Kasvatus- ja opetuslautakunta, kokous 31.1.2019

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 15 Erityisen tuen kehittäminen

MliDno-2018-202

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Seija Manninen, kasvatus- ja opetusjohtaja, Seija.Manninen@mikkeli.fi

Kuvaus

Perusopetuslaki uudistui vuonna 2011. Lakiin tulivat entistä selkeämmin lähikouluperiaate sekä varhainen ja ennaltaehkäisevä tuki, joka järjestetään kolmiportaisesti. Kolmiportaisen tuen malli koostuu yleisestä, tehostetusta ja erityisestä tuesta.

Lähikouluperiaate tarkoittaa sitä, että oppilas voi käydä lähikouluaan eli sitä koulua, jonka oppilaaksi hän asuinpaikkansa perusteella kuuluu. Perusopetuksen opetussuunnitelman mukaan tuki tulee antaa oppilaalle ensisijaisesti omassa opetusryhmässä ja koulussa erilaisin joustavin järjestelyin, ellei oppilaan etu tuen antamiseksi välttämättä edellytä oppilaan siirtämistä toiseen opetusryhmään tai kouluun.

Mikkelissä on 23 peruskoulua, joissa opiskelee 4916 oppilasta. Tehostetun tuen piirissä on 512 oppilasta, joille on laadittu oppimissuunnitelma. Erityisen tuen piirissä on yhteensä 414 oppilasta (8,4 %), joista 246 (60 %) opiskelee erityisluokalla ja 168 (40 %) integroituneena yleisopetukseen. Suurin osa nyt erityisluokilla olevista oppilaista opiskelee muussa kuin lähikoulussaan.

Mikkelissä on 35 erityisluokkaa, joissa työskentelee max 10 oppilasta, erityisluokanopettaja ja vähintään yksi koulunkäyntiavustaja. Erityisluokat on keskitetty yhdeksälle koululle. Vaikeimmin kehitysvammaisten ja autististen lasten opetus on syytä erikoistilojen ja välineiden takia jatkossakin keskittää ja sairaalaopetuksen on yhteistyön kannalta oltava sairaalan välittömässä läheisyydessä.

Essoten kanssa yhteistyössä on muodostettu viisi oppilashuollollista aluetta, joilla on aloittanut syksyllä 2017 toimintansa viisi koulutiimiä, joihin kuhunkin kuuluu koulupsykologi (yhden koulupsykologin valintaprosessi on vielä kesken), koulukuraattori, kouluterveydenhoitaja ja perheohjaaja. Lisäksi lasten ja nuorten psyykkistä hyvinvointia tukevat alakouluilla kaksi koulupsyykkaria (psykiatrista sairaanhoitajaa) ja yläkouluille kehitetty Varhain-toimintamalli (Essoten nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelujen toimintamalli). Viiden alueellisen oppilashuollollisen koulutiimin rinnalle ollaan kehittämässä pedagogisen tuen mallia, jonka tavoitteena on saada erityisluokanopettajan tuki lähemmäksi oppilaan lähikoulua. Nyt osa erityisluokkien oppilaista kuljetetaan melko kauas lähikoulustaan ja asuinympäristöstään, jolloin lapsen kasvuympäristön ystävyyssuhteet voivat vähentyä ja koulumatkat voivat muodostua pitkiksi.

Kehittämisprosessi aloitettiin vuoden 2017 alussa lähtemällä koulujen vahvuuksista liikkeelle. 16.2.2017 järjestettiin rehtoreille ja erityisopettajille tilaisuus, jossa esiteltiin perusopetuksen kentällä jo toimivia oppilaan tukeen liittyviä hyviä ja toimivia käytänteitä ja samassa tilaisuudessa pohdittiin ryhmissä mm. sitä, ovatko erityisluokat sijoittuneet oppilaiden kotipaikan suhteen optimaalisesti.

Kehittämisprosessia haluttiin viedä eteenpäin osallistavasti. Keväällä kaikilla perusopetuksen opettajilla oli mahdollisuus ilmoittautua erityisen tuen järjestelyjä kehittävään työryhmään, joka on tehnyt tutustumiskäyntejä Lappeenrantaan ja Joensuuhun ja työstänyt suunnitelmaa eteenpäin. Prosessin etenemisestä on huolehtinut ohjausryhmä, johon on kuulunut laaja-alaista erityisopetusta koordinoiva erityisopettaja, luokkamuotoista erityisopetusta koordinoiva erityisopettaja, konsultoiva erityisluokanopettaja, kaksi palvelualuerehtoria, koulupsykologi, kehittämispäällikkö sekä kasvatus- ja opetusjohtaja. Tavoitteena on ollut löytää alueellisten koulutiimien mallin rinnalle sellainen pedagogisen tuen malli, joka tukee oppilaan oppimista ja yhteisöllisyyttä lähempänä oppilaan kasvuympäristöä. Lisäksi tavoitteena on pilotoinnin ja kokeilujen avulla löytää nykyistä joustavampia rakenteita ja toimintatapoja erityisluokkaopetuksen ja yleisopetuksen välillä. Ammatillista täydennyskoulutusta on tarkoitus tarvittaessa järjestää muutoksen tueksi. Tarkoitus on löytää mahdollisimman kustannusneutraali malli, jossa olemassa olevia resursseja kohdennetaan entistä lähemmäksi oppilaan lähikoulua. Kolme koulua on ilmoittanut halukkuutensa lähteä kehittämistyön ensimmäiseen vaiheeseen mukaan. Alustavaa suunnitelmaa on työstetty ja käyty läpi perusopetuksen rehtorikokouksessa 23.11.2017. 7.12.2017 asiaa käytiin läpi vielä niiden koulujen rehtoreiden kanssa, joilla on nyt kouluissaan erityisluokkia. Lisäksi 8.1.2018 kuultiin erityisluokanopettajien ajatuksia asiasta.

Päätösehdotus

Esittelijä

Virpi Siekkinen, sivistysjohtaja, Virpi.siekkinen@mikkeli.fi

Kasvatus- ja opetuslautakunta päättää, että viiden oppilashuollollisen alueen rinnalle laaditaan pedagogisen tuen malli, jonka tavoitteena on tukea lapsen kasvua ja oppimista lähempänä lapsen kasvuympäristöä. Kehittämistyö aloitetaan kolmella pilottikoululla, jotka ovat ilmoittautuneet kehittämistyöhön mukaan. Näihin kouluihin tuodaan luokkamuotoista erityisopetusta erillisen suunnitelman mukaisesti. Erityisen tuen kohdentamisen suunnittelua jatketaan pilottikouluilta saatujen kokemusten perusteella siten, että vuoden 2019 tammikuuhun mennessä erityisluokanopetuksen tuen alueellisesta kohdentamisesta on laadittu suunnitelma koko perusopetuksen osalta.

Päätös

Hyväksyttiin.

Merkitään, että Jenni Tissari poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn aikana klo 19.48.

Valmistelija

  • Seija Manninen, kasvatus- ja opetusjohtaja, Seija.Manninen@mikkeli.fi

Kuvaus

Kasvatus- ja opetuslautakunta päätti 25.1.2018, että perusopetuksen viiden oppilashuollollisen alueen rinnalle laaditaan pedagogisen tuen malli, jonka tavoitteena on tukea lapsen kasvua ja oppimista lähempänä lapsen kasvuympäristöä. Myös Mikkelin kaupunginvaltuuston hyväksymään strategiaan liittyvässä hyvän elämän ohjelmassa todetaan, että tavoitteena on lähikouluperiaatteen vahvistaminen siten, että lapsille ja nuorille mahdollistuu tarvittavat tukitoimet ensisijaisesti omalla koulualueellaan. Toimintaa kehitetään yhdessä Essoten koulutiimien kanssa turvaten lapsen ja perheen palvelut matalalla kynnyksellä ja varhaisesti.

Kehittämistyö käynnistettiin elokuussa 2018 kolmella pilottikoululla tehdyn suunnitelman mukaisesti. Lisäksi Ristiinan yhtenäiskoulussa lähdettiin kehittämään ylimpien luokkien erityisluokanopetusta joustavan perusopetuksen suuntaan. Ensikokemukset pilottikouluilta ovat pääosin myönteisiä, mutta uuden toimintakulttuurin luominen ja kehittäminen on pitkäkestoinen prosessi. Kaikki pilottikoulut haluavat edelleen jatkaa tätä kehittämistyötä. Jatkosuunnitelma on laadittu koulujen kokemuksia ja lausuntoja sekä eri asiantuntijaryhmiä kuullen moniammatillisen ohjausryhmän ohjauksessa. Kokouksessa esiteltävä jatkosuunnitelma perustuu nykyisiin erityisen tuen piirissä olevien oppilaiden määriin. Asia on käsitelty myös kaupungin yt-neuvottelukunnan kokouksessa 16.1.2019. Jatkosuunnitelmassa nykyiset erityisopetusresurssit jaetaan kouluille vaiheittain siten, että kaupunkirakennetyöryhmän linjaukset ja uusien aluekoulujen rakennusaikataulu huomioidaan.

Erityisen tuen kehittämistä ja kohdentamista lähikouluihin ja oppilashuollollisille alueille jatketaan siten, että läntiselle alueelle Rantakylän kouluun ja pohjoiselle alueelle Kalevankankaan kouluun siirtyy lukuvuoden 2019-2020 alusta lähtien erityisluokanopettajaresurssia, jotta tukea tarvitsevat oppilaat saavat jatkossa siellä erityisluokanopettajan tukea ensisijaisesti omassa lähikoulussaan. Eteläisen ja itäisen alueen osalta muutos tapahtuu vaiheittain huomioiden uusien aluekoulujen rakentamisaikataulu. Tavoitteena on, että jokaisella alueella on erityisluokanopettajan palvelua vuonna 2023. Palvelua voidaan kohdentaa alueella joustavasti vuosittaisen tarpeen mukaan. Laaja-alaisen erityisopetuksen ja koulunkäyntiavustajatarpeet kartoitetaan vuosittain. Ainakin vuoteen 2021 saakka Lähemäen, Tuppuralan, Lyseon ja Urheilupuiston koulut palvelevat niitä kouluja, joilla ei ole vielä omaa erityisluokanopettajan palvelua. Taituri- ja autististen lasten opetus jatkuu keskitetysti Kalevankankaan koulussa. Oppilashuoltoa ja sairaalaopetusta kehitetään edelleen yhteistyössä Essoten kanssa.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Virpi Siekkinen, sivistysjohtaja, Virpi.siekkinen@mikkeli.fi

Kasvatus- ja opetuslautakunta merkitsee yllä olevan selvityksen tiedoksi.

Päätös

Asiasta käydyn keskustelun aikana Hanne Vainio esitti Juha Hakkaraisen kannattamana, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että erityisen tuen kehittäminen -malli tuodaan lautakunnan hyväksyttäväksi liitteinään: opetus- ja muun henkilöstön ja vanhempien kokemukset, kustannusarviot, henkilöstön koulutussuunnitelma, erityisopetuksen suunnitelma ja lausunnot Essotelta ja vammaisneuvostolta.

Keskustelun aikana puheenjohtaja totesi, että Hanne Vainio on tehnyt esittelijän ehdotuksesta poikkeavan kannatetun ehdotuksen, joten asiasta on äänestettävä. Puheenjohtaja esitti asian ratkaistavaksi äänestyksellä siten, että ne, jotka kannattavat asian käsittelyn jatkamista äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Hanne Vainion ehdotusta äänestävät "ei". Selonteko keskustelusta ja äänestysesitys hyväksyttiin.

Suoritetussa äänestyksessä annettiin viisi (5) "jaa"-ääntä (Taina Harmoinen, Janne Strengell, Ulla Yli-Karro, Jenni Kolmisoppi ja Ville Tapio Ronkanen), kolme (3) "ei"-ääntä (Petri Tikkanen, Hanne Vainio ja Juha Hakkarainen).

Puheenjohtaja totesi, että on äänestetty, että asian käsittelyä jatketaan.

Kasvatus- ja opetuslautakunta merkitsi yllä olevan selvityksen tiedoksi.

Lisäksi kasvatus- ja opetuslautakunta päätti, että seuraava tilannekatsaus tuodaan kasvatus- ja opetuslautakunnan tiedoksi vuoden 2019 loppuun mennessä.

Merkitään, että Eero Aho ja Janne Strengell poistuivat kokouksesta tämän pykälän käsittelyn aikana.

Tiedoksi

Peruskoulut

Muutoksenhaku

Valmistelua tai täytäntöönpanoa koskevaan päätökseen ei saa hakea muutosta. Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §.