Kasvatus- ja opetuslautakunta, kokous 15.10.2015

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 96 Kasvatus- ja opetuslautakunnan talousarvio vuodelle 2016

MliDno-2015-1870

Aikaisempi käsittely

Kuvaus

Valmistelijat: sivistystoimenjohtaja Virpi Siekkinen, p. 044 794 3000, talouspäällikkö Paula Sihvonen, p. 044 794 3003, kasvatus- ja opetusjohtaja Seija Manninen, p. 044 794 3010, kansalaisopiston rehtori Matti Laitsaari, p. 044 794 2930, varhaiskasvatusjohtaja Pirjo Vartiainen, p. 044 794 2373

Kaupunginvaltuusto vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta. Valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä päättää talouden, rahoituksen ja sijoitustoiminnan perusteista ja hyväksyä talousarvio. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarviossa ja –suunnitelmassa hyväksytään kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. (Kuntalaki 410/2015 §110)

Talousarvio ja -suunnitelma sitovat toimielimiä ja henkilöstöä ja ovat samalla näiden ohjauksen ja valvonnan välineitä. Talousarvioon tehtävistä muutoksista päättää kaupunginvaltuusto. Määrärahat ovat lupa käyttää rahaa ja tulot ovat sitovia velvoitteita kerätä rahaa. Talousarvion määrärahat voi alittaa ja tuloja voi kerryttää talousarviota enemmän, mutta ei toisinpäin.

Talousarvioraami on lautakuntatasolla sitova valmistelupohja. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 21.1.2013 § 16 kaupungille tasapainoisen kasvun ja talouden ohjelman, jota on päivitetty tammikuussa 2015 vuosille 2015 – 2016 (Kvalt. 19.1.2015 § 8). Tasapainoisen kasvun ja talouden ohjelman toteutusta jatketaan ja sopeuttamistoimia on tehtävä seuraavien kaupunginhallituksen 15.12.2014 § 466 tekemien linjausten mukaisesti:

”Talouden voidaan sanoa olevan tasapainossa, kun tuotot riittävät palvelurakenteen kulujen kattamiseen ja vuosikate riittää investointien poistoihin. Tasapainoisen kasvun ja talouden vuosien 2015 - 2016 päivityksen keskeiset linjaukset ovat:

  1. Mikkelin kaupungin absoluuttinen lainamäärä tulee saada laskuun
  2. konsernitason suhteellinen velkaantuneisuus korkeintaan 50 %
  3. tulosvaihteluihin varautuminen, kaupungin ylijäämä 3 - 5 miljoonaa euroa vuosittain, konsernitasolla noin 15 miljoonan euron tulosvaihtelupuskuri
  4. priorisoitu, kasvua tukeva investointiohjelma, nettoinvestoinnit enintään 20 miljoonaa euroa
  5. tulopohjan kasvattaminen erityisesti verotuloja kerryttämällä (työttömyyttä alas, uusia yrityksiä)
  6. toimintakatteen heikkenemisen pysäyttäminen (tulosaluekohtaisten toimintakatteiden minimitasot)”

Talousarvioraami käsiteltiin kaupunginhallituksen kokouksessa 8.6.2015 § 208, jossa päätettiin lautakuntakohtaiset sitovat ulkoiset raamit (ulkoiset tuotot ja kulut), joiden pohjalta vuoden 2016 talousarvio valmistellaan.

Talousarvioehdotuksen laadinnan lähtökohdat

Talouden tasapainotus

Kaupungin talousseurannan perusteella kaupungilla on noin 5,9 milj. euron ylityspaine sosiaali- ja terveyspalveluiden ostopalveluissa. Muilta osin toimialat arvioivat pysyvänsä kutakuinkin talousarviossa 2015. Tasapainoisen kasvun ja talouden toimenpiteet on täysimääräisinä vietävä toimialoilla läpi ja erityisesti perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon päällekkäisyyksiä on kyettävä purkamaan jo vuoden 2015 aikana. Muutoksessa on erityisen tärkeää, että ei jäädä lepäämään laakereille, vaan arvioidaan kriittisesti kaupungin palveluprosesseja ja etsitään aktiivisesti tuottavampia toimintatapoja. Kaupunki on sitoutunut hallintorakenteen uudistamiseen ja digitalisaatioasteen kasvattamiseen. Mikkelin kaupungin taseessa on tilinpäätöksen 2014 mukaan reilut 12 milj. euroa edellisten tilikausien ylijäämiä. Kaupunki toteuttaa kaupunginvaltuuston 21.1.2013 hyväksymää tasapainoisen kasvun ja talouden ohjelmaan sovittuja toimenpiteitä, joita on täsmennetty 19.1.2015 hyväksytyssä vuosien 2015 – 2016 päivityksessä. Talousarvion 2016 yhteydessä toimialat täsmentävät toimenpidelistaansa siten, että sen avulla kyetään aidosti saavuttamaan talouden tasapaino.

Palkkakehitys perustuu voimassa oleviin sopimuksiin. Palkankorotusvaraus vuodelle 2016 on 1,2 % ja lomarahavaraus 5,5 %.

Muu kustannusten tason kehitys: Toimintamenojen ennustetaan kasvavan verotuloja, valtionosuuksia ja toimintatuottoja nopeammin. Lähtökohtaisesti vuoden 2016 toimintakulut eivät saa kasvaa yhtään tilinpäätöksen 2014 tasosta, sillä alijäämäistä talousarviota ei uuden kuntalain (410/2015) mukaan enää saa tehdä. Menojen kasvulle ei ole varaa ja tämän vuoksi palveluiden sekä aineiden ja tarvikkeiden ostoja on vähennettävä. Kulujen karsimiseksi hankintojen osalta siirrytään tilausperusteiseen toimintaan ja ohi järjestelmän syntyneitä laskuja ei hyväksytä.

Kaupungin strategia valtuustokaudella ja visio vuoteen 2018

Mikkelin kaupungin strategia on kestävän kasvun ja hyvinvoinnin strategia. Perustehtävänä on rakentaa vastuullisesti asukkaiden, elinkeinojen ja ympäristön hyvinvointia. Tavoitteena on Digitaalinen Mikkeli – kestävästi uudistuva kasvukeskus Saimaan rannalla. Strategiassa on kolme näkökulmaa: asukkaiden, elinkeinojen ja ympäristön hyvinvointi.

Ohjelmat kaupungin strategian toteuttamisessa

Kaupungin tavoitteiden toteutuminen edellyttää entistä tiiviimpää poikkihallinnollista yhteistyötä. Tämän tueksi kaupunki on ottanut käyttöön hyvinvointiohjelmat, jotka on hyväksytty kaupunginvaltuustossa. Strategian näkökulmien mukaisia ohjelmia on kolme: asukkaiden, elinkeinojen ja ympäristön hyvinvointi. Lisäksi toteutetaan tasapainoisen kasvun ja talouden ohjelmaa sekä LUPAUS 2016-ohjelmaa. LUPAUS-ohjelman tavoitteena on tuottavuuden lisääminen, palveluiden sähköistäminen ja prosessien automatisointi kautta linjan sekä Mikkelin kaupungin hallintorakenteen uudistaminen.

Strategiaohjelmilla tähdätään vaikuttavuuteen valtuuston asettamien tavoitteiden suuntaisesti. Niillä on oto-johtajat, ja ohjelmien toteutumisesta raportoidaan kerran vuodessa kaupunginhallitukselle ja siitä edelleen valtuustolle osana talousarvion seurantaa.

Tuloskortit kaupungin strategian toteuttamisessa

Kaupunki hyödyntää edelleen tuloskortteja varmistaakseen sen, että lautakunnat ja toimialat toteuttavat valtuuston asettamia tavoitteita ja sitoutuvat niihin. Kukin lautakunta ja toimiala ottaa vuosittaisen toimintansa suunnittelun ja seurannan pohjaksi kaupunginvaltuustoon nähden sitovat tavoitteet ja niitä koskevat mittarit ja tavoitetasot. Omia tavoitteita ei siis aseteta, vaan kaikki toiminta ja sen suunnittelu perustuu valtuuston asettamiin tavoitteisiin. Kaikki tavoitteet koskevat hyvinvoinnin lisäämistä ja pahoinvoinnin vähentämistä.

Lautakunnat ja toimialat määrittelevät mitä toimenpiteitä ne tekevät toteuttaakseen valtuuston asettamia tavoitteita. Toimenpiteet raportoidaan valtuustolle. Lisäksi lautakunnat määrittelevät, mitä muutoksia niiden mahdollisesti täytyy tehdä toimialan sisäisessä palvelu- ja suorituskyvyssä, jotta valtuuston määrittelemät tavoitteet ja niitä koskevat mittarit kehittyvät toivottuun suuntaan.

Lautakunnan tulee siis määritellä jokaisen indikaattorin osalta mitä muutoksia on mahdollisesti tehtävä seuraavilla osa-alueilla, jotta kehitys on toivotun suuntaista:

  • Palvelut ja niiden laatu: Mitä muutoksia edellytetään palvelujen tuottamisessa, mistä luovutaan tai miten tuotetaan uudella tavalla, jotta päästään valtuuston asettamiin tavoitteisiin? Esimerkiksi: mitä muutoksia lautakunnan toimialalla tulee tehdä palveluissa ja niiden tuottamisessa ja laadussa jotta työttömyys alenee valtuuston määrittelemälle tasolle.
  • Rakenteet ja prosessit: Mitä muutoksia tarvitaan palveluverkossa, rakenteissa ja prosesseissa? Esimerkiksi: mitä muutoksia lautakunnan toimialalla tulee tehdä palveluverkolle, rakenteille ja/tai prosesseille jotta työttömyys alenee valtuuston määrittelemälle tasolle
  • Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi: Mitä muutoksia tarvitaan esimiesten ja henkilöstön uudistumisessa ja hyvinvoinnissa? Esimerkiksi: mitä muutoksia esimiesten ja henkilöstön uudistumisessa ja hyvinvoinnissa tarvitaan jotta työttömyys alenee valtuuston määrittelemälle tasolle
  • Lupaus 2016: Miten digitaalisuutta voidaan hyödyntää lautakunnan toimialan palveluissa ja prosesseissa?
  • Talous: Mitä taloudellisia vaikutuksia edellä kuvatuilla muutoksilla on kaupungin talouteen (menojen lisäys/väheneminen ja arvio euromääräisistä suorista vaikutuksista)

Lautakunnan toiminta- ja taloussuunnitelman sisältö

Strategian ohjauksessa käytetään edelleen tuloskorttia.

Perustehtävä

Tuloskortin alkuun kirjoitetaan lyhyt yhteenveto toimielimen perustehtävästä.

Palvelusuunnitelma

Palvelusuunnitelmassa kerrotaan palvelustrategian linjauksen mukaisesti lyhyesti toimielimen tärkeimmät ja keskeisimmät palveluun liittyvät kehittämissuunnitelmat ja palvelutuotantoon vaikuttavat muutokset sekä myös mahdolliset sellaiset toimenpiteet, joita ei ole otettu huomioon palvelustrategiassa. Tarkoituksena on kuvata mihin suuntaan palveluita kehitetään.

Tuloskortin rakenne

Tuloskortti jakaantuu kahteen osaa:

  1. Kaupunginvaltuustolle ne toimenpiteet, joilla vaikutetaan hyvinvointi-indikaattoreiden myönteiseen kehittymiseen ja vastuutus toimialalla (vastuuhenkilö, joka seuraa ja raportoi miten ao. toimialalla toteutetaan toimenpiteitä valtuuston asettamien vaikuttavuustavoitteiden saavuttamiseksi)
  2. Lautakunnan operatiiviset toimenpiteet, joilla on joko vaikutusta valtuustotason vaikuttavuuden toteuttamiseen tai oman toimintakyvyn parantamiseen. Miten kehitetään vastuullisesti oman toimialansa palvelu- ja suorituskykyä asukkaiden, elinkeinojen ja luonnon sekä ympäristön näkökulmista.  Mitä muutoksia tarvitaan, jotta toimialan määrittelemät toimenpiteet ovat toteutettavissa ja valtuuston asettamat indikaattorit kehittyvät myönteiseen suuntaan. Muutostarpeita arvioidaan palveluiden ja niiden laadun, prosessien ja rakenteiden, henkilöstön ja esimiesten uudistumisen ja hyvinvoinnin sekä digitaalisuuden ja talouden näkökulmista.

Maisema

Maisema – lautakuntien talousarviossa suoritteet on kytketty määrärahoihin. Tilaus-tauluihin liitetään rinnalle TP 2014 tiedot, TALOUSARVIO 2015 ja MUUTOS 2016-2015 sekä MUUTOS % vuoteen 2016-2015 verrattuna. Viestit tilaajalle- kentässä kerrotaan keskeiset toiminnan muutokset, keskeiset toiminnan painopisteet ja perustelut määrärahamuutoksille sekä suoritemäärille.

Henkilöstösuunnitelma

Henkilöstösuunnitelma laaditaan seuraavasti:

  • henkilöstötarpeeseen vaikuttavat muutokset vuosina 2016-2019
  • toiminnan ja toimintaympäristön muutos
  • ostopalvelut ja ulkoistaminen
  • henkilöresurssin kohdentaminen/siirtäminen sisäisesti
  • työkykytavoite
  • määräaikainen henkilöstö
  • eläkepoistuma
  • rekrytointitarve 2016 – 2019 ja nimikemuutokset, ns. vakanssipaketti
  • koulutussuunnitelma

Investoinnit

Kaupungin tavoitteena on, että investointiohjelma on maltillinen ja sitä ei toteuteta velkarahalla. Tämä tarkoittaa, että ohjelman tavoitteena on pitää investoinnit poistojen tasossa (20 milj. euroa), pois lukien Vesiliikelaitoksen laitosinvestointi.  Tekninen toimi vastaa yhdessä talouspalveluiden kanssa kaupungin investointiohjelman laatimisesta ja on laatinut koko kaupunkia koskevan alustavan investointiohjelman. Poistotasoon pääsemiseksi on suunnitelmavuosien ohjelmaa karsittu talousarvioista 2014 ja 2015 ja hankkeita on siirretty eteenpäin.

Irtaimiston osalta investointiosaan budjetoidaan yli 10 000 euroa maksavat koneet ja kalusto sekä muu irtaimisto. Irtaimiston hankintaperusteet on myös ilmoitettava. Irtaimistomäärärahan käyttö-kohteen muutos on aina hyväksytettävä kaupunginvaltuustolla. Jokainen investointiesitys on selkeästi yksilöitävä, eikä ao. määrärahaa saa käyttää muuhun tarkoitukseen.

Projektit/Hankkeet

Projektisuunnitelma esitellään projektitoiminnan käsikirjassa kuvatulla tavalla. Kunkin projektisuunnitelman kohdalla arvioidaan kehittämisestä aiheutuvia taloudellisia ja asiakashyötyjä sekä yhteyttä kaupungin strategiaan.

Esitysten valmisteluaikataulu

Lautakuntien ja liikelaitoksien johtokuntien talousarvioehdotukset valmisteluun liittyvineen asiakirjoineen on oltava valmiina 27.9.2015 mennessä. Maisema – lautakunnat (sosiaali- ja terveyslautakunta, tekninen lautakunta, rakennuslautakunta ja opetuslautakunta sekä kulttuuri- nuoriso- ja liikuntalautakunta) valmistelevat esityksensä SAP-järjestelmään ja Kuntamaisemaan.

