Hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunta, kokous 30.1.2019

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 7 Kumppanuustalo - toimintamallin suunnittelun tilanne

MliDno-2018-885

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Matti Laitsaari, rehtori, Matti.Laitsaari@mikkeli.fi

Kuvaus

Mikkeliin valmistellaan kumppanuustalo-mallia. Vastaavia hankkeita on toteutettu eri puolilla Suomea ja Mikkelissä kumppanuustalon valmistelua ovat pohjustaneet muun muassa Etelä-Savon sosiaali- ja terveysturva ry sekä Hyvinvointikumppanuus Etelä-Savossa -hanke. Kumppanuustalon valmistelu on Mikkelin kaupungin osalta vastuutettu elinikäisen oppimisen ja osallisuuden tulosalueelle.

Kumppanuustalon ydinajatuksena on kaupungin ja muiden julkisten toimijoiden, asukkaiden, järjestöjen ja ehkä myös yritysten yhteistyön ja vuorovaikutuksen parantaminen. Kumppanuustalo voi olla fyysinen tila, mutta ennen kaikkea se on toimintatapa, jonka avulla kaupunki lisää asukkaidensa hyvinvointia ja osallisuutta sekä luo edellytyksiä järjestöjen toiminnalle.

Toimintamallina kumppanuustalo tarkoittaa rakennetta, jossa kunta ja maakunta kohtaavat järjestöt kumppaneina. Tarkoitus on saada Mikkeliin järjestöjen kattojärjestö, jonka kautta tukea pystytään koordinoimaan ja joka pystyy toimimaan sopimuskumppanina ja joka pystyy tuomaan järjestötoiminnan haasteet keskitetysti neuvottelupöytään. Tässä vuoropuhelussa järjestöjen ääni välittyy niin kunnalliseen kuin maakunnalliseenkin kehittämistyöhön. Kattojärjestöön mukaan tulevia järjestöjä ei ole tarkoitus rajata millään tavalla, vaan kaikilla on yhtäläinen mahdollisuus olla mukana.

Kattojärjestön tarkoitus on tukea järjestöjen toimintaa ja luoda mahdollisuuksia järjestöjen yhteistoiminnalle muun muassa hanketoiminnan kautta sekä tarjoamalla suuruuden ekonomiaa hallinnollisissa asioissa. Kattojärjestön tuella järjestöjen on helpompi järjestää muun muassa toimistopalvelunsa sekä mahdollisuus tarjota työllistymismahdollisuuksia ja tuottaa palveluja yhdessä.

Fyysisenä tilana kumppanuustalo tarjoaa kaupunkilaisille ja järjestöille mahdollisuuden omaehtoiseen ja yhteisölliseen toimintaan, joka puolestaan synnyttää kokemusta osallisuudesta ja lisää asukkaiden hyvinvointia. Osallisuuteen liittyy myös mahdollisuus osallistua kaupungin palvelutoiminnan jatkuvaan kehittämiseen.

Kumppanuustalo toimii myös syrjäytymistä ehkäisevänä kohtaamispaikkana, eräänlaisena kaupunkilaisten matalan kynnyksen olohuoneena, jonne ovat tervetulleita kaikki kaupungin asukkaat. Eri puolilla Suomea toimivissa kumppanuustaloissa on myös työpajoja ja muuta tiivistä yhteistyötä työllisyyspalveluiden kanssa. Näin kumppanuustalot edistävät myös työllisyyttä.

Moni kumppanuustalo on tärkeä yhteistyökumppani myös oppilaitoksille ja pystyy tarjoamaan eri alojen opiskelijoille harjoittelupaikkoja. Näin edistetään osaamista ja lisätään kaupungin elinvoimaa.

Kumppanuustalot tarjoavat lisäksi toimitiloja ja toimintamahdollisuuksia järjestöille ja useimmiten niiden hallinto onkin rakennettu järjestöjen varaan. Tätä kautta kumppanuustalo voi lisätä merkittävästi myös järjestöjen yhteistyötä, vähentää päällekkäisyyksiä ja luoda eheämpiä palvelukokemuksia ja -kokonaisuuksia.

Kaikki nämä näkökulmat tukevat hyvinvoinnin ja osallisuuden edistämistä ja ne on otettu huomioon Mikkelin kumppanuustalon valmistelussa. Erityisen painokkaasti korostetaan sitä, että järjestöt ovat kaupungin näkökulmasta merkittävä voimavara ja yhteistyökumppani ja että niiden kanssa voidaan olla toteuttamassa uusilla toimintavoilla monia sellaisia asioita, joita kaupunki ei yksin pystyisi toteuttamaan.

Mikkelin kumppanuustalosta suunnitellaan avointa kohtaamispaikkaa, joka edustaisi julkisen ja kolmannen sektorin tiivistä yhteistyötä kaupungin asukkaiden hyvinvoinnin ja osallisuuden lisäämiseksi. Tarkoitus ei ole synnyttää järjestötaloa, jossa olisi varattu toimintatilaa tietyille järjestöille, vaan järjestöjen yhteistä tapahtuma- ja toimintatilaa, joka loisi pohjan mahdollisimman monipuoliselle kaupunkilaisten omaehtoiselle toiminnalle. Kiinnostus kumppanuustaloa kohtaan on Mikkelissä lisääntynyt koko ajan sitä mukaa kuin talon valmistelua on jatkettu.

