Kasvatus- ja opetuslautakunta, kokous 22.8.2019

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 77 Kasvatus- ja opetuslautakunnan selvitykset tarkastuslautakunnan arviointikertomukseen 2018

MliDno-2019-753

Aikaisempi käsittely

Kuvaus

Kuntalain 121 §:n mukaan tarkastuslautakunnan on mm. valmisteltava valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioitava, ovatko valtuuston asettamat toiminnan ja talouden tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet ja onko toiminta järjestetty tuloksellisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla. Tarkastuslautakunta antaa valtuustolle kultakin vuodelta arviointikertomuksen, jossa esitetään arvioinnin tulokset. Kunnanhallitus antaa valtuustolle lausunnon toimenpiteistä, joihin arviointikertomus antaa aihetta.

Tarkastuslautakunnan käytännön arviointityö muodostuu mm. arviointisuunnitelman laati­mi­sesta, ar­vioin­timenetelmien valitsemisesta, vi­ran­haltijoiden ja luottamushenkilöiden kuulemisista kokouksissa sekä esityslistojen ja pöy­täkirjojen lukemisesta. Ensisijaisesti arviointi suoritetaan arvioita­van vuo­den ti­lin­päätöksen ja siihen sisältyvän toimintakertomuksen perus­teella. Tarkastuslautakunta on vuoden 2018 arviointia varten kuul­lut ko­kouksissaan kaupungin viranhaltijoita.

Päätösehdotus

Esittelijä

Juhani Oksman, juhani.oksman@outlook.com

Tarkastuslautakunta käy keskustelua vuoden 2018 arviointikertomuksen laatimiseen liittyvistä toiminta- ja työskentelytavoista ja arviointikertomuksen kokoamisesta.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Päätösehdotus

Esittelijä

Juhani Oksman, juhani.oksman@outlook.com

Tarkastuslautakunta jatkaa vuoden 2018 arviointikertomuksen laatimista.

Päätös

Tarkastuslautakunta jatkoi vuoden 2018 arviointikertomuksen laatimista.

Kuvaus

Tarkastuslautakunta jatkaa vuoden 2018 arviointikertomuksen laatimista ja allekirjoittaa sen tässä kokouksessa.

Päätösehdotus

Esittelijä

Juhani Oksman, juhani.oksman@outlook.com

Tarkastuslautakunta

  • saattaa vuoden 2018 arviointikertomuksen kaupunginvaltuustolle tiedoksi
  • esittää kaupunginvaltuustolle, että se kehottaa kaupunginhallitusta raportoimaan kaupunginvaltuustolle lokakuun 2019 loppuun mennessä toimenpiteitä, joihin arviointikertomuksessa esitettyjen epäkohtien, kysymysten ja selvityspyyntöjen johdosta on ryhdytty


Pöytäkirja tämän pykälän osalta tarkastetaan kokouksessa.


​​​​​​​

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Päätösehdotus

Tarkastuslautakunta:
Tarkastuslautakunta

  • saattaa vuoden 2018 arviointikertomuksen kaupunginvaltuustolle tiedoksi
  • esittää kaupunginvaltuustolle, että se kehottaa kaupunginhallitusta raportoimaan kaupunginvaltuustolle lokakuun 2019 loppuun mennessä toimenpiteitä, joihin arviointikertomuksessa esitettyjen epäkohtien, kysymysten ja selvityspyyntöjen johdosta on ryhdytty.

Päätös

Merkittiin ja hyväksyttiin.

Merkitään, että pykälät 80, 81 ja 82 käsiteltiin samanaikaisesti.

Valmistelija

  • Virpi Siekkinen, sivistysjohtaja, Virpi.siekkinen@mikkeli.fi
  • Seija Manninen, kasvatus- ja opetusjohtaja, Seija.Manninen@mikkeli.fi
  • Jari Kinnula, johtava rehtori, jari.kinnula@mikkeli.fi
  • Pirjo Vartiainen, varhaiskasvatusjohtaja, Pirjo.Vartiainen@mikkeli.fi
  • Virpi Launonen, elinikäisen oppimisen ja osallisuuden johtaja, Virpi.Launonen@mikkeli.fi

Kuvaus

Tarkastuslautakunnan tilinpäätöksestä 2018 antama arviointikertomus on luettavissa oheisesta liitetiedostosta. Valtuuston päätöksen mukaisesti kaupunginhallituksen on raportoitava kaupunginvaltuustolle lokakuun 2019 loppuun mennessä toimenpiteet, joihin arviointikertomuksessa esitettyjen epäkohtien, kysymysten ja selvityspyyntöjen johdosta on ryhdytty. Selvitykset viedään kaupunginhallituksen 30.9. kokoukseen ja edelleen kaupunginvaltuuston 7.10. kokoukseen. Näin ollen valmiiden, lautakuntien ja johtokuntien omalta osaltaan käsittelemien vastausten tulee olla kirjattuna edelle linkitettyyn asiakirjapohjaan keskiviikkoon 18.9.2019 mennessä.

