Kaupunginhallitus, kokous 10.6.2019

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 261 Mikkelin kantakaupungin osayleiskaava 2040

MliDno-2015-744

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Eveliina Könttä, kaavoittaja, eveliina.kontta@mikkeli.fi

Kuvaus

Mikkelin kantakaupungin osayleiskaavan 2040 on käynnistynyt vuonna 2012. Kaavatyö käynnistyi tavoitteenasettelulla, johon osallistui kaupunginvaltuusto kahden tavoiteseminaarin muodossa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on asetettu nähtäville 2014. Tämän jälkeen on laadittu selvityksiä liikenteen, kaupan, ekosysteemipalveluiden ja viherrakenteen, rakennetun ympäristön, maiseman sekä valtatie 5 vetovoimakohteiden osalta. Kaupunkilaisia kuultiin sekä avoimessa yleisötilaisuudessa että internetkyselyn muodossa.

Mikkelin kantakaupungin osayleiskaavatyön tavoitteena on luoda suuntaviivat kaupungin maankäytölle aina vuoteen 2040 saakka. Kantakaupungin osayleiskaava perustuu tavoitteiden mukaisesti kasvavaan väestömäärään. Asumisen painopisteenä ovat tiivistyvä keskusta sekä Saimaan rannat. Liikenteessä suositaan ekologisia liikkumismuotoja, jonka myötä kaavalla otetaan kantaa muun muassa kävely- ja pyöräilyverkoston kehittämiseen. Elinkeinoelämälle luodaan toimintaedellytyksiä vahvistamalla teollisuusalueita sekä tukemalla keskustaa kaupan ensisijaisena sijoittumispaikkana. Luonnon ja ympäristön hyvinvoinnin edistäminen on yksi kaavan isoista teemoista, ja sitä on kaavassa lähestytty ekosysteemipalvelu-ajattelun kautta. Ekosysteemipalveluilla eli luonnon palveluilla tarkoitetaan kaikkia ihmisen luonnosta saamia aineellisia ja aineettomia hyötyjä. Kaavan teemoihin kuuluvat myös luonto- ja kulttuuriarvojen vaaliminen sekä luonto- ja kulttuurikohteiden sitominen vahvemmin osaksi matkailun mahdollisuuksia.

Kaavan rakenne käsittää seitsemän kaavakarttaa, joista jokainen edustaa omaa teemaansa. Teemat ovat valikoituneet kaavan tavoitteenasettelun, saadun palautteen sekä yleiskaavan sisältövaatimusten pohjalta. Kaikki kaavakartat on laadittu oikeusvaikutteisina, ja niitä tulee tulkita kokonaisuutena. Yleiskaavaa tulkittaessa tulee huomioida kaavatasolle ominainen esittämistarkkuus: aluerajaukset, kohdemerkinnät sekä merkintöjen sisältö täsmentyvät tarkemman suunnittelun yhteydessä.

Yhdyskuntarakenteen ohjaus

Yhdyskuntarakenteen ohjaus -kartalla on esitetty yleispiirteisesti maankäytön kehityssuunnat. Kaavamerkinnät on suunniteltu joustaviksi, ja lähtökohtana on vahvasti ollut mahdollisuuksien luominen niin asumisen, palveluiden kuin elinkeinojenkin osa-alueille. Keskustatoimintojen alue on osoitettu laajana, sieltä on tunnistettu keskustan kehittämisen kannalta ominaisuuksiltaan erilaiset alueet. Ruutukaavakeskustan länsiosa on osoitettu keskusta-asumisen alueena, ydinkeskusta tukeutuu torin ja pääkatujen ympäristöön ja strategisesti tärkeänä kehittämisen alueena on osoitettu Savilahden ympäristö.

Valtatie 5 liittymään tukeutuvat Graanin ja Ratinlammen alueet on osoitettu keskustan kaupallisina alueina. Rantakylään on osoitettu alakeskus merkinnällä kaupunginosan keskusta-alue. Kaupallisten toimintojen kannalta on luotu edellytyksiä mainituille keskustatoimintojen alueille. Sen lisäksi merkittäviä kaupallisten toimintojen alueita on osoitettu Karilaan ja Visulahteen sekä pienimuotoisempia keskittymiä kohdemerkinnöin Tuskuun, Rokkalaan ja Urpolaan.

Perinteisten asuinaluerajausten sijaan on nostettu esiin kehittyvät ja kasvavat taajama-alueet sekä kyläalueet. Näin on korostettu mahdollisuutta sijoittaa ko. alueille asumisen rinnalle sopivia toimintoja, kuten palveluja tai ympäristölle häiriötä aiheuttamatonta työpaikkatoimintaa. Urpolaan on osoitettu virkistys- ja asuinaluetta, joka jäsennellään tarkemman suunnittelun yhteydessä. 

Teollisuuden alueita ei ole osoitettu erikseen, vaan sen sijaan on osoitettu työpaikka-alueita. Olemassa olevien työpaikka-alueiden toimintaedellytyksiä on parannettu maltillisin aluelaajennuksin. Lisäksi on osoitettu uusia alueita, joista merkittävin on Eco-Sairilan alue.

Matkailun kärkialueena on osoitettu Kenkävero, Visulahti ja Tertti sekä kohdemerkinnöin on huomioitu Moisio ja Kyyhkylä. Palveluiden alueina on merkitty ainoastaan selkeimmät keskittymät, kuten Nuijamiehen kampusalue. Puolustusvoimien alueeseen on liitetty Kyrönpellon ampumaradan alue. Lisäksi on osoitettu joitakin erityisalueita, kuten yhdyskuntatekniseen huoltoon liittyviä alueita sekä lentokentän alue, jota on kaavassa laajennettu länsipäädystä Vuolingonkatuun saakka.

Liikenne

Liikenteen kannalta osayleiskaava luonnoksessa painottuvat valtatie 5 uusi linjaus sekä sen vaatimat uudet eritasoliittymät, keskustan liikenneverkon kehittäminen ja kevyen liikenteen yhteydet. Osayleiskaavassa on osoitettu valtatie 5 uusi linjaus Tuppuralasta Juvan suuntaan sekä kaksi uutta eritasoliittymää Visulahden kohdalle. Uusi valtatieverkkoon liittyvä eritasoliittymä on merkitty myös Jyväskyläntielle (vt 13) Karilan kohdalle. Osayleiskaavalla on osoitettu myös yhteystarpeita ja näistä merkittävin on pohjoinen kehäväylä, joka on linjattu taajaman pohjoispuolelle. Lisäksi on osoitettu vahvasti Salosaaren kehittämiseen liittyvä yhteystarve merkintä Anttolantieltä Salosaarentielle sekä muita kasvavaan taajama-alueeseen liittyviä yhteystarpeita.

Keskustaan on osoitettu keskustakehä, joka toimii tulevaisuudessa keskustan autoliikenteen kehämäisenä pääväylänä ja pitää sisällään hitaamman, jalankulkupainotteisen keskusta-alueen. Keskustakehän tavoitteena on luoda suuntaviivat eri liikkumismuotojen hierarkialle ydinkeskustassa. Keskustatoimintojen alueille on myös osoitettu pysäköintinormi, jonka tavoitteena on helpottaa maltillista täydennysrakentamista keskustatoimintojen alueella pysäköinti­paikkoja koskevan rakentamisvelvoitteen osalta.

Kevyen liikenteen edistämiseksi on osayleiskaavassa osoitettu pyöräilyn pää- ja aluereitit. Ne toimivat samalla myös jalankulun pää- ja aluereitteinä. Pää- ja aluereitit ovat kävelyn ja pyöräilyn tärkeimpiä väyliä, joiden kehittämisessä tulee huomioida eri liikkumismuotojen suhde sekä väylien laatutaso. Satamalahden alueen kehittämiseksi on osoitettu kaksi ohjeellista pyöräilyn pääreittiä, näin on jätetty mahdolliseksi valita kahdesta sijaintivaihtoehdosta tarkemman suunnittelun yhteydessä. Satamalahdesta saa alkunsa myös kaavassa osoitettu rantareitti, jonka kehittäminen tukee Mikkelin imagoa Saimaan rantakaupunkina.

Joukkoliikenteen osalta on osoitettu väylät, joiden tarkemmassa suunnittelussa joukkoliikenne tulee huomioida. Vesiliikenteen osalta on osoitettu olemassa oleva laiva- ja veneväylä sekä Salosaaren itäpuolelle ohjeellinen, kehitettävä veneväylä. Uuden veneväylän kehittäminen perustuu alueelle laadittuihin vesimatkailun suunnitelmiin.

Kartalla on myös osoitettu suurimmat voimalinjat ja alueet, joilla tulee huomioida auto-, rata- ja/tai lentokoneliikenteestä sekä ampumarata­toiminnasta aiheutuvat meluhaitat.

Viherrakenne

Viherrakennekartalla on esitetty maa- ja metsätalousalueet. Aluerajaukset ovat hyvin yleispiirteisiä, ja niille voi sijoittua haja-asutusta. Kaupunkivihreä-merkinnällä on osoitettu kaupunkirakenteeseen kytkeytyviä viheralueita, joilla voi sijaita puistoja, kaupunkimetsiä, suojaavia vihera­lueita sekä rakennettuja viheralueita, kuten hautausmaita. Näin on haluttu lisätä joustavuutta myös viheralueiden suunnitteluun. Arvokkaina luontoalueina on osoitettu kaava-alueelle sijoittuvat Natura 2000 -alueet, luonnonsuojelualueet, muinaismuistoalueet sekä alueet, joilla on erityisiä ympäristöarvoja.

Osayleiskaavatyön yhteydessä laadittiin ekosysteemipalvelu- ja viherrakenneselvitys, jonka pohjalta osoitettiin kaavakartalle sinivihreä sydän -alue.  Alueella yhdistyvät ekosysteemipalveluiden kaikki osa-alueet: tuotanto- säätely-, ylläpito- ja kulttuuriset palvelut. Aluetta voikin kuvata kantakaupungin alueen ekosysteemipalveluiden tiivistymäksi. Samalla alue toimii kansallinen kaupunkipuisto tarkastelun lopputuloksena ja mahdollistaa kaupunkipuistoajatuksen jatkokehittelyn.

Ekosysteemipalvelu- ja viherrakenneselvityksen ohella laadittiin liito-oravien esiintymisen ja elinympäristöjen kokonaistarkastelu sekä koottiin yhteen kaikki alueelta luontoselvityksien kautta saatu tieto arvokkaista luontokohteista.  Nämä tarkastelut näkyvät kartalla viheryhteystarve ja luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeä alue -merkinnöin.

Keskeinen päämäärä on ollut osoittaa kantakaupungin viherrakenne siten, että tarkemman suunnittelun yhteydessä on laaja-alainen käsitys viherrakenteen ominaispiirteistä, arvoista ja yhteyksistä.

Vesitalous

Vesitalous kartan taustalla on vuoden 2014 maankäyttö- ja rakennuslain muutos, jonka myötä kunta vastaa hulevesien hallinnan järjestämisestä asemakaava-alueella. Kaavakartalla on osoitettu alueita ja kohteita, joissa hulevesien käsittelylle on erityisiä tarpeita: alueet, joilla hulevesien käsittelyyn tulee kiinnittää erityistä huomiota sekä hulevesien painealueet ja -kohteet. Kartalla on myös esitetty alueita, jotka tällä hetkellä toimivat hulevesien sääntelyn kannalta edullisesti: hulevesien sääntelyalueet sekä vesitalouden kannalta tärkeät joet tai purot. Vesitalous kartalla on osoitettu myös pohjavesialueet. Vesitalous kartta luo pohjan kantakaupungin alueen tarkemmalle hulevesien käsittelyn suunnittelulle.

Kulttuuriympäristö

Kulttuuriympäristö kartalla on osoitettu aluerajauksin valtakunnallisesti arvokkaat kohteet sekä säilyttämisen arvoiset alueet. Säilyttämisen arvoisiksi alueiksi on valittu eri aikakausien edustavia aluemaisia kohteita sekä kaupunkikuvallisesti arvokkaita kokonaisuuksia. Säilyttämisen arvoiset alueet tukevat kerroksellisen sekä identiteetiltään vahvan ja monimuotoisen kaupunkikuvan säilymistä.

Kohdemerkinnöin on osoitettu rakennussuojelukohteet ja maakunnallisesti arvokkaat kohteet. Nämä kohteet on merkitty lakien, asetusten, sopimusten tai ylemmän asteisten kaavojen mukaisesti. Lisäksi osayleiskaavassa on osoitettu kohdemerkinnöin kaksi paikallisesti merkittävää teemaa: päämajakaupunki ja arkkitehtien Martti Välikangas ja Eero Jokilehto suunnittelemat rakennukset. Teemat on valikoitu yhdessä museotoimen kanssa ja ne ilmentävät kantakaupungin rakennusperinnön ominaispiirteitä ja historiaa. Kohteet toimivat tukena myös tuleville kehittämishankkeille, kuten sotahistoriakeskukselle.

Maisema

Maisemakartalla on osoitettu arvokkaat kulttuurimaisemat, jotka ovat alueen perinteisiä maatalousalueita. Kaavamääräyksessä on huomioitu maisemakokonaisuuden tärkeimmät osat sekä kannustetaan maaseutuelinkeinojen jatkamista ja kehittämistä alueella. Geopark-hankkeen myötä alueella on inventoitu geologisesti arvokkaita kohteita ja nämä on osoitettu kaavassa arvokkaina geologisina alueina tai kohteina. Kohteisiin sisältyy jo valtakunnallisesti arvokkaiksi kallioalueiksi määriteltyjä kohteita.

Kaavatyön aikana laaditussa maisemaselvityksessä tunnistettiin suunnittelualueen tärkeäksi maisemalliseksi ominaisuudeksi, maiseman ”selkärangaksi”, alueen läpi ulottuva pohjois-eteläsuuntainen harjujakso. Harjujakso-merkintään liittyy kiinteästi myös kaavassa osoitetut maisematiet. Toisena merkittävän maisemaa määrittelevänä tekijänä on osoitettu arvokkaat vesistömaisemat, jotka ovat vesistön reunavyöhykkeitä tai pienimuotoisempia lampimaisemia. Lisäksi on osoitettu kohdemerkinnöin merkittäviä maastonmuotoja, muinaismuistoalueet ja -kohteet sekä perinnebiotoopit.

Maisemakartalla esitetyt merkinnät ovat yleiskaavataso huomioiden yleispiirteisiä ja ohjaavat tarkempaa suunnittelua tuomalla alueen arvoja esiin. Maiseman arvoja tarkemmin suojaavia kaavamääräyksiä, kuten maisematyölupavelvoitetta, ei ole osoitettu perinnebiotooppeja lukuun ottamatta.

Voimaan jäävät kaavat

Kaavakartalla ”Voimaan jäävät kaavat” on esitetty voimaan jäävät tarkemmat osayleiskaavat, näillä alueilla Mikkelin kantakaupungin osayleiskaava 2040 toimii ohjeena muutettaessa voimaan jääviä tarkempia osayleiskaavoja MRL 42 § mukaisesti. Voimaan jääviä tarkempia osayleiskaavoja on 14 kpl.

Mikkelin kantakaupungin osayleiskaava ei yleispiirteisyytensä vuoksi ohjaa suoraan rakentamisen määrää, kuten rantarakentamista. Tämän vuoksi suoraan rakentamista ohjaavia tarkempia osayleiskaavoja jätetään voimaan. Alueella on myös tuoreita, ohjaavuudeltaan tarkempia osayleiskaavoja, joiden voimaan jättäminen oli perusteltua.

Kaavaluonnos liitteineen on listan liitteenä.

Päätösehdotus

Esittelijä

Jouni Riihelä, tekninen johtaja, Jouni.Riihela@mikkeli.fi

Tekninen lautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että se alustavasti hyväksyy Mikkelin kantakaupungin osayleiskaavan 2040 luonnoksen, asettaa sen julkisesti nähtäville sekä pyytää siltä viranomaislausunnot seuraavilta tahoilta: Etelä-Savon liikenne-, elinkeino- ja ympäristökeskus (ympäristö), Pohjois-Savon liikenne-, elinkeino- ja ympäristökeskus (liikenne), Liikennevirasto, VR-yhtymä, Etelä-Savon maakuntaliitto, naapurikunnat, Essote – Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntayhtymä, Museovirasto, Savonlinnan maakuntamuseo, Mikkelin museotoimi, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto TUKES, Mikkelin kaupungin rakennusvalvonta, Mikkelin kaupungin ympäristöpalvelut, Mikkelin kaupungin mittaus ja kiinteistöt, Mikkelin kaupungin yhdyskuntatekniikka ja ympäristö, Mikkelin kaupungin pelastuslaitos, Mikkelin Vesilaitos, Miksei Oy, Naistinki Oy, Etelä-Savon Energia Oy,  Suur-Savon Sähkö Oyj, Metsä-Sairila Oy, Fingrid Oyj ja Posti.

Päätös

Hyväksyttiin.

Valmistelija

Eveliina Könttä, kaavoittaja, eveliina.kontta@mikkeli.fi

Päätösehdotus

Esittelijä

Timo Halonen, kaupunginjohtaja, timo.halonen@mikkeli.fi

Kaupunginhallitus hyväksyy alustavasti Mikkelin kantakaupungin osayleiskaavan 2040 luonnoksen, asettaa sen julkisesti nähtäville sekä pyytää siltä viranomaislausunnot seuraavilta tahoilta: Etelä-Savon liikenne-, elinkeino- ja ympäristökeskus (ympäristö), Pohjois-Savon liikenne-, elinkeino- ja ympäristökeskus (liikenne), Liikennevirasto, VR-yhtymä, Etelä-Savon maakuntaliitto, naapurikunnat, Essote – Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntayhtymä, Museovirasto, Savonlinnan maakuntamuseo, Mikkelin museotoimi, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto TUKES, Mikkelin kaupungin rakennusvalvonta, Mikkelin kaupungin ympäristöpalvelut, Mikkelin kaupungin mittaus ja kiinteistöt, Mikkelin kaupungin yhdyskuntatekniikka ja ympäristö, Mikkelin kaupungin pelastuslaitos, Mikkelin Vesilaitos, Miksei Oy, Naistinki Oy, Etelä-Savon Energia Oy,  Suur-Savon Sähkö Oyj, Metsä-Sairila Oy, Fingrid Oyj ja Posti.

Päätös

Hyväksyttiin.

Merkitään, että kaavoituspäällikkö Ilkka Tarkkanen selosti asiaa kaupunginhallitukselle.

Valmistelija

Ilkka Tarkkanen, kaavoituspäällikkö, ilkka.tarkkanen@mikkeli.fi

Kuvaus

Kaupunkisuunnittelu lähettää otsikossa mainitun 18. päivänä lokakuuta 2018 päivätyn osayleiskaavaehdotuksen kaupunkiympäristölautakunnan käsiteltäväksi.

Suunnittelualue käsittää kantakaupungin alueen. Alueen pinta-ala on n. 154 km².

Johdanto
Mikkelin kaupungin voimassa oleva oikeusvaikutukseton yleiskaava on vuodelta 1990. Sen tavoitevuosi on 2010, joka edellyttää kaavan päivittämistä. Kaavan juridinen merkitys on nykypäivänä puutteellinen ja hidastaa maankäytön suunnittelua sekä rakentamisen toteutusta.  Uudella oikeusvaikutteisella osayleiskaavalla luodaan kaupungille selkeät suuntaviivat kaupungin strategian mukaiselle kehitykselle ja maankäytön suunnittelulle. Kaavan avulla helpotetaan ja nopeutetaan lupaprosesseja sekä detaljikaavoitusta ja luodaan suuntaviivat tuleville osayleiskaavatasoisille suunnitelmille. Kaava on ns. strateginen yleiskaava jolla esitetään yleispiirteisesti alueiden käyttötarkoitukset ja kehittämisen suunnat sekä rajoitukset. Kaavan pohjalta ei ole mahdollista hakea rakennuslupaa, eikä siinä osoiteta rakennusoikeutta.

Mikkelin kantakaupungin osayleiskaavoitus on tullut vireille 18.6.2012. Sitä edelsi vuonna 2012 valmistunut Mikkelin kaupunkiseudun rakennemallityö. Rakennemallissa tutkittiin kolmea eri maankäyttövaihtoehtoa Mikkelin kaupunkikeskustan, Ristiinan ja Pellosniemen taajaminen sekä Hirvensalmen taajaman ja kunnan itäosien alueille. Mallissa sovitettiin yhteen maankäytön ja liikenteen sekä kunkin kunnan/kaupungin ominaispiirteet ja vahvuudet. Kolmesta eri vaihtoehdosta muokattiin yksi vaiheistettu ehdotus johon kantakaupungin osayleiskaava pohjautuu.
Rakennemallin lisäksi kaavoitukseen ovat vaikuttaneet erilliset maankäytön suunnitelmat jotka ovat joko toteutumassa kuten Ecosairila, tai vasta suunnitteluasteella kuten Satamalahti. Liikennejärjestelmäsuunnitelma ja muut vastaavat yleispiirteiset hankkeet ovat vaikuttaneet merkittävästi ja ovat jo osittain toteutuneet.

Tavoitteet
Kantakaupungin osayleiskaavan tavoitteet pohjautuvat vuoden 2012 jälkeisiin strategioihin joista viimeisenä kaupungin 11.12.2017 kaupunginvaltuustossa hyväksytty strategia. Näiden lisäksi kaavassa on huomioitu maakuntakaava, valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet sekä maankäyttö- ja rakennuslaissa esitetyt yleiskaavan sisältövaatimukset.
Kaupungin vuoden 2017 strategiassa tuodaan esille Hyvän elämän Mikkeli, Korkean osaamisen ja yrittäjyyden Mikkeli sekä Kestävän kasvun Mikkeli. Strategiaa toteutetaan toimintaohjelmien ja välillisesti tämän osayleiskaavan kautta.

Kantakaupungin osayleiskaavan tavoitevuosi on 2040 tarkoittaen sitä, että maankäyttöä suunnitellaan tällä aikajänteellä kahdeksi vuosikymmeneksi eteenpäin. Kaupungin strategian ja muiden suunnitelmien pohjalta asetetut tavoitteet pohjautuvat Mikkelin markkina-alueen ja kantakaupungin alueella havaittuun kehitykseen ja ennusteisiin tulevasta kehityksestä. Ne poikkeavat jonkin verran esimerkiksi Tilastokeskuksen ennusteisiin mm. väestömäärän kehityksestä.

Vuonna 2017 Mikkelissä asui n. 54 400 asukasta ja näistä 38 400 kantakaupungin alueella. Kantakaupungin väestömäärä on lisääntynyt viime vuosina n. 500 asukkaalla, mutta tämän vuoden osalta kasvu on hidastunut. Kaupungistumisen vaikutukset on nähtävissä Mikkelissäkin ja on oletettavissa, että väestö jatkaa maltillista keskittymistä palveluiden ja hyvien liikenneyhteyksien ääreen. Kantakaupungin osayleiskaavassa on varauduttu asukasmäärän kasvuun ja samanaikaisesti tapahtuvaan asumisväljyyden kohoamiseen (n. 5 m2/asukas). Tähän pohjautuen asumiseen tarvittavien neliöiden arvioidaan kasvavan n. +10 % tahtia. Vuoteen 2040 mennessä se tarkoittaa 450 000 k-m2 lisäystä. Tällä hetkellä kantakaupungin alueella on n. 80 000 k-m2 käyttämätöntä rakennusoikeutta pientaloille ja 30 000 k-m2 kerrostaloille. Kohteet eivät ole toteutuneet johtuen mm. huonosta sijainnista, liikenneyhteyksistä tai vaikeista maastonmuodoista jotka ovat haasteellisia rakentaa. Kaavassa on katsottu, että pientalojen osalta varanto on reaalisesti 60 000 k-m2, jolloin olemassa oleva varanto on yhteensä 100 000 k-m2. Kaavan 450 000 k-m2 tarkoittaa 8 500 uutta asukasta, ottaen huomioon asumisväljyyden kasvun kasvu asettuu 7 500 uuteen asukkaaseen. Tästä Satamalahden osuus on n. 3 000 - 5 000 asukasta joka kerrosneliömetreinä on 180 000 – 300 000 k-m2.

Kaavaratkaisu
Asuminen keskitetään keskustan alueelle, erityisesti Satamalahteen ja Saimaan rannoille, kävely- ja pyöräilyetäisyydelle keskustasta. Keskusta-alueen rajausta on laajennettu ja se on jaettu kolmeen erilliseen osaan riippuen kunkin alueen potentiaalista asumiselle, palveluille ja kaupalle. Keskustaa ympäröivä taajama-alue on jaettu kehittyvään taajamaan ja kasvavaan taajamaan. Näiden lisäksi erityisesti Saimaan rannoille on esitetty kyläalueita joiden avulla on mahdollista detaljikaavoituksessa osoittaa tehokkaampaa rakentamista.

Elinkeinoelämälle osoitetaan kasvun mahdollisuuksia valtateiden varrelta ja keskustan alueelta. Vuoden 2013 kaupan selvityksessä todettiin 256 000 k-m2 lisätilan tarve vuoteen 2015 mennessä. Selvitys päivitettiin vuonna 2018 ja kokonaismitoitus pysyi entisellään, mutta kasvun vaatimat neliöt jaetiin eri kaupunginosien kesken aikaisemmasta poikkeavalla tavalla. Suurin muutos tapahtui Visulahden kohdalla joka tässä osayleiskaavassa on osoitettu tilaa vievälle erikoistavarakaupalle ja vähäisemmässä määrin päivittäistavarakaupalle. Osayleiskaavassa kaupan mitoitus väheni Visulahdessa lukuun 85 000 k-m2, vähennystä nykyiseen tilanteeseen on n. 115 000 k-m2. Neliöitä siirrettiin erityisesti Karilan alueelle jonka kehittämisen on arveltu alkavan aikaisintaan vuoden 2025 jälkeen. Keskustassa kasvuvaraa on n. 70 000 k-m2 vuoteen 2035 mennessä.

Liikenteessä luodaan edellytykset kevyen liikenteen houkuttelevuuden kasvattamiseksi, yhteyksiä sujuvoitetaan ja keskustassa mahdollistetaan turvallinen ympäristö hitaalle liikkumiselle. Keskustaan esitetään kehätietä jonka sisäpuolella painotetaan hidasta kaupunkiliikennettä jossa jalankulkijat ja autot ovat tasavertaisemmassa asemassa. Saimaata kiertävä rantareitti jatkuu Ristiinaan saakka.
Kantakaupungin lisääntyvä väestömäärä tuottaa enemmän ajoneuvoliikennettä ja tarve pysäköintiin kasvaa. Kaavassa on esitetty uusi pysäköintinormi joka merkittävästi väljentää vaatimuksia autopaikkojen määrästä. Asuntojen osalta ydinkeskustassa entinen autopaikkanormi 1 ap/85 k-m2 esitetään muutettavaksi 1 ap/150k-m2 jos pysäköinti toteutetaan rakenteellisesti yhteispysäköintinä. Väljentynyt normi mahdollistaa vanhoille ydinkeskustan kiinteistöille täydennysrakentamisen, joka aikaisemmin on haasteellista kireiden pysäköintinormien takia.
Vuoden 1990 osayleiskaavassa esitetty pohjoinen kehätie on säilytetty, mutta sen linjausta on tarkistettu.

Työpaikka-alueita on osoitettu tasapuolisesti eri puolille kaupunkia ja Pursialan sekä Kirjalan teollisuusalueet on merkitty tilaa vaativien työpaikkojen vaihettumisalueena, tarkoittaen sitä, että alueita on mahdollista kehittää monipuolisempaan suuntaan. Pursialan kohdalla pohjavesialueen turvaaminen ja pohjaveden tuotanto johtaa vähitellen käyttötarkoituksen muuttamiseen kohti vähemmän riskialtista toimintaa.

Esitystapa
Kaava esitetään seitsemällä eri kaavakartalla jotka kaikki ovat juridisesti yhtä sitovia. Kaavakartat on jaettu eri teemoihin helpottamaan luettavuutta ja niitä tulee tulkita kokonaisuutena. Kantakaupungin osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena ns. strategisena osayleiskaavana jolle on luonteenomaista väljempi esittämistarkkuus. Tarkemmat aluerajaukset, rakennusoikeudet, käyttötarkoitukset ja yksityiskohtaisemmat kaavamääräykset täsmentyvät detaljikaavoituksen yhteydessä.

Yhdyskuntarakenteen ohjaus – kaavakartalla esitetään yleispiirteisesti alueiden käyttötarkoitukset.
Liikenne – kaavakartalla esitetään liikenteelliset ratkaisut, tie- ja katuverkko, uudet tieyhteystarpeet, joukkoliikenteen verkosto ja pyöräilyverkon pääreitit.
Viherrakenne – kaavakartalla esitetään maa- ja metsätalousalueet sekä asumisalueisiin kytkeytyvä kaupunkivihreä. Ekosysteemipalveluiden ja viherrakenneselvityksen perusteella muodostettu sinivihreä sydän yhdistää ekosysteemipalveluiden eri osaset toisiinsa.  Kartalla on esitetty myös mm. liito-oravien esiintymät ja niiden vaatimat kulkuyhteydet.
Vesitalous – kaavakartalla esitetään pohjavesialueet ja hulevesien hallintaan tarpeelliset aluevaraukset ja verkostot.
Kulttuuriympäristö – kaavakartalla esitetään valtakunnallisesti arvokkaat kohteet sekä säilyttämisen arvoiset alueet. Maakunnallisesti ja paikallisesti arvokkaat kohteet on esitetty kohdemerkinnöin.
Maisema – kaavakartalla esitetään arvokkaat kulttuurimaisemat, geologisesti arvokkaat kohteet, maisemallisesti arvokkaat harjujaksot, arvokkaat vesistömaisemat, maastonmuodot ja perinnebiotooppialueet ja -kohteet. Kiinteät muinaisjäännökset on merkitty muinaismuistoalueina tai –kohteina.
Voimaan jäävät osayleiskaavat – kaavakartalla esitetään 14 voimaan jäävää osayleiskaavaa. Kantakaupungin osayleiskaava toimii ohjaavana kaavana jos ja kun näitä yksittäisiä osayleiskaavoja

Kaavaprosessi
Kaava tuli vireille 18.6.2012. Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma päivitettiin 7.4.2014 ja se oli nähtävillä 3.7.–29.8.2014. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatiin 4 lausuntoa, muu palaute tapahtui asukastilaisuuksien yhteydessä ja erillisissä neuvotteluissa sekä Harava-kyselyn avulla.

Palautteen pohjalta hulevedet nostettiin tärkeäksi teemaksi ja kaavakarttaan tehtiin tarkistuksia mm. konsultointivyöhykkeeseen.

Palaute ja vastineet on esitetty selostuksen liitteessä 2.

Kaavan luonnosvaihe käsiteltiin teknisessä lautakunnassa 31.1.2017 ja kaupunginhallituksessa 13.2.2017, joka asetti sen nähtäville ajalle 23.2 – 24.4.2017.
Luonnosvaiheessa järjestettiin kaksi yleisötilaisuutta 15.3.2017 ja 4.4.2017 ja kaavaluonnoksesta saatiin 31 lausuntoa ja mielipidettä.

Luonnosvaiheesta jätettiin 23 lausuntoa ja 13 huomautusta.

Muutokset kaavaan
Alla on tiivistetysti esitetty mitä tarkastuksia kaavakartoille tehtiin luonnosvaiheen palautteen pohjalta:

Yhdyskuntarakenteen ohjaus

  • Kirjalan tilaa vaativien työpaikkojen alueet osoitettiin tilaa vaativien työpaikkojen vaihettumisalueena sekä kaupan alueina
  • Ecosairilan tilaa vaativien työpaikkojen alueiden rajauksia tarkastettiin vahvistuneen Ecosairilan osayleiskaavan mukaiseksi
  • Olkkolanniemen alueella kyläalueen rajausta tarkastettiin
  • Erityisalueena merkittiin yhdyskuntateknisen huollon alueita, kuten sähkö/muunto- ja jakeluasemia
  • Kaihun alue merkittiin kokonaisuudessaan kaupunkivihreän alueena
  • Sairaalan pysäköintitalon katolla sijaitseva helikopterikenttä huomioitiin lentoliikennevyöhyke-merkinnällä
  • Visulahden paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan kehittämisalueen rajauksia tarkastettiin
  • Suunnittelumääräystä koskien Karilan ja Visulahden kaupan kerrosneliömetrimääriä tarkastettiin

Liikenne

  • Pohjoisen kehätien linjausta tarkastettiin
  • Melualueiden rajauksia tarkastettiin meluselvitysten pohjalta
  • Voimalinja-merkinnällä osoitettiin rengasverkko
  • Rantareittiä linjattiin uudestaan suunnittelualueen eteläosassa
  • Valtatie 5 merkintätapaa tarkastettiin uuden linjauksen osalta

Viherrakenne

  • Pohjoisen kehäväylän yli merkittiin viheryhteystarve
  • Kartan esitystekniikkaa on selkeytetty
  • Kaihun alue merkittiin kokonaisuudessaan kaupunkivihreän alueena
  • Hanhilammen luonnonsuojelualue on osoitettu Natura 2000 alueena
  • Tornimäen rinnelehdon luonnonsuojelualue on merkitty kaavakartalle
  • Kalevankankaan luonnonsuojelualueen rajaus on tarkistettu siten, että siinä on huomioitu osana Metsähallituksen Metso-pakettia suojeltu 11 hehtaarin alue
  • Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeä alueena osoitettua kohdetta 105. Siekkilä on tarkastettu rajauksen osalta
  • Alue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja -merkinnän kaavamääräyksestä poistettiin maisematyölupavelvoite (MRL 128 §)

Vesitalous

  • Hulevesien hallinnan tarve tutkittiin hulevesijärjestelmää kuvaavalla paikkatietomallilla, jonka myötä tarkastettiin valuma-alueittain niitä alueita, joilla hulevesien käsittelyyn tulee kiinnittää erityistä huomiota
  • Erityistä huomiota vaativille alueilla osoitettiin myös hulevesien valumasuunta
  • Painealue merkintää tarkastettiin ja kohdemerkinnät muutettiin aluemuotoisiksi

Kulttuuriympäristö

  • Ehdotusvaiheessa laadittujen rakennetun ympäristön lisäinventointien pohjalta päivitettiin kulttuuriympäristökartan kaavaratkaisua
  • Säilyttämisen arvoiset alueet osoitettiin kaupunkikuvallisesti arvokkaina alueina ja niiden rajauksia tarkastettiin laadittujen inventointien pohjalta
  • Kaikki yksittäisiä rakennuksia tai rakennusryhmiä koskevat suojelumerkinnät osoitettiin rakennussuojelukohde-merkinnällä, kohteiden arvot ja ominaispiirteet luetteloitiin osaksi kaavaselostusta
  • Päämajakaupunki ja kahden paikallisen arkkitehdin Eero Jokilehdon ja Martti Välikankaan suunnittelutöitä ei painoteta enää erityisinä teemoina.

Maisema

  • Merkittävä maastonmuoto -kaavamerkintää tarkastettiin kaavamääräyksen osalta
  • Muinaismuistoalueet ja -kohteet siirrettiin kokonaisuudessaan esitettäväksi maisemakartalla, muinaismuistokohteisiin tuli lisäyksiä arkeologisen inventoinnin myötä

Voimaan jäävät osayleiskaavat

  • Kaavakartalle päivitettiin ajantasainen osayleiskaavatilanne


Lista muutoksista on luettavissa selostuksen kohdassa 6.3.2 ja palaute liitteessä 2.

Mitoitus
Alueen pinta-ala on n. 154 km². Kaavan maankäyttö jakautuu seuraavasti:

Keskustatoiminnot 2 %
Kauppa ja palvelut 2 %
Taajamat ja kyläalueet 26 %
Matkailu 1 %
Työpaikka-alueet 6 %
Puolustusvoimat, lentokenttä ja muut erityisalueet 4 %
Vihreät alueet 59 %

Ristiriidat
Mikkelin kaupunginhallitus on 28.10.2013 396 § päättänyt asemakaavan muuttamisesta Mikkelin 12. kaupunginosan (Kattilansilta) korttelissa 43. Kaavamuutosta on viety eteenpäin asemakaavanmuutoksena, mutta maankäyttö- ja rakennuslain edellyttää yleiskaavan ohjausvaikutuksen ottamista huomioon ja vireillä oleva kantakaupungin osayleiskaava voidaan katsoa toimivan kaupungin tahdonilmaisuna, kunnes kaava saa lain voiman. Osayleiskaavan ohjausryhmä on todennut, että kyseinen kortteli 43 merkitään kaupunkivihreänä. Merkintä on ristiriidassa kaupunginhallituksen aikaisemman päätöksen kanssa ja edellyttää lautakunnan ja kaupunginhallituksen linjanvetoa/päätöstä asiassa.

Päätösehdotus

Esittelijä

Jouni Riihelä, tekninen johtaja, Jouni.Riihela@mikkeli.fi

Kaupunkiympäristölautakunta päättää muuttaa korttelissa 43 olevan kaupunkivihreä merkinnän Kehittyvä taajama-merkinnäksi Mikkelin kaupunginhallituksessa 28.10.2013 396 § tehdyn aiemman päätöksen mukaisesti.

Kaupunkiympäristölautakunta päättää muuttaa valtatien 13 ja Saimaan välisen osan Hytkän alueen eteläpuolella kyläalueeksi luonnosvaiheen rajauksen mukaisesti ja ohjeellinen rantareitti linjataan valtatien 13 itäpuolelle.

Kaupunkiympäristölautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että se hyväksyy alustavasti Mikkelin kantakaupungin osayleiskaavaehdotuksen, asettaa sen julkisesti nähtäville sekä pyytää siitä lausunnot seuraavilta tahoilta: Etelä-Savon ELY-keskus, Pohjois-Savon ELY-keskus, Etelä-Savon maakuntaliitto, Ympäristöministeriö, Museovirasto, Savonlinnan maakuntamuseo, Museotoimi, Liikennevirasto, Finavia, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes), Puolustusvoimat, Metsähallitus, Etelä-Savon pelastuslaitos, Hirvensalmen kunta, Puumalan kunta, Mikkelin vesiliikelaitos, Ympäristölautakunta, Rakennusvalvonta, Kaupunkiympäristö, Fingrid Oyj, ESE-verkko Oy, Suur-Savon Sähkö Oy, MTK Etelä-Savo, MTK metsälinja / Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo, Metsäkeskus, Rautakesko Oy, Suomen luonnonsuojeluliiton Suur-Savon yhdistys ry., Velo Saimaa ry., Mikkeli seura  ja kaupunginosaseurat.

Päätös

Jaakko Väänänen esitti, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi ja yleiskaavaan lisätään kyläalueet, jolloin mahdollistetaan rakennuslain mukainen tehokkaampi vakituisen ja vapaa-ajan asutuksen muodostuminen kyläalueille. Ehdotus lisäisi kaupungin elinvoimaa, verotuloja ja mahdollisesti myös uusia asukkaita. Nykyinen rakennuslaki mahdollistaa varsinkin kyläalueille tehokkaamman rakentamisen, jota käsiteltävä yleiskaava ei riittävästi mahdollista. Kaupungin strategian kärkihankkeita on matkailu ja vapaa-ajan asutus,  jotka tuovat elinvoimaa seudulle. Mikkelissä on noin 10300 vapaa-ajan asuntoa yli 1000 järveä ja 10000 km rantaviivaa. Yleiskaavoituksella voitaisiin lisätä rakentamismahdollisuuksia Saimaalle ja muille kaava-alueen järville. Jaana Strandman kannatti Väänäsen esitystä.

Puheenjohtaja totesi, että keskustelun aikana oli tehty asian palauttamista koskeva esitys, jota oli kannatettu, joten asiasta oli äänestettävä. Äänestys suoritetaan sähköisesti. Käsittelyn jatkamista tässä kokouksessa kannattavat äänestävät jaa ja asian palauttamista uuteen valmisteluun kannattavat äänestävät ei. Lautakunta hyväksyi yksimielisesti esityksen sähköisestä äänestyksestä.
Suoritetussa äänestyksessä annettiin 8 jaa-ääntä (Veli Liikanen, Vesa Himanen, Kerttu Hakala, Marita Hokkanen, Markku Himanen, Paavo Puhakka, Hannu Tullinen ja Jaana Vartiainen) ja 5 ei-ääntä (Jaakko Väänänen, Jaana Strandman, Risto Pöntinen, Keijo Siitari ja Kirsi Kultanen).
Puheenjohtaja totesi, että asian käsittelyä jatketaan tässä kokouksessa.

Veli Liikanen esitti, että kortteli 43 merkitään kaupunkivihreän alueeksi osayleiskaavan ohjausryhmän linjauksen mukaisesti. Hannu Tullinen kannatti Liikasen esitystä.

Puheenjohtaja totesi, että keskustelun aikana oli tehty esittelijän päätösehdotuksesta poikkeava esitys, jota oli kannatettu, joten asiasta oli äänestettävä. Äänestys suoritetaan sähköisesti. Esittelijän päätösehdotusta kannattavat äänestävät jaa ja Veli Liikasen vastaesitystä kannattavat ei. Lautakunta hyväksyi yksimielisesti esityksen sähköisestä äänestyksestä.
Suoritetussa äänestyksessä annettiin 4 jaa-ääntä (Vesa Himanen, Paavo Puhakka, Jaana Strandman ja Risto Pöntinen), 7 ei-ääntä (Veli Liikanen, Kerttu Hakala, Marita Hokkanen, Markku Himanen, Hannu Tullinen, Jaana Vartiainen ja Kirsi Kultanen) ja kaksi jäsentä äänesti tyhjää (Keijo Siitari ja Jaakko Väänänen).
Puheenjohtaja totesi Veli Liikasen esityksen tulleen hyväksytyksi.

Veli Liikanen esitti, että Ratinlammen alue merkitään kaupunkivihreän alueeksi. Kerttu Hakala kannatti Liikasen esitystä.

Puheenjohtaja totesi, että keskustelun aikana oli tehty esittelijän päätösehdotuksesta poikkeava esitys, jota oli kannatettu, joten asiasta oli äänestettävä. Äänestys suoritetaan sähköisesti. Esittelijän päätösehdotusta kannattavat äänestävät jaa ja Veli Liikasen vastaesitystä kannattavat ei. Lautakunta hyväksyi yksimielisesti esityksen sähköisestä äänestyksestä.
Suoritetussa äänestyksessä annettiin 6 jaa-ääntä (Vesa Himanen, Paavo Puhakka, Keijo Siitari, Jaana Strandman, Jaakko Väänänen ja Kirsi Kultanen), 6 ei-ääntä (Veli Liikanen, Kerttu Hakala, Marita Hokkanen, Markku Himanen, Hannu Tullinen ja Jaana Vartiainen) ja yksi tyhjä (Risto Pöntinen).
Puheenjohtaja totesi Veli Liikasen esityksen tulleen hyväksytyksi puheenjohtajan äänen ratkaistessa.

Kerttu Hakala esitti, että C1-alueella autopaikkanormiksi merkitään 1 ap/130k-m2, kun autopaikat ovat omalla tontilla ja 1 ap/150 k-m2, kun autopaikat ovat pysäköintilaitoksessa. Veli Liikanen kannatti Hakalan esitystä.

Puheenjohtaja totesi, että keskustelun aikana oli tehty esittelijän päätösehdotuksesta poikkeava esitys, jota oli kannatettu, joten asiasta oli äänestettävä. Äänestys suoritetaan sähköisesti. Esittelijän päätösehdotusta kannattavat äänestävät jaa ja Kerttu Hakalan vastaesitystä kannattavat ei. Lautakunta hyväksyi yksimielisesti esityksen sähköisestä äänestyksestä.
Suoritetussa äänestyksessä annettiin 5 jaa-ääntä (Paavo Puhakka, Keijo Siitari, Jaana Strandman, Jaakko Väänänen ja Risto Pöntinen) ja 8 ei-ääntä (Veli Liikanen, Kerttu Hakala, Vesa Himanen, Markku Himanen, Marita Hokkanen, Hannu Tullinen, Jaana Vartiainen ja Kirsi Kultanen).
Puheenjohtaja totesi Kerttu Hakalan esityksen tulleen hyväksytyksi.

Merkitään, että kaavoituspäällikkö Ilkka Tarkkanen poistui kokoksesta tämän pykälän käsittelyn jälkeen.

Valmistelija

Ilkka Tarkkanen, kaavoituspäällikkö, ilkka.tarkkanen@mikkeli.fi

Päätösehdotus

Esittelijä

Timo Halonen, kaupunginjohtaja, timo.halonen@mikkeli.fi

Kaupunginhallitus päättää muuttaa korttelissa 43 olevan kaupunkivihreä merkinnän Kehittyvä taajama-merkinnäksi Mikkelin kaupunginhallituksessa 28.10.2013 § 396 tehdyn aiemman päätöksen mukaisesti.

Kaupunginhallitus päättää muuttaa vireillä olevassa Ratilammen asemakaavamuutoksen rajauksen mukaisesti kaava-alueen kaupunkivihreä merkinnästä C4 Keskustan kaupallinen alue -merkinnäksi.

Kaupunginhallitus hyväksyy edellä olevilla muutoksilla alustavasti Mikkelin kantakaupungin osayleiskaavaehdotuksen, asettaa sen julkisesti nähtäville sekä pyytää siitä lausunnot seuraavilta tahoilta: Etelä-Savon ELY-keskus, Pohjois-Savon ELY-keskus, Etelä-Savon maakuntaliitto, Ympäristöministeriö, Museovirasto, Savonlinnan maakuntamuseo, Museotoimi, Liikennevirasto, Finavia, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes), Puolustusvoimat, Metsähallitus, Etelä-Savon pelastuslaitos, Hirvensalmen kunta, Puumalan kunta, Mikkelin vesiliikelaitos, Mikkelin Seudun ympäristölautakunta, Mikkelin kaupungin rakennusvalvonta, Kaupunkiympäristö, Fingrid Oyj, ESE-verkko Oy, Suur-Savon Sähkö Oy, MTK Etelä-Savo, MTK metsälinja / Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo, Metsäkeskus, Rautakesko Oy, Etelä-Savon Kauppakamari, Mikkelin Yrittäjät ry, Suomen luonnonsuojeluliiton Suur-Savon yhdistys ry., Velo Saimaa ry., Mikkeli seura  ja kaupunginosaseurat.

Päätös

Esittelijä tarkensi omaa esitystään seuraavalla lisäyksellä: Kortteli 43 osalta kaupunginhallitus haluaa mahdollistaa nykyistä tehokkaamman rakentamisen tavalla, joka säilyttää kantakaupunginosayleiskaavassa esitetyt arvot ja kaavamerkinnäksi esitetään kehittyvä taajama.

Asiasta käydyn keskustelun aikana Markku Aholainen esitti Minna Pöntisen ja Jarno Strengellin kannattamana, että

  1. kortteli 43 merkitään kaupunkivihreän alueeksi kaupunkiympäristölautakunnan päätöksen mukaisesti ja
  2. Ratinlammen alue merkitään kaupunkivihreän alueeksi kaupunkiympäristölautakunnan päätöksen mukaisesti

    Lisäksi Pekka Pöyry esitti Petri Pekosen ja Olli Miettisen kannattamana, että
  3.  kantakaupungin osayleiskaava-alueella muilla kuin kyläalueiksi merkityillä ranta-alueilla mitoitusta nostetaan yhdellä rakennuspaikalla/muunnettu rantakilometri.


Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja totes, että on tehty esittelijän esityksestä kolme poikkeavaa, kannatettua esitystä:

  1. Puheenjohtaja esitti asian ratkaistavaksi äänestämällä siten, että ne, jotka kannattavat esittelijän muutettua esitystä, äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat Markku Aholaisen esitystä (kortteli 43), äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 6 jaa ääntä (Olli Miettinen, Jyrki Koivikko, Petri Pekonen, Kirsi Olkkonen, Juha Vuori, Pekka Pöyry) ja  5 ei ääntä (Minna Pöntinen, Jarno Strengell, Liisa Ahonen, Markku Aholainen, Soile Kuitunen). Puheenjohtaja totesi, että esittelijän muutettu esitys on tullut kaupunginhallituksen päätökseksi.
     
  2. Puheenjohtaja esitti asian ratkaistavaksi äänestämällä siten, että ne, jotka kannattavat esittelijän esitystä (Ratinlampi), äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat Markku Aholaisen esitystä, äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 6 jaa ääntä (Olli Miettinen, Jyrki Koivikko, Petri Pekonen, Juha Vuori, Kirsi Olkkonen, Pekka Pöyry) ja 5 ei ääntä (Minna Pöntinen, Soile Kuitunen, Markku Aholainen, Liisa Ahonen, Jarno Strengell). Puheenjohtaja totesi, että esittelijän muutettu esitys on tullut kaupunginhallituksen päätökseksi.

    Merkitään, että Markku Aholainen, Soile Kuitunen ja Minna Pöntinen jättivät eriävän mielipiteensä kohdista 1 ja 2, jotka liitetään pöytäkirjaan. Lisäksi Jarno Strengell jätti eriävän mielipiteensä kohdista 1 ja 2.
     
  3. Puheenjohtaja esitti asian ratkaistavaksi äänestämällä siten, että ne, jotka kannattavat esittelijän esitystä, äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat Pekka Pöyryn esitystä, äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 5 jaa ääntä (Soile Kuitunen, Minna Pöntinen, Markku Aholainen, Jarno Strengell, Liisa Ahonen) ja 6 ei ääntä (Olli Miettinen, Jyrki Koivikko, Petri Pekonen, Pekka Pöyry, Juha Vuori, Kirsi Olkkonen). Puheenjohtaja totesi, että Pekka Pöyryn esitys on tullut kaupunginhallituksen päätökseksi.


Merkitään, että kaavoituspäällikkö Ilkka Tarkkanen selosti asiaa kaupunginhallitukselle.

Valmistelija

  • Ilkka Tarkkanen, kaavoituspäällikkö, ilkka.tarkkanen@mikkeli.fi

Kuvaus

Kaupunkisuunnittelu lähettää otsikossa mainitun 20. päivänä kesäkuuta 2019 päivätyn osayleiskaavan kaupunginhallituksen käsiteltäväksi.

Kantakaupungin osayleiskaavan ehdotus oli nähtävillä ajalla 15.11.2018–15.1.2019. Osayleiskaavan ehdotuksesta saatiin 21 lausuntoa ja 15 muistutusta. Lausunnot ja vastineet niihin on luettavissa osayleiskaavan selostuksen liitteessä 2. Kirjallisen palautteen lisäksi ehdotusvaiheessa järjestettiin kaksi yleisötilaisuutta ja kaupunkisuunnittelu keskusteli muutostavoitteista luottamusmiesten kanssa kolmessa tilaisuudessa.

Ehdotusvaiheen palautteen pohjalta tehtiin seuraavat tarkistukset kaavakarttoihin:

Yhdyskuntarakenteen ohjaus

  • Kaihun alue osoitettiin kokonaisuudessaan kaupunkivihreän alueena.
  • Ratinlammen alue osoitettiin selvitysalueena, jonka maankäyttö ratkaistaan tarkemmalla osayleiskaavalla.
  • Ranta-alueiden maankäytön ohjausta koskevasta kaavamääräyksestä poistettiin mitoitusluvut. Kaupunki aikoo tutkia nykyiset ranta-alueiden mitoitukset sekä
    mahdollisuudet mitoituksen tehostamiseen erillisenä prosessina.
  • Virkistys- ja asuinalueen kaavamerkintää täsmennettiin siten, että alueen suunnittelun tulee perustua tarkempaan osayleiskaavoitukseen.
  • Kiiskinmäen puistoalueella laajennettiin hieman kaupunkivihreän aluetta.

Liikenne

  • Pysäköintinormin kaavamääräystä tarkennettiin. Normin mitoitusta ei muutettu.
  • Karkialammen vanhan varuskunta-alueen läpi kulkeva yhteystarve merkintä poistettiin.

Viherrakenne

  • Arvokkaana luontoalueena osoitettiin Kommelin luolien luonnonsuojelualue. Alue merkittiin luonnonsuojelualue tai luonnonsuojelualueeksi esitettävä alue -
    kaavamerkinnällä.
  • Kaihun alue osoitettiin kokonaisuudessaan kaupunkivihreän alueena.
  • Virkistys- ja asuinalueen kaavamerkintää täsmennettiin siten, että alueen suunnittelun tulee perustua tarkempaan osayleiskaavoitukseen.
  • Säynätjärven osoitettiin kaupunkivihreä-merkinnällä. Maakuntakaavassa alue on osoitettu maa- ja metsätalousvaltainen alueena, jolla on ulkoilun ohjaamistarvetta.

Vesitalous

  • Pohjavesialueen rajauksia ja kaavamääräystä tarkastettiin.

Kulttuuriympäristö

  • RKY-alueiden ja kaupunkikuvallisesti arvokkaiden alueiden sekä rakennussuojelukohteiden kaavamääräyksiä tarkastettiin.
  • Rakennussuojelukohteisiin lisättiin maakunnallisesti arvokas Mikkelin vapaaseurakunnan rakennus.

Maisema

  • Perinnebiotooppien arvot ja aluerajaukset lisättiin kaavaselostukseen. Pikku-Surnun rantaniityn nimi päivitettiin inventoinnin mukaisesti Leniuksen laitumiksi.

Voimaan jäävät osayleiskaavat

  • ei muutoksia

Näiden lisäksi selostukseen tehtiin seuraavat täydennykset:

  • Valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita koskevat tiedot päivitettiin.
  • Väestöä ja mitoitusta koskevat tiedot päivitettiin.
  • Kulttuuriympäristö osuuteen liittyen täydennettiin tietoja inventoitujen kohteiden valinnasta sekä kaavamerkintöjen periaatteista.
  • Rakennussuojelukohteena osoitetun Olkkolan koulun arvo tarkastettiin valtakunnallisesti arvokkaaksi.
  • Vaikutusten arviointia täydennettiin arvioimalla kaavan suhdetta laadittuun rakennemalliin.

Ehdotusvaiheesta saadun palautteen perusteella kaavamerkintöjä ja –määräyksiä on päivitetty.

Kaupunkisuunnittelun näkemyksen mukaan kaavaehdotukseen tehdyt muutokset ovat luonteeltaan niin vähäisiä, ettei kaavaa tarvitse asettaa uudelleen nähtäville.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Timo Halonen, kaupunginjohtaja, timo.halonen@mikkeli.fi

Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että se hyväksyy Mikkelin kantakaupungin osayleiskaavan 2040.

Pöytäkirja tämän pykälän osalta tarkastetaan kokouksessa.

Päätös

Asiasta käydyn keskustelun aikana

Petri Pekonen esitti muutettavaksi kohdan "Ranta-alueiden maankäytön ohjausta koskevasta kaavamääräyksestä poistettiin mitoitusluvut. Kaupunki aikoo tutkia nykyiset ranta-alueiden mitoitukset sekä mahdollisuudet mitoituksen tehostamiseen erillisenä prosessina." muotoon "Ranta-alueiden maankäytön ohjausta koskevasta kaavamääräyksestä poistettiin mitoitusluvut. Kaupunki aikoo tutkia kevään 2020 aikana nykyiset ranta-alueiden mitoitukset sekä mahdollisuudet mitoituksen tehostamiseen erillisenä prosessina."  Koska kukaan ei kannattanut esitystä se raukesi.

Jaakko Väänänen esitti, että kantakaupungin yleiskaavan ranta-alueet merkitään kyläalueiksi lukuunottamatta satamalahtea ja Kaihun aluetta. Mikkelin väkiluku vähenee usealla sadalla henkilöllä vuodessa, samalla verotulot vähenee miljoona euroa vuodessa. Mikkelin talous on syvässä kriisissä, väen väheneminen on saatava pysäytettyä. Yksi keino on rantarakentamisen ja vakituisen asumisen salliminen yleiskaavan rannoilla. Koska kukaan ei kannattanut esitystä se raukesi.

Minna Pöntinen esitti Soile Kuitusen kannattamana, että Ratinlampi osoitetaan kokonaisuudessaan kaupunkivihreän alueena. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu esitys ja esitti asian ratkaistavaksi äänestyksellä siten, että ne, jotka kannattavat esittelijän esitystä, äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat Minna Pöntisen muutosesitystä, äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 6 jaa ääntä (Jyrki Koivikko, Pekka Pöyry, Armi Salo-Oksa, Juha Vuori, Petri Pekonen, Jaakko Väänänen) ja 5 ei ääntä (Soile Kuitunen, Jatta Juhola, Jukka Pöyry, Minna Pöntinen, Jarno Strengell). Puheenjohtaja totesi, että esittelijän esitys on tullut kaupunginhallituksen päätökseksi.

Armi Salo-Oksa esitti Jyrki Koivikon kannattamana, että Kaihun tontti muutetaan kehittyvällä taajamamerkinnällä ns. ruskea kaavamerkintä. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu esitys ja esitti asian ratkaistavaksi äänestyksellä siten, että ne, jotka kannattavat esittelijän esitystä, äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat Armi Salo-Oksan muutosesitystä, äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 6 jaa ääntä (Soile Kuitunen, Minna Pöntinen, Jukka Pöyry, Jatta Juhola, Jarno Strengell, Jaakko Väänänen) ja 5 ei ääntä (Jyrki Koivikko, Armi Salo-Oksa, Juha Vuori, Petri Pekonen, Pekka Pöyry). Puheenjohtaja totesi, että esittelijän esitys on tullut kaupunginhallituksen päätökseksi.

Merkitään, että kaavoituspäällikkö Ilkka Tarkkanen selosti asiaa kaupunginhallitukselle.

Pöytäkirja tämän pykälän osalta tarkastettiin kokouksessa.


Muutoksenhaku

Valmistelua tai täytäntöönpanoa koskevaan päätökseen ei saa hakea muutosta. Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §.

Käsitellyt asiat