Kaupunginhallitus, kokous 11.5.2020

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 171 Oikaisuvaatimus kaupunginhallituksen päätöksestä 16.4.2020 § 127 (yhteistoimintamenettely toiminnallisista syistä)

MliDno-2020-670

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Jukka Savolainen, kaupunginlakimies, jukka.savolainen@mikkeli.fi
Sari Häkkinen, HR-päällikkö, sari.hakkinen@mikkeli.fi

Kuvaus

Koronavirusepidemiasta johtuvat poikkeusolot vähentävät merkittävästi monien kaupungin tarjoamien palvelujen kysyntää ja tarvetta. Joidenkin toimialojen työmäärä on poikkeusoloista johtuen lisääntynyt. Henkilöresurssityöryhmä on aloittanut toimintansa, ryhmän tehtävänä on koordinoida henkilöresursseja. Mikkelin kaupungilla ei kuitenkaan ole poikkeusoloista johtuen edellytyksiä tarjota kaikille kaupungin työntekijöille/viranhaltijoille työtä.

Työnantaja voi keskeyttää palkanmaksun työsopimuslain 2 luvun 12 §:n perusteella, jos työntekijä on estynyt tekemästä työtään työpaikkaa kohdanneen tulipalon, poikkeuksellisen luonnontapahtuman tai muun sen kaltaisen hänestä tai työnantajasta riippumattoman syyn vuoksi. Hallituksen linjaus on aiheuttanut poikkeuksellisen ennalta arvaamattoman tilanteen. Osa toimintayksiköistä (esim. museot, uima- ja urheiluhallit jne.) joudutaan sulkemaan. Mikäli korvaavaa työtä näiden toimintayksiköiden palkansaajille ei ole tarjolla, työnantaja voi keskeyttää palkanmaksun 14 päivän jälkeen. Palkanmaksun keskeyttämistä koskevan päätöksen tekee työntekijän esimies. 

Palkanmaksun keskeyttäminen ei ole kuitenkaan kaikissa tapauksissa mahdollista, vaikka työntekijän/viranhaltijan tekemä työ olisi poikkeusoloista johtuen tosiasiallisesti vähentynyt tai loppunut. Tästä johtuen Mikkelin kaupungin on aiheellista käynnistää tuotannollisin perustein työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa annetun lain (449/2007) mukaiset, koko kaupungin henkilöstöä koskevat yhteistoimintaneuvottelut. Neuvotteluilla tavoitellaan niiden työntekijöiden/viranhaltijoiden lomauttamista osa- tai kokoaikaisesti, joiden työ on tilapäisesti vähentynyt.  

Lomauttamista koskevat määräykset ovat työsopimuslain (55/2001) 5 luvussa ja kunnallisesta viranhaltijasta säädetyn lain (304/2003) 7 luvussa.

Lomauttamisella tarkoitetaan väliaikaista työnteon ja palkanmaksun keskeyttämistä. Virantoimitus/työnteko keskeytetään lomautuksen ajaksi, mutta muutoin virka-/työsuhde pysyy voimassa. Työnantaja saa lomauttaa viranhaltijan/työntekijän, jos hänellä on taloudellinen tai tuotannollinen peruste virkasuhteen/työsopimuksen irtisanomiseen taikka työ tai työnantajan edellytykset tarjota työtä ovat vähentyneet tilapäisesti.

KVTES:n VIII luvun 1 §:n 1 momentin mukaan viranhaltijan lomauttaminen määräytyy kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain (304/2003) lomauttamista koskevien säännösten (omaksumismääräys), työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa annetun lain (449/2007) säännösten (viittausmääräys) ja kyseisen luvun 2 §:n määräysten mukaisesti. Määräaikainen viranhaltija voidaan lomauttaa kuitenkin vain, jos virkasuhde on jatkunut keskeytymättä vähintään kuusi kuukautta.

KVTES:n VIII luvun 1 §:n 2 momentin mukaan työntekijän lomauttaminen määräytyy kulloinkin voimassa olevan työsopimuslain, työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa annetun lain säännösten (viittausmääräys) sekä kyseisen luvun 2 §:n määräysten mukaisesti.

Kunnallisen viranhaltijalain 7 luvun 30 §:n 1 momentin mukaan työnantajalla  on oikeus lomauttaa viranhaltija siten, että virantoimitus ja palkanmaksu keskeytetään toistaiseksi tai määräajaksi joko kokonaan tai osittain virkasuhteen muutoin pysyessä voimassa, jos työnantajalle on 37 §:n mukainen peruste irtisanoa virkasuhde.

Viranhalitjalain 7 luvun 30 §:n 2 momentin mukaan viranhaltija voidaan 1 momentissa mainitulla tavalla lomauttaa enintään 90 päivän ajaksi, jos tehtävät tai työnantajan edellytykset tarjota työtä ovat tilapäisesti vähentyneet eikä työnantaja voi kohtuudella järjestää muita tehtäviä tai työnantajan tarpeisiin sopivaa koulutusta.

Työsopimuslain (55/2001) 5 luvun 2 §:n 2 kohdan mukaan työnantaja saa lomauttaa työntekijän, jos työ tai työnantajan edellytykset tarjota työtä ovat vähentyneet tilapäisesti eikä työnantaja voi kohtuudella järjestää työntekijälle muuta sopivaa työtä tai työnantajan tarpeita vastaavaa koulutusta; työn tai työn tarjoamisedellytysten katsotaan lomauttamisen perusteena vähentyneen tilapäisesti, jos niiden voidaan arvioida kestävän enintään 90 päivää.

Työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa annetun lain (449/2007) 7 §.n mukaan jos työnantaja harkitsee 4 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettua toimenpidettä, työnantajan on annettava kirjallinen neuvotteluesitys yhteistoimintaneuvottelujen käynnistämiseksi viimeistään viisi päivää ennen neuvottelujen aloittamista.

Yt-lain 8 §:n mukaan työnantajan esittäessä käsiteltäväksi yhteistoimintaneuvotteluissa toimenpiteitä, jotka voivat johtaa työntekijän irtisanomiseen, lomauttamiseen tai osa-aikaistamisen, on 7 §:n 1 momentissa tarkoitettu neuvotteluesitys tai siitä ilmenevät tiedot toimitettava kirjallisesti myös työ- ja elinkeinotoimistolle viimeistään yhteistoiminta neuvottelujen alkaessa, jollei näitä tietoja ole toimitettu sille aikaisemmin muussa yhteydessä.

Päätösehdotus

Esittelijä

Timo Halonen, kaupunginjohtaja, timo.halonen@mikkeli.fi

Kaupunginhallitus merkitsee tiedoksi palkanmaksuvelvollisuuden keskeyttämistä koskevat periaatteet.

Lisäksi kaupunginhallitus päättää käynnistää tuotannollisin perustein työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa annetun lain (449/2007) mukaiset, koko kaupungin henkilöstöä koskevat yhteistoimintaneuvottelut. Neuvotteluissa käsitellään em. lain 4 §:n 1 momentin kohdan 4 mukaisia asioita. Neuvotteluilla tavoitellaan niiden työntekijöiden/viranhaltijoiden lomauttamista osa- tai kokoaikaisesti, joiden työ on tilapäisesti vähentynyt. 

Lisäksi kaupunginhallitus nimeää työnantajan edustajat käynnistettäviin yhteistoimintaneuvotteluihin.

Pöytäkirja tämän pykälän osalta tarkastetaan kokouksessa.

Päätös

Asiasta käydyn keskustelun aikana esittelijä täydensi esitystään siten, että neuvotteluiden kohteena eivät ole irtisanomiset tuotannollisilla perusteilla.

Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko esittelijän täydennetty esitys hyväksyä yksimielisesti. Hyväksyttiin.

Lisäksi kaupunginhallitus nimesi työnantajan edustajaksi yhteistoimintaneuvotteluihin Pekka Pöyryn, Mali Soinisen ja Arto Seppälän. 

 

Valmistelija

Jukka Savolainen, kaupunginlakimies, jukka.savolainen@mikkeli.fi
Sari Häkkinen, HR-päällikkö, sari.hakkinen@mikkeli.fi
Maria Närhinen, henkilöstöjohtaja, Maria.Narhinen@mikkeli.fi

Kuvaus

Koronavirukseen liittyen valtioneuvosto on 16.3.2020 päättänyt, että maassamme vallitsevat valmiuslain (1552/2011) 3 §:n 3 ja 5 kohdassa tarkoitetut poikkeusolot. Valmiuslain 3 §:n 3 kohdassa säädetään poikkeusoloiksi väestön toimeentuloon tai maan talouselämän perusteisiin kohdistuva erityisen vakava tapahtuma tai uhka, jonka seurauksena yhteiskunnan toimivuudelle välttämättömät toiminnot olennaisesti vaarantuvat. Tällä hetkellä muun muassa käyttöönottoasetus on voimassa 13.4.2020 saakka. Samoin Itä-Suomen aluehallintovirasto kieltää tartuntatautilain 58 §:n 1 momentin nojalla toimialueensa kuntien alueella kaikki sisä- ja ulkotiloissa järjestettävät yleisötilaisuudet ja yleiset kokoukset, joihin osallistuu yli 10 henkilöä. Kielto päättyy 13.4.2020 kello 24:00. Lisäksi Itä-Suomen aluehallintovirasto määrää tartuntatautilain 58 §:n 1 momentin nojalla toimialueellaan sijaitsevien koulujen, oppilaitosten, yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen sekä kansalaisopistojen ja muun vapaan sivistystyön tilat suljettavaksi. Määräys on voimassa 13.4.2020 kello 24:00 saakka. Edellä mainittuja tiloja voidaan kuitenkin poikkeuksellisesti käyttää koulussa järjestettävään esiopetukseen sekä perusopetuksen 1-3 luokkien lähiopetukseen niille lapsille, joiden vanhemmat työskentelevät yhteiskunnan kannalta kriittisillä aloilla. Lisäksi edellä mainittuja tiloja voidaan poikkeuksellisesti käyttää erityisen tuen päätöksen saaneiden oppilaiden lähiopetukseen sitä tarvitseville.

Kokonaisuutena tilanne on aiheuttanut ja aiheuttaa myös jatkossa merkittäviä vaikutuksia kaupungin palveluihin ja talouteen. Tilanteella on vaikutuksia henkilöstön työn tekemiseen, työn määrään ja jakautumiseen sekä työn organisointiin. Koronaviruksen aiheuttamien poikkeusolojen vuoksi kaupungin henkilöstön työ- ja virkatehtävät ja siten myös työ- ja virkatehtäviin tarvittavan henkilöstön määrä on muuttunut aiemmasta hyvin nopealla ja ennakoimattomalla tavalla. Muutos on sellainen, että osassa palveluita henkilöstön tarve on lisääntynyt ja todennäköisesti lisääntyy edelleen. Osassa palveluita henkilöstön työnteko on estynyt tai estyy jatkossa työntekijästä ja työantajasta riippumattomista syistä, lisäksi osassa palveluita työ on vähentynyt ja todennäköisesti edelleen vähenee.

Poikkeuksellisessa tilanteessa kaupunki työnantajana on reagoinut tilanteeseen, jossa työnantajan edellytykset tarjota työtä ovat työsopimuslain (55/2001 muutoksineen) 5 luvun 2 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaisesti vähentyneet/vähentymässä tilapäisesti eikä työnantaja voi kohtuudella järjestää työntekijälle muuta sopivaa työtä tai työnantajan tarpeita vastaavaa koulutusta. Vastaavasti säädetään lain kunnallisesta viranhaltijasta (304/2003 muutoksineen) 30 §:n 2 momentissa. Kaupunginhallitus on kokouksessaan 23.3.2020 § 97 päättänyt aloittaa yhteistoimintaneuvottelut työntekijän/viranhaltijan lomauttamista enintään 90 päivän ajaksi.

Lomautusten ajankohta ja jaksottaminen

Lomautukset on suunniteltu toteutettavaksi vuoden 2020 aikana työnantajan määräämänä ajankohtana kokonaisina päivinä yhteensä neljä viikkoa. Tämä tarkoittaa kuukausipalkkaisen henkilöstön osalta 28 kalenteripäivää ja tuntipalkkaisten työtekijöiden osalta 20 työpäivää

KVTES:n VIII luvun 2 §:n 1 momentin mukaan työnantajan on lomauttaessaan noudatettava vähintään yhden kuukauden ilmoitusaikaa.

KVTES:n VII luvun 1 §:n 1 momentin soveltamisohjeen mukaan lomautus ei voi alkaa eikä päättyä sellaisena päivänä, joka olisi normaalisti viranhaltijan vapaapäivä (viikkolepopäivä, viikon toinen vapaapäivä tai arkipy hä). Myöskään viranhaltijoiden osalta lomautus ei voi alkaa tai päättyä sellaisena päivänä, joka olisi normaalisti viranhaltijan vapaapäivä. Viranhaltijoiden osalta tämä on täsmennetty niin, että vapaapäivillä tässä yhteydessä tarkoitetaan viikkolepopäivää, viikon toista vapaapäivää ja arkipyhää. Viranhaltijoilla on toisin sanoen tältä osin suppeampi vapaapäivän määrittely.

KVTES:n VIII luvun 2 §:n 1 momentin soveltamisohjeen mukaan lomautusta ei voi määrätä alkamaan eikä päättymään työntekijän vapaapäivänä. Lomautuksen tulee siten alkaa ja päättyä sellaisena päivänä, joka ilman lomautusta olisi ollut työntekijän työpäivä.

Edellä olevan johdosta tulee kiinnittää huomiota lomautusjaksoihin mm. niiden työntekijöiden osalta, joiden osa-aikatyö on järjestetty siten, ettei viikossa ole säännöllisesti viittä työpäivää. Lomautukset ajoitetaan näissäkin tapauksissa niin, etteivät ne ala eivätkä pääty työntekijän vapaapäivänä.

Lomautusten kohdentaminen

Mikkelin kaupungilla on vakinaista henkilöstöä 1756 (28.2.2020) ja määräaikaisia 300 (28.2.2020) . Neuvotteluilla tavoitellaan niiden työntekijöiden/viranhaltijoiden lomauttamista osa- tai kokoaikaisesti, joiden työ on tilapäisesti vähentynyt. Alustavan arvion mukaan suunnitellut toimenpiteet voisivat johtaa toteutuessaan yhteensä noin 500 työntekijän/viranhaltijan lomauttamiseen.

Määräaikainen viranhaltija voidaan lomauttaa kuitenkin vain, jos virkasuhde on jatkunut keskeytymättä vähintään kuusi kuukautta ennen lomautuksen alkamista (KVTES VIII luku 1 § 1 mom.).

Määräaikaisista työntekijöistä lomautus voi koskea vain niitä määräaikaisessa työsuhteessa olevia työntekijöitä, jotka tekevät työtä vakinaisen työntekijän sijaisena ja työnantajalla olisi oikeus lomauttaa vakituinen työntekijä, jos tämä olisi työssä (TSL 5 luku 2 § 3 mom.).

KVTES:n VIII luvun 1 §:n 3 momentin mukaan viranhaltijaa/työntekijää lomautettaessa sovelletaan 4 §:n määräystä työvoiman vähentämisjärjestyksestä.

Lomautusten vaikutukset henkilöstön asemaan ja palvelussuhteen ehtoihin

Lomautus tarkoittaa väliaikaista työnteon ja palkanmaksun keskeyttämistä. Virantoimitus/työnteko keskeytetään lomautuksen ajaksi, mutta muu toin virka-/työsuhde pysyy voimassa. Lomautus voidaan toteuttaa joko keskeyttämällä työnteko kokonaan (kokoaikainen lomautus) tai lyhentämällä säännöllistä työaikaa siinä määrin kuin se lomauttamisen perusteen kannalta on välttämätöntä (osittainen lomautus työajan lyhentäminen päivässä tai viikossa).

Mahdollisilla lomautuksilla on mm. seuraavia vaikutuksia henkilöstön asemaan ja palvelussuhteen ehtoihin:

Työnantajalla ei ole lomautusperustetta silloin, kun viranhaltija/työntekijä voidaan ammattitaitonsa ja kykyynsä nähden sijoittaa kohtuudella muihin työnantajan kokoaikaisiin tai osa-aikaisiin tehtäviin. Jos täyttä työaikaa tekevälle voidaan tarjota vain osa-aikaista työtä, on myös osa-aikainen lomauttaminen mahdollista. Työnantajaksi katsotaan koko kunta.

Viranhaltijalle/työntekijälle tulee ensisijaisesti tarjota työtä, joka on mahdollisimman samanlaista kuin hänen virkaansa kuuluvat tehtävät tai hänen työsopimuksensa mukainen työ. Jollei tämä ole mahdollista, voidaan viranhaltijalle/työntekijälle tarjota myös työtä, joka on erilaista ja eri tavoin palkattua kuin virkatehtävän tai työ sopimuksen mukainen työ. Tällöin tarjotusta työstä maksetaan kyseisen työn mukainen palkka.

Työnantajalla on velvollisuus tarjota kaikkea työtä, jota voidaan pitää viranhaltijalle tai työntekijälle soveltuvana ottaen huomioon hänen koulutuksensa, yleinen ammattitaitonsa ja kokemuksensa. Työtä tarjottaessa on kuitenkin otettava huomioon ammatinharjoittamista koskeva lain säädäntö (kelpoisuus).

Työnantajan tehtävänä on arvioida, ketkä lomautettavista pystyisivät tekemään tarjolla olevaa muuta työtä ja keille sitä on tällä perusteella tarjottava. Jos tarjolla on esimerkiksi sijaisuuden hoitaminen ja useat lomautettavista työntekijöistä pystyisivät sen hoitamaan, on työnantajan otettava huomioon työvoiman vähentämisjärjestys päättäessään, kenelle hän tarjoaa sijaisuuden hoitamista.

Työnantajan on aina tarjottava lomautettavalle sellaista työtä tai tehtävää (esim. sijaisuuden hoitamista), joka on työnantajan tiedossa lomautusilmoituksen antamishetkellä tai jota ilmaantuu lomautusilmoituksen antamisen jälkeen ennen lomautuksen alkamista tai lomautuksen aikana.

Muun työn vastaanottovelvollisuus

Työntekijä on velvollinen ottamaan vastaan työsopimuksensa mukaisia tehtäviä sekä tehtäviä, jotka poikkeavat työsopimuksen mukaisista tehtävistä niin vähän, että työtehtävien muutos kuuluu työnantajan työn johto-oikeuden piiriin sekä tehtäviä, joita voidaan pitää hänelle sopivina, vaikka ne poikkeaisivatkin olennaisesti työsopimuksen mukaisista tehtävistä. Viimeksi mainittuja tehtäviä työntekijä on KVTES:n mukaan velvollinen ottamaan vastaan enintään 8 viikoksi.

Jos viranhaltija tai työntekijä kieltäytyy ottamasta vastaan hänelle tarjottua muuta työtä, työnantajalla on oikeus lomauttaa hänet lomautuksen muiden edellytysten täyttyessä. Kieltäytymisilmoitukset on yleensä perusteltua ottaa vastaan kirjallisena.

Muu työ lomautusaikana

Lomauttaminen ei estä viranhaltijaa tai työntekijää ottamasta lomautusajaksi muuta työtä. Viranhaltijan/työntekijän on kuitenkin huolehdittava siitä, ettei uusi tehtävä estä häntä palaamasta lomautuksen päättyessä siihen työhön, josta hän on lomautettuna. Kutsuun on vastattava 7 vuorokauden kuluessa ja muusta työstä voi irrottautua viiden päivän kuluessa.

Lomautusten peruuttaminen

Jos työnantajalle ilmaantuu lomautusilmoitusaikana uutta työtä, voidaan lomautuksen peruuttamisesta ilmoittaa ennen lomautuksen alkamista. Tällöin lomautusilmoitus peruuntuu ja myöhemmin toimeenpantavien lomautusten on perustuttava uusiin lomautusilmoituksiin. Jos työnantajalle ilmaantuu lomautusilmoitusaikana uutta työtä siten, että kokoaikaisen lomautuksen asemesta työntekijä voidaan joko koko lomautus ajaksi tai lomautusajan osaksi siirtää lyhennettyyn työaikaan, on työnantajalla oikeus muuttaa kokoaikainen lomautus osittaiseksi lomautukseksi uutta lomautusilmoitusta antamatta.

Lomautuksen vaikutus vuosilomaan ja lomarahaan

Suunnitellulla neljän viikon lomautuksella voi olla vaikutuksia vuosilomaan, koska KVTES:n IV luvun 4 §:n mukaan työssäolon veroista aikaa ovat vuosilomaan oikeuttavia kalenterikuukausia laskettaessa ne työpäivät tai työtunnit, joina viranhaltija/työn tekijä on ollut estynyt suorittamasta työtään ollessaan lomautettuna enintään 30 kalenteripäivää kerrallaan (4-kohta). Vastaava määräys on myös tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimuksessa (TTES 49 §).

Kokoaikaisella lomautuksella ei ole vaikutusta lomarahaan. KVTES:n IV luvun 18 §:n 1 momentin mukaan lomaraha lasketaan heinäkuulta tosiasiallisesti maksetun varsinaisen palkan mukaan. KVTES:n IV luvun 18§:n 2 momentin mukaan, jos heinäkuun aikana on palkaton virantoimituksen/työssäolon keskeytys, lomaraha lasketaan sen varsinaisen kuukausipalkan mukaan, jonka viranhaltija/työntekijä olisi koko heinäkuun virantoimituksessa/työssä ollessaan ansainnut.

Sen sijaan heinäkuulle ajoittuva osittainen lomautus vaikuttaa myös lomarahaan, sillä jos viranhaltijan/työntekijän heinäkuun palkka määräytyy osa-aikapalkkana, lomaraha lasketaan tämän osa-aikapalkan perusteella.

Lomauttamisen suhde muuhun virka-/työvapaaseen

Mikäli virka-/työvapaa ja lomautus sattuvat samaan aikaan, ratkaistaan ns. aikaprioriteettiperiaatetta noudattaen se, onko viranhaltija/työntekijä lomautettuna vai virka-/työvapaalla. Ratkaisevia tekijöitä ovat lomautusilmoituksesta tiedon saaminen ja virka-/työvapaan alkaminen.

Jos viranhaltija/työntekijä sairastuu ja on sairauslomalla ennen kuin lomautus ilmoitusta on annettu, on hänellä oikeus sairausajan palkkaan sairausloman aikana. Jos lomautusilmoitus on annettu ennen sairastumista, ei oikeutta sairausajan palkkaan ole.

Työterveyspalvelut lomauttamisen aikana

Henkilöstön työterveyspalvelut ovat viranhaltijan/työntekijän käytettävissä myös mahdollisen lomautuksen aikana.

Suunniteltujen lomautusten toteuttamisen mahdollisuuksia sekä niiden vaikutukset palvelutuotantoon käsitellään YT-neuvottelukunnan kokouksessa yhteistoimintamenettelyn aikana. Palvelualueiden alustava kartoitus toimitetaan erillisenä liitteenä.

Päätösehdotus

Esittelijä

Maria Närhinen, henkilöstöjohtaja, Maria.Narhinen@mikkeli.fi

Käydään yleiskeskustelu asiasta.

Päätös

Hyväksyttiin.

Merkitään, että lisäksi todettiin, että neuvotteluesitys on annettu yhteistoimintalain 7 §:n mukaisesti määräajassa. Lisäksi todettiin, että lomautuksiin on päädytty poikkeusoloista johtuen.  Neuvotteluesitys lähtee siitä, että poikkeusoloista johtuva tarjottavan työn tilapäinen väheneminen voi joissain yksiköissä jatkua vielä sen jälkeen, kun poikkeusoloja koskevat määräykset ovat päättyneet. Lomautusten tuotannollinen peruste ei siis kaikissa yksiköissä välttämättä poistu yhtä aikaa poikkeusolojen päättymisen kanssa.

Tämän jälkeen käytiin yleiskeskustelu asiasta.

Pöytäkirjaan merkitää seuraavat keskustelussa esille tulleet asiat:

Mahdolliset lomautukset tulevat vaikuttamaan kesätyöhön, koska ensisijaisesti mahdollisesti lomautetuille tulee tarjota korvaavaa työtä. Ohjeeksi on palkkaaviin yksiköihin annettu, että työsopimuksia ei kesätyöntekijöiden osalta tehdä ennen kuin yhteistoimintamenettely on päätetty ja tarkat mahdolliset lomautusuunnitelmat yksikkökohtaisesti tarkastettu.

Työllistettävien osalta yhteistoimintaneuvottelu vaikuttaa siten, ettei palkkatukityöllistettyjä voi ottaa niihin tehtäviin, josta mahdollisesti on lomautettu tai lomautusuhan alla. Pääsääntöisesti palkkatuella otetaan Mikkelin kaupungille työttömiä työnhakijoita tehtäviin, joissa ei ole Mikkelin kaupungin vakinaista henkilöstöä. Työ- ja elinkeinoministeriön tulkintaohje julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain ja asetuksen soveltamisesta (TEM/566/00.03.05.02/2014) 1.6.2014 lukien linjaa, että yhteistoimintaneuvotteluiden ajaksi palkkatuen myöntämisestä olisi pidättäydyttävä, kunnes mahdollisten lomautusten laajuus ja kesto selviävät. Perusteena on se, että palkkatuen myöntäminen voisi heikentää työsuhteessa olevien työntekijöiden asemaa.

Pääsopijajärjestöt yhteisesti ottivat kantaa, että ennen kokousta lähetetyssä liitteessä lomautusten vaikutus palvelutuotantoon ei ole konkreettisesti esitetty. Lomautusten kohdistaminen yksikkötasolla ei ole riittävä ja samoin perusteet jäävät vailinaiseksi. Vaikutuksia henkilöstöön ja vaihtoehtoja ei tarpeeksi ole esitetty.

Lisäksi pääsopijajärjestöt toivat esille, että maan hallitus on tuonut selkeästi esille, ettei kunnat lomauttaisi tai keskeyttäisi työntekoa ja palkanmaksua työsopimuslain 2 luvun 12§ 2 mom perusteella. Työnantaja on kuitenkin nyt käyttänyt TSL pykälää ja keskeyttänyt palkanmaksun noin sadalta työntekijältä. Perusteluita ei kaikilta osin ole kerrottu. Etenkin koulunkäyntiavustajien osalta katsotaan, että TSL lain käyttäminen ei ole lain mukaista. Koulunkäyntiavustajien kohdalla katsotaan, että koronasta johtuvat poikkeusolot eivät estä koulunkäyntiavustajan työtä. Kysymys on enemmänkin siitä, että työnantaja ei ole organisoinut tehtävää poikkeusoloja vastaavaksi.

Jukon kirjaus pöytäkirjaan on seuraava: Jukon yhteenvetona on, että henkilöstöjärjestöjen mielestä TSL 2 luvun 12§ 2 mom ei olisi saanut käyttää vaan ne työntekijät, joita asia nyt koskee, olisi pitänyt käydä keskustelu töiden vähentymisestä yhteistoimintamenettelyssä.

Pääsopijajärjestön JAU kirjaus pöytäkirjaan on seuraava: Sekä JHL525 että Etelä-Savon Jyty eivät hyväksy koulunkäyntiavustajien osalta TSL luvun 2 § 12 2 mom. käyttämistä, koska työ ei ole keskeytynyt vaan työ pitää työnantajan organisoida uudelleen siten, että työtä voidaan jatkaa. JAU tulee riitauttamaan niiden koulunkäyntiavustajien osalta, joihin palkanmaksun keskeytys on tehty.

Työnantaja on tulkinnut, että niitä joiden työpaikat on suljettu valtioneuvoston päätöksellä on työsopimuslain mukainen käyttö lain mukainen. Koulut ovat siirtyneet etäopetukseen luukuunottamatta 1-3 luokkia ja erityisen tuen oppilaita. Näin ollen kaikille avustajille ei ole työtä tarjolla ja ovat estyneet tekemään työtä. Työsopimuslain 2 luvun 12 §:n 2 momentin mukaan työntekijällä on oikeus saada palkkansa enintään 14 päivän ajan hänen ollessa estynyt tekemästä työtään työpaikkaa kohdanneen tulipalon, poikkeuksellisen luonnontapahtuman tai muun sen kaltaisen hänestä tai työnantajasta riippumattoman syyn vuoksi.

KT on ottanut kantaa määräyksen soveltamiseen 17.3.2020 antamissaan ja 18.3.2020 päivittämissään ohjeissa valmiuslakiin liittyen. KT:n tulkinnan mukaan määräyksen edellytykset täyttyvät koronapandemian vuoksi ainakin hallituksen linjauksen mukaan suljetuissa yksiköissä.

Työnantajan toteaa, että tässä vaiheessa liitteenä oleva listaus palvelualeuiden osalta on yleistarkastelua, johon ei ole saatu kaikkia mahdollisia vaikutuksia ja vaihtoehtoja kirjattua. Tätä lomautusuhan alla olevaa henkilöstöä kartoitetaan ja tarkennettu esitys tuodaan seuraavaan kokoukseen. Lähtökohtaisesti vaikutukset työn vähentymiseen on olemassa niissä yksiköissä, joissa toiminta on päättynyt.

Seuraavat korjaukset ja tarkennukset tehtiin liitteeseen: Ei rajata ammattiryhmiä pois lukuun ottamatta pääluottamusmiehiä korjaus luottamusmiehiä. Lisäksi tarkennettiin Lisäksi rajataan ulkopuolelle ne varhaiskasvatuksen toimintayksiköt ja niiden yhteydessä järjestettävä esiopetus korjataan Lisäksi rajataan ulkopuolelle varhaiskasvatuksen esiopetuksen järjestäminen.

Tiedottaminen toteutetaan samalla tavalla kuin syksyn 2019 neuvotteluiden osalta. Viestintäpäällikkö tekee tiedoteluonnoksen kokouksen jälkeen ja lähettää sen hyväksytä kierrokselle, jonka jälkeen se julkaistaan henkilöstölle.

Rekrytointien osalta pidättäydytään täyttölupien myöntämisestä YT-neuvotteluiden aikana. Uusia rekrytointeja ei tehdä niihin tehtäviin, joissa henkilöstö on mahdollisesti lomautettuna tai lomautusuhan alla.

TE-toimistoon neuvotteluesitys toimitettu 27.3.2020 sähköisenä.

Valmistelija

Jukka Savolainen, kaupunginlakimies, jukka.savolainen@mikkeli.fi
Sari Häkkinen, HR-päällikkö, sari.hakkinen@mikkeli.fi
Maria Närhinen, henkilöstöjohtaja, Maria.Narhinen@mikkeli.fi

Kuvaus

Jatketaan lomautusta koskevaa yhteistoimintamenettelyä sekä käsitellään valmisteilla olevien toimenpiteiden vaikutuksia ja vaihtoehtoja. Alustavan arvion mukaan lomautukset alkavat toukokuun puolessa välissä ja vaikutuksia palvelutuotantoon ei lähtökohtaisesti ole, koska mahdollinen lomautus koskee niitä ammattiryhmiä, joilta työ on vähentynyt poikkeusolojen alkaessa ja arvioidaan, että työn vähentyminen jatkuu poikkeusolojen jälkeenkin, koska kaikki työ, joka normaalisti tehtäisiin touko- kesäkuussa, on tehty ennakkoon.

Lomautuksen vaihtoehtona etsitään muuta työtä. Tätä varten on perustettu henkilöstöresurssipankki, josta koordinoidaan keskitetysti henkilöstön siirtoa muihin tehtäviin tarpeen mukaan. Tarjotut työtehtävät ovat sellaisia, joita voidaan pitää työntekijän koulutus ja työkokemus huomioon ottaen hänelle sopivina.

Tarkennetut esitykset palvelualueilta on pyydetty toimittamaan keskiviikkona 1.4.2020 kokouksen jälkeen henkilöstöpalveluihin ja koostamme YT-neuvottelukunnalle yhteenvetoa. Yhteenveto toimitetaan ennen kokousta jäsenille mahdollisimman pian.

Päätösehdotus

Esittelijä

Timo Halonen, kaupunginjohtaja, timo.halonen@mikkeli.fi

Käydään keskustelu asiasta.

Päätös

Yleiskeskusteluna todettiin, että yhteistoimintaneuvotteluissa käytiin työnantajan lähettämä 7.4.2020 luonnos lomautusesityksestä ja lomautuksen kestosta läpi ja todettiin, että lomautuksen vaikutukset eivät kaikissa lomautuksen kohteena olevien osalta ole työnantajan toimesta selvitetty. Vaikutuksia selvitetään seuraavaan kokoukseen. Todettiin kuitenkin, että lomautusta perustellaan tuotannollisilla syillä ja että työ on vähentynyt myös poikkeusolojen myötä ja työn vähentyminen jatkuu myös poikkeusolojen jälkeen. Mikäli on päädytty saman ammattiryhmän keskuudessa mahdolliseen lomautukseen, on pyritty yhdenvertaiseen kohteluun, jolloin lomautusaika on saman pituinen kaikilla samaan ammattiryhmään kuuluvilla. 

Henkilöstön edustajille tarkennettiin työntarjoamisen toimintatapaa ja perusteet työntarjoamiselle.

Vaihtoehtona lomautuksille on perustettu 16.3 resurssipankki, jota koordinoi henkilöstöresurssiryhmä. Ryhmässä on edustettuina palvelualueiden resursseista vastaavat. Resurssipankin tehtävänä on huolehtia siitä, että lomautusuhan alla tai TSL luvun 2 § 12 mom mukaisesti palkanmaksun keskeytyneille tarjotaan korvaavaa työtä, mikäli sellaista palvelualueilla on tarjolla. Resurssipankin käyttö on tärkein väline.

Yhteistoimintamenettelyn jälkeen työnantajan ei tule palkkaamaan uutta työvoimaa tehtäviin, joista on lomautettu tai joista kohta aiotaan lomauttaa, jos näin voidaan välttää lomautuksia. Näitä tehtäviä työnantajan tulee tarjota jo palveluksessaan oleville vaihtoehtona lomautukselle.

Työn tarjoamisvelvollisuus koskee kaikkea työtä, jota voidaan pitää työntekijälle soveltuvana ottaen huomioon hänen koulutuksensa, yleinen ammattitaitonsa ja kokemuksensa. Työnantajan tehtävänä on arvioida, ketkä lomautettavista pystyisivät tekemään tarjolla olevaa muuta työtä ja keille sitä on tällä perusteella tarjottava.

Lomautetut voivat esimerkiksi jo ennakolta ilmoittaa, että he eivät tule ottamaan vastaan lomautusaikana uutta työtä. Asia kirjataan lomautusilmoitukseen (vastausmahdollisuus) tai myöhemmin voi ilmoituksen tehdä sähköpostilla tiettyyn päivään mennessä.

Jos lomautettu ei etukäteen ilmoita, että hän ei ota työtä vastaan, tulee työnantajan tarjota lomautetuille lomautusaikana ilmaantuneita työtehtäviä tasapuolisesti ottaen huomioon työvoiman vähentämisjärjestyksen lisäksi mm. työntekijöiden/viranhaltijoiden omat työtehtävät, koulutus ja työkokemus. Lomautettuun ollaan yhteydessä puhelimella, sähköpostilla tai tekstiviestein.  Lisäksi vapautuvia paikkoja ilmoitetaan sisäisessä intrassa.

Konserni- ja elinvoimapalveluiden palvelualueen lomautussuunnitelma

Liitteessä lomautus kohdistuu 166 henkilöön ja lomautusten kesto kahdesta viikosta neljään viikkoon. Erikseen lisäselvityksenä pyydettiin strategia- ja kehityspäällikön perusteet.  Kokouksessa tuotiin selvityksenä, että  työ on vähentynyt, koska tehtävään liittyvä seudullinen kehittämistyö on vähentynyt sekä ystävyyskaupunkiyhteistyöhön liittyvät tehtävät on toistaiseksi loppuneet. Työ on vähentynyt osa-aikaisesti, mutta on tarkoituksenmukaisempaa lomauttaa kahdeksi viikoksi ja siirtää tehtäviä myöhemmälle ajankohdalle.

Tarkennetaan ruoka- ja puhtauspalveluiden osalta, että ulkoista työvoimaa ei käytetä ruoka- ja puhtauspalveluissa lomautuksissa niissä tehtävissä, joista työnantaja lomauttaa. Lomautuksista huolimatta voidaan palkata ulkopuolista työvoimaa, jos kyse on töistä, joita ei normaaliolosuhteissakaan teetetä kunnan vakinaisella henkilöstöllä.

Pelastuslaitoksen osalta pyydettiin tarkentamaan lomautusaikaa. Kokouksen aikana pelastusjohtaja Seppo Lokka ilmoitti, että lomautusaika on neljä viikkoa. Tarkastustoimintaa ei voida tehdä ja nyt on tehty muuta korvaavaa työtä ja korvaava työ loppuu toukokuun aikana.

Asumisen- ja toimintaympäristön palvelualueella mahdollisen lomautuksen kohteena ovat vahtimestarit, jotka siirtyvät 1.5.2020 lukien vuokraus- ja käyttöpalvelut yksikköön.  Lisäksi lomautus kohdistuu pysäköinnin tarkastajiin. Henkilöstön edustajat pyytävät tarkennusta lomautusajan pituudesta, koska se on neljä viikkoa, kun osalla lomautetuista lomautusaika on kaksi viikkoa. Perustelut ja vaikutukset tarkennettava seuraavaan kokoukseen.

Vesiliikelaitoksen henkilöstö ei ole mahdollisten lomautusten kohteena.

Sivistyksen ja hyvinvoinnin palvelualueen osalta mahdolliset lomautukset kohdistuvat yli viiteensataan henkilöön. Lisäyksenä hyvinvointikoordinaattorin lomautus kaksi viikkoa. Perustelut seuraavaan kokoukseen. Tarkennuksena se, että hyvinvointikoordinaattorin tehtävä siirtyy 1.5.2020 sivistyksen- ja hyvinvoinnin palvelualueelle.

Henkilöstön edustajille tarkennettiin, että mahdollisen lomautuksen piirissä ei ole niitä henkilöitä, joita koskee palkan maksun keskeytys TSL luvun 2 §12 2 mom mukaisesti. Palkanmaksun keskeytys on pääasiassa koskenut henkilöitä, jotka ovat määräaikaisessa palvelussuhteessa ja määräaikaisuuden peruste on muu kuin sijaisuus. Lisäksi niissä yksiköissä, jossa lomautus on suunniteltu kiertävällä mallilla, kutsutaan ne henkilöt työhön, kun samaa työtä tekevät lomautetaan. .

Orkesterin muusikoiden osalta yhteistoimintaneuvottelut järjestetään erikseen.

Jukon pääluottamusmies toteaa, että varhaiskasvatuksen osalta on työnantaja päättänyt jo ennen neuvotteluiden päättämistä, että koko henkilöstö lomautetaan. Pääluottamusmies on saanut yhteydenottoja varhaiskasvatuksen henkilöstöltä, että heidän on pitänyt tehdä tarkat suunnitelmat, miten lomautus toimeenpannaan kahdeksi viikoksi. Kuitenkin Yt-laki lähtee siitä, että työnantajan on ennen asian ratkaisemista neuvoteltava valmisteilla olevien lomautusten perusteista, vaikutuksista ja vaihtoehdoista. Sekä antanut tarpeelliset tiedot siten, että henkilöstön edustaja on voinut niihin riittävästi perehtyä. Toiminta on herättänyt hämmennystä varhaiskasvatuksessa. Varhaiskasvatuslakia henkilöstömitoituksesta ja kelpoisuuksista on lomautuksen aikana noudatettava. Lisäksi on huolehdittava lasten turvallisuudesta. Ryhmäkoot pitää olla lain mukaisia. Kuitenkaan lomautussuunnitelmassa ei  ole kuvattu millään tavalla lomautuksen vaikutuksia varhaiskasvatukseen ja miten toiminta järjestellään, kun henkilöstön vuosilomatkin on suunniteltu pidettäväksi etupainotteisesti.   Päiväkodinjohtajien osalta on jo tiedossa, että on tehty paljon ylityötä eikä työ ole vähentynyt. Seuraavaan kokoukseen selvitys ylitöiden määrästä sekä erityisvarhaiskasvatuksen opettajien töiden vähentymisestä. Poikkeusoloissa tuen tarve lisääntyy. Jos työ ei ole vähentynyt, työnantaja ei voi lomauttaa tuotannollisilla perusteilla. Varhaiskasvatuksen osalta koko henkilöstöä mahdollisesti koskeva lomautus tuli yllätyksenä, koska siitä ei aikaisemmin tällä laajuudella ollut keskusteltu. Työnantajan mukaan päiväkotien aukioloaikoja ja vuorohoitoa keskitetään voimakkaasti toukokuusta elokuulle. Lisäksi tällä hetkellä on varhaiskasvatuksessa hoidettavia lapsia 22 %. Työ on olennaisesti vähentynyt joka yksikössä.  Tällä hetkellä poikkeusolot ovat voimassa 13.5.2020  asti ja tilanne voi olla tämän jälkeen toisenlainen ja lapsia onkin enemmän hoidossa.

Sihyn osalta ovat muutkin pääluottamusmiehet saaneet yhteydenottoja.

Ohjeeksi on annettu, että palvelualueilla tehdään alustavaa lomautusuunnitelma- ja lomasuunnitelma. Lomautuksen perusteita ei ole käyty vielä päätetty läpi eikä asiasta ole päätetty, joten tarkkaa suunnitelmaa on mahdoton tehdä. Työnantaja korostaa, että päätöstä lomautuksista ei ole tehty. Tämä tullaan huomioimaan viestinnässä.

Lomautusaikana ei saa rekrytoida niihin tehtäviin, joita mahdollinen lomautus koskee. Rekrytointi etenkin varhaiskasvatuksen osalta on lomautuksen aikana ongelmallinen, kun lisäresurssintarve on syksylle  ja yhteinen tahtotila on, että uusia varhaiskasvatuksen ammattilaisia saadaan palkattua. Uudet rekrytoinnit tosin kohdistuvat mahdollisen lomautuksen jälkeiseen aikaan elokuun alkuun ja uudet palvelussuhteet alkavat vasta myöhennettynä. Juko on pyytänyt järjestön kantaa asiaan. Samoin JHL. Nämä kirjataan pöytäkirjaan, kun järjestöjen kanta asiaan saadaan.

Henkilöstön edustajat pyytävät lisäselvitystä museon  lomautusvaikutuksista sekä nuorisotoimen osalta. Kirjaston henkilöstön lomautusjärjestely ja vaikutukset vaatii selvennystä, kun osaan henkilöstöstä on käytetty TSL 2:12§:ää palkanmaksun keskeytystä. Myös liikelaitos Otavian osalta pyydetään tarkennusta vaikutuksista, koska yleensä hanketyöhön on ulkopuolinen rahoitus ja hankkeet poikkeustilasta huolimatta jatkuvat.

Työnantaja esitti lomautuksen periaatteet yhtenä kokonaisuutena:

  1. Lomautuksen kesto on kuukausipalkkaisilla 14 kalenteripäivää tai 28 kalenteripäivää ja tuntipalkkaisilla 10 työpäivää tai 20 työpäivää.
  2. Lomautus toteutetaan  2020  elokuun alkuun mennessä. Lomautus toteutetaan kokonaisina päivinä ja voidaan toteuttaa useana jaksona. Lomautusta ei saa kuitenkaan suunnitella alkavaksi tai päättymään sellaisena päivänä, joka olisi normaalisti viranhaltijan/työntekijän vapaapäivä. Lomautuksen tuotannolliset syyt ja perusteet on oltava voimassa koko lomautuksen ajan
  3. Lomautus koskee toistaiseksi otettuja viranhaltijoita ja työntekijöitä.
  4. Määräaikaisista viranhaltijoista lomautus koskee niitä viranhaltijoita, joiden virkasuhde on ennen lomautuksen alkamista keskeytymättä jatkunut vähintään 6 kuukautta.
  5. Määräaikaisista työntekijöistä lomautus koskee niitä työntekijöitä, joiden palvelussuhde on ennen lomautuksen ja jotka tekevät työtä vakituisen työntekijän sijaisena ja työnantajalla olisi oikeus lomauttaa vakituinen työntekijä, jos hän olisi työssä.
  6. Osa-aikaisella eläkkeellä tai muutoin osa-aikatyössä olevien viranhaltijoiden/työntekijöiden osalta lomautus toteutetaan pääsääntöisesti vastaavalla tavalla ja kalenteripäivinä yhtä pitkäksi ajaksi kuin kokoaikainen. Lomautusaika määritellään kuitenkin tapauskohtaisesti sen mukaisesti, miten viranhaltijan/työntekijän työaika on järjestetty.
  7. Lomautuksen ulkopuolelle jäävät
    - Asumisen – ja toimintaympäristön palvelualueen henkilöstö, lukuun ottamatta pysäköinnin tarkastajat ja vahtimestarit
    - Konserni- ja elinvoimapalvelualueen henkilöstö, lukuun ottamatta virastotalon vahtimestarit, asiointipiste, tukipalveluhenkilöstöä, strategia ja kehittämispäällikkö ja ruoka- ja puhtaushenkilöstöä.
    - Pelastuslaitoksen operatiivinen toiminta, lukuun ottamatta tukipalvelut ja tarkastustoiminta
    - Ympäristöterveydenhuolto
    - Vesiliikelaitos
    - Sivistyksen ja hyvinvoinnin palvelualue, lukuun ottamatta osa museon, kirjaston ja kulttuurin sekä liikuntapalveluiden henkilöstöä ja hyvinvointikoordinaattoria ja koko varhaiskasvatuksen henkilöstöä.
    - oppisopimuksella palkatut
    - työntekijät, joihin saadaan työllistämisen edistämiseksi myönnettyä palkkatukea
  8. Lomautus ei koske myöskään luottamusmiehiä ja työsuojeluvaltuutettuja
  9. Lomauttamisessa noudatetaan vähintään 1 kuukauden mittaista ilmoitusaikaa.
  10. Lomautusta vastaavan ajan 18.5.-1.8.2020 palkattomalla -/työvapaalla olevien osalta ko. aika korvaa lomautuksen. Lomautuksen korvaaviksi virka-/työvapaiksi ei lueta vuorotteluvapaata, perhevapaita ja kuntoutumisvapaita eikä myöskään osittaisia virka- ja työvapaita. Eläkkeelle vuonna 2020 jäävien osalta ei lomautusta toteuteta, mikäli irtisanoutuminen on ajalla 18.5-1.8.2020 ja on sovittu, että irtisanomisajalle vahvistetaan vuosilomaa.
  11. Palvelualueet huolehtivat lomauttamisesta näiden periaatteiden mukaisesti.
  12. Tiedottamisessa painotetaan, että neuvottelut ovat kesken ja lomautussuunnitelman henkilöstön osalta on tarkentunut ja mitä tehtäviä rajataan lomatusten ulkopuolelle


Henkilöstön edustajat toivat esille, että mahdolliset lomautukset olisivat kokoaikaisia ei osa-aikaisia, näin lomautuksella ei olisi vaikutusta lomarahaan. Lisäksi toivotaan, että työnantaja ottaa huomioon hallituksen esityksen työttömyysturvamuutoksesta, jonka myötä omavastuuaika poistuu ajalla 16.3-6.7.2020. Mahdollinen lomautus alkaisi viimeistään 6.7.2020.

Valmistelija

Jukka Savolainen, kaupunginlakimies, jukka.savolainen@mikkeli.fi
Sari Häkkinen, HR-päällikkö, sari.hakkinen@mikkeli.fi
Maria Närhinen, henkilöstöjohtaja, Maria.Narhinen@mikkeli.fi

Kuvaus

Kokouksessa 8.4.2020 käytiin läpi työnantajan laatimaa lomautussuunnitelmaa. Päätettiin, että lomautussuunnitelmaa täydennetään puuttuvilta osin ja tuodaan tähän kokoukseen täydennettynä. Lomautussuunnitelmaa on täydennetty. Asiakirja jaetaan kokouksessa.

Päätösehdotus

Esittelijä

Maria Närhinen, henkilöstöjohtaja, Maria.Narhinen@mikkeli.fi

Käydään läpi täydennetty lomautussuunnitelma ja päätetään yhteistoimintaneuvottelut.

Pöytäkirja tarkastetaan tämän pykälä osalta kokouksessa.

Päätös

Työnantaja esitti 8.4.2020 kokouksen jälkeen tarkennetun lomautussuunnitelman ja työnantajan esitti lomautussuunnitelman palvelualueittain.

Konserni- ja elinvoimapalvelualueen ruoka- ja puhtauden osalta tarkennuksena edelliseen kokoukseen ostopalveluiden osalta on palvelujohtajalta saatu selvityksenä, että ruoka- ja puhtauspalveluiden osalta ne ostopalvelut, jotka ovat voimassa jatkuvat. Näitä työtehtäviä ei tee vakituinen henkilöstö.

Työnantaja on perustellut yhteistoimintaneuvotteluita tuotannollisilla syillä. Lomautuksen kohteena on ollut koko henkilöstö. Neuvotteluiden aikana työnantaja on tarkentanut lomautuksen koskemaan noin 750 henkilöä. Lomautussuunnitelmaa tehdessä on huomioitu, että valtioneuvosto, yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa, on todennut, että  maassa vallitsevan poikkeusolot.

Työnantajan on mallintanut seknaario vaihtoehdon kesäkuun loppuun ja  elokuun alkuun siitä, miten työ on vähentynyt ja  vähentymässä ei ammattiryhmissä. Tämä hetken tilanteen mukaisesti poikkeusolojen johdosta voimassa on seuraavat viranomaisrajoitukset ja -suositukset:  Hallituksen linjaukset liittyen mm. koulujen sulkemiseen, yli 10 henkilön kokoontumisiin, etätyöhön ja matkustusrajoituksiin 13.5. asti. ja valtioneuvoston suositus yli 500 hengen yleisötilaisuuksien perumisesta 31.5 asti. Lisäksi kaupunki on päättänyt, että sen omat tapahtumat on peruttu 30.6.2020 saakka.

Juko ei hyväksy työnantajan lomautussuunnitelman tavoitetta järjestää lomautus niin, että edellytykset tarjota työtä ovat vähentyneet. Juko pitää tavoitetta epäasiallisena. Tavoitteen mukaan työnantajalla ei välttämättä edes olisi tuotannollista syytä lomautuksiin.

Sivistyksen ja hyvinvoinnin palvelualeen osalta lomautussuunnitelmaan on tullut työnantajan osalta tarkennuksia, jotka käytiin kokouksessa läpi. Kokouksen liitteenä on tarkennettu lomautussuunnitelma.

JHL pääluottamusmies toi esille, että osan koulunkäyntiavustajaien työ on nyt poikkeuslain mukaisesti keskeytynyt ja jos poikkeustilanne poistuu 13.5.2020 ei lomautuksille tai palkanmaksun keskeytykselle ole perustetta. Tällöin koulunkäyntiavustajat palaavat työhön ennen lukukauden loppumista. Mahdollinen lomautusaika pitää kuitenkin suunnitella siten, että lomautus on alkukesästä ja vuosilomat pidetään heinäkuussa. Myös Jytyn pääluottamusmies yhtyy JHL pääluottamusmiehen lausumaan.

Jukon pääluottamusmies totesi, että koulunkäyntiavustajat pitää lomautetaan vasta kouluntyön loputtua, koska koulutyö ei ole keskeytynyt ja näin ollen työ ei ole vähentynyt. Tämä tulee huomioida lomautussuunnitelmassa. Perusopetuksen osalta on siirrytty etäopetukseen.

Työsuojeluvaltuutettu Juha Karppinen totesi, että Museoliiton mukaan museon asiakaspalvelutyö on noin 30 % koko museon toiminnasta ja nyt lomautus koskisi neljää henkilöä kokonaismäärän ollessa seitsemän,  jotka toimivat museolla asiakaspalvelutyössä. Näin ollen työnantaja katsoo, että asiakaspalvelutyötä museon työntekijöillä on 60 % . Juha Karppisen esityksenä on, että lomautuksen kesto olisi 2 viikkoa ja koskisi kahta henkilöä museon asiakaspalvelussa.

Jukon pääluottamusmies kyseenalaisti kirjaston lomautuksen. Hänen mielestään lomautukselle ei ole perusteita, koska työ ei ole vähentynyt. Juko pitää työnantajan esittämiä perusteita,  vaikutuksia ja vaihtoehtoja puutteellisena. 11 henkilön työnteko on jo päättynyt työnantajan TSL 2:12§  päätöksellä. Perusteista ei käy ilmi, miksi henkilöstöä lomautetaan, mitä osaa henkilöstöä lomautukset koskettaa ja mitkä tehtävät jätetään lomautusten ulkopuolelle. Työnantaja ei ole arvioinut millaisia TSL 2:12§:n käytön (11 henkilöä) ja lomautusten (11 henkilöä) yhteisvaikutukset ovat.

 Myös Jytyn kanta kirjaston osalta on, että perustelut puuttuvat.

Kirjastossa on henkilöstöä 40 ja lomautukset kohdistuvat kirjastovirkailijoihin ja- avustajiin. Nyt osalta on palkanmaksu keskeytynyt ja osaa koskee mahdollinen lomautus. Tarkoituksena on, että niiltä, joilta on palkanmaksu keskeytetty palaavat työhön ja nyt lomautusuunnitelmassa olevat lomautetaan. Näin samaan ammattiryhmään kohdistuu työn teon keskeytys tasapuolisesti. Korvaavaa työtä ei riitä kaikille yhtä aikaa, mutta sitä riittää vuoroperiaatteella koko henkilöstölle, jotka ovat lomautuksen tai palkanmaksun keskeytyksen kohteena.

Jukon kanta hyvinvoinnin ja osallisuuden palvelualueen osalta kokonaisuutena on, että työt eivät ole missään toimipisteissä loppuneet, vaikka ne ovat asiakkailta suljettuja. Museo-, kirjasto- ja liikuntapalvelujen  tarve ei ole kuitenkaan hävinnyt. Henkilöstön osaaminen pitäisi valjastaa lomauttamisten sijaan kaupunkilaisten hyvinvoinnin tukemiseen. Poikkeuksellisissa olosuhteissa Mikkelin palvelutuotannossa on tilaa palveluinnovaatioille ja luovuudelle. Työnantaja ei ole selvittänyt millaisia vaihtoehtoja palvelutoiminnan ylläpitämiseksi/kehittämiseksi voitaisiin toimialueilla järjestää. Tällainen selvitystyö tulisi käynnistää yhdessä henkilöstön kanssa. Lisäksi henkilöstön kanssa ei ole vaihtoehdoista keskusteltu.

Varhaiskasvatuksen osalta työnantaja totesi, että työ on merkittävästi vähentynyt. Lapsista noin 20 % on hoidossa. Lapsimäärä on vähentynyt myös perhepäivähoidossa.

Jukon pääluottamusmies toi esille, että päiväkodinjohtajilta saadun tiedon mukaan alustavat lomautussuunnitelmat  on nyt suunniteltu 12 vuorokauden pituiseksi eikä 14 vuorokauden pituiseksi. Ohjeistus on ollut puutteellista ja päiväkodinjohtajat ovat joutuneet tekemään ylimääräistä ja turhaa työtä, mikäli lomautukset ovat 14 vuorokauden pituisia. Juko pitää toimintaa yhteistoimintalain vastaisena. Kokonaisuutena työnantaja ei ole tuonut selkeästi esille periaatteita ja vaikutuksia.  Työnantajan selvityksen mukaan kesäaikanakaan on lapsia vähemmän hoidossa, mutta työnantajan ei ole selvittänyt mikä on hoitoisuusaste normaalina kesänä. Päiväkodinjohtajilla ei tietoa siitä mitkä yksiöt ovat auki ja mitkä suljettuina. Päiväkodinjohtajat tekevät tällä hetkellä ylityötä, mutta heille ei anneta ylityömääräystä. Esimiehet tekevät ylityötä kuitenkin ilman ylityömääräystä. Juko katsoo, ettei päiväkodinjohtajien työ ole vähentynyt eikä näin ollen ole tuotannollista perustetta lomautukselle. Työnantaja toteaa perusteissa, että erityisopettajien työt eivät ole vähentyneet. Lasten tuen tarve ei katoa poikkeusolojen aikana mihinkään. Lomautukselle ei ole tuotannollisia perusteita.

JHLn pääluottamusmiehen mukaan lomautus ei ole mahdollista, jos ei palvelua varhaiskasvatuksen osalta  tiivistetä suuriin taloihin. Epidemia aikana tiivistäminen ei ole hyvä asia, koska lähikontakteja tulee enemmän ja riski sairastua lisääntyy. Työnantajan on huolehdittava myös työturvallisuudesta poikkeusoloissa. Lisäksi on huomioitava ammattiryhmien välillä tasapuolinen kohtelu. Huolta herättää se, että miten työnantaja varmistaa, että mikäli työtä on niin kesällä kuitenkin olettamasta huolimatta enemmän, että lomautuksia ei toimeenpanna vaan ne joudutaan peruuttamaan ja tämä myös käytännössä tulee toteutumaan. Myös työttömyysturvalain välilainen muutos ja voimassaolo aika 6.7 päivä pitää huomioida, jolloin työttömyyspäivärahan osalta ei viiden päivän karenssiaikaa ole.

Työnantaja perusteli liikuntapaikkahoitajien osalta lomautusta sillä, että liikuntapaikat on suljettu.  Liikuntapalveluissa hoidetaan kunnossapito- ja korjaustehtävät laitoksissa ja ulkoliikunnassa nyt ennakoiden syksyä varten. Liikuntapaikkahoitajien osalta lomautus kohdistuu 13 henkilöstöön ja lomautus on suunniteltu vuoroperiaatteella.

Jukon pääluottamusmies ei hyväksy hyvinvointikoordinaattorin osalta lomautusta. Työnantajan perustelut, että työtä voidaan ”säästää” ja tehdä myöhemmin, kun tilanne on poikkeusolojen osalta peruttu, ei ole kestävä peruste. Vaarana on  töiden kasaantuminen ja tästä johtuva ylitöiden tarve.

Jukon pääluottamusmies totesi, että  Otavian osalta ei lomautuksen perusteet ole olemassa. Perusteita pyydettiin edellisessä kokouksessa eikä niitä ole saatu tähänkään kokoukseen. Opetustyön siirtyminen verkkoon ei ole vähentänyt työtä vaan työn tekemisen luonne on muuttunut. Lomautuksen perusteet eivät selviä. Vaikutusten arvioinnin mukaan lähiopetus on siirtynyt verkkoon ja etäopetukseen. Juko katsoo, että lomautukselle ei siis ole tuotannollista perustetta.

Juko ei hyväksy työnantajan suunnittelemia lomautuksia. Myös maan hallitus on vedonnut kuntiin, etteivät ne lomauttaisi. Maan hallitus tukee kuntien taloutta veromenetyksien vuoksi tukipaketilla sekä korvaa koronan aihettamia kasvaneita sote-kustannuksia.

Lomauttaminen aiheuttaa lomautetuille työntekijöille/viranhaltijoille toimeentulo-ongelmia, koska työttömyyskassojen toiminta on nyt hidastumassa suuren tukihakemusmäärän vuoksi ja ansiosidonnainen työttömyysturva maksetaan varsin pitkällä viiveellä.

Pääsopijajärjestöt Julkisen alan unioni JAU, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ja Sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö Sote ry sekä työsuojeluvaltuutetut henkilöstönedustajina eivät hyväksy  lomautuksia tuotannollisilla syillä. Henkilöstöjärjestöt totesivat, että työnantajan ei ole riittävästi esittänyt perusteita, vaikutuksia ja vaihtoehtoja tuotannollisiin lomautuksiin.

Todettiin, että pöytäkirjaa ei tarkastettu kokouksessa vaan se lähetetään kokouksen jälkeen tarkastettavaksi.

Todettiin, että yhteistoimintaneuvottelut on käyty yhteistoimintalain mukaisesti ajalla 1.4.-15.4.2020 ja neuvottelut ovat päättyneet erimielisinä.

Valmistelija

Jukka Savolainen, kaupunginlakimies, jukka.savolainen@mikkeli.fi
Maria Närhinen, henkilöstöjohtaja, Maria.Narhinen@mikkeli.fi
Sari Häkkinen, HR-päällikkö, sari.hakkinen@mikkeli.fi

Kuvaus

Tuotannollisin perustein käynnistetty yhteistoimintamenettely aloitettiin 1.4.2020 kaupungin yhteistyöryhmässä, joka on yt-lain 14 §:n mukainen toimielin. Yhteistoimintaneuvotteluja käytiin yhteensä kolmessa eri kokouksessa. Ne pidettiin 1.4., 8.4. ja 15.4.2020, jolloin yhteistoimintavelvoite todettiin täyttyneeksi.

Yhteistoimintamenettelyn neuvottelutulos esitellään kokouksessa. Toimialoittain on selvitetty lomautusmahdollisuudet. Näiden perusteella on laadittu seuraavat periaatteet lomautuksen toteuttamisesta. Lomautusperiaatteet esitellään kokouksessa.

Päätösehdotus

Esittelijä

Timo Halonen, kaupunginjohtaja, timo.halonen@mikkeli.fi

Yhteistoimintamenettelyn neuvottelutulos hyväksytään. Kaupunginhallitus hyväksyy em. lomautusperiaatteet ja päättää toteuttaa lomautukset näiden periaatteiden mukaisesti. Palvelualueet velvoitetaan toimeenpanemaan lomautukset näiden periaatteiden mukaisesti ja ottamaan huomioon kaupungin sopimusoikeudelliset velvoitteet.

Henkilöstöpalvelut valtuutetaan antamaan tarkempia soveltamisohjeita toimialoille ja lomautuspäätöksiä toimeenpaneville viranhaltijoille.

Pöytäkirja tämän pykälän osalta tarkastetaan kokouksessa.

Päätös

Asiasta käydyn keskustelun aikana Jarno Strengell teki viisi erillistä esitystä:

  1. Koska lomautusesitysten peruminen ei tule saamaan kaupunginhallituksen enemmistöä taakseen, niin lomautukset alkavat viimeistään 6.7.2020, jolloin tämän hetkisten tietojen mukaan lomautetuille työntekijöille ei tule työttömyyskassan viiden päivän karenssia. Jos viiden päivän karenssittomuusaikaan tulee pidennys, niin lomautukset voidaan aloittaa myöhemmin.
  2. Koulunkäyntiavustajat otetaan nykyistä paremmin oppilaiden etäopetuksen tueksi eikä heitä lomauteta ennen kevätlukukauden 30.5.2020 loppumista.
  3. Lomautuksista johtuvat mahdolliset toimintayksiköiden yhdistämiset eivät saa esimerkiksi varhaiskasvatuksessa lisätä Koronaviruksen tartuntariskiä.
  4. Lomautukset eivät saa lomautusajankohdan johdosta vaikuttaa epätasa-arvoisesti lomarahan suuruuteen pienentävästi, tämä tulee huomioida etenkin lomarahan maksukuukaudelle sattuvissa lomautuksissa.
  5. Sitä mukaan kun Koronavirusepidemian rajoituksia poistetaan, tulee myös lomautusten määrää, aikaa ja tarvetta harkita uudestaan.


Koska kukaan ei kannattanut Jarno Strengellin esityksiä, ne raukesivat. Jarno Strengell jätti eriävän mielipiteen, joka on samansisältöinen kuin hänen esityksensä. 

Lisäksi esittelijä tarkensi esityksen muotoon:

Kaupunginhallitus hyväksyy yhteistoimintamenettelyn neuvottelutuloksen sekä päätöksen liitteenä olevat lomautuksen periaatteet, joiden mukaisesti lomautukset on toteutettava.

Palvelualueet velvoitetaan toimeenpanemaan lomautukset näiden periaatteiden mukaisesti ja ottamaan huomioon kaupungin sopimusoikeudelliset velvoitteet.

Kaupunginhallitus merkitsee tiedoksi päätöksen liitteenä olevan lomautussuunnitelman.

Kaupunginhallitus valtuuttaa kaupungin henkilöstöpalvelut antamaan tarkempia soveltamisohjeita palvelualueille ja lomautuspäätöksiä toimeenpaneville viranhaltijoille.

Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko esittelijän tarkennettu esitys hyväksyä yksimielisesti. Hyväksyttiin.

Valmistelija

  • Jukka Savolainen, kaupunginlakimies, jukka.savolainen@mikkeli.fi

Kuvaus

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n Mikkelin paikallisyhdistys ry on jättänyt oikaisuvaatimuksen Mikkelin kaupunginhallituksen päätöksestä 16.4.2020 § 127. Oikaisuvaatimus on rajattu koskemaan päätöstä varhaiskasvatuksen opetushenkilöstön lomauttamisesta. Oikaisuvaatimuksessa on esitetty, että Mikkelin kaupunginhallituksen 16.4.2020 tekemä päätös § 127 tulee kumota niiltä osin, kun lomautus koskee kaupungin varhaiskasvatuksen esimiehiä, opettajia ja erityisopettajia. Lisäksi oikaisuvaatimuksessa on vaadittu päätöksen täytäntöönpanon kieltämistä siihen saakka, kunnes asia on ratkaistu lainvoimaisella päätöksellä.

Hallinto-oikeuksien ja KHO:n oikeuskäytännön perusteella voidaan todeta, että opetushenkilöstön lomautus voidaan toteuttaa lainmukaisesti - lainsäädäntö ei aseta kategorista estettä varhaiskasvatuksen henkilöstön lomauttamiselle. Perusteita kaupunginhallituksen lomautusta koskevan päätöksen täytäntöönpanon kieltämiselle ei siten ole.

Varhaiskasvatuksen opetushenkilöstön lomauttaminen ei ole varhaiskasvatuslain tai muunkaan kuntia koskevan lainsäädännön vastaista. Mahdollisuus varhaiskasvatuksen henkilöstön lomauttamiseen ei kuitenkaan vaikuta kunnan velvollisuuteen huolehtia siitä, että perustuslakiin sekä varhaiskasvatuslakiin ja näiden nojalla annettuihin alempiasteisiin säännöksiin kirjatut oikeudet toteutuvat lomautuksesta huolimatta.

Varhaiskasvatuksessa olevien lasten lakisääteiset oikeudet huomioon ottamalla, huolellisella suunnittelulla, lomautuspäivien sijoittamisella ja riittävällä ohjeistuksella varhaiskasvatus voidaan myös lomautuksen aikana järjestää sitä koskevan lainsäädännön mukaisesti. Mikkelin kaupunki tulee huolehtimaan, etteivät lomautukset vaaranna varhaiskasvatuslain mukaista varhaiskasvatuksen toteutumista. Lomautussuunnittelussa huomioidaan lain säädökset henkilöstön kelpoisuuksista sekä ryhmäkokoja koskevat määräykset. Lomautus kuormittaa niin lapsia, perheitä kuin henkilöstöäkin. Hyvällä lomautussuunnittelulla pyritään minimoimaan kuormitustekijöiden vaikutuksia. Hyvässä lomautussuunnittelussa otetaan huomioon myös henkilöstön vuosilomat.

Mikkelin kaupungissa YT-neuvottelut käytiin tuotannollista syistä. YT-neuvottelujen aikana varhaiskasvatukseen osallistui vain noin viidesosa tavanomaisesta lapsimäärästä. YT-neuvottelujen päättymisen jälkeen valtioneuvosto on päättänyt koronarajoitusten osittaisesta purkamisesta – varhaiskasvatusta koskevat suositusluontoiset rajoitukset poistuvat 14.5.2020. Tällä hetkellä ei pystytä arvioimaan, mikä vaikutus valtioneuvoston tekemällä päätöksellä on varhaiskasvatuksessa olevien lasten määrään. Jos tuotannollista perustetta ei enää lomautusjakson alkaessa ei enää olisi, tullaan lomautus tällöin perumaan.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Timo Halonen, kaupunginjohtaja, timo.halonen@mikkeli.fi

Kaupunginhallitus päättää edellä mainituin perustein hylätä oikaisuvaatimuksen ja pysyttää voimassa kaupunginhallituksen päätöksen 16.4.2020 § 127.

Päätös

Hyväksyttiin.

Tiedoksi

Oikaisuvaatimuksen tekijä

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus
Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen.

Mikäli alkuperäinen päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös:

  • se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä
  • kunnan jäsen.

Valitusaika
Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan päättymistä.

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa katsotaan asianosaisen saaneen tiedon päätöksestä kolmantena päivänä viestin lähettämisestä.

Kunnan jäsenen ja kuntalain (410/2015) 137 §:n 2 momentissa tarkoitetun kunnan katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
​​​​​​​
Valitusperusteet
Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että:

  • päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä,
  • päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai
  • päätös on muuten lainvastainen.

Valittajan tulee esittää valituksen perusteet valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä.

Valitusviranomainen
Kunnallisvalitus tehdään Itä-Suomen hallinto-oikeudelle.

Postiosoite: PL 1744, 70101 Kuopio
Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64
Sähköpostiosoite: ita-suomi.hao@oikeus.fi
Faksinumero: 029 56 42501
Puhelinnumero: 029 56 42500
Hallinto-oikeuden asiakaspalvelu on avoinna arkisin 8.00­–16.15

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet.

Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava:

  1. päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);
  2. miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);
  3. vaatimuksen perustelut;
  4. mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja yhteystiedot. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Oikaisuvaatimuksen tekijä saa valittaessaan oikaisuvaatimuspäätöksestä esittää vaatimuksilleen uusia perusteluja. Hän saa esittää uuden vaatimuksen vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai oikaisuvaatimuksen tekemisen määräajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan.

Valitukseen on liitettävä:

  1. valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;
  2. selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta;
  3. asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksen tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

Asiamiehen on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, kuten laissa oikeudenkäynnistä hallintoasioissa (808/2019) 32 §:ssä säädetään.

Oikeudenkäyntimaksu
Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksu, mikä on määrätty mainitun lain 2 §:ssä. Saman lain 5 §:ssä on määräys niistä asioista, joista ei peritä oikeudenkäyntimaksua.

Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä voi pyytää Mikkelin kaupungin kirjaamosta.

Käyntiosoite: Raatihuoneenkatu 8–10, 50100 Mikkeli
Postiosoite: PL 33, (Raatihuoneenkatu 8–10), 50101 Mikkeli
Faksinumero: 015 36 6583
Puhelinnumero: 044 794 2033 / 015 1941 (vaihde)
Sähköpostiosoite: kirjaamo@mikkeli.fi

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 9.00–15.00.

Käsitellyt asiat