Käytännössä on tärkeää, että kumppanuustaloa hallinnoisi eri järjestöjä edustava kattojärjestö, joka solmii yhteistyösuhteet myös oppilaitosten ja työllisyyspalveluiden kanssa ja voi tarjota keskitettyjä asiantuntijapalveluita muille kaupungin järjestöille. Järjestövetoisuus tukee myös omaehtoisuutta ja asukaslähtöisyyttä. Kaupungin roolina on olla eräänlainen toiminnan mahdollistaja, mutta vastuu toiminnasta on hyvä olla järjestöillä ja asukkailla. Tämä mahdollistaa myös erilaisen hankerahoituksen saamisen talon toimimiseen ja sen ympärille mahdollisesti syntyvien hankkeiden toteuttamiseen.

Syksyn 2018 aikana kartoitetaan myös tiloja, joissa kumppanuustalo voisi aloittaa toimintansa. Toiminta-ajatusta jalostetaan yhteistyössä järjestöjen ja maakunnan kanssa niin, että saataisiin toteutettua toimiva yhdyspinta julkisten toimijoiden ja järjestöjen välille hyvinvoinnin ja osallisuuden edistämiseksi.

Elinikäisen oppimisen ja osallisuuden tulosalueelle on sisällytetty ensi vuoden talousarvioehdotukseen 50.000 euron määräraha, jolla kaupunki voi osallistua kumppanuustalon vuokrakustannuksiin. Vaikka järjestöille ei olla antamassa tilaa vastikkeetta, on tärkeää, että kaupunki sitoutuu kumppanuustalon ylläpitämiseen myös taloudellisesti, koska kumppanuustalo on yksi elementti, jolla kaupunkilaisten hyvinvointia ja osallisuutta lisätään. Hyvin toteutettu kumppanuustalo synnyttää mitä todennäköisimmin lisää hyvinvointia ja osallisuutta edistävää toimintaa ja toimii näin positiivisen lumipalloefektin alullepanijana ja ylläpitäjänä. Muutoin järjestöille kohdennetut avustukset ovat kuluvan vuoden tasolla, eikä uusia avauksia esimerkiksi kumppanuuksien suuntaan pystytä tekemään. Kaupunki neuvottelee aktiivisesti sekä maakunnan että ESSOTE:n kanssa avustus- ja kumppanuuspolitiikasta sekä kolmannen sektorin roolista hyvinvoinnin edistämisessä ja siihen liittyvistä palvelusopimuksista.

Päätösehdotus

Esittelijä

Virpi Siekkinen, sivistysjohtaja, Virpi.siekkinen@mikkeli.fi

Hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunta merkitsee valmistelutilanteen tietoonsa.

Päätös

Merkittiin.

Valmistelija

  • Virpi Launonen, elinikäisen oppimisen ja osallisuuden johtaja, Virpi.Launonen@mikkeli.fi

Kuvaus

Mikkelin Kumppanuustalon valmistelu on edennyt niin, että talon toiminta voidaan aloittaa vuoden 2019 aikana kaupungin omistamassa Lähemäki-talossa. Kiinteistöstä on vapautumassa tilaa noin 3.000 neliötä, kun Essote siirtää toimintojaan omiin uusiin tai saneerattuihin tiloihinsa. Kumppanuustalon toimintamallia valmistellaan järjestövetoisesti ja valmistelussa on mukana useita järjestöjen ja Mikkelin kaupungin edustajia.

Kaupungin näkökulmasta Lähemäki-talo on erinomainen ratkaisu Kumppanuustaloksi, vaikka tilojen käyttöönotto edellyttääkin jonkin verran muutostöitä. Lähemäki-taloa on alustavasti suunniteltu myös eläkeläisjärjestöjen päivätanssien pitopaikaksi. Talossa on valmiiksi noin sadan neliömetrin suuruinen sali ja joitakin väliseiniä purkamalla salia voidaan alustavien arvioiden mukaan laajentaa niin, että siinä voidaan järjestää tansseja.

Kaupunki on varautunut osallistumaan Kumppanuustalon vuokrakustannuksiin 50.000 eurolla vuodessa. Raha on varattu vuoden 2019 talousarvioon. Sen kohdentamisesta on tehty luonnoksia, ja eri malleista on aloitettu keskustelu Kumppanuustalon valmisteluryhmän kanssa. Osa Kumppanuustalon toimintamallia on myös se, että kaupunki voisi sijoittaa joitakin talon toimintaa ja ideaa tukevia toimintojaan Kumppanuustalon tiloihin. Niistä ei ole keskusteltu tarkemmin.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Virpi Siekkinen, sivistysjohtaja, Virpi.siekkinen@mikkeli.fi

Hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunta merkitsee tilannekatsauksen tiedoksi.

Päätös

Merkittiin.


Muutoksenhaku

Valmistelua tai täytäntöönpanoa koskevaan päätökseen ei saa hakea muutosta. Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §.