Kasvatus- ja opetuslautakunta, kokous 26.5.2016

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 46 Perusopetuksen opetussuunnitelman kuntakohtainen osuus 1.8.2016 alkaen

MliDno-2016-1205

Valmistelija

  • Seija Manninen, kasvatus ja opetusjohtaja, Seija.Manninen@mikkeli.fi

Kuvaus

Suomen valtioneuvosto päätti 28.6.2012 perusopetuksen tuntijaon uudistamisesta. Lait koulurauhasta sekä oppilas- ja opiskelijahuollosta valmistuivat vuoden 2013 lopulla. Opetushallitus käynnisti opetussuunnitelman perusteiden valmistelun ja määräys uusista perusteista annettiin 22.12.2014. Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti uuden tuntijaon ja uusien opetussuunnitelmien mukaiseen opetukseen siirrytään lukukauden 2016 alusta lukien. Paikallisten opetussuunnitelmien tulee olla valmiina ja hyväksyttyinä ennen 1.8.2016.

Perusopetuslaki ja -asetus sekä opetushallituksen laatimat opetussuunnitelman perusteet ovat koulun kasvatus- ja opetustyön perusta. Opetussuunnitelman perusteiden tehtävänä on tukea ja ohjata opetuksen järjestämistä ja koulutyötä sekä edistää yhtenäisen perusopetuksen yhdenvertaista toteutumista. Opetussuunnitelman perusteet ovat koulun toimintaa ohjaava normi, jota kukin kunta täydentää opetussuunnitelman kuntakohtaisella osuudella. Paikallinen opetussuunnitelma on strateginen ja pedagoginen työkalu, joka liittää koulujen toiminnan muuhun paikalliseen toimintaan lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja oppimisen edistämiseksi.

Uusi opetussuunnitelma korostaa oppimisen iloa ja oppilaiden aktiivista roolia. Tärkeitä teemoja ovat vuorovaikutustaidot, osallisuus, yhdessä tekeminen sekä kasvaminen kestävään elämäntapaan. Valtioneuvosto linjasi perusopetuksen tuntijaon hyväksyminen yhteydessä, että uudistuksessa lisätään taito- ja taideaineiden, yhteiskuntaopin ja liikunnan tuntimääriä. Uskonnon tuntimäärää vähennetään. Fysiikkaa, kemiaa, biologiaa, maantietoa ja terveystietoa opetetaan perusopetuksen 1-6 luokilla vastedes ympäristöoppiin integroituna. Yhteiskuntaopin tuntimäärää lisätään. B1-kieli (Mikkelissä ruotsin kieli) varhennetaan alkamaan jo kuudennella luokalla. Jokaisen oppilaan opintoihin sisältyy lukuvuoden aikana vähintään yksi teemaltaan ilmiöpohjainen ja ajankohtainen monialainen oppimiskokonaisuus, jossa eri luokka-asteiden oppilaat suunnittelevat, tutkivat ja opiskelevat yhdessä ennalta sovittua kokonaisuutta. Tämä edellyttää myös opettajien välistä tiivistä yhteistyötä.

Perusopetuksen vuosiluokat 1-6 siirtyvät uuden tuntijaon ja uusien opetussuunnitelmien mukaiseen opetukseen lukuvuonna 2016-2017. Kuitenkin 1.8.2016 alkavana lukuvuonna kuudennella vuosiluokalla opetetaan vielä ympäristöopin asemasta biologiaa ja maantietoa sekä fysiikkaa ja kemiaa vuonna 2001 annetun valtioneuvoston asetuksen (1435/2001) ja sen mukaisesti laaditun opetussuunnitelman mukaisesti. Vuosiluokat 7-9 jatkavat edellisen tuntijaon (1435/2001) ja vuoden 2004 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden pohjalta laadittujen paikallisten opetussuunnitelmien mukaisesti. Vuosiluokat 7-9 siirtyvät vuosiluokka kerrallaan uuden tuntijaon ja uusien opetussuunnitelmien mukaiseen opetukseen vuoteen 2019 mennessä. Opetussuunnitelman perusteiden lukujen 1-12 mukaisesti laadittu opetussuunnitelma voidaan kuitenkin ottaa käyttöön kaikilla vuosiluokilla 1.8.2016 alkaen lukuun ottamatta perusteiden lukuun 6 sisältyviä päättöarviointia ja todistuksia koskevia määräyksiä sekä lukuun 12 sisältyviä perusopetuksen valinnaisuutta koskevia määräyksiä. Näiltä osin käyttöönotto tapahtuu vuosiluokittain porrastettuna siten kuin edellä todetaan.

Mikkelin perusopetuksessa opetussuunnitelmatyö aloitettiin lukuvuoden 2013-2014 aikana.  Keväällä 2014 nimitettiin Tulevaisuuden koulu-ohjausryhmä opetussuunnitelmaprosessia koordinoimaan. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa korostetaan oppilaiden osallisuuden kokemuksien merkitystä. Tästä syystä myös opetussuunnitelmaprosessi päätettiin tehdä osallistavin menetelmin. Keväällä 2014 kuultiin koulujen oppilaita, huoltajia ja henkilöstöä sähköisellä kyselyllä, millainen tulevaisuuden koulun tulisi olla, jotta siellä olisi hyvä oppia ja kasvaa. Saadut vastaukset ovat näyttäneet suuntaa paikalliselle opetussuunnitelmatyölle. Kyselyn tulokset esiteltiin esi- ja perusopetuksen henkilöstölle veso-koulutuksessa syksyllä 2014. Syksyn 2015 henkilöstön veso-koulutuksessa tutustuttiin uusin opetusmenetelmiin ja –materiaaleihin. Myös muuta uuden opetussuunnitelman käyttöön ottoa tukevaa täydennyskoulutusta on järjestetty ja tullaan järjestämään henkilöstölle. Ohjausryhmä on vastannut veso-päivien järjestelyistä, opetussuunnitelman yleisen osan kuntakohtaisista täydennyksistä sekä lukuvuonna 2015-2016 tapahtuneesta aineryhmien työskentelyn organisoinnista. Mikkelin perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessiin on osallistunut laaja joukko aktiivisia kasvatus- ja opetusalan ammattilaisia. Koulujen opetushenkilöstöltä pyydettiin ja saatiin lausuntoja opetussuunnitelman sisällöstä vaiheittain opetussuunnitelmaprosessin edetessä. Näin jokaisella on ollut mahdollisuus vaikuttaa opetussuunnitelman sisältöihin prosessin aikana.

Koska ympäröivä yhteiskunta muuttuu, myös tulevaisuuden työelämässä tarvittava osaaminen ja yleissivistyksen sisältö muuttuu. Uudessa opetussuunnitelmassa tulevaisuuden haasteisiin vastataan vahvistamalla laaja-alaista osaamista, koulun kasvatustyötä ja kaikkien oppilaiden mielekästä oppimista sekä teknologian käyttöä oppimisen tukena. Tämä tarkoittaa koulun kehittämistä sekä kasvuyhteisönä että oppimisympäristönä. Uusi opetussuunnitelma antaa siihen nyt perusteet. Jokaisella koululla laaditaan vuosittain koulukohtainen lukuvuosisuunnitelma, jossa opetussuunnitelman tavoitteet vuosittain konkretisoidaan koulun kasvatus- ja opetustyössä.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Virpi Siekkinen, sivistystoimenjohtaja

Lautakunta hyväksyy liitteenä olevan Mikkelin perusopetuksen opetussuunnitelman käyttöön otettavaksi 1.8.2016 alkaen.

Päätös

Hyväksyttiin.

Tiedoksi

Peruskoulut, lukiot, psykososiaalinen oppilashuolto

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus
Oikaisuvaatimuksen saa tehdä:

- se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä
- kunnan jäsen.

Oikaisuvaatimusaika
Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimus on toimitettava Mikkelin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.
Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa katsotaan asianosaisen saaneen tiedon päätöksestä kolmantena päivänä viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä.
Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Mikkelin kaupunki
Kasvatus- ja opetuslautakunta
PL 206 (Maaherrankatu 9 - 11), 50101 MIKKELI