Kasvatus- ja opetuslautakunnan talousarvio

Merkittävimmät toiminnan muutokset

Johtamisen tukipalvelujen toimintatapoja ja organisointia kehitetään vuoden 2016 alussa aloittavan hallintopalvelukeskustoiminnan rinnalla. Tavoitteena on tehostaa toimintaa sekä turvata osaamisen jakaminen ja ”hiljaisen tiedon” siirtyminen sekä mahdolliset sijaistamiset erilaisissa tilanteissa läpi koko kaupunkiorganisaation.

Kasvatus- ja opetuspalveluissa on viime vuosien aikana suunnitelmallisesti tiivistetty palveluverkkoa ja haettu sen avulla kustannustehokkuutta. Kaupunginhallituksen nimittämä palveluverkkotyöryhmä työstää asiaa edelleen tämän vuoden aikana. Kiireelliset peruskorjaustarpeet on huomioitava investointiohjelmassa. Varhaiskasvatuksen uuden toiminnanohjausjärjestelmän, Daisyn kautta toimintaan saadaan ajan säästöä ja sitä kautta kustannustehokkuutta. Esiopetuksessa ja perusopetuksessa on otettava uusi opetussuunnitelma käyttöön 1.8.2016 alkaen. Sen toteuttaminen edellyttää taloudellista lisäpanostusta digitaalisten oppimisympäristöjen kehittämiseen (leasing-rahoitus ja investoinnit) ja henkilöstön täydennyskoulutukseen. Opetusryhmien pienentämiseen Opetus- ja kulttuuriministeriöltä saadun avustuksen todennäköinen loppuminen tulee suurentamaan opetusryhmiä perusopetuksessa, ellei siihen löydy rahoitusta ylläpitäjältä.

Lukiokoulutuksessa ja toisen asteen yhteistyön tulosalueella valmistellaan tulosalueen johtamis- ja hallintojärjestelmän muutosta lukiokoulutuksen kehittämistyöryhmän linjauksen mukaisesti. Tavoite on, että 1.8.2016 alkaen Mikkelin lukiokoulutus on yhden johtavan rehtorin alaisuudessa. Opetuspuolella tavoitteena on turvata digipedagogiikan valmiudet (osaaminen ja toimintaympäristö) uuden opetussuunnitelman edellyttämälle tasolle ja varmistaa sähköisten ylioppilaskirjoitusten onnistuminen. Tämä edellyttää riittävän resurssin varaamista sekä käyttötalouteen (leasing-rahoitus) että investointeihin.

Kansalaisopistossa on tavoitteena kokonaistuntimäärän alentaminen. Tavoite perustuu siihen, että toimintaan osoitettuja valtionosuuksia on vähennetty. Tuntimäärän aleneminen näkyy luonnollisesti kurssimaksutuottojen vähenemisenä, mutta suurin piirtein samassa suhteessa henkilöstökulujen vähenemisenä. Toimintakatteen kannalta muutoksella ei ole suurta merkitystä. Tuntimäärän vähentämisestä huolimatta opiston tarjonta pidetään monipuolisena ja sitä uudistetaan koko ajan.

Henkilöstö

Talousarvioesityksessä on seuraavat henkilöstöjärjestelyt

  • perustetaan viisi koulunkäyntiavustajan vakanssia: iltapäivätoiminta on vakiintunutta Lähemäellä ja Anttolassa, tehtävät on hoidettu määräaikaisin työsopimuksien useita vuosia. Palkkakustannukset eivät lisäänny. Kiertävillä koulunkäyntiavustajilla vastataan ensisijaisesti kyläkoulujen avustajatarpeisiin.
  • muutetaan kuusi perhepäivähoitajan vakanssia lastenhoitajan vakanssiksi: ryhmäperhepäiväkoteja lakkautetaan ja kolme henkilöä siirtyy uuteen keskustan päiväkotiin, kaksi perhepäivähoitajaa siirtyy kiertäviksi lastenhoitajiksi/varahoitajiksi, yksi perhepäivähoitaja siirtyy päivähoitoasetuksen mukaisesti lastenhoitajaksi (lapsia samanaikaisesti enemmän kuin 8)
  • muutetaan yksi perhepäivähoitajan vakanssi päivähoidon avustajan vakanssiksi
  • muutetaan yksi päivähoidon avustajan vakanssi lastenhoitajan vakanssiksi: toimii esiopetusryhmän kasvatusvastuullisena henkilönä
  • muutetaan viisi perhepäivähoitajan vakanssia lastentarhanopettajan vakanssiksi: ryhmäperhepäiväkoteja lakkautetaan ja lastentarhanopettajat tarvitaan uuteen keskustan päiväkotiin
  • muutetaan yksi perhepäivähoitajan vakanssi lastentarhaopettajan vakanssiksi: lastentarhanopettaja tarvitaan päiväkodin kuntouttavaan pienryhmän
  • perustetaan 12 lastenhoitajan vakanssia: hoidon tarpeen kasvaessa ja hoidon turvaamiseksi tarvitaan uusia vakansseja
  • perustetaan kuusi lastentarhanopettajan vakanssia: hoidon tarpeen kasvaessa ja hoidon turvaamiseksi tarvitaan uusia vakansseja
  • perustetaan erityislastentarhanopettajan (kiertävä) vakanssi turvaamaan lain velvoittama osa-aikaisen erityisopetuksen antaminen
  • perustetaan toimistosihteerin toimi lakkautettavan toimistosihteerin viran tilalle (tehtävässä ei käytetä julkista valtaa)
  • perustetaan johtavan rehtorin virka: lukion johtamisjärjestelmä muuttuu 1.8.2016 alkaen lukiokoulutuksen kehittämistyöryhmän esityksen mukaisesti (avoinna oleva apulaisrehtorin virka jätetään täyttämättä 1.8.2016 alkaen)
  • lakkautetaan kolme päivähoidonohjaajan virkaa: vakanssit ovat tarpeettomia toiminnan uudelleenjärjestelyjen vuoksi
  • lakkautetaan toimistosihteerin virka
  • lakkautetaan hallintopäällikön virka: virka on ollut täyttämättä 1.4.2015 alkaen

Talouden tasapainotusohjelma

Valtuuston vahvistama Mikkelin kaupungin tasapainoisen kasvun ja talouden ohjelmaa toteutetaan. Varhaiskasvatuksessa uusi keskusta-alueen päiväkoti alentaa päivähoidon kustannuksia noin 500 000 euroa. Perusopetuksessa Pellosniemen koulun lakkautumisen (1.8.2015) seurauksena saavutetaan 140 000 euron säästö kevätlukukauden ajalta (arvioitu kokonaissäästö lukuvuodelta 2015-2016 on 290 000 €). Harjumaan ja Vanhalan koulun yhdistymisen säästö 80 000 €. Lukiokoulutuksen uuden organisaatio- ja johtamisjärjestelmän säästö 1.8.2016 alkaen on arviolta noin 80 000 euroa.

Määrärahat

Talousarvioraamin lähtökohta on vuoden 2014 tilinpäätös. Vuoden 2015-talousarvioon verrattuna lautakunnan ulkoisten toimintatulojen odotetaan pienenevän 2,8 prosenttia (ta2015 5 245 000 euroa ja ta2016 5 099 000 euroa). Syynä tulojen pienenemiseen on OKM:n isojen avustusten lakkaaminen ja/tai merkittävä pieneneminen. Ulkoisten menojen raami on ta2015-vuoteen verrattuna 1,2 prosenttia pienempi (ta2015 65 446 000 euroa ja ta2016 64 651 000 euroa) – menoraami pienenee hanketulorahoituksen suhteessa. Toimintakate on 59 552 000 euroa (ta2015 60 201 000 euroa).

Tulosalueiden euromääräiset talousarviot talouden tasapainottavine toimenpiteineen, Maisema-taulukot ja lautakunnan investointiesitykset toimitetaan sähköisesti heti niiden valmistuttua.

Tulosalueiden johtajat esittelevät talousarviot kokouksessa.

Liitteenä talousarvioesitys 2016, osat:
organisaatio
talousarviorakenne
henkilöstösuunnitelma
lautakunnan ja tulosalueiden tuloskortit sekä
projektiyhteenveto.

Päätösehdotus

Esittelijä

Virpi Siekkinen, sivistystoimenjohtaja, Virpi.siekkinen@mikkeli.fi

Ehdotus lautakunnan alaisen toiminnan talousarvioksi annetaan tulosalueiden talousarvioesitysten, Maisema-taulukoiden ja investointiesityksen toimittamisen yhteydessä.

Lisäksi lautakunta pyytää lausunnot kaikilta aluejohtokunnilta ja nuorisovaltuustolta talousarviosta 2016 ja taloussuunnitelmasta 2017-2019. Lausunnot pyydetään toimittamaan suoraan kaupunginhallitukselle 20.10.2015 mennessä.

Sivistystoimenjohtajan muutettu ehdotus:

Ehdotus lautakunnan alaisen toiminnan talousarvioksi annetaan tulosalueiden talousarvioesitysten, Maisema-taulukoiden ja investointiesityksen toimittamisen yhteydessä.

Lautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että

  1. johtamisen tukipalvelujen tulosalueelle osoitetaan ”Hyvinvoinnin virtaa Mikkelissä”-hankkeen määräraha seuraavasti: toimintatuottoihin osoitetaan 318.000 euroa ja toimintakuluihin 372.000 euroa ja että hankkeen omarahoitusosuuteen 54.000 euroa osoitetaan määräraha kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti (8.6.2015)
  2. Maisema-taulukot käsitellään ja hyväksytään seuraavassa kokouksessa
  3. kasvatus- ja opetuslautakunnan talousarvio vuodelle 2016 ja taloussuunnitelma 2017 - 2019 hyväksytään liitteen mukaisena.

Lopuksi lautakunta pyytää lausunnot kaikilta aluejohtokunnilta ja nuorisovaltuustolta talousarviosta 2016 ja taloussuunnitelmasta 2017-2019. Lausunnot pyydetään toimittamaan suoraan kaupunginhallitukselle 20.10.2015 mennessä.

Päätös

Sivistystoimenjohtajan muutettu esitys hyväksyttiin.

Lisäksi lautakunta esittää Elina Höltän esityksestä tekniselle lautakunnalle, että Urheilupuiston koulun piha-alueen kunnostaminen ja varustaminen otetaan huomioon investointiohjelmassa 2016, 100.000 €. Esitystä kannatti koko lautakunta. Lisäksi lautakunta esittää, että investointimäärärahaan lisätään 200.000 € koulujen ict-kalustotarpeeseen.

Merkittiin, että Samuel Tarkiainen poistui tämän pykälän käsittelyn aikana klo 19.10.

Merkittiin, että Janne Strengell poistui tämän pykälän käsittelyn aikana klo 19.46.

Valmistelija

  • Paula Sihvonen, talouspäällikkö, Paula.Sihvonen@mikkeli.fi

Kuvaus

Lautakunta käsitteli ja hyväksyi kokouksessaan 24.9.2015 talousarvioesityksensä vuodelle 2016. Tulosalueiden Maisema-taulukot ovat valmistuneet talousarvioesityksen hyväksymisen jälkeen ja ne jaetaan oheisena.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Virpi Siekkinen, sivistystoimenjohtaja

Merkitään tiedoksi ja täydennetään lautakunnan talousarvioesitystä vuodelle 2016 lisäämällä esitykseen tulosalueiden Maisema-taulukot.

Päätös

Merkittiin ja hyväksyttiin.

Muutoksenhaku

Valmistelua tai täytäntöönpanoa koskevaan päätökseen ei saa hakea muutosta. Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 91 §.