Kasvatus- ja opetuslautakunta, kokous 22.11.2018

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 118 Mikkelin kaupungin osallistuminen Etelä-Savon perhekeskustoimintaan

MliDno-2018-2371

Valmistelija

  • Seija Manninen, kasvatus- ja opetusjohtaja, Seija.Manninen@mikkeli.fi

Kuvaus

Etelä-Savon alueella valmistellaan valtakunnallisen perhekeskustoimintamallin kehittämiseen liittyen maakunnallista perhekeskustoimintamallia. Etelä-Savon perhekeskustoimintamalli sisältää Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman (LAPE) Etelä-Savon kehittämistyössä koottuja ja määriteltyjä kokonaisuuksia. Määrittelytyössä on ollut mukana eri alojen ja eri tahojen ammattilaisia, perheitä ja maakunnallisen johtoryhmän jäseniä. Kehittämistyötä on koordinoitu LAPE Etelä-Savon muutosagentin ja hankekoordinaattoreiden toimesta. Perhekeskus toimintamallia on käsitelty maakunnallisesti lasten, nuorten ja perheiden johtoryhmässä. 

Etelä-Savossa ja Mikkelissä LAPE-muutosohjelma on tukenut erittäin hyvin yhteen sovittavaa johtamista Mikkelin kaupungin, Essoten, järjestöjen ja seurakunnan kesken sekä osin maakunnan kuntien kesken. Yhteistyössä on kehitetty lapsi-, nuori- ja perhelähtöisiä rakenteita ja toimintamalleja, joiden kehittäminen jatkuu edelleen osallistumalla maakunnan perhekeskustoimintaan sekä maakuntatason lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman laadintaan. Perhekeskustoimintamalli on edellytys hyvälle kunnan, sosiaali- ja terveydenhuollon ja kolmannen sektorin väliselle yhteistyölle riippumatta tulevista sote- ja maakuntaratkaisuista.

Maakunnallisessa perhekeskustoiminnassa lähdetään perheiden voimavarojen vahvistamisesta, tarjotaan varhaista tukea sekä järjestetään sujuvia, helposti saavutettavia sekä eri toimijoiden yhteen sovitettuja palveluja. Maakunnallisessa perhekeskustoiminnassa 

- verkostoidaan perheiden tarpeita vastaava avoin toiminta, varhainen tuki ja palvelut
  yhteen sovitetuksi toimivaksi kokonaisuudeksi 
- perustetaan yhteisöllisiä kohtaamispaikkoja ja alueellisesti toimivia perhekeskuksia 
- otetaan lapset, nuoret ja perheet mukaan toimintaa ja palveluja kehittämään ja
  arvioimaan 
- vahvistetaan lapsi- ja perheystävällistä toimintakulttuuria ja sen mukaisia
  toimintatapoja 
- yhteen sovitetaan kaikkien lasten, nuorten ja perheiden kanssa toimivien (kunta,
  sote, järjestöt, seurakunta, yksityiset) toiminta, resurssit ja palvelut perhelähtöiseksi
  kokonaisuudeksi 
- sovitaan tarvittavista yhteistyörakenteista ja käytännöistä perhelähtöisten
  integroitujen palvelujen tarjoamiseksi 
- yhteistyötä koordinoidaan ja johdetaan maakunnallisesti. 

Perhekeskustoiminnan keskeisenä tavoitteena on lasten, nuoren ja perheen hyvinvoinnin vahvistaminen ja sujuvan arjen mahdollistaminen. Toiminnan keskeisenä tavoitteena on siirtää painopistettä varhaiseen tukeen. Toimintaa ja palveluja ohjataan perheiden tarpeita vastaaviksi ja niissä korostetaan aitoa kohtaamista ja osallisuutta. Hyvän perhekeskustoiminnan mittareina toimivat myös sujuvat ja perheille avoimesti tiedotetut käytännöt sekä toimiva monitoimijainen yhteistyö. 

Perhekeskustoiminnan keskeisiä tehtäviä ovat

1. lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, jota toteutetaan 

- edistämällä, seuraamalla ja tukemalla lapsen, nuoren ja perheen kasvua ja
  hyvinvointia sisältäen lapsen kehityksen seurannan tukemalla arjen sujuvuutta,
  vanhemmuutta, lähiverkostoja 
- seuraamalla tutkimustietoon perustuvaa lasten hyvinvoinnin kehitystä ja laatimalla
  yhteisiä strategisia suunnitelmia kuten hyvinvointikertomus ja lasten ja nuorten
  hyvinvointisuunnitelma 
- huolehtimalla lakisääteisistä universaaleista palveluista kuten neuvola, oppilas- ja
  opiskeluhuolto

2. tarjota varhaista tukea, hoitoa ja kuntoutusta, joka toteutetaan 

- parantamalla palveluiden saatavuutta 
- määrittelemällä ja kuvaamalla varhaisen tuen muodot 
- tarjoamalla tukea mahdollisimman hyvin integroituna lasten ja nuorten
  luonnolliseen kasvuympäristöön kuten varhaiskasvatus, koulu, oppilaitokset 
- lisäämällä perheiden tarpeista lähtevää ja oikea-aikaista tuen ja palveluiden
  tarjoamista 

3. tarjota yhteisöllisiä kohtaamispaikkoja, mahdollistaa vertaistuen ja osallisuuden
    toteutuminen, joka toteutetaan 

- kuntien mahdollistamalla vahvalla paikallisella monitoimijaisella yhteistyöllä ja
  kohtaamispaikkatilan järjestämisellä 
- tunnistamalla järjestöt, seurakunnat ja kuntien sivistystoimen palvelut keskeiseksi
  toimijoiksi 
- mahdollistamalla kansalaislähtöinen järjestötyö ja vapaaehtoistoimijuus 
- luomalla lapsi- ja perhelähtöinen toimintakulttuuri 

4. tarjota perheille varhaista tukea, joka toteutetaan 

- tukena vanhemmuuteen ja parisuhteeseen 
- apuna erotilanteissa ja yhteistyövanhemmuuden tukemisena 
- ennaltaehkäisemällä ja auttamalla lähisuhdeväkivaltatilanteissa 
- huomioimalla perheiden moninaisuus ja -kulttuurisuus sekä erityislasten ja
  perheiden tarpeet 

Laaja-alainen eri toimijoiden yhdessä sovittu ja siihen sitouduttu perhekeskustoiminta edellyttää yhteen sovittavaa verkostomaista johtamista hallinnollisen linjajohtamisen rinnalle. Tätä tehtävää Etelä-Savossa hoitaa lasten, nuorten ja perheiden monialainen johtoryhmä, joka on perustettu vuonna 2018 ja tällä hetkellä sen toimikausi ja tehtävät on määritelty vuoden 2019 loppuun. Maakunnallisen yhteen sovittavan johtamisen rinnalle on hyvä nimetä kuntakohtaisesti, eri järjestöistä ja seurakunnista lasten, nuorten ja perheiden palveluiden palvelukokonaisuudesta vastaava johtaja ja perhekeskustoiminnan vastuuhenkilö.

Kukin mukana oleva toimija sitoutuu siihen, että se on mukana maakunnallisessa perhekeskustoiminnassa ja edistää sen yhdessä sovittuja tavoitteita ja yhteistyörakenteita, tiedottaa, yhteen sovittaa ja uudistaa lasten, nuorten ja perheiden palveluja omassa toiminnassaan perhekeskustoiminnan valtakunnallisten ja maakunnallisten sovittujen yhteistyökäytäntöjen mukaisesti paikalliset ja toimijakohtaiset erityistarpeet huomioiden sekä nimeää oman organisaationsa vastuuhenkilön ja edustajan maakunnalliseen perhekeskustoiminnan yhteistyöhön.

Oheismateriaalissa on esitetty maakunnallisen perhekeskustoimintamallin rakenne sekä lasten, nuorten ja perheiden palvelukokonaisuuden maakunnallisen johtoryhmän tehtävät ja jäsenet.

Etelä-Savon muutosagentti Katja Saukkonen on pyytänyt kunnilta kannanottoa mukana olemisesta maakunnallisessa perhekeskustoiminnassa ja sen tavoitteiden ja yhteistyörakenteiden edistämisessä sekä nimeämään kunnan perhekeskustoiminnan vastuuhenkilö operatiiviseen yhteistyöhön. Vastuuhenkilöllä on hyvä olla laaja-alainen tuntemus lasten, nuorten ja perheiden toiminnasta ja mahdollisuus päättää ja linjata yhteistyön toteuttamisesta ja konkreettisesti sovituista toimintamalleista ja käytänteistä. Näiden vastuuhenkilöiden tehtävä on erityisesti yhteen sovittaa ja toteuttaa yhdessä muiden toimijoiden kanssa perheille tarjottavaa toimintaa ja palveluja sekä toteuttaa oman organisaation osuutta kokonaisuudessa. 

Liitteenä on maakunnallinen perhekeskustoiminnan rakenne - Etelä-Savo.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Virpi Siekkinen, sivistysjohtaja, Virpi.siekkinen@mikkeli.fi

Kasvatus- ja opetuslautakunta päättää

1) että Mikkelin kaupunki osallistuu Etelä-Savossa käynnistettävään maakunnalliseen
    perhekeskustoimintaan

2) nimeää kasvatus- ja opetusjohtaja Seija Mannisen Mikkelin kaupungin osalta
    perhekeskustoiminnan vastuuhenkilöksi sekä lasten, nuorten ja perheiden
    palveluiden sekä seurakunta- ja järjestöyhteistyön palvelukokonaisuudesta
    vastaavaksi johtajaksi

3) nimeää Mikkelin kaupungin perhekeskustoiminnan vastuuhenkilöiksi (2 henkilöä)
    Nina Jussi-Pekan ja Anu Kokkosen operatiiviseen yhteistyöhön maakunnalliseen
    verkostoon.

Päätös

Hyväksyttiin.

Merkitään, että Eero Aho poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn jälkeen.

Tiedoksi

Katja Saukkonen (Lape Essote), Nina Jussi-Pekka ja Anu Kokkonen

Muutoksenhaku

Valmistelua tai täytäntöönpanoa koskevaan päätökseen ei saa hakea muutosta. Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §.

Käsitellyt asiat