Kasvatus- ja opetuslautakunta antaa seuraavat vastaukset lautakunnalle esitettyihin kysymyksiin.

Lukiokoulutuksen tuotot

”Tilinpäätöksen mukaan lukiokoulutuksen tuottojen toteuma on ollut 145,5 prosenttia suhteessa talousarvioon. Mitä ovat nämä lukiokoulutuksen tuotot ja miksi ne ovat ylittyneet näin paljon? Mihin tuotot on käytetty?”

Lukiokoulutuksen tulosalueen johtaja toimii myös Mikkelin kaupungin liikelaitos Otavian vararehtorina. Tulosaluejohtajan työ jakautuu 50,1 % lukiokoulutuksen tulosalueen johtamiseen ja 49,9 % liikelaitos Otavian vararehtorin tehtäviin. Vuoden 2018 talousarviota laatiessa ei oltu vielä sovittu, mikä olisi tarkka summa, joka laskutettaisiin liikelaitos Otavialta vararehtorin työhön liittyen. Kevään 2018 aikana nämä summat saatiin sovittua ja ne on laskutettu liikelaitos Otavialta kahdessa erässä. Tuotto on kohdistettu tulosalueen johtajan henkilöstökuluihin.

Mikkelin lukiossa toteutetaan hyvin aktiivista kansainvälistä toimintaa, jonka toteuttamiseen on saatu mm. ESR- tai muuta rahoitusta. Tämä rahoitus ei normaalisti kata kokonaisuudessaan kansainvälisyystoimintaan osallistuvien opiskelijoiden kustannuksia, vaan opiskelijoilta on jouduttu perimään ns. omarahoitusosuuksia. Yleensä nämä omarahoitusosuudet ovat keskimäärin 100 – 350 euroa/opiskelija riippuen kohteesta ja saadusta hankerahoituksesta. Opiskelijat ovat maksaneet omarahoitusosuutensa Mikkelin lukiolle, jotka näkyvät siten tuloina. Talousarviota laadittaessa kansainvälisten matkojen määrää ei ole tiedossa ja siten ne eivät ole ennakoitavissa. Tulo on käytetty opiskelijoiden opintomatkojen rahoittamiseen.

Lukion organisaatiouudistus

Entä miten lukion organisaatiouudistus on vaikuttanut toimintaan ja onko siitä kerätty palautetta henkilöstöltä ja opiskelijoilta?”

Ristiinan lukion ja Mikkelin lukion hallinnollinen yhdistyminen astui voimaan 1.1.2019. Hallinnollisen yhdistymisen yhtenä tavoitteena on ollut kurssitarjonnan yhtenäisempi ja tasapuolisempi tarjonta kaikille päivälukioidemme opiskelijoille, joka toteutuu ensimmäisen kerran alkanee lukuvuoden 2019 – 2020 aikana. Kevään 2019 aikana Mikkelin lukion molemmat toimipisteet keskustan toimipiste ja Ristiinan toimipiste ovat vielä toimineet lukuvuoden 2018 – 2019 alussa sovittujen toimintaperiaatteidensa mukaisesti ja vasta uuden lukuvuoden 2019 – 2020 alussa toimintoja on pyritty yhtenäistämään tarkoituksenmukaisissa asioissa. Koska hallinnollinen uudistus on todellisesti alkanut vaikuttaa vasta alkaneen lukuvuoden 2019 – 2020 aikana palautetta ei ole vielä kerätty opiskelijoilta tai opettajilta. Palautetta tullaan keräämään alkaneen lukuvuoden aikana.

Ostopalvelupäiväkotien kulut

”Ostopalvelupäiväkotien kulujen toteuma on 277 prosenttia. Mistä näin suuri prosentuaalinen ero johtuu, vaikka suuresta euromäärästä ei olekaan kyse? Olisiko tähän pitänyt osata varautua, kun tiedettiin yksityisten päiväkotien tulo ja palvelusetelin muutos? Mitä tälle aiotaan tehdä jatkossa?

Yksityisessä varhaiskasvatuksessa on tullut palvelusetelin käyttöönoton myötä lisää uusia ostopalvelupäiväkoteja ja näitä lapsimääriä ei ole pystytty ennakoimaan riittävästi. Jatkossa pyritään ennakoimaan yksityisten  palveluntuottajien yksiköiden lasten määrä ja sen mahdollinen kasvu.

Sisäilmaongelmat ja sisäilmatyöryhmän toiminta

”Miksi sisäilmaongelmaisten kiinteistöjen määrää ei ole ilmoitettu tilinpäätöksessä? Kiinteistöpäälliköltä huhtikuussa 2019 pyydetyn ja saadun tiedon mukaan kyseiset määrät eli sisäilmaongelmaisten kiinteistöjen osuus koko kiinteistökannasta jakautuisi näin:

koulut 2/25   8 prosenttia

päiväkodit 2/32   6 prosenttia

muut 2/410   0,5 prosenttia

Täsmäävätkö nämä luvut sisäilmatyöryhmän antamiin tietoihin?”

Sisäilmaongelmaisten kiinteistöjen määrä on epähuomiossa jäänyt kirjaamatta tilinpäätökseen. Lukumäärätiedot ko. kiinteistöistä saadaan kiinteistöjohtajalta, joka toimii myös kaupungin sisäilmatyöryhmän puheenjohtajana, joten luvut täsmäävät.

Vuoden 2017 arviointikertomuksen sisäilmatyöryhmiä koskevasta vastauksesta:

”Vastauksesta jäi epäselväksi, onko vanhempia oikeasti edes kysytty mukaan sisäilmatyöryhmiin.”

”Lisäksi vastauksessa oli jätetty kokonaan vastaamatta kahteen kysymykseen: miksi oppilaskunnan edustusta ei ole työryhmissä ja miksi työryhmien kokoonpanoja ei kerrota julkisesti. Pyydämme tämän vuoksi uudelleen vastausta näihin kahteen kysymykseen sekä siihen, onko työryhmissä nyt vanhempien edustus? Muutenkaan sisäilmatyöryhmä ei tiedota asioista ja jopa sen jäseniä on vaikea saada selville.”

Sisäilmaongelmakohteisiin perustetaan kohdekohtainen sisäilmatyöryhmä. Työryhmään kuuluvat yksikön esimies (ryhmän puheenjohtaja), käyttäjien edustaja(t), sisäilma-asiantuntija, työterveyshuollon, työsuojelun, terveysvalvonnan sekä ruoka- ja puhtauspalvelujen edustajat. Lisäksi ryhmään voidaan kutsua muita henkilöitä. Projektiryhmässä ongelmaa selvitetään yhteisesti sovittavalla tavalla. Kohdekohtaisessa sisäilmatyöryhmässä päätetään toimenpiteistä, kuten työpaikkakäynnistä, rakennuksessa tehtävistä selvityksistä ja tutkimuksista, korjaustoimenpiteistä ja seurantatoimenpiteistä. Projektiryhmä seuraa myös toimenpiteiden toteutusta ja vastaa säännöllisestä ja ajantasaisesta viestinnästä. Hankalat tapaukset projektiryhmä tuo esiin kaupungin sisäilmatyöryhmässä.

Sisäilmatyöryhmiin ei ole enää nykyään kutsuttu vanhempien edustajia. Sisäilmatyöryhmät ovat useimmiten kokoontuneet päivällä, jolloin vanhempien on usein vaikea irrottautua työstä. Tästä syystä vanhemmille on aktiivisesti tiedotettu sisäilmakokousten linjauksista. Lisäksi vanhemmille on järjestetty sisäilmatilanteeseen liittyviä vanhempainiltoja, joihin kaikki koulun vanhemmat on kutsuttu mukaan keskusteluun. Linjaus on perustunut osaltaan myös siihen, että palavereissa käsitellään yksittäisten henkilöiden oireilua ja terveydentilaa. Samasta syystä myöskään oppilaita ei ole kutsuttu mukaan työryhmään. Kaupungin viranhaltijat sekä terveydenhuollon ammattilaiset toimivat virkavastuulla ja heidän on helppo hahmottaa mistä asioista saa tiedottaa ja millä laajuudella. Maallikkojäsenillä on aikaisempien kokemusten mukaan saattanut olla vaikeaa hahmottaa rooliaan ja vastuuta asiantuntijatyöryhmässä.

Kaupungin sisäilmatyöryhmä on asiantuntijaryhmä, jossa ovat edustettuina tilapalvelut, terveysvalvonta, työterveyshuolto, työsuojelu, rakennusvalvonta, puhtauspalvelut sekä viestintä. Kokouksiin kutsutaan tarvittaessa myös muita asiantuntijoita. Kaupungin sisäilmatyöryhmä valvoo kohdekohtaisten sisäilmatyöryhmien toimintaa ja tukee niitä työssään.

Kohdekohtaiset sisäilmatyöryhmät julkaisevat tiedotteen jokaisen kokouksen jälkeen. Samoin kaupungin sisäilmatyöryhmä tiedottaa tarpeelliseksi katsomistaan aiheista. Sisäilmaongelmakohteet, tiedotteet ja ohjeet on koottu yhdelle sivustolle mikkeli.fi/sisailma. Kaupungin omalle henkilökunnalle sisäilmaprosessit ja kaupungin sisäilmatyöryhmän toiminta ja kokoonpano on kerrottu tarkemmin kaupungin intranetissä.

Ehkäisevä päihdetyö

”Kouluterveyskyselyn tuloksia ei ole käytettävissä, koska sitä ei toteutettu vuonna 2018, joten monet indikaattorit jäävät valitettavasti vaille arviointia. Tilinpäätöksessä kuitenkin kerrotaan päihteiden käytön lisääntymisestä, joten ehkäisevä päihdetyö on tarpeellista, mutta millainen sen vaikutus on ollut?

Vaikka vuodelta 2018 puuttuvat kouluterveyskyselyn luvut, on toiminta jatkunut koko ajan aktiivisena. Ehkäisevä päihdetyö tarjoaa Mikkelissä vähintään yhden tapahtuman, koulutuksen tai infotilaisuuden, eli tilaisuuden saada ajantasaista päihdekasvatusta ja infoa jokaiselle kuudennen, seitsemännen ja yhdeksännen luokan oppilaalle.  Tämä tarkoittaa vähintään 1.500 nuorta vuosittain. (Vuodesta 2018 alkaen myös kahdeksansille luokille, eli lisäys vähintään 500 henkilöä.) Kokonaisuudessa on tavoitettu noin 3.500 eri-ikäistä kuntalaista erilaisissa tapahtumissa ja jalkautumisissa. Lisäksi mediassa (radio, sanomalehdet sekä televisio) tehtävä tiedottaminen, päihdekasvatus ja informaatio on tavoittanut suuren joukon kuntalaisia. Tätä lukumäärää on mahdoton arvioida.

Ehkäisevän päihdetyön vaikutusta on haasteellista arvioida ajantasaisilla luvuilla, etenkin kun joka toinen vuosi käytettävissä ei ole kouluterveyskyselyn lukuja. Tätä vajetta pyritään paikkaamaan joka toinen vuosi tehtävällä kunnan omalla kyselyllä, jota ei kuitenkaan pystytty toteuttamaan 2018. Jatkossa käyttöön otetaan Terveyden ja hyvinvointilaitoksen (THL) valtakunnallinen päihdetilannekyselypohja. Pohja saataneen käyttöön 2019 aikana. Toimintaa on siis kehitetty niin, että eri indikaattoreita voidaan seurata vuosittain.

Jokaisella luokka-asteella tapahtumissa tavoitetuilta oppilailta sekä opettajilta kysytään, millaista päihdekasvatusta, missä ja kenen tarjoamana oppilaat toivovat. Tapahtumien sisältö räätälöidään joka vuosi tämän tiedon perusteella. Toiminnassa pyritään hyödyntämään nuoria myös sisällöntuottajina ja kouluttajina. Toiminta on osallistavaa ja toiminnallista, ja tästä on tullut oppilailta myönteistä palautetta palautekyselyistä.

Vuonna 2019 on käynnistetty kaksi opinnäytetyöprojektia, joissa selvitetään päihdetyön jatkumoa toiselle asteelle nuuskan ja kannabiksen osalta. Näin pyritään selvittämään se, mitä voitaisiin tehdä toisin, jotta peruskoulusta toiselle asteelle siirryttäessä esim. huumekokeiluluvut eivät kasvaisi. Täytyy kuitenkin muistaa, että toiselle asteelle tulee opiskelijoita myös muualta, kuin Mikkelistä, eli kaikkien lähtötilanne päihdekasvatuksen osalta ei ole sama. Tämän vuoksi pitää kehittää toimia toisen asteen päihdekasvatustyön lisäämiseksi. Ehkäisevän päihdetyön vaikuttavuus näkyy siinä, että oppilailta itseltään on noussut halu ottaa kantaa, kehittää toimintaa ja osallistua siihen. Lisäksi ehkäisevään päihdetyöhön pyrkii koko ajan enemmän harjoittelijoita. Tämä kertoo siitä, että työ koetaan tärkeäksi ja mielekkääksi, ja yhä useampi haluaa Mikkelissä sitä tehdä.

Mikkelissä toimii yksi ehkäisevän päihdetyön koordinaattori, joka tekee työtä verkostoissa ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Työn piiriin kuuluvat kaikki ikäryhmät, joten työajan osuus nuorten kanssa ei ole tarpeeksi suuri. Kuitenkin työajasta prosentuaalisesti liki puolet keskittyy nuoriin, loput jakautuvat muille ikäryhmille. Jotta nuorten päihdetilanne saataisiin paremmaksi, tarvittaisiin voimakkaampaa panostusta varhaisempaan työhön, eli työaikaa pitäisi voida osoittaa entistä voimakkaammin lapsiperheiden ja vanhempien osuuteen.

Lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnin tukeminen

”Mielen hyvinvoinnin tukemisen tarve on tunnistettu myös lasten ja nuorten osalta. Toivottavasti tämä myös johtaa toimenpiteisiin, esimerkiksi varhaisen puuttumisen osaamisen lisäämiseen. Tämä kuormittaa koulun omaa henkilöstöä. Miten tämä voidaan ratkaista?

Oppilashuolenpidon ohjausryhmä asetti lukuvuoden 2019-2020 yhteisöllisen opiskeluhuollon toiseksi pai-nopisteeksi mielen hyvinvoinnin edistämisen. Toimenpiteinä mm. kannustamisen teema koskien lapsia, nuoria ja vanhempia, työyhteisöjä sekä yhteistyökumppanuuksia ja -verkostoja, (esim. Huomaa hyvä -materiaalien kautta liikkeelle) sekä tunne-, vuorovaikutus- ja sosiaaliset taidot, itsetunnon tukeminen. Henkilöstölle on järjestetty ja alkaa uusia koulutuksia sekä neuropsykiatrisen osaamisen kasvattamiseen että lasten ja nuorten tunne-, vuorovaikutuskasvatuksesta ja hyvinvointitaitojen edistämisestä. Työnohjausryhmät ovat vakiintunutta toimintaa. Essoten toimijat ovat määritelleet asiaan liittyviä toimenpiteitä kommenttikierroksella olevaan Mikkelin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan.

Lisäksi kaikkiin varhaiskasvatusyksiköihin on otettu  käyttöön tunnetaitokasvatuksen menetelmät ja keväällä 2019 on esiopetukseen saatu oma kuraattori.

Kouluterveydenhuolto

”Missä tilassa kouluterveydenhuolto tällä hetkellä on? Essote-yhteistyön kerrotaan olevan aktiivista, mutta onko se tuloksellista?”

Kouluterveydenhoitajien palveluja on saatavilla lakisääteisissä määräajoissa. Terveydenhoitajaresurssi on yli asetuksien (asetus 600 oppilasta/työntekijä, Mikkelissä perusopetuksessa noin 550 oppilasta/työntekijä.) Koululääkäreiden osalta on ollut jonkin verran vaikeuksia palveluiden saatavuudessa ja henkilöstön pysyvyydessä. Koululääkäriresurssointia on kuitenkin tarkasteltu ja sitä on lisätty koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon lukuvuoden 2019-2020 osalta. Molempien ammattikuntien osallistuminen yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttamiseen on rajallista johtuen lakisääteisten tarkastusten viemästä ajasta.  Essote tuottaa kokonaisuudessaan kouluterveydenhuollonpalvelut ja vastaa niiden järjestämisestä sekä kehittämisestä.  Kouluterveydenhoitajat ovat vakiintunut ja olennainen osa kouluilla sijaitsevia opiskeluhuoltopalveluita ja samoin yhteistyö koulu henkilöstön kanssa.

Määräaikaisen henkilöstön määrä

”Henkilöstöasioissa huomio kiinnittyy siihen, että määräaikaisen henkilöstön määrä on kasvanut varhaiskasvatuksessa ja kouluissa. Mistä tämä johtuu?”

Kunnallisessa varhaiskasvatuksessa lasten määrä vaihtelee perheiden tarpeista ja työllisyystilanteesta johtuen. Lasten määrä kasvoi yli 60 lapsella aikavälillä toukokuusta 2017 toukokuuhun 2018. Koska varhaiskasvatuksessa ryhmäkoot ovat lakisääteiset, henkilöstöä on jouduttu palkkaamaan lasten lukumäärän kasvaessa lisää.

Osallistava budjetointi

”On hyvä, että osallistavan budjetoinnin käyttö on nyt aloitettu. Minkälaisia kokemuksia siitä on saatu?”

Osallistuvan budjetoinnin kokeiluja on tehty niin aluejohtokunnissa kuin vaikuttamistoimielimissä. Aluejohtokunnille on osoitettu määräraha niin kutsuttuihin strategisiin hankkeisiin, joiden tulee edistää kaupungin strategiaa. Tavoitteena hankkeiden suunnittelussa on ollut osallistaa alueen asukkaita ideoimaan ja pohtimaan tarpeita.

Osittain aluejohtokuntien hankkeissa osallistaminen on toiminut hyvin. Esimerkiksi Suomenniemellä järjestetyssä kilpailussa saatiin ennakkoluulottomia ideoita kehittämiseen. Osittain aluejohtokunnat ovat pyrkineet luomaan hankerahalla fasiliteetteja harrastamiselle tai käyttäneet rahaa markkinointiin tms. Tämä on johtanut eräänlaiseksi ohituskaistaksi ohi normaalin investointilistan. Lisäksi se on johtanut siihen, että esimerkiksi liikuntapalveluiden kontolle tulee uusia ylläpidettäviä kohteita samalla, kun muista kohteista pitäisi pystyä luopumaan. Jatkossa olisikin ehdottoman tärkeää, että aluejohtokunnat velvoitettaisiin mahdollisimman laajaan osallistamiseen ja ideoiden keräämiseen hankkeita suunnitellessaan, jolloin osallistavan budjetoinnin periaatteet toteutuisivat paremmin. Tämä vaatii yhteisen ymmärryksen luomista osallistavan budjetoinnin toimintatavoista ja pelisäännöistä.

Nuorisovaltuusto koordinoi lasten ja nuorten hyvinvointiin osoitettujen perintövarojen käytön ideointia. Se on kerännyt ideoita oppilaskunnilta sekä kyselyllä, joka oli avoinna kaikille ja jossa sai esittää omaa ideaansa. Malli on toiminut todella hyvin. Se on toki lisännyt hieman nuorisosihteerin työtä, mutta ideointi on ollut laajaa, ja nuorisovaltuusto on päässyt opettelemaan yhteisten varojen käyttöä ja toiveiden priorisointia.

Jatkossa osallistavan budjetoinnin rakenteita tulisi luoda ja vahvistaa niin, että esimerkiksi järjestöjen aktivointi mahdollistuisi nykyistä paremmin. Lisäksi tulisi pohtia teknistä ratkaisua, joka mahdollistaisi osallistavan budjetoinnin suunnittelun verkkoympäristössä.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Virpi Siekkinen, sivistysjohtaja, Virpi.siekkinen@mikkeli.fi

Kasvatus- ja opetuslautakunta antaa yllä olevat vastaukset tarkastuslautakunnan esittämiin kysymyksiin.

Päätös

Kasvatus- ja opetuslautakunta antaa yllä olevat vastaukset tarkastuslautakunnan esittämiin kysymyksiin seuraavin lisäyksin:

  • Ostopalvelupäiväkotien kulut; ostopalvelupäiväkodeilla tarkoitetaan muista kunnista Mikkelin lapsille ostettavaa varhaiskasvatuspalvelua, jota ei talousarviovalmisteluvaiheessa ole pystytty arvioimaan oikealle tasolle.
  • Määräaikaisen henkilön määrä; hanketyö, vähenevä oppilasmäärä ja kaupunkirakenneselvityksen sekä palvelusuunnitelman toimenpiteiden ennakointi aiheuttavat määräaikaisia henkilöstöjärjestelyjä opetuksessa.

 

Merkitään, että Juho Waris poistui tämän pykälän käsittelyn aikana.

Tiedoksi

Tarkastuslautakunta

Muutoksenhaku

Valmistelua tai täytäntöönpanoa koskevaan päätökseen ei saa hakea muutosta. Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §.