouksessa päättänyt, että sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisvastuu siirtyy 1.1.2017 alkaen Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymälle ja hyväksynyt perustamissuunnitelman. Perustamissuunnitelma koskee Mikkelin osalta myös sosiaalihuoltolain (1301/2014) mukaista sosiaalipalveluiden tuottamis- ja järjestämisvastuuta, joka sisältää myös sosiaalisen luototuksen. Siten sosiaalisen luototuksen palvelujen tuottaminen Mikkelin kaupungin toimesta on tulkittava perussopimuksen vastaiseksi ja siitä olisi erikseen päätettävä.

Mikkelin kaupungilla ei ole oikeutta saada sosiaalihuoltolain mukaisia tietoja koskien henkilöiden toimeentuloa ja sosiaaliavustuksia, koska kaupunki ei enää tuota niihin liittyviä palveluja. Tämän vuoksi kaupungilla ei ole nykyisellään edellytyksiä arvioida henkilön taloudellista tilannetta luottopäätöksen tekemiseksi. Henkilön käytettävissä olevien varojen on edellytetty olevan 536 euroa välttämättömien elinkustannusten jälkeen, jotta henkilöllä on valmiudet selviytyä sosiaalisen luoton hoitamisesta. Lisäksi on huomioitava, että talous ja velkaneuvonta siirtyy oikeusaputoimistojen palveluksi 1.1.2019 alkaen myös Etelä-Savossa. Näin ollen Mikkelin kaupungilla ei ole edellytyksiä hoitaa tehtävää kaupungin saatavilla olevien henkilön taloudellisten tietojen perusteella itsenäisesti. Lisäksi kaupungin tulisi palvelun hoitamiseksi järjestää henkilöstöresurssit ja muodostaa tai nimetä monijäseninen toimielin luottopäätösten tekemiseksi.

Mikkelin kaupungilla on mahdollisuus esittää Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymälle, että kuntayhtymä tuottaisi Mikkelin kaupungille sosiaalisen luototuksen palvelut, ja kaupunki maksaisi palveluiden järjestämisestä ja varsinaisten luottojen kustannukset (luotto, korot ja luottotappiot). Palveluiden laajentaminen Mikkelin sosiaalisen luototuksen hoitamiseen vaatisi Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymältä henkilöresurssin rekrytointia ja asiamukaisen ohjelmiston hankkimista. Sosiaalisen luototuksen kappalemäärät ovat vähäisiä ja luottokoot pieniä, jolloin palvelun järjestämiskustannus tulisi luottojen määrään nähden suhteettoman kalliiksi.

Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän valtuusto on käsitellyt sosiaalisen luototuksen valtuustoaloitetta 30.3.2017 § 16: ”Valtuusto sai hallituksen vastauksen sosiaalidemokraattien valtuustoaloitteeseen sosiaalisesta luototuksesta, jota ei oteta käyttöön Essotessa. Aiemmin sosiaalinen luototus on ollut Essoten kunnista ainoastaan Mikkelissä”. Kuntayhtymässä sosiaalista luototusta ei nähty perustelluksi, koska Mikkelissä luototuksen käyttäjien määrä on ollut pieni ja asia edellyttäisi investointeja tietotekniikkaan. Luototusta vastaavat tilanteet aiotaan hoitaa muun muassa ennaltaehkäisevän toimeentulotuen avulla.

Yhteenveto

Mikkelin kaupunki ei näe mahdolliseksi tuottaa enää sosiaalisen luototuksen palveluita kaupungin omana palveluna. Sosiaalisen luototuksen palveluiden tuottamista voidaan esittää Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalveluille palveluna, mutta palveluiden kustannus tulee arvion mukaan kalliiksi lainavolyymiin nähden. Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamaa palvelua varten olisi periaatteellisesti mahdollista varata määräraha talousarviossa 2019, mutta se ei ole taloudellisesti perusteltua.

Päätösehdotus

Esittelijä

Timo Halonen, kaupunginjohtaja, timo.halonen@mikkeli.fi

Kaupunginhallitus esittää, että kaupunginvaltuusto merkitsee tiedoksi talous- ja elinvoimapalveluiden selvityksen SDP:n valtuustoryhmän valtuustoaloitteeseen ja toteaa aloitteen loppuunkäsitellyksi.

Päätös

Asiasta käydyn keskutelun aikana kaupunginhallituksen puheenjohtaja Markku Aholainen esitti usean jäsenen kannattamana asian palauttamista uuteen valmisteluun. Hyväksyttiin.

Valmistelija

  • Heikki Siira, talousjohtaja, heikki.siira@mikkeli.fi

Kuvaus

Valtuustoaloitteessa (KV 12.2.2018 § 20) SDP:n valtuustoryhmä esittää, että Mikkelin kaupunki jatkaa sosiaalista luototusta kuntalaisilleen ja määrittelee luoton myöntämisen perusteet, kehittää palvelua sekä varaa vuoden 2019 budjettiin sille riittävän määrärahan.

Sosiaalihuollolla tarkoitetaan laissa sosiaalipalveluja, toimeentulotukea, sosiaaliavustuksia, sosiaalista luottoa ja niihin liittyviä toimintoja, joiden tarkoituksena on edistää ja ylläpitää yksityisen henkilön, perheen sekä yhteisön sosiaalista turvallisuutta ja toimintakykyä.

Sosiaalihuoltolain (1301/2014) 14 §:n mukaan tuen tarpeisiin vastaavat sosiaalipalvelut on järjestettävä kunnallisina sosiaalipalveluina sen sisältöisenä ja siinä laajuudessa kuin tässä tai muussa laissa säädetään. Sosiaalihuoltolain (1301/2014) 14 §:n 2 momentin mukaan kunnallisina sosiaalipalveluina on huolehdittava myös sosiaalisen luoton myöntämisestä kunnan asukkaille. Laissa sosiaalisesta luototuksesta (20.12.2002/ 1133 § 2) säädetään, että kunta voi järjestää sosiaalista luototusta päättämässään laajuudessa. Jos kunta päättää järjestää sosiaalista luototusta, kunnan tulee määritellä sosiaalisen luoton myöntämisen perusteet ottaen huomioon, mitä tässä laissa säädetään. Tämän lain mukaisia tehtäviä hoitaa kunnassa sosiaalihuoltolain (710/1982) 6 §:n 1 momentissa tarkoitettu kunnan määräämä monijäseninen toimielin.

Mikkelin kaupunki on valtuuston 25.1.2016 § 13 kokouksessa päättänyt, että sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisvastuu siirtyy 1.1.2017 alkaen Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymälle ja hyväksynyt perustamissuunnitelman. Perustamissuunnitelma koskee Mikkelin osalta myös sosiaalihuoltolain (1301/2014) mukaista sosiaalipalveluiden tuottamis- ja järjestämisvastuuta, joka sisältää myös sosiaalisen luototuksen. Siten sosiaalisen luototuksen palvelujen tuottaminen Mikkelin kaupungin toimesta on tulkittava perussopimuksen vastaiseksi ja siitä olisi erikseen päätettävä.

Mikkelin kaupungilla ei ole oikeutta saada sosiaalihuoltolain mukaisia tietoja koskien henkilöiden toimeentuloa ja sosiaaliavustuksia, koska kaupunki ei enää tuota niihin liittyviä palveluja. Tämän vuoksi kaupungilla ei ole nykyisellään edellytyksiä arvioida henkilön taloudellista tilannetta luottopäätöksen tekemiseksi. Henkilön käytettävissä olevien varojen on edellytetty olevan 536 euroa välttämättömien elinkustannusten jälkeen, jotta henkilöllä on valmiudet selviytyä sosiaalisen luoton hoitamisesta. Lisäksi on huomioitava, että talous ja velkaneuvonta siirtyy oikeusaputoimistojen palveluksi 1.1.2019 alkaen myös Etelä-Savossa. Näin ollen Mikkelin kaupungilla ei ole edellytyksiä hoitaa tehtävää kaupungin saatavilla olevien henkilön taloudellisten tietojen perusteella itsenäisesti. Lisäksi kaupungin tulisi palvelun hoitamiseksi järjestää henkilöstöresurssit ja muodostaa tai nimetä monijäseninen toimielin luottopäätösten tekemiseksi.

Kaupungin sosiaalisen luototuksen toimintamalli vuoteen 2017 asti

Kaupungin talousarvioon on varattu aiemmin määrärahaa noin 35.000 – 50.000 euroa sosiaaliseen luototukseen. Varsinaisesta määrärahavarauksesta on luovuttu noin 5 vuotta sitten. Lainat on kirjattu suoraan antolainasaamisiin. Myönnetyt luotot ovat olleet yhteensä noin 35.000 - 40.000 euroa vuodessa.

Vuonna 2015 sosiaalisia luottoja myönnettiin 11 henkilölle ja myönnettyjen luottojen yhteismäärä oli 39.852 euroa. Vuonna 2016 sosiaalisia luottoja myönnettiin 6 henkilölle ja myönnettyjen luottojen yhteismäärä oli 30.373,96 euroa. Keskimääräinen luottokoko on siis ollut 4.131 euroa vuosina 2015 - 2016. Kaupungilla on tällä hetkellä voimassa olevia sosiaalisia luottoja 35.979,67 euroa yhteensä 23 henkilöllä. Kaupungin viimeiset sosiaaliset luotot erääntyvät maksuaikataulujen mukaisesti vuonna 2021.

Antolainasaamisista on jouduttu poistamaan myönnettyjä luottoja kuolematapausten johdosta isojakin summia; esimerkiksi vuonna 2015 noin 3.800 euroa, kun lainaa ei ehditty lyhentämään kuin pari kertaa. Muutama lainoja ei maksata ajallaan, vaikka henkilöitä muistutetaan. Joitakin lainoja on perinnässä ja joihinkin näihin lainoihin saadaan perinnän kautta myös suorituksia. Sosiaalisen luoton myöntämisen yhteydessä asiakkaita on velvoitettu tekemään pankissa e-laskusopimus (ent. suoraveloitus). Osa on tehnyt, mutta sitten jossakin vaiheessa peruneet e-laskusopimuksen, jolloin lainalaskuihin ei tule ajallaan suorituksia. Henkilöille, jotka ovat ottaneet yhteyttä maksuvaikeuksien takia, talouspalvelut on myöntänyt vapaakuukausia tai pienentänyt kuukausierää.

Sosiaalisen luototuksen palvelumahdollisuudet nykyisin

Mikkelin kaupungilla on mahdollisuus esittää Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymälle, että kuntayhtymä tuottaisi Mikkelin kaupungille sosiaalisen luototuksen palvelut, ja kaupunki maksaisi palveluiden järjestämisestä ja varsinaisten luottojen kustannukset (luotto, korot ja luottotappiot). Palveluiden laajentaminen Mikkelin sosiaalisen luototuksen hoitamiseen vaatisi Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymältä henkilöresurssin rekrytointia ja asianmukaisen ohjelmiston hankkimista. Sosiaalisen luototuksen kappalemäärät ovat vähäisiä ja luottokoot pieniä, jolloin palvelun järjestämiskustannuksen arvioidaan tulevan luottojen määrään nähden kalliiksi.

Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän valtuusto on käsitellyt sosiaalisen luototuksen valtuustoaloitetta 30.3.2017 § 16: ”Valtuusto sai hallituksen vastauksen sosiaalidemokraattien valtuustoaloitteeseen sosiaalisesta luototuksesta, jota ei oteta käyttöön Essotessa. Aiemmin sosiaalinen luototus on ollut Essoten kunnista ainoastaan Mikkelissä”. Kuntayhtymässä sosiaalista luototusta ei nähty perustelluksi, koska Mikkelissä luototuksen käyttäjien määrä on ollut pieni ja asia edellyttäisi investointeja tietotekniikkaan. Luototusta vastaavat tilanteet aiotaan hoitaa muun muassa ennaltaehkäisevän toimeentulotuen avulla.

Yhteenveto

Mikkelin kaupunki ei näe mahdolliseksi tuottaa enää sosiaalisen luototuksen palveluita kaupungin omana palveluna. Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamaa sosiaalisen luototuksen palvelua (luottomääräraha ja palvelun järjestämismääräraha) varten olisi periaatteellisesti mahdollista varata määräraha kaupungin talousarviossa 2019, jos Essoten palvelujen tuottaminen Mikkelin kaupungille on Essoten perussopimuksen mukaista ja kuntien SOTE -palvelujen yhdenvertaisuuden kannalta hyväksyttävää.

Mikkelin kaupunki pyytää Essotelta tarjouksen sosiaalisen luototuksen palvelusta Mikkelin kaupungin asiakkaille siten, että kaupunki asettaa luotoille määrärahan ja maksaa Essotelle palvelun hallinnointi- ja järjestämiskustannukset. Tarjouksen perusteella voidaan arvioida palvelun kokonaistaloudellisuutta ja vaikuttavuutta. Mahdollinen palvelutarjous ja palvelujen käyttöönotto päätetään kaupungin talousarvion 2019 käsittelyn yhteydessä.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Timo Halonen, kaupunginjohtaja, timo.halonen@mikkeli.fi

Kaupunginhallitus esittää,​ että kaupunginvaltuusto merkitsee tiedoksi talous-​ ja elinvoimapalveluiden selvityksen SDP:n valtuustoryhmän valtuustoaloitteeseen ja toteaa aloitteen loppuunkäsitellyksi.

Pöytäkirja tämän pykälän osalta tarkastetaan kokouksessa.

Päätös

Hyväksyttiin.


Muutoksenhaku

Valmistelua tai täytäntöönpanoa koskevaan päätökseen ei saa hakea muutosta. Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §.

Käsitellyt